Tämä meidän kotijoki on suistoalueeltaan (sillan merenpuoleinen osa) muuttunut kuralätäköksi. Maannousema on viimeisen 10v aikana ollut voimakasta ja joki mataloitunut. V 2000 joen keskellä oleva hiekkasärkkä näkyi vain meriveden ollessa todella alhaalla, nyt sama särkkä saattaa peittyä vasta merivedenkorkeuden noustessa ennätyslukemiin. Keskellä kasvaa jo puita! Vielä kun mennään 10 vuotta etiäppäin ei Siikasaaressa ole enään ranta-asukkaita, tontit rajoittuvat silloin enään haisevaan liejukkoon.
Joen mataloitumisesta johtuu myös lohen nousun loppuminen, koska vesi muuttuu suistoalueella sameaksi eikä lohi tunnista kotijokeaan.
Mitä on tehtävissä? ei mitään koska maannousemaa vastaan ei voida taistella.
Joen voisikin nyt valjastaa vihreänsähköntuotantoon!
Joen mataloitumisesta johtuu myös lohen nousun loppuminen, koska vesi muuttuu suistoalueella sameaksi eikä lohi tunnista kotijokeaan.
Mitä on tehtävissä? ei mitään koska maannousemaa vastaan ei voida taistella.
Joen voisikin nyt valjastaa vihreänsähköntuotantoon!
Vastaukset 15
Vanhimmat
Yhteys Terttu Kuuselaan niin jopa alkaa tapahtua !!!!
Vihreät ovat ajaneet jokiliejulle suojelun, siinä kasvaa joku harvinainen rikkakasvi. Joki kuuluu Natura-alueisiin.
samanlainen rapakko se on ollut aina,10 vuoden maan nousema on n.10 cm maksimissaan joten ei ennenkään häävisti vettä ollut.. se miksi ns.saaret ovat kasvaneet johtuu yläjuoksulta tulevasta humuksesta ja muusta maa-aineksesta joka "tarttuu" noihin nyppylöihin eikä mene mereen asti,toisaalta jos menis mereen niin mataloittaisi se taas jokisuuta,kumpi sitten liene parempi vaihtoehto?? ruoppaus koko joen leveydeltä n.1-2 metriä pohjaa syvemmälle niin taas jonkun kymmenen vuotta menisi entistä ehompana,vaan mistä maksaja? mitä tulee "valjastamiseen niin kyllä siitä on vihreys kaukana kun lasketaan rakennus-aikainen hiilijalanjälki.. tosin jos se lopettaa ydinvoimala hankkeen niin ehdottomasti kannatan valjastusta.
Turvetuotanto ja maatalous ovat pilanneet Kiiminkijoen ja muuttaneet veden ruskeaksi. Ruoppaukset ovat turhaa. Yhteiskunnan rahoilla ei kannata pitää veneväylää auki. Se on hölmöläisen hommaa. Virtaukset ja vesimäärä vähentyvät entisestään jos Viinivaaran vettä aletaan juoksuttaa Ouluun.
Mikä maatalous? Eikö se ole suurilta osin loppunut Eu:n myötä. Kiiminki joki on rakennettu mökki mökin viereen koko matkan. Pihanurmikot rantaveteen hoidettuna, jätevedet suoraan jokeen. Tulvien aikaan ''humukset'' huuhtoutuvat suoraan vesistöön. Siihen lisänä turvesuot tuovat lisänsä, mutta eivät varmaankaan yksin ole syypäitä. Rantaan rakentajat voivat syyttää ihan vaan itseään joen tilasta.
Tuo on totta, mitä tuossa jo edellä kerrottiin Viinivaaran vaikutuksesta Kiiminkijoen virtaamiin.
Jokisuu on ummessa muutamassa vuodessa, mikäli virtaamat heikkenevät vielä tästä.
Nyt pitäisi vaikuttaa voimakkaasti Oulun päättäjiin, jotta lopettaisivat Viinivaara- hankkeen ja nopeasti!
Mutta taitaa suuri ja mahtava jyrätä kaiken päättämällään tavalla...
Joki oli todella syvä vielä 50-luvulla, kirkkorantaan pääsi suuret laivat, tämän voi todeta vanhoista kuvista. Kyllä pääsyy joen mataloitumiseen on turve, maannousemalla ei ole mitään tekemistä matalaoitomisen kanssa joki on täynnä humusta. Kiiminkijokeen olisi pitänyt aikoinaan rakentaa vesivoimaa, niin tätä ei olisi tapahtunut
Edelliselle vastaus. Kirkkorantaan ei ole ikinä päässeet laivat. Laivat olivat ankkurissa Martinniemen redillä. Santaholman hinaajat Panu ja Ponteva ajoivat Santaholmalle, eivät yhtään ylemmäksi. Kirkkorantaan ajoivat moottorilla holmalaiset ja Kumpulaisen Hemppa ja jokunen muu. Mutta joki ja varsinkin jokisuu olivat syvempiä. Mataloituminen johtuu humuksesta. Kasvaa kaisloja ja ne sitoo koko ajan lisää humusta joka mataloittaa joen ja pilaa veden.
Joessa veden kirkkaus muuttuu todella nopeasti maantiesillan jälkeen. Humus pakkautuu jokisuulle nimenomaan maannouseman seurauksena. Parasta olisi läjittää maata rannoille ja kaventaa jokea. Rantaan voisi siis tehdä uudet rantatontit molemmin puolin jokea ja keskelle rullata kunnon syvä jokiuoma.
Kiiminkijoen voi pelastaa vain täydellinen turveojituksesta luopuminen. Sehän ei ole tietenkään mahdollista ellei säädetä lakia jolla turvejoppaus Kiiminkijoen valuma-alueella kielletään. Ihmiset pilaavat ahneuksillaan turvesoita hyödyntäen koko joen.
Nimim.”sähkö-inssi”, voisi tehdä aloitteen missä olisi voimalaitokselle paikka. Ellet tiedä että maan nouseminen johtuu olleesta jääkaudesta ja maan nousee n.1cm vuodessa Kiimingin joen suistossakin. Melkoinen ”heppu” olet jos pystyt vaikuttamaan maailmanluonnon säätiön suojelemaan jokeen sais vesimyllyn rakentaa.
Suo-ojat ovat varmasti aikaisemmin tuoneet turvetta jokisuulle saakka. Vielä 10 v sitten uimarannat olivat pohjiltaan mutaisia. Nyt nämä uimapaikat ovat hiekkapohjaisia. Maa on noussut ja virtauma kasvanut niin että muta on valunut mereen saakka. Joki onkin mataloitunut tässä 10 v aikana n 30cm, maannousema on keskimäärin 1 cm vuodessa mutta paikoin saattaa olla huomattavasti runsaampaakin. 2020 Siikasaaren ranta-asukkaat saavat pitkästi uutta rantaa lunastaa jakokunnalta kun joki karkaa kauas.
Älä viitsi höpöttää maannousemasta. Virallinen maannousema on Oulun seudulla muutaman millin luokkaa. Kysypä maantieteen laitokselta nin saat oikeaa tietoa. Jokea mataloittaa soilta valuva mutainen vesi. Muta sakkautuu joklsuulle jossa virtaus on vähäinen.
Eipä pohjassa enään ole paljon mutaa, käy kahlaamassa.
Maannoususta, siitä on olemassa monta eri teoriaa ja ilmiötä ei ole pätevää tieteellistä selitystä, ja sen määrästäkään ei ole yksiselitteistä tietoa. Mm joskus Ruotsissa se oli niin nopeaa että kaupungin asukkaat sen havaitsivat rantojen mataloitumisena ja kaupunkia alettiin siirtämään lähemmäs rantaa. Turvesaostuma ei selitä Kiiminkijoen mataloitumista koska kertymät ovat pääasiassa hiekkaa, olisi hyvä tutkimuskohde jollekkin kiinnostuneelle
Luonnon omille muutoksille ihminen ei voi mitään. Kiiminkijoen siisti muuttuu olellisesti erilaiseksi. Kannattaisi harkita venesataman perustamista Martinniemeen siellähän on vanha satama-allas valmiina.