Järkky turvotus, lihominen, pahoinvointi, ei pysty syömään jne.

Tämä turvotus on tosiaan kummallista. Minulla myös ajoittain, ei siis aina, on heti herätessä sellainen tunne, kuin olisin yöllä syönyt hirvittävästi. Todellisuudessa edellisestä ruokailusta on herätessä aikaa ainakin 15 tuntia. Vatsa on kova ja piukea, kupeisiin voisi koputtaa jollakin esineellä. Sitten on raskas olo kuin raskaana olisi ja jalat ovat uupuneet ja kipeät. Vessassa en pysty kunnolla edes pyyhkimään kun selkä on aivan jumissa. Tämä olotila kestää pari päivää ja siihen yhdistyy yleensä pahoinvointi ja ruokahaluttomuus. Turvotus on sitä luokkaa, että vaatteet eivät tahdo mahtua päälle.
Tosiaan sisäelimet tuntuvat olevan jotenkin "kasassa" kun hengityskin on ajoittain vaikeaa ja ahdistaa. Välillä jää öitä nukkumatta kun tuntee tukehtuvansa ja on noustava ylös. Jos nukahtaa niin näkee painajaisia. Tämä "vaihe" on varmaan yksi niistä inhottavimmista, joita minulle on vaihdevuosien aikana tullut. Onneksi se menee aina ohitse ja toistuu vain noin kuukauden välein.

Näin on! Lohduttavaa lukea muiden samantapaisia tuntemuksia ja kokemuksia se auttaa jotenkin jaksamaan tämän huonon olon kanssa, ei tule sitten niin herkästi panikoitua, että mikähän mulla on kun taas tekee tämmöstä ja tämmöstä.
Kiitos teille kirjoituksista

Femoston 1/10 määrätään ensin ja jos se ei toimi niin sitten siirrytään 2/10 vahvuuteen. Sitä kannattaa kokeilla.

Onko joku ketjussa ilman hormonikorvaushoitoa? Siinä tapauksessa ei ihme jos oireita on. Tai voi olla alihoidettuna.

Ultralla tosiaan jotkut gynet osaa katsoa sen munasarjojen aktiivisuuden tai hiipumisen/uuvahtaneisuuden/ toiminnan loppumisen. Tietysti se FSH on se mikä on myös tärkeä tietää.

Kenellä on vasemman olkapään kipuja? Siis teistä, jotka tuntee itsensä liian täydeksi ruoan suhteen.

Jännä kysymys. Minulla oli noin vuosi sitten vasen olkapää toisin ajoin todella kipeä ja kankea. Joskus niin, että se esti nukkumisen vasemmalla kyljellä. Sitten oire katosi ja nyt kestää jo käsipainojakin nostella ilman, että olkapää tuntuu "jäätyneeltä". Sen sijaan oikea polvi ja nilkka turpoilevat ja kipuilevat nyt aika pahasti. Niverikko taitaa pahentua liiasta liikkumisesta kun pitää marjojen ja sienien perässä juosta päiväkaudet.
Merkillisellä tavalla nuo kuumotukset ennen hikikohtausta vaihtavat paikkaa kehossa vuosien kuluessa, ensialkuun kuumenivat reidet kuin tulessa, sitten kuumuus siirtyi ylävartalolle. Nyt viimeisimmät ovat keskittyneet lantion alueelle, lonkat ja vatsaläskit tuntuvat suorastaan palavan kun aalto tulee. Lieneekö muilla tällaisia outoja tuntemuksia. Yleensähän kuuma aalto alkaa kasvoista ja kaulan alueelta, minulla harvoin niistä. Ensimmäiset vaihdevuosioireet olivat varmaan juuri jalkojen kuumotuksia kun piti nukkua jalat ulkona peiton alta.
Minulla ei ole hormonihoitoa, se ei sovi.

Ei oikeastaan ole isoja ongelmia, mutta... Mä olen huomannut sen, että, jos ei nauti lainkaan alkoholia ja syö kevyesti, niin jo tulee vaihdevuosioireita. Pari bisseä ajaa kummasti lämpöaallot pois, kunhan ei ota humaltumiseen asti. Kun maksalla on muuta tekemistä, se ei ehdi hajottaa vähiä estrogeenejä. Keväällä pidin laihdutuskuuria. Muuten kuuri onnistui oikein hyvin, mutta aiemmin melko miedot lämpöaallot tulivat häiritsevämmiksi ja yöuni meni sietämättömän levottomaksi. Oli pakko lopettaa kuuri. Pari kiloa laihduin. Tavoitteena olis ollut jotain 5 kilon verran.

Kuukautiseni ovat kokonaan loppu. Kaks vuotta sitten tuli viimeinen vuoto normaalisti. Sitä seuraavan vuodon tuotin vuosi sitten progesteronilla. Enää ei tule edes sillä konstilla. Gynen mukaan munasarjat ovat kutistuneet, mutta ovat kuitenkin sen kokoiset, että toimivat vielä. Sain varoiksi reseptin miedoimmalle Femostonille, mikäli oireet pahenevat. En tiedä kannattaako aloittaa. Tällä hetkellä ei ole oikeastaan muuta vaivaa, kuin lievää lämpöaaltoa parin tunnin välein. Kannattaako sen takia alottaa hormonihoitoa ja palata kuukautisiin. Gynen mielestä ei kannata.

Tämän viestiketjun aloittaneen kuulumisia. Qlairaa nappaillu ja lisäksi estrogeeni-geeliä satunnaisesti. Mulla on lisämausteena myös tuo kilpirauhasen vajaatoiminta, josta olen taas tänä kesänä käynyt käden vääntöä yhden lääkärin kanssa onko vaiko ei, mutta niimpä vaan "joutui antamaan periksi" ja myöntämään, että sehän se myöskin meikäläisen voinnissa tekee omat temppunsa.
Tässäpä sitä sitten onkin näiden oireiden kanssa ihan ulapalla kun ei ole käsitystä mikä oire kuuluu kr-vajaatoimintaan ja mikä vaihdevuosioireisiin, sillä oireet näköjään voi olla samankaltaisia.

Verenpaineen seilaus on kans mielenkiintoinen, se kun pakkaa nousemaan puolenpäivän jälkeen sydämentykyttelyjen kaveriksi, niin olen kokeillut laittaa estrogeeni-geeliä, ja hups verenpaine alkaa laskemaan, mutta tykyttelyyn ei auta, tämän huomioin nyt kun mulla on thyroksiini kilpirauhaseen käytössä, kun thyroksiinia ei ollut niin verenpaine nousi estrogeeni-geeliä lisättäessä.

Mulla ei selvästikään riitä tuo Qlairassa oleva estrogeenimäärä, enään kuukautiskierron 2:n viimeisen viikon aikana. En tiedä sitten jos ja kun kilpirauhasarvot saadaan kuntoon, että onko sillä lopulliseen vointiin sitten minkälainen vaikutus...
Estrogeenilisähän vaikuttaa kilpirauhaseen siten, että tarvitsee enemmän thyroksiinia (jos siis kilpparissakin vikaa), ja näiden sopusoinnun löytäminen tuntuu olevan tosi vaikeaa. En tiedä sitten voiko sitä tasapainoa koskaan löytääkään, vaan aaltoileeko nämä hormoonit kuitenkin omiaan ja välillä ollaan joten kuten ok, ja taas välillä mennään sinne metsään?!

Helpotusta olen saanut nukkkumiseen, lihas-/nivel-kipuihin ja hikoiluun jonnin verran, mutta kuumaa en siedä vieläkään (suoraa auringon paistetta, saunaa jne. ja hikoilua voi olla missä vaan, yleensä kainalot, pää ja kaula mutta myös esim. reisiä saattaa kuumottaa), paino tippunut noin 4-5 kiloa ilman mitään laihista, se järkky pahoinvointi ja huimaus on helpottunut vaikka vielä on päiviä jolloin ne tulevat takaisin mutta lievempinä, ja vatsan turvottelu on myös jonkin verran helpottanut en turpoa ainakaan niin älyttömästi enään, ja ruokahaluakin on alkanut löytymään, jeee!
Ongelmana edelleen tämä voinnin aaltoilu, verenpaineen heittely ja väsymys, ja ei oikein ole voimia, ja jaksaminen alakantissa, niin ja mielialan heittely :).

Mutta näillä eväillä mennään, ja toivottavasti lääkäri jaksaa olla mukana siten, että pääsen välillä käymään verikokeissa katsomassa väliaikatuloksia ettei tämä mun oma säätely mene aivan puihin...

Tsemppiä kaikille, kertoilkaahan myös omia kokemuksianne, minäkin päivitän tänne kuulumisiani välillä että missä mennään näiden hormoonien ja vointien kanssa.

violet70: mitenhän sun qlaira kokeilut ja kilpirauhas ym. labra-arvot?

Esivaihdevuosiakohan täälläkin? PMS oireet pahentuivat n. 2 vuotta sitten, kierto on lyhyt, n. 21-23 pv. Tosin aina ollut lyhyt kierto n. 24-26 pv joka sitten pillereillä piteni. Ikää on nyt 45 vuotta ja kuukautismigreeni ilmeni kuin tyhjästä 5 vuotta sitten, sitä ennen ei migreeniä ollut koskaan, kesti muutaman vuoden ennen kuin itse tajusin sen liittyvä kiertoon ja kärsin myös ovulaatiomigreenistä. Näihin aikoihin alkoi keskivartalo pyöristyä vaikka paino ei ole noussut. Sekin kummastuttaa kun mikään ei tunnu auttavan tuohon pyöreyteen.

Tuntuu että turvotusta on myös ja silmät turpoavat nykyään jatkuvasti. Omituisinta on se, että nuorempana olin kova jännittäessä hikoilemaan varsinki kainaloista, muuten hikoilin normaalisti. Nyt huomasin noin vuosi pari sitten että en hikoile enää lainkaan, ei tarvitse edes rollonia käyttää enää juuri lainkaan. Mistä tämä voisi johtua? Olisi mukava kuulla onko muilla vastaavia oireita? Noin puoli vuotta on ollut rinnat kipeät vähän väliä, tämäkin ihan outoa, näin viimeksi ollut nuorena. Tuntuu että kun kuukautiset on loppuneet, niin silloin jo saman tien alkaa PMS oireet ja haluja tuntuu olevan vain ovulaation aikaan.

Kesä meni hyvin, mutta nyt kuluneena syksynä olen ollut aivan veto poissa vaikka olen ollut täysin terve ja lomalla juuri, niin mitään ei jaksaisi tehdä. Jopa kaupassa käynti on raskasta, silti en tunne itseäni mitenkään masentuneeksi ja jaksaisin lukea vaikka kuinka paljon. Ei nukuta tavallista enempää, ainoastaan ei huvita liikkua. Uimahalliinkiin pitää oikein pakottaa itsensä vaikka se on ollut aina mieluisa käynti ennen. Tuntuu kuin olisin kauhean laiska ja siitä tulee tunnon tuskia, tai oikeastaan tuli. Annoin vaan itselleni luvan olla laiska ja se tuntui tosi hyvälle.

Lisäksi epäilen että olisin saanut jonkinlaisen lievän kuumotuskohtauksen edellisten kuukautisten lopussa. Oli vain kauhean kuuma ja hiki kun piti nukkua, piti ottaa peittoa pois vaikka sisällä oli mittarin mukaankin viileää. Välillä olen myös palellut ja nukkunut t-paita päällä, Ennen niin kylmät jalat tuntuvat lämpimiltä lähes aina, tuntuu että niissä oikein veri kiertää nykyään.

Niin ja lisäksi viime talvena hiukseni rasvoittuivat ihan hurjasti, edellisen kerran olen kärsinyt rasvoittuvista hiuksista murrosiässä, Nykyään myös naama kukkii melkein kuin 15 vuotiaana.

Tuntuuko tutulta? Myös neuvot olisivat hyvin tervetulleita. Eli mitä voisi nauttia ravintolisänä ja kannattako vielä tässä vaiheessa kääntyä lääkärin puoleen?

Moikka kaikille,
no nyt on ensimmäinen Qlaira-pilleri otettu eilen illalla. Tuntemuksistahan ei voi vielä sanoa, toiveet on korkealla mut samalla pelottaa jos pillereistä tulee ilkeitä sivuvaikutuksia. Tämä viimeinen kierto meni niin hyvin että piti ihan moneen kertaan miettiä aloitanko vai en. Niin kuin aiemmin kerroin tunsin ovulaation pitkästä aikaa voimakkaasti. Eli ovulaatio ei ole tapahtunut aiemmissa kierroissa pitkiin aikoihin. Nyt siis oireet melkein poissa, mieliala oli hyvä melkein vuotoon asti :) eli kun kroppa toimii niin olo on hyvä.
Ajattelin kuitenkin että ovulaatiot vähentyvät pikkuhiljaa ja jäävät kokonaan pois niin on varmaan parempi kun aloittaa pillerit.
Tänään toisena vuotopäivänä olo on kuin tapetulla madolla :( sormia, jalkoja ja kasvoja turvottaa. Saas nähdä kuinka kauan vuoto kestää.
"Hilman päivätkö?" tarinasi kuulostaa hyvinki tutulta. Onks sulla mitään hormoneja käytössä? Sitä kokee itsensä niin avuttomaks ja huonoks oireidensa kanssa. Täällä onneks saa lukea teidän muiden vastaavista oireista ja tietää että ei oo ainut oireileva :)

Miten muilla kanssasisarilla?

Moikka taas,
oon nyt nappaillu Qlaira-pillereitä vajaat 2vk. ja muutamina viime päivinä ottanu lisäks 1-2 pumppausta estrogeeni geeliä. Ed. on pää vähän pöllähtäneen oloinen, aj. on ruokahalu huono ja ahdistusta tulee vielä. Yöt menee jo paremmin, mutta aamulla varhain herättyäni en saa enää unta. Silloin pitäisi nousta ylös, eikä jäädä pyörimään jotta olo pysyis parempana. Aj. on jollain lailla jännittynyt olo.
Oon huomannu että olotila on paljon siitäkin kiinni että onko mitään touhuiltavaa vai ei. Touhuillessa ei huonoja oloja huomaa.
Miten teillä muilla? Kovasti kiinnostais tietää "mitäs tekis" nimimerkin kuulumisia.

Up :)

Minulla oli myös melkoista turvotusta ja vyötärö oli jo yli 'sallitun'. Kipulääkkeitä kului, kun reumatulehdus mylläsi kehossa. Olen aina ollut hyvässä lihassa, mutta vaihdevuosi-iässä ylimääräinen tuntui nousevan tuohon navan yläpuolelle. Sitten jätin vaaleat jauhot, riisit ja pastat pois. Perunaa syön jonkun verran varsinkin uusia perunoita. Poistin kevyttuotteet myös ja lisäsin ruuanlaittoon reilusti kermaa ja voita. Eli ruokavalioni on vähähiilihydraattista. Hedelmiä syön vapaasti eli en ketokarppaa.

Kappas vain, kolmen viikon päästä nestettä poistui kropasta runsaasti ja olo keveni. Vyötärö tuli esille jälleen. Maha ei kurise ja iho on hyväkuntoinen. Kivut ovat melkein hävinneet ja sormet ovat ohuet ja notkeat eikä turvonneet makkarat kuten ennen. Vaa'alla en ole käynyt, mutta peili näyttää noikentuneen kropan. Aion jatkaa tällä hyvinvointilinjalla.

Kokeilkaapa.

Täällä taas, kirjottelen vähän tänne ja sit myös tonne Qlaira-kokemuksia viestiketjun alle.
Mulla siis tänään Qlqira-pillereissä vuorossa ensimmäinen kahdesta kirkkaanpunaisesta ja vähän jännittää että tuleeko kipuja tms. kuukautisoireita. Oon edelleen ottanu pillerin illalla. Olo on muuten melko hyvä, mut vielä näin loppukierrosta jonkinlaista apeutta ilmassa. Ei oikein jaksa innostua mistään. No, ehkä se tästä paremmaksi muuttuu.
Samanaikaisesti mulla on jonkinsortin tukkoisuutta ja sen ansiosta (??) pää vähän pöhkö. Poskionteloista tulee kirkasta eritettä ilman että muuten on minkäänlaista nuhaa. Jostain joskus oon lukenu että noi infektiot vois lisääntyä kans vaihdevuosissa, tiedä häntä. Silmät on kans herkän oloiset.
Yöuni on parantunut, ei enää tule ahdistus-hiki-kohtauksia kesken unien. Ihoon pillerit on vaikuttanu positiivisesti :) Mulla tuli ennen pillereitä kovasti kipeitä finnejä, isoja sellaisia joita ei koskaan edes murrosiässä ollut. Mitäs muille kuuluu, erityisesti kiinnostaa mitä sulle "mitäs tekis" kuluu?

"mitä tekis" täällä päivittelee ja ihmettelee kuulumisiaan. Tässä sitä on viruttu ollakko vai eikö olla olotilan kanssa, eipä ole kummosta parannusta tullut viimeisen kirjoittelun jälkeen.
Qlairaa olen nyt vedellyt kaksi kiekkoa, ja estrogeeni-geelit päälle, niin ja Thyroxinia kilppariin.
Hiukset lähtee ja katkeilee edelleen, ehkä uutta pientä hiusten kasvua on havaittavissa tuossa ohimoilla, mutta tosiaan hiukset edelleen ihan kuivat ja katkeilevat. Iho kukkii kuin murrosikäisellä, Ja VERENPAINE heittelee, nousee välillä tosi korkeaksi ja estrogeeni-geelin laiton jälkeen alkaa laskemaan. En vaan ymmärrä kuinka paljon sitä geeliä tarvitsisin, että olotila tosiaan tästä paranisi, ja verenpaine ja sydämen syke tasoittuisi, tähän olen joutunut syömään lisäksi beetasalpaajaa, joka ei kyllä kauhean paljoa edes auta?!?!

Raivostuttaa kulkea tuon geelin kanssa, ja rasvailla vähän väliä, onkohan mun "tekniikka" siinä jotenkin vääränlainen?! Olen yrittänyt laittaa kerralla geeliä aamuisin, jota gyne ehdotti, eli yhden viivan verran, ei tuntunut hyvältä vaan siitä tulee huono olo kun kerralla laittaa, ja sitten yritin annostella aamulla puolet ja illalla puolet, mutta sekään ei tuntunut olevan hyvä, sillä olotilaa heittelee päivän aikana paaaaaljoooon.

Nyt on se muutaman päivän paussi menossa pillereissä, ja menkat kyllä alkoi, mutta olo huono, migreeniä pukkaa päälle, ja tosiaan verenpaineet ja sykkeet korkealla. Geeliä lisäilly päivän aikaan, ja se auttaa näköjään että menkat tulee, jos geeliä en laita niin vuotoakaan ei meinaa tulla, ja silloin olo on huono. Ootan innolla iltaa kun saan aloittaa uuden pakkauksen tänään Qlairaa, ja katsoa mitä vaikuttaa oloon.
Välillä ahdistaa ja itkettää, varsinkin ennen kuukautisia ja kuukautisten aikana. Nukkuminen on ollut SUHT hyvää, mutta jaksaminen muuten on ollut hakusessa, mitään ei oikein jaksaisi eikä oikein mikään kiinnosta... Hermot pitää paremmin eikä sammakot hypi suusta niiiin herkästi ainakaan :)

violet70: mullakin on jatkuva "nuha" päällä, varsinkin aamuisin (mutta myös pitkin päivää) on tukkoinen olo ja ja limaa tuntuu riittävän nielussa ja nenässä ja poskionteloissa. Muistan kun äidilläni oli tämä vaihdevuosi-vaihe menossa niin hällä oli samanlaista oiretta ja hän epäili silloin että asunnossa olisi hometta tms. joka aiheuttaisi sen oireen, mutta hällä se on mennyt ohi (asuu edelleen samassa talossa), ja just muisteltiin kesällä tätä, ja yhdistettiin se kyllä näihin vaihdevuosiin.

Kaula on nihkeenä koko ajan, hikoilua ei kuitenkaan paljoa ole, mutta on välillä pahan hajuista, varsinkin näin menkkojen aikaan... Hikoilen kyllä hurjasti päästä/kaulasta jos jotain vähän touhuan ja teen, mutta muuten ei paljoa.
Vatsan turvotus on edelleen helpottanut, ja ruokakin maistuu nykyään, ennen kuukautisia tuli vähän sitä pahoinvointia, mutta ei niin pahana. Ne 4-5 kiloa jotka lähti Thyroxinin aloituksen jälkeen on pysyneet poissa.

Pääsen käymään ensi viikolla verikokeissa, otetaan kilpparikokeet ja fsh ja jotain muutakin, joka on hyvä juttu, sillä itse on niin vaikea tietää mitkä oireet nyt on sitten vaihdevuosista johtuvia ja mitkä kilpparista :(

Tulipa pitkä sepustus...Yritän kirjoitella lisää kun olen käynyt verikokeissa ja saanut tulokset. Lääkärilläkin käyn jossain vaiheessa, ja en todellakaan aio olla helppo asiakas :/ Tsemppiä ja Ihania syyspäiviä kaikille!

Hei violet70, minulla ei ole mitään hormoneita käytössä, jossain vaiheessa söin kyllä Yasminelle pillereitä lähinnä kierron pidentämiseen ja näin sitä kautta kkmigreenin vähentämiseksi. Mietityttää vain että ennen ei suositeltu pillereitä yli 45-vuotiaille, en kyllä tupakoi, mutta suvussa on infarkteja ollut. Ihokin tosin pysyi pillereillä kunnossa. Oikeastaan en tiedä vaihdevuosilääkkeistä/hoidoista mitään, joten suositelkaa ja kertokaa kokemuksia. Poskiontelovaivat tuntuvat myös todella tutuilta ja nytkin taas veto pois kun odottelen menkkoja. Laiskottaa vaan ja huono olo, touhutessa tosiaan huonoa oloa ei huomaa. Pystyn uskomattomiin suorituksiin välillä, mutta sitten taas romahdan ja lötköttelen enkä saa mitään aikaiseksi :)

Täällä taas kuulumisia kirjottelemassa :)
Mulla nyt yks kierto Qlaira-pillereiden kanssa takana ja uudesta kielkosta oon ottanu 2tbl tänään otan kolmannen. Vuotoa ei tullu ollenkaan :) ja olokin sinä aikana oli yllättävän hyvä. Lievää turvotusta, etenkin jaloissa, epäilen sen johtuvan lisä estrogeenistä, mitä olen koko loppukierron ottanut 1-3 pumppausta/pv.
Nyt uuden kiekon alussa lievää päänsärkyä ja mietinkin johtuuko se lisä estrogeenistä vai pitäisikö sitä ottaa enemmän?? Kuten sanoit "mitä tekis", on tää melkosta kun pitää geelipurkin kanssa liikkua ja kyttäillä että millon ottaa lisää ja millon ei. Jostain olen lukenu että ton geelin vaikutus häviää ja myös tulee nopeasti ja siks se pitäskin jakaa tasasesti pitkin päivää.
Toi tukkosuus ja limaisuus on kanssa jännä. Mulla aj. semmonen keuhkon ja keuhkoputken kohalla ahistus, ihan kun olis sitkeetä limaa :(
Iholle ilmaantui näppyjä loppukierronpäivinä, mut kohtuudella. Mieliala on ollu ehkä parempi ja vähän paremmin oon jaksanu. Pinnaa on enemmän, mut toisinaa tulee myös räjähdyksiä.
Mites teillä muilla? Sulle "Hilman päivätkö?", mene ihmeessä gynen juttusille jos et hormoneja vastaan ole, kyllä sulle apu löytyy.

"Mitä tekis" päivittelee taas, eli verikokeissa kävin ja tulokset näytti siltä, että kilpparin osalta Thyroxinia ehkä pitäisi vähentää, ja Estrogeeni-geeliä lisätä, sillä FSH näytti 20 ja tuo ei näköjään mulle riitä, ja tuon arvonhan olisi hyvä olla siellä alle 10 paikkeilla, jos ja kun näyttää että vointi ei ole hyvä ja jaksaminen aikas hakusessa edelleen...
Toisaalta estrogeenin lisäys voi taas lisätä Thyroxinin tarvetta... Huoh, on tää sellaista vekslaamista, voi kun joku osaisi sanoa voiko tämä olotila tästä koskaan enään tulla normaaliksi?!? Mutta ei kait sellaista vastausta kukaan osaa/voi kertoa :( paitsi että jos sellainen ihme omalla kohdallani tapahtuu niin tulen sen kyllä tänne kertomaan :)
Päänsärky ja sellainen puudutttava olo johtuu mulla näköjään siitä, että kun estrogeeniä on liian vähän niin verenpaine aloittaa nousun, ja kun lisään geeliä niin noin tunnin kuluttua verenpaine laskee ja olo helpottuu. Eli mulla on verenpainemittari tällä hetkellä kovassa käytössä.
Sitä en tiedä (vielä :), että jos estrogeeniä onkin liikaa niin tekeekö se saman vaikutuksen, mutta verenpaine pysyy koholla ja/tai nousee edelleen... saas nähdä jos joskus siihen pisteeseen pääsen että sattuisi liikaa tuota estroa saamaan ;) Mutta tällä hetkellä tuo verenpaineen mittaus on se mistä tiedän omalta kohdaltani lisätä estrogeeni-geeliä.
Vaikka sehän olisi hyvä jos osaisin laittaa jo valmiiksi niin paljon geeliä, että ei tarvisisi jatkuvasti tuota verenpainemittaria surisuttaa, ja vointi pysyisi suht vakaana. Mutta näköjään mulla ei auta se että aamulla ja/tai illalla pelkästään laittaa vaan sitä on laitettava pitkin päivää, niin olo ei vedä ihan vuoristorataa...

Moikka taas,
kuulostaa edelleen niin tutulta ;) Nyt on nimittäin tota pään pöhnäsyyttä ja särkyä, joka tekee koko olon ei niin hyväksi. Olisko silti ed. sitä estron vähäsyyttä?? Mulla on kans tota röhää niin että tuntuu rintakehällä ihan ahdistavalta :( tuntuu et kaikki röörit on ihan tukkeessa. Voi toki olla ihan flunssaakin.
Mulla kans tuntuu että pitäis vaikka sit vähän pienempi annos sitä geeliä laittaa vaikka 3x päivän aikana ni olis hyvä.
Verenpaineita oon minäkin aina tilaisuuden tullen mittaillu ja ovat aiemmin olleet hyvinkin matalia, mut eivät enää. Ei korkeitakaan, mut mun normitasolle kyllä korkeita.
Kuitenkin ehkä kaikkineen plussan puolella.
Näin nyt ja pillereiden popsiminen jatkuu :)

http://www.tiede.fi/uutiset/4462/naisten_lihasvoima_saattaa_heiketa_hormonien_hyvak

Kannattaa lukea myös artikkelin lopussa oleva linkki estrogeenin rasvaa polttavasta vaikutuksesta.
Vähän epäselväksi jäi tuo juttu kun siinä kerrottiin lihasten muodostavan rasvaa - siis mihin - lihaksen sisään vai sen ulkopuolelle. Joka tapauksessa useat naiset lihovat todellakin vaihdevuosissaan. Ja toiset paljon. Ne, joilta estrogeeni loppuu kuin seinään, keräävät nopeasti rasvaa varsinkin reisiin ja vatsaan, rintoja unohtamatta. Onko tämä sittenkin luonnon tapa hoitaa vaje, eikä siihen pitäisi puuttua laihduttamalla tai pillereillä. Ja miksi aina pitää laihduttaa? Itse haluan laihtua sen vuoksi, etten saa enää kunnolla kenkiä jalkaani lihottuani parikymmentä kiloa vaihtareiden alkamisen jälkeen. Olo on todella ähky ja huono. Ulkonäkö on sivuseikka, mitä minä sillä tekisin enää? Ilahduttaisihan se tietysti itseäni kun peilistä katson, mutta miehelään en kyllä enää millään halua kun olen heistä päässyt eroon.

Mitä tekis,

sinun kannattaisi etsiä gynekologi, joka erikoistunut gynekologiseen endokrinologiaan. Tällaisia ainakin yliopistosairaalakaupungeissa. Hän ehkä parhaiten tajuaisi sen vaihdevuosien ja kilpirauhasjuttujen yhteyden.

uusi yllättävä vaiva tullut nuo allergiset nuhakohtaukset! luulin minäkin tässä pariin otteeseen, että flunssa tulee, mutta taitaa kuulua vaihtareihin. kokonaisen päivän kestää aina hirveä pärskiminen ja vesi valuu nenästä suoranaan.

Olenpa iloinen että löysin tämän viestiketjun, heti ensimäisellä vierailulla tällä Vaihdevuosi-palstalla. On kuin lukisin itsestäni.

Itselläni on kaikki edellisissä mainitut oireet. Koko viime viikko meni sängyssä maaten kun niin kovasti heikotti ja oli huimausta, pahoinvointia, oksentelua, ruokahaluttomuutta,väsymystä ja jne. Minulla ei ole mitään hormonihoitoja enkä ole edes (vielä) käynyt lääkärissä tämän "sairauden" takia. Täytyy miettiä asiaa. Ajattelin ensin kokeilla jotain luontaistuotetta. Tähän asti olen pärjännyt hyvin ilman mitään. Lisäksi minulla on jo nuoruudesta asti kilpparin vajaatoimintaa sekä lievää reumaa.

Teille kilpparin vajaatoiminnasta kärsiville:
Oletteko kokeilleet syödä mangaania? Kilppar tarvitsee mangaania toimiakseen. Vajaatoiminnan takia keho ei pysty imemään ruoasta kaiken mitä se tarvitsee. Vajaatoiminnan takia on hyvä syödä runsaasti vitamiineja, mineraaleja ja antioksidantteja (siis purkista), varsinkin jos vielä lisäksi sattuu sairastamaan reumaa. Nämä kaksi sairautta kun kuuluvat yhteen.
Minulla on Thyroksiini lääkityksen alkamisesta ollut koko ajan hyvät kilppariarvot, mutta silti tunsin että kaikki ei ole kunnossa. Kun valitin asiasta lääkärille, hän ei välittänyt asiasta ollenkaan vaan oli sitä mieltä että olen kunnossa, koska kaikki veriarvoni olivat hyvät. Rupesin sitten tutkimaan kilpparitietoa vähän perusteellisemmin ja luin jostain että se tarvitsee mangaania toimiakseen. Rupesin syömään mangaanipillereita ja jonkun ajan kuluttua olo koheni huomattavasti. En osaa sanoa onko mangaanista apua vaihdevuosiin tässä tapauksessa, koska olen syönyt mangaania jo ennen vaihdevuosien alkamista.
Kun aloitin mangaanin syönnin olo parani ja muutama kilo lähti. Pari vuotta sitten rupesin karppaajaksi ja olo parani entisestään ja muutama kilo lähti laihduttamatta.

On tää yhtä helv....ä!!! Jos ei oo migreeni, niin sitten turvottaa tai on pahoinvoiva tai heikottaa tai tai tai.. tai kaikkia yhtä aikaa. ja nyt "uutena" tullut mieletön kipu oikeassa sääressä/pohkeessa, joka ehkä säteilee tuolta alaselästä oikean perspuoliskon kautta, oisko se sitten jonkin sortin iskiasta vai mitä?!? Selkä ei ole kummemmin kipeä, mutta yksi kohta löytyy ihan alhaalta oikealta, joka on kosketus arka,.
Vai voiskohan tämä olla vain tätä normi lihaskipua, joka joillekin vähemmän onnekkaille kuuluu ns. vaihdevuosiin. Oikea käsivarsi on ollut kans ajoittain kipeä, mutta estrogeeni-geelin yltiöpäisellä laitolla ko. käsivarteen on siitä kipu lähtenyt. Ja nyt jomottaa jalkaa säärestä, se on kyllä aika ajoin jomotellut aikaisemminkin, mutta nyt äityi kyllä ihan puukon kanssa riehumaan... Ei yhtään kiva lisä tähän!!!
Lääkärissä kävin sitä ihmettelemässä torstaina, mutta ei se osannu mitään sanoa...

Nyt tässä olis se pari viikkoa kun ne saamarin menkat pitäisi alkaa, niin päätä meinaa särkeä jo valmiiksi, muutenkin ihan saamaton ja ahdistunut olo. Posket punottaa melkein 24/7, Voi kääk, en kohta kestä enään, hermot on koetuksella. Eli nyt ituttaa isolla V:llä!

Ja nyt perään hölmö kysymys, uskallanko levittää estrogeeni-geeliä tuohon sääreen ja kokeilla josko auttaisi kuten käsivarteenkin? Tämä kysymys siksi kun ohjeissa puhutaan geelin levittämisestä esim. reisiin...voi höh :/

"Niin miksi": kiitokset linkistä, oli hyvä kirjoitus ja sieltähän löytyi myös muita mielenkiintoisia vaihdevuosiin liittyviä kirjoituksia. Minua ei niin muutamat ja siitä vähän ylikin :) tulevat kilot haittaisi kunhan vaan tämän olon saisi muuten siedettäväksi.

"lyckatill": kiitokset tuosta vinkistä eli gynekologi, joka erikoistunut gynekologiseen endokrinologiaan täytyy ottaa haun alle.

"Apuja purkista": kiitokset piroxicam-pitoinen voide vinkistä, täytyy sitäkin kokeilla. Mites tuo voikukan juuri, onko luontaistuotekaupasta saatavissa, vai itsekö olet valmistanut?

Karppauksesta ja vitamiineista on joillakin ollut juttua, itselläni on kaikenmaailman vitamiinit sun muut kyllä ollut käytössä jo pitkään, ja karppaustakin kokeilin, mutta se ei tuonut mulle toivottua saavutusta, vähän se oloa kyllä helpottaa, ja karppaankin jonkin verran vieläkin mutta itse tarvitsen niitä hiilareita jonkin verran muuten menen tosi heikoksi (eli se kokonaan hiilaritonkin tuli kokeiltua...).

Ja näköjään tuo tukkoisuus/nuhaisuus/hengen ahdistus on ainakin joidenkin vaivana. Mää en vaan ymmärrä miten olen onnistunut saamaan kaikki oireet itselleni, kun taas jotkut pääsee niin paljon vähemmällä, mistähän sekin oikein johtuu?! Vai löytyykö joltain vielä jokin oire mitä ei mulla sattuisi olemaan, tervetuloa kertomaan ;)

Nyt olen laittanut estrogeeni-geeliä myös oikeaan sääreen (kävi miten kävi), ja kipu on alkanut hellittämään (koputan puuta varmuuden vuoksi...). Eli oliskohan sittenkin sitä "normi vaihtari" kipuilua, saas nähdä. Mullakin autolla ajo on ollut tuskaa kun kaasujalkaa niin pakottaa, ja siis ihan oikeasti pakottaa, eikä tosiaankaan sen vauhdin takia :)))

Mielenkiintoisia kertomuksia teillä hyvät vaihdevuosi ystävät

Kävin muissa asioissa työterveyslääkärillä ja otin samalla vaihdevuosiasiat esille naislääkärin kanssa joka näytti ikäiseltäni.. suhtautui hyvin nuivasti asioihin ja kertoi että kyseessä ei ole sairaus ja että ei oikein kuulu työterveyteen?? Gyneä suositti myös ja sinne olen nyt menossakin, mutta, mutta ei tuntunut tietävän yhtään mitään vaihdevuosista ja tuon keskivartalolihomisenkin tyrmäsi heti että eihän vaihdevuodet lihota. Oli muutenkin aika kiireinen ja välinpitämätön että muistin vasta oven ulkopuolella, että piti pyytää kilpparikokeita kun niin turvottaa silmiä ja muutenkin. Ostin jo Menowelliä testiin ja Tolosen Lady Carnosin Soijaa ja olen ottanut niitä nyt vuoropäivin yhden. Mutta niin se vaan on että ennen olin tasaisen kokoinen joka paikasta ja noin 5 vuotta sitten alkoi vatsa vaan pyöristyä pikku hiljaa ja ei auta jumpat eikä mitkään. Kyljet kiinteytyy ja vyötäröä näkyy, mutta vatsa on kuin raskaana olisi. Kova kuin kivi, oikein piukea pallo!

Minä en ole näiden parin-kolmen vuoden aikana löytänyt tt-lääkäriä (käynyt 4 eri luona), joka jotain fiksua osaisi vaihdevuosista sanoa tai kertoa tai hoitaa, ihan yhtä tyhjänä "takki" ollut lääkäristä pois lähtiessä kuin sinne mennessäkin :(
Ja sama gynekologien kanssa (6 eri gyneä). Jotenkin on aivan toivoton olo kun itse ei voi tehdä mitään ja lääkärit ei ymmärrä eikä välitä tehdä mitään, ja vielä kaiken lisäksi VÄHÄTTELEVÄT asioita, mun omia kipuja ja tuntemuksia, siis täysin käsittämätöntä, aivan kuin mun oireet tästä jonnekin häipyisivät kun lääkäri sanoo ettei se nyt voi kyllä tuolla lailla ja blaa blaa blaa.

Kaksi vuotta sitten kun oloni meni tosi huonoksi, oli siis näitä samoja vaivoja mitä nytkin ja lisäksi mulla turposi imusolmukkeet nivusista ja oli jatkuvasti lämpöä, ja ripulointia ja lisäksi vatsakipua, ja olo tosi heikko ja huono. Kävin kahdella tt-lääkärillä, diagnoosina ei mitään, ja lähete sukupuolitautitesteihin. Niistä ei löytynyt mitään (ihme jos olisi löytynyt kun ei ollut kumppaniakaan enkä ollut harrastanut seksiä piiiitkiiiiin aikoihin, mutta hyvä kait kun tuli nekin katsottua :). Kävin kolmella tt-gynellä, kahden diagnoosi ei mitään, ja kolmas laittoi lähetteen naistenklinikalle kun ne imusolmukkeet oli niin turvoksissa etten pystynyt istumaan ja oikeassa munasarjassa kystia, odottelin sinne pääsyä toinen jalka haudassa, ei sielläkään oikein mitään tapahtunut, kahdella eri gynellä kävin ja imusolmukkeetkin oli laskeutuneet, mutta kivut nivusissa ja vatsassa vielä oli. Siellä otettiin kohdusta näytepala ja yksi verikoe. Toinen gyne vaan sanoi kun ihmettelin vointiani, että johtuu hormooneista että ne on sulla sekasin, eikä muuta, kiitos ja näkemiin.

Kaikista "hauskinta" tässä oli se, että löysin tänä kesänä paperin sieltä naistenklinikalta, jossa oli diagnoosina jokin kirjain ja numero, katsoin netistä mitä tarkoittaa, niin kohtutulehdus?!? Kukaan ei ollut mulle missään vaiheessa tästä maininnut eikä mitään lääkekuuria (antibioottia tms.) tarjonnut. Niin että ei sellaistakaan sitten näköjään tarvitse mitenkään hoitaa, vaan kärvistellä vaan sen 4 kuukautta kipujen ja huonon olon kanssa, ja siitä se sitten ohi menee jos on mennäkseen...

Tällä hetkellä mulla tosiaan nämä kivut (lihas- ja nivel) pyörii ympäri kehoa, aikaisemmin oikea käsivarsi oli hurjan kipeä, sen jälkeen oikea sääri ja nyt aloittaa vasen käsi, eikä niihin suita jatkuvasti syödä jotain buranaa (mikä on yleensä aina lääkärin vastaus) eikä ne edes tunnu oikeen auttavankaan. Vatsa vaan tulee kipeäksi ja menee sekaisin.

Kk:tiset pitäisi alkaa viikon päästä ja turvotus on taas aivan kamala, vatsa kasvaa, väsyttää ja torkahtelen millon mihinkin, aivotoiminta takkuaa, aamu yöllä heräilyä ja painajaisia jos sattuu vielä unen päästä kiinni saamaan. On tässä huumori vähissä. Tätäkö mun loppu elämä tulee olemaan...

Töissä pitäisi jaksaa olla, mutta kyllä alkaa epäilyttämään onko mitään järkeä kun työpäivän päätteeksi ei jaksa kerta kaikkiaan yhtään mitään. Kui tässä sitten yrittäisi kuntoilla tai mitään muutakaan järkevää tehdä itsensä hyväksi. Mulla ainakin tuo väsymys tulee niin rajuna että en tosiaankaan pysy pystyssä ja nukahdan mihin vaan. Tuli ajettua auto sähköpylvääseen yksi päivä töistä lähtiessä kun väsytti niin kovasti enkä saanut pidettyä itseäni hereillä vaikka kuinka yritin, että semmosta...

Siis olen 43 v. ja nämä vaihtarit invalidisoi minut täysin. Hormoonit käytössä mutta sitä valoa tunnelin päässä ei tunnu näkyvän. Ei nämä hormooniasiat mitään ydinfysiikkaa ole, siksi ihmettelenkin miksi meidät naiset jätetään suoraan sanottuna heitteille kun näitäkin voisi seurata ja testata verikokein ja lisäämällä tarvittaessa jotain hormoonia jne. ja niiden seuranta taas verikokeilla, sillä kun ne saa tasapainoon niin olokin olisi taas ihmismäinen jne.

Mutta näkyy tämä hoito olevan arvailujen varassa ja kuinka monelle näissä arpajaisissa voitto käy, eli ihan säkällä saattaa jollekin se hormoonimäärä sopia mitä gynet lykkää kaikille. Mutta kun se ei kaikille riitä, vaan jokainen meistä on oma yksilönsä. Eihän verenpaine-lääkettäkään laiteta kaikille samaa annosta ja sanota että tuon täytyy riittää se on yleinen annos, tai insuliinia!?! Siis, Kyllä ottaa pattiin nyt :/

Eläminen ja elossa pysyminen on kaksi ihan eri asiaa!

Taidat kärsiä niistä pahimmista oireista mitä voi tulla. Tuttuja ovat olleet minullekin. Kun aikoinaan epätoivoisena hain selitystä kamaliin vaihdevuosioireisiini, niin luin jostakin artikkelin, jossa kerrottiin estrogeenin puutoksen vaikutuksesta muihin hormooneihin eli ne menevät myös sekaisin. Pahoja oireita aiheuttaa kilpirauhanen, joka toimii vajaalla (kuumenee) estrogeenin vähyyden vuoksi. Jos lukee hormonitoiminnan häiriöistä, niin ne kaikki saattavat olla vaihdevuotisella naisella, eli jos ei olisi vaihdevuosissa , niin olisi sairas. Lääkäritkin taitavat olla ymmällä näiden kanssa.
Joissakin julkaisuissa ihmetellään miksi annetaan lääkkeeksi vain yhtä ainoaa hormonia kun puute on useammasta mm. testosteronista. Jossakin vaiheessa olisin minäkin ottanut mielelläni vastaan sekä viikset, että mieshormonin kunhan olisin vain saanut nukkua vähän aikaa.
Se lääkäri, joka sanoi oireittesi johtuvan vaihdevuosista, oli todennäköisesti oikeassa. Viisissä kymmenissä naisille tulleet krempat, joita todella riittää, ovat aina olleet jotenkin "muita" sairauksia. Ei olisi ihme jos fibromyalgia tai Sjögren joskus todettaisiin täysin hormoniriippuvaisiksi sairauksiksi.
Joku tällä palstalla kirjoitti kerran, että nainen on kävelevä estrogeeni. Siitä voisi jatkaa, että kun se estrogeeni loppuu, niin lakkaa nainenkin kävelemästä. Ainakin minä lakkasin kun molemmat jalat tulehtuivat nivelistä, etten voinut kohta kolmeen vuoteen kävellä kunnolla. Nykyinkin kivut vaeltelevat pitkin kroppaa, nyt viimeksi ovat kädet olleet kovin kipeät. Takkapuiden pilkkominen liiterissä saa vedet silmiin kun käsivarsien lihaksia polttelee. Näihin ajoittaisiin kipuihin liittyy myös aamupahoinvointi ja limakalvojen ärtyminen ja kuivuminen eli hormonitasot ovat silloin selvästi pohjalukemissa.
Muistan kuinka hirveää oli vaihtareiden alussa, kun huomasin aiemmin sietämättömien pms-oireiden jääneen pysyviksi ja lähes jokapäiväisiksi. Hormoneihin osasin nämä oireet yhdistää, koska olin aikaisemmin kokenut niitä synnytysten jälkeen, silloin naisen estregeenitaso tunnetusti laskee alas, jotta maitoa erittyisi hyvin ja - jaksaisi valvoa yöt vauvaa hoitaessa- . Ensimmäisen synnytykseni jälkeen, parikymppisenä, olivat jalat todella kipeät ja muutenkin kärsin pari kuukautta kummallisesta uupumuksesta, aluksi en jaksanut edes kävellä pitkää matkaa.
Se vain jaksaa ihmetyttää, miksi toisilla naisilla ei näitä pahoja oireita ole ja toisilla on. Olisi kiva tietää mikä on se pienin yhteinen nimittäjä niillä, jotka kärsivät kovista vaivoista. Onko se alkujaan liian suuri hormonimäärä elimistössä tai vaikkapa alhainen kehon lämpötila, ruumiinrakenne tai silmien väri.

Violetin kuulumisia viikon nettipimennon jälkeen :)
Olipa viikko ilman teidän tukea, ihan niin kuin "mitä tekis" totesi onneksi on netti missä voi jakaa näitä asioita teidän ihanaisien kanssa, kiitos siitä.
Viikko on ollu samanlaista vuoristorataa kun aiemminkin. Koko ajan tulee seurailtua vointia ja sipaistua estrogeenigeeliä kun vointi niin sanoo. Mulla yks sellanen oire on ahdistava tunne/ palan tunne kurkussa ja oon huomannu et hetken kuluttua se helpottaa. Toinen on jonkinlainen "lihasvärinä" joka saa olon tuntumaan levottomaksi, siihenkin geeli auttaa. Sitä ilmenee myös iltaisin nukkumaan käydessä.
Nyt olenkin miettiny että miten saisin vaivattomammin olot pois, geeliä pitäisi levitellä pieni annos pitkin päivää. Nyt olen ottanut x3/ päivä ja silti välissä oloja tulee. Olisiko laastari parempi ja antaisi tasaisemman annoksen. Tuntuu että lisä estrogeeniä kuitenkin tarvitsee jatkuvasti.
Mulla on nyt menossa siis toinen kuukausi Qlaira pillereillä estrogeenigeeli lisällä. Hyvää sanottavaa on että vuotoa ei eka kierrossa tullut ja siksi ehkä väsymys vähäisempää, iholla vielä epäpuhtautta mutta suunta parempi, nukkuminen parempaa joskin yöllä heräilen vielä ja nukahtaminen on vaikeaa, uni on kevyempää.
Pahin oireista on kuitenkin ahdistava ja vetämätön mieliala. Kuten jo aiemmin muutamat mainitsivatkin, ottaisin mielummin vaikka vähän vatsamakkaroita kun mieliala olisi parempi :(
Mulla on huonoina hetkinä myös nivelkipuja, etenkin käsien/ sormien nivelissä ja sitä ns. aamupahoinvointia. Silloin estrogeenimäärä varmaan on liian vähäinen.
Mulla väsymys on enemmänkin vetämättömyyttä, joitakin asioita jaksaisin tehdä vaikka kuinka esim. lueskella, kunhan vaan rauhassa saisi tehdä. Tästä päästäänkin asiaan toiseen kun useasti tulee mieleen että kun saisi vaan olla rauhassa ja tehdä asioita omaan tahtiin. Heti kun tulee aikatauluja ja suunnitellaan asioita, mukaviakin, pidemmälle tuntuu olo aj. ahdistavalta. Itsevarmuus, se vähäinenkin, on kadonnut jonnekin ja asioista päättäminen on vaikeaa. Helpottaa kun ajattelen että tämä on vain yksi elämänvaihe, mutta väkisinkin tulee aj. mieleen että "tätäkö tää mun loppuelämä tulee olemaan..." "mitä tekis" sanoja lainatakseni.
Mulla ikää vasta vähän yli 40 ja töissä pitäisi jaksaa ja mies ja tytärkin kaipaavat osansa. Tuntuu aika-ajoin että miehen kanssa ajatukset menee ihan ristiin. Lapsen kanssa taas potee herkästi huonoa omaatuntoa :(
Syksy ja synkkyys antaa varmaan oman osansa tähänkin soppaan. Kiitos taas kun sain purkaa ajatuksiani ja toivottavasti keskustelu jatkuu ja lopulta aurinko paistaa risukasaankin.
Lopuksi vielä ihmettelen samaa kuin ed. kirjoittaja että miksi kaikki naiset eivät kärsi näistä oireista, mikä tosiaankin on se yhdistävä tekijä meidän välillä.

No nyt menkat kyllä sekoilee. Viime viikolla alkoivat ja loppuivat ja tällä viikkoa oli ovis ja siinä samalla niukkaa välivuotoa, todella taitaa menoa olla.. violet70:n mainitsemista oudoista lihasvärinöistä kärsin jo myös noin viitisen vuotta sitten ja käsien särystä, varsinkin oikean. Muistelin tässä eräänä iltana mummuani noin 50 vuotiaana ja alle, niin mummulla oli jatkuvia käsisärkyjä ja pakotuksia kaiket illat kun olin siellä ja katseltiin tv:tä, sitten joskus ne vaan katosivat eikä mummu niistä enää elämänsä viimeisinä kolmenakymmenenä vuotena kärsinyt, taisivat olla vain vaihtarivaivoja.. alan epäillä että viimeiset viisi, kuusi hankalaa vuottani tosiaan ovat olleet alkusoittoa ja esivaihtarit muuttumassa jo pikku hiljaa vaihtareiksi.

Tuosta "Pienimmästä yhteisestä nimestä" sen verran että kyllä se varmaan osittain näin on että kevyttuotteet ja makeutusainee voivat lisätä oireita.
Mulla itsellä on jo jonkin aikaa ollu ajatus että kunnon rasvoja kohtuudella. Enemmänkin pyrin välttelemään valkosia jauhoja ja sokeria, mut jos makeaa kaipaan ni sit mieluummin sokeria kun makeutusaineita. Tummaa leipää syön ja kuitupitoisempaa pastaa. Perunan ja riisin oon jättäny vähemmälle. Minkään kanssa en oo ehdoton vaan menen tilanteen mukaan. Näillä keinoin oon saanu ton ylävatsankin pysymään suht koht kurissa :)

Luin mielenkiinnolla tätä viestiketjua, olen siis uusi täällä. Oireet olivat tosi tuttuja, ymmärsin kirjoittajien olevan minua paljon nuorempia, olen jo 60 ja edelleen syön pillereitä näihin vaivoihin. Olen monta kertaa pitänyt paussia, mutta ain ane vaivat palaavat. Pillerit ovat poistaneet monta vaivaa, mutta edelleen tulee esim. lievää pahoinvointia, ruokahaluttomuutta ja taas vastaavasti päiviä jolloin voi syödä mitä vain. Ja se vatsan turvotus, minulla se turvotus on tuossa vyötärön yläpuolella, rintaliivit ahdistaa ajoittain tosi paljon, kotona en edes niitä pidä. Olen normaalipainoinen ja paino ei ole yhtään noussut, vaikka sitä ei uskoisi , kun noita makkaroita katselee. Onko teillä kellään kokemusta, johtuuko vaihdevuosista vai jumiintuneesta niskasta , kun minulle tulee ajoittain sellaisia "humahduksia" päässä, ikäänkuin ei hallitsisi itseään, tavallaan niinkuin huimaa, en tiedä miltä tuntuu jos pyörtyy, on sellainen epätodellinen olo joja mene aika nopsaan ohi, mutta siitä jää sellainen pöhkö olo joksikin aikaa. (saakohan tuosta nyt kukaan mitään tolkkua). Mutta on tämä naisen elämä yhtä vuoristorataa. Talvea odotellen.

Huimaus on tuttua, olen luullut että johtuu vähän alhaisesta verenpaineestani. Joskun oikein hoippuu. En lääkitse, mutta jumpaan kyllä jännittyneitä hartioita jo istumatyönkin takia. Kauanko Santra olet syönyt? Itse aloitin 53v ja nyt olen 59. Kerran yritin taukoa, mutta en jaksa olla. Kun sanotaan että mieluummin mahdollisimman lyhyen ajan. Itse ajattelin käyttää (Femoston) ainakin niin kauan kun olen työelämässä, vielä 4v. Voikohan aiheuttaa ahdistusta? Kun poden ajoittain, sitten on taas ihan tavallista vaikka ympärillä oleva elämä on ihan samanlaista. Ihan niinkuin aivoissa olisi jokin häiriö ja koko elämä tuntuu synkältä. Ei kuitenkaan mitään vuoristoratameininkiä.

Kuumakesä, Santra ynnä muut:

Humahduksia...

Minulla on ollut lähes koko aikuisikäni niska- ja hartiavaivoja, ja niistäkin kyllä huimaa. Ainoa luomuhoito, mikä niihin on auttanut on Pilates. Mutta toi Methody Putkiston Pilates on niin kallista, etten sitä raaski harrastaa sitä 2 kertaa viikossa kuin pitäisi. Eli särkylääkettä ja hierontaa on tullut käytettyä koko rahan edestä jo vuosia.

Niskat tekevät kyllä huimausta. Mutta nyt viimeisen parin vuoden aikana (olen 53 v.) on noi huimaukset muuttuneet. Tulee sellaisia kummallisia huimauksia, että on ihan ulkopuolinen olo, tekee pahaa ehkä ja välillä tuntuu, että töissäkin toiset katsoo, että eikö tolla kulje järkikään päässä...:-o.

Mulla oli n. vuoden ajan pahat vv-oireet (kesä meni paremmin) ja tämä syksy ihan h-vettiä. Oli jatkuvaa lihas-, nivel- ja päänsärkyä, kuumia aaltoja, palelua, unettomuutta, pahoinvointia, heikotusta, voimattomuutta, keskittymiskyvyttömyyttä jne.

Aloitin runsas 3 viikkoa sitten Femostonin ja olo on helpottanut valtavasti. Mutta nyt kun aloitin sen pilleriosuuden, jossa on keltarauhashormonijohdannaista tai mitä se on, niin on tullut huimausta, jatkuvaa päänsärkyä, levottomuutta ja ahdistusta, jotenkin kohtauksittain. Sen olen lukenut, että masentuneisuutta ne harmaat pilsut tekee joillekin.

Voisikohan noita pillereitä ottaa vain joka toinen päivä? Gyne sanoi, että estrogeenia voi, mutta voiko myös noita "harmaita"?

On tämä aika rasittavaa aikaa. Herraties, miten kauan kestää...

Voihan humautukset sanon minä! Taas yhtä turhaa kokemusta rikkaampana ja nöyryytettynä, eli gynellä taas käyty. Tällä kertaa käväsin varta vasten sellaisella, jonka tiedoissa luki gynekologinen endokrinologia...
Nyt pistää niin vihaksi, ettei tosikaan. Jos minä tekisin työni noin huonosti niin potkut olisin saanut ajat sitten!

Kerron hiukan tästä kokemuksesta, eli 20 min vastaanotto alkoi ja alkutervehdyksen jälkeen lääkäri jäi hiljaiseksi, niinpä ajattelin sanoa jotain että saisi tuon lyhyen ajan järkevästi käytettyä. Sanoin hälle, että toivottavasti hän voisi minua auttaa ja kertoa enemmän näistä vaihdevuosista ja kilpirauhasesta ja mitä muita hormonivaihtoehtoja voisi esim. olla.
Hän kysyi mitä käytän nyt ja määrät, niinpä kerroin, että aqua pillereitä ja lisäksi estrogeenigeeliä aina tarvittaessa ja etten niin tarkkaan osaa sanoa määrää onko se tasan yksi mittatikullinen vai vähän yli vai ali, että tuntemuksen mukaan olen mennyt ja joutunut laittamaan geeliä pitkin päivää kun tuntuu jonnekin häviävän.
Tästä tämä rouva Lääkärihän het riemastui ja haukkui minut pystyyn että käytän varmasti liikaa geeliä ja kuinka vaarallista se on ja blaa blaa blaa. Jatkoi samaan hengenvetoon että mulla olisi munasarjoissa vielä jotain toimintaa jäljellä ja kun kysyin että mistä tiedät kun et ole sinne vielä edes katsonut, niin tästähän hän vallan riemastui, ja sen jälkeen se olikin sellaista että voitte vain kuvitella...

Aloin kysymään häneltä mm. FSH:n merkitystä joka mulla edelleen korkea vaikka nämä hormoonit käytössä, hän ei tuntunut käsittävän yhtään mistä puhuin ja sanoi FSH:n olevan aivan turha tieto?!? Yritin kertoa niistä tiedoista mitä sisätautilääkäri oli minulle sanonut esim. verenpaineesta ja estrogeenistä, ja kerroin että mulla verenpaine laskee kun laitan geeliä. Tämän hän tyrmäsi täysin jotakin selittämällä ettei siitä asiasta ole tehty mitään virallista tutkimusta?! Ihan sama, luulisi että tuon ikäisellä naisella olisi jo jotain paljon parempaa tietoa takanaan eli kokemusta omista potilaistaan jne.

Ai niin, aikaisemmin kun hän oli sitä mieltä että käytän liikaa estrogeenigeeliä, ja kerroin sitten myöhemmin oireitani (sanoin hälle että kerron oireeni ja mitä tuntemukseni vaikka et sitä ole minulta edes kysynyt :), niin että mistä johtuu mieletön migreeni aina silloin kun kuukautiset pitäisi olla, hän sanoi että voisi johtua liian alhaisesta estrogeenista... ja minä kun olin totaalisesti hänen väheksyviin ja alistaviin sanomisiinsa jo tosi vittuuntunut niin sanoin, että rouva voisi jo päättää että käytänkö sitä estrogeenigeeliä nyt sitten liikaa vai liian vähän, ja höpötin vielä jotain että ihanko arvauksilla hoidetaan...Jihaaaa, hyvä minä ja minun herkät PMS-hermoni :)

Kerroin, että kktiset pitäisi alkaa to-pe ja hirvittävät PMS-oireet päällä, ja jopa itkua meinasin tirauttaa kun olin niin maahan lyöty, muutama kyynel kyllä taisi päästäkin, myönnän myönnän. Niin tämä hieno rouva lääkäri sanoi että kannattaisi mennä psykologille, hahhahhaaaa, sehän se varmasti kaiken tämän ratkaisisikin. Eipä siinä mitään voisinhan minä mennäkin, mutta kun tuo ehdotus oli vain ja ainoastaan suoraa vittuilua mulle!

Ja jotain ihan uskomatonta muutakin juttua hän suustaan päästi, ajattelin jo että tämän täytyy olla piilokamera ettei tämmöstä voi ihan oikeasti gynen tieto olla...
Ai niin, minulla oleva huomaus ja pahoinvointi esim. ei voi johtua hormooneista/vaihdevuosista tai korkeasta prolaktiinista, siis joo okei?!? Mulla kun on prolaktiiniarvo korkea, joka myös käsittääkseni aiheutta huimausta ja pahoinvointia, josta hälle mainitsin, niin hän kielsi senkin, ei aiheuta ja piste.

Eli hyvät kanssa sisaret, nyt minä olen tosi väsynyt ja taidan luovuttaa, niin monien lääkärien kautta olen tämän kolmen vuoden ajan yrittänyt jaksaa selvittää ja taistella saadakseni hormoonini ja oloni edes suht hyväksi, ja että pysyisin työkykyisenä. Eli taidan jättää nämä hormoonit ja marssia seuraavaksi yleislääkärille, ja josko hän sitten suostuisi kirjoittamaan minulle sellaisen lääkearsenaalin, että johan nämä vaihdevuodet johonkin ihme-kummaan katoaisivat, eli öööö mitäs tässä sitten tarvitaankaan, ainakin ne verenpainelääkkeet, kipulääkkeet lihas-/nivel-kipuihin, unilääkkeet nukkumiseen, ja jotain lääkettä että pysyy työpäivän hereillä, ja jotain vatsalääkettä turvotukseen ja niin totta kai ne mielialalääkkeetkin että tätä helvettiä jaksaa, eiköhän noilla pääse alkuun.

Huh kun hikoiluttaa ja huimaa ja humauttaa taas, olen tänään nyt sitten ottanut vähemmän estrogeenigeeliä, ja näköjään pää meinaa kipuilla ja lihakset, ja verenpaine ollut korkea koko päivän, ja sydäntä tykyttää ja ahdistaa ja hermostuttaa. Mutta eiköhän ne lääkärit vielä saa minutkin hengiltä, siinä ne on ainakin parhaansa tehneet... Hyviä öitä niille, jotka pystyvät yönsä nukkumaan ja tietysti muillekin hyvää yötä ja tsemppiä öisiin valvomisiin!

Voihan venäjä "mitäs tekis" mikä lääkäri reissu :(
Älä lannistu, harmi että sun kohdalle sattu tollanen törppö lääkäri. Laittelinkin jo Qlaira-kuulumisia tuonne Qlaira-ketjuun mutta tässä vielä kertauksena.
Soittelin alku viikosta gynelle joka ehdotti geelin tilalle laastaria joka vapauttaisi tasaisemmin estrogeeniä. Oli käynyt minunkin ajatuksissa sama ja aloitinkin heti maanantaina laastarin ja tuntuu paremmalta, tasaisemmalta ja ei koko ajan tarvitse kytätä oloja. Ja helpompikin tämä on. Keskusteltiin myös hormonikierukasta jos pillereiden kanssa ei homma hoidu. Senhän olen jo kerran kokeillut ja luulin silloin sen aiheuttavan nämä oireet, niitä kuitenkin olisi tullut varmaankin ilman kierukkaakin.
Onkohan sulla "mitäs tekis" kuitenkin liian vähän sitä estrogeeniä, vai aiheuttaako se keltarauhanen oireita??? Vaikeaa ja kun olo on huono niin ei jaksaisi pelata ees sun taas näiden kanssa.
Muista kirjoitella meille, se ainakin minua auttaa :)
Nuo niska-hartia-vaivat ihan tutkitusti kuuluvat vaihdevuosiin. Itsestä huolta pitäminen hieronta, jumppa, rentoutuminen on keinoja joilla itse voimme oireita helpottaa.

violet70: minkälaisen laastarin sait, siis paljonko siinä on sitä estrogeeniä? vaihdetaanko se kuinka usein? onko sulla nyt siis sekä qlairat että tuo laastari käytössä?

joo, jostain syystä en ole onnistunut löytämään minkään sortin yleis- eikä erikoislääkäriä, joka ottaisi työnsä tosissaan ja vastuun siitä miten asiakasta hoidetaan ja tuleeko asiakas ylipäänsä hoidettua oikein, onko se sitten oikeanlaista hoitoa jos jätetään hoitamatta jos/kun taidot/tiedot ei riitä, ja/tai haluakaan ei oikein ole? Mielestäni Ei.

Lääkärien palkanmaksussa pitäisi olla jokin mittari siitä että kuinka monta kertaa potilas joutuu palaamaan hänen luokseen, uudestaan ja uudestaan, kun ei ole saanut oloonsa helpotusta. Eli mitä nopeammin potilas saadaan hoidettua eikä uusia "turhia" käyntejä enään olisi/tulisi, ja siten pysymään töissä tai uudestaan työelämään kiinni tms., niin se näkyisi palkassa, tällä saataisiin poistettua tuo "hällä väliä-ota burana-näkemiin-kiitos-tulla uudestaan ensi viikolla jos vielä oireita-Seuraava" -hoito!

Mutta hieno homma, että joitakin onnistaa ja on pätevät lääkärit käytössä ja että niitäkin tosiaan löytyy!

Se mun laastari on siis Estradot 75 mikrog, niitä on kai miedompiakin. Nyt ainakin tuntuu hyvältä. Mulla on ollu se jo silloin kierukan kanssa aiemmin, mut aiheutti sillon päänsärkyä eli tuntus et nyt tartten enemmän estrogeeniä kun silloin. Vaihto x2/vk. Laastarin voi tarv puolittaa jos jossain kierron vaiheessa tarviskin vähemmän. Se on siis ihan vastaavaa kun geeli mut eri muodossa. Kysele sinäkin laastaria.

jospa siirtyisi tämän otsikon alle, kun enää en ole qlairankäyttäjä. lopetin käytön keskusteltuani lääkärin kanssa. minun kohdallani haitat ylipäätään hormonipillereistä taitaa olla hyötyjä suuremmat. eli ei vaan sovi. vielä en osaa sanoa viikon käyttämättömyyden jälkeen paljon mitään. eipä ne pitoisuudet kai niin nopeasti elimistöstä häviäkään. rintojen kovuus hieman helpottanut, pystyy jo kyljillä nukkumaan. nyt vaan odotellaan, millaisia oireita pukkaa..
ent.qlairaklaara

Täällä turvottaa kanssa, paino nousee turvotuksen kanssa kilvan. On päiviä ettei ruoka maistu pahoinvoinnin takia. Olen yrittänyt keventää oloani syömällä enemmän vihanneksia ja hedelmiä, mutta tuntuu turhalle.
Makean himo on valtava, hillitsen kuitenkin makeisten himon, kuljen vain suklaahyllyjen ohi kuola valuen.
Itselläni on öitä etten herää wc käynnille lainkaan, tai vain kerran yössä, näiden öiden jälkeen heräämiset aamulla ovat nautinto.
Minulla on auttanut geeli 2 kertaa päivässä, aamuin illoin samoihin aikoihin joka päivä. Geelin käyttö auttoi kainalohien hajuun, joka haju oli todella paha.

Enpä ole tänne ennen kirjoittanut, mutta jostain vaihdevuosi- linkistä tälle sivulle osuin.
Itse olen 47 v ja kärsinyt kesästä asti lihas- ja nivelkivuista reisissä, pakaroissa, säärissä jne. Kivun paikka vaihtelee. Öisinkin särkee niin, että särkylääkkeitä täytyy popsia ja kaiken maailman kipugeelejä tms. jalkoihin vedellä. Luulin, että istumatyö näitä vaivoja teettää ( ja varmasti osaksi tekeekin...), mutta nyt näitä kirjoituksia lukiessani ymmärsin, että myös vaihdevuodet voisi olla syynä . Kuumia aaltoja tms. ei ole ollut, paleltaa kyllä useimmitten.
Auttaisikohan hormonihoito lihaskipuihin? Onko kokemuksia? Tavalliset labrakokeet ( esim. kilpirauhaskoe ) olivat normaalit eli siltä osin pitäisi kaikki olla ok.
Kiitos hyvistä kirjoituksista, niistäkin sai jo paljon apua.

Qlaira kuulumisia 2kk käytön jälkeen. Eilen aloittelin kolmannen liuskan ja vointi on joiltakin osin ollu parempi, joissakin olisi vielä toivomisen varaan. Toisen liuskan lopussa tuli "vuoto" joka mun mittapuun mukaan oli erittäin niukka. Sen verran että huomasin sen ajan olevan käsillä. Hyvä niin :)
Nukkunut olen viimeaikoina tosi hyvin, uni ei enää ole pinnallista ja aamulla herään kellon soittoon, enkä aamuyöstä huonoon oloon tai hikoiluun :) Sempä takia olo onkin varmaan parempi, päivisin jaksaa paremmin.
Mieliala on vielä vaihdellut melkoisesti. Ehkä pahimmat äärilaidat ovat jääneet pois, mutta aj. mieliala on vielä matalalla ja ahdistusta ilmenee.
Viimeinen kierto muistutti melko lailla nuoruuden kiertoja, kipuineen, päänsärkyineen ja finneineen. Tuli mieleeni, että oliko niin että silloin estrogeeniä oli riittävästi ja sen jälkeen tasot ovat olleet riittävät ylläpitämään kiertoa, mutta matalahkot. Sen puolesta puhuisi sekin että vain yksi lapsi on saatu ja sekin hoitojen ansiosta vaivoin.
Se ihon epäpuhtaus ei ollut rajua, just sellasta kun nuoruudessa että suupieleen ilmestyy ennen kierron loppua muutama mojova finni ja kuivuu sitten pois.
Nivelkipuja on ollu etenkin käsien rystysissä ja sorminivelissä.
Edelleen oon siis ottanu Qlairaa ja kannikassa on 2x/vk vaihdettava Estradot 75mikrog. laastari.
Mitäs muille kuuluu?

Vielä sen verran että pahoinvointi on helpottanu ja ruoka maistuu taas :) Nyt vaan täytyypi olla tarkkana ettei paino lähde huimaan nousuun.
Oon siis saanu vahvistusta siitä että oireet on hormooneista ja niiden heittelyistä johtuvia, enkä oo hulluksi tulossa :) kunhan vaan sais lääkityksen oikeaan balanssiin.

Kirjottelinkin kuulumisia jo tonne Qlaira-kokemuksia ketjuun ja kertailen nyt tänne. Kolmas liuska ja siitä toinen viikko alkanut. Nyt mietinnässä että jatkaako tämän jälkeen vai kokeillako jotain muuta??
Uni on parempaa, iho vähän parempi, hikoilu vähempää mutta hikoillessa hiki haisee ed. pistävälle. Mieliala heittelee ja enimmäkseen on apea, ahdistusta on useinkin, eli paljon hyvää, mutta toi mieliala on aika vallitseva juttu :(
Gyne ehdottikin viimeksi juteltaessa että seuraavaksi mietitään hormonikierukan uudelleen laittoa ja sen kanssa estrogeenilisää. Mullahan oli kierukka 2½vuotta ja reilu vuosi sitten otatin sen pois kun ajattelin aiheuttavan näitä oireita. Nyt sitte mietin että olisko niitä tullu vaikka kierukkaa ei olisi ollutkaan, luultavasti olisi.
Tässä kierrossa niska-hartia-seutu kipeyty pitkän ajan jälkeen. Sen yhdistän kanssa vv-oireisiin. Ja päänsärkyä oli silloin kun kuukautiset olisi pitäneet olla. Kertokaapa ystävät mikä hoito teille on auttanu kun oireet on enemmän ollu mielialapuolella. Alkaa jo epätoivo hiipimään mieleen. Pitääkö miettiä pienen mielialalääkkeen aloittamista?? Se ei kyllä houkuta, tosin ei mikään paha asia jos avun saa.

Melkein jo menee yksipuhelun puolelle :) kiva 6 kun kommentoit aihetta. Tohon mielialapuoleen sanoisin että joillakin meillä on kai herkempi taipumus ahdistua ja masentua ja ehkä näillä on myös vaihdevuosissa enemmän sen tyyppisiä oireita muiden lisäksi tietty. Kuitenkin tän tyyppiset oireet liitetään usein myös ihan vaihdevuosityyppisiksi ja niihin kuuluviksi, toisilla taas hormonit aiheuttavat näitä oireita. Ollaan niin yksilöitä kuitenkin, onneksi :)
Ilkeitä vaivoja kuitenkin kaikki nämä ja toivoisi että kaikki saisivat helpotusta vaivoihinsa.

Kiva violet70 kun jaksat/ehdit tänne päivitellä tuntemuksiasi! Ettei tosiaan menisi yksinpuheluksi, niin kerron minäkin kuulumisiani :) On vaan niin kiireistä tämä elämä tällä hetkellä...

Jaksoin kuitenkin vielä yrittää parannusta olotilaani, ja niinpä varasin vielä työterveydestä yleislääkärin ajan naiselle, jonka luona olen joskus käynyt, ja kokeilla josko häneltä löytyisi ymmärrystä tämän tilanteeseeni. Ja löytyihän sitä ainakin enemmän kuin tuolta gyneltä, jolla viimeksi kävin!!!

Keskusteltiin tuosta mun olotilan aaltoilusta ja siitä estrogeenigeelin laitosta, ja hän kirjoitti minulle sitten sen laastarin kokeiltavaksi, ja verenpaineestakin hän sanoi, että ei kirjoita minulle vielä mitään verenpainelääkettä, että katsotaan josko tämä mun olo alkaisi tasaantumaan tuon laastarin kanssa, ja ei tulisi niitä isoja heittoja olotilassa, ja hän sanoi että tosiaankin monilla vaihdevuosissa alkaa verenpaine heittelemään, eikä ollenkaan lytännyt jollain tyhjällä huomautuksella tätä, kiitos hänelle siitä!

Olotila on kyllä jonkin verran rauhoittunut, eikä niin isoja notkahduksia ole tullut, nyt olen noin viikon verran laastaria käyttänyt, mutta olen myös lisäksi vielä joutunut laittamaan estrogeenigeeliä, vaikkakin huomattavasti vähemmän ja harvemmin. Tänään kävin verikokeissa otattamassa kilpirauhaskokeet ja fsh:n, ensi viikolla sitten saan tulokset. Mielenkiinnolla odotan...

Vielä tuohon ahdistukseen ja mielialan vaihteluun sun muuhun tällaiseen sanotaanko psyykkiseen puoleen haluan sanoa, että se nimenomaan joillain naisilla liittyy vahvasti vaihdevuosiin ja hormoniheittelyihin. Kaikilla ei tule samalaisia oireita, toiset vain hikoilee, ja toisilla taas psyyke muuttuu, ja toisilla on taas jotain muuta, ja sitten toisilla on taas nämä kaikki, joihin ikävä kyllä itse kuulun...

Sellaisen huomion olen myös tehnyt, että tuo Glaira-pillereiden keltarauhashormooni osuus ei tee hyvää mun kropalle, eli se aika kun uuden pilleripaketin aloittaa on olo parhaimmillaan, ei turvota eikä psyyke heittele eikä ahdista, mutta sitä iloa ei kestä kuin sen viikon verran kun pillereissä alkaa jo keltarauhashormooni, niin siitäpä se matalalento sitten alkaa...

Täytyypi katsoa rauhoittuuko tilanne tästä pidemmän päälle vai kokeilisiko sitten jotain muuta näiden pillereiden tilalle, kierukkaa en tahdo, koska siitä on ollut niin paljon huonoja kokemuksia lähipiirissä, ja siinähän on käsittääkseni pelkästään sitä keltarauhasta, korjatkoon joku jos olen väärässä, sillä tästä en kyllä tosiaankaan ole varma?!

Tosi hienoa, että jotkut tuntuvat saavan pienellä vaivalla oloihinsa helpotusta, ja osuvat siihen skaalan, joka lääkärien arvuutteluiden perusteella riittää, mutta tosiaan kun olemme niin yksilöllisiä, niin ei saisi meitä "vaikeammin hoidettavia" kuitenkaan unohtaa ja jättää hoitamatta, joille ei tuo ns. normiannos riitä!

Mutta näillä eväillä toistaiseksi etiäpäin, ja yritän ehtiä/jaksaa tänne päivitellä useammin, sillä näitä kirjoituksia ja kokemuksia on mukava lukea, Kiitos kaikille siis kirjoituksistanne!

Kiva kuulla Mitä tekis sun kuulumisia ja vielä kun ne on hivenen parempaan päin menossa :)
Joskus tosiaan helpottaa kun lääkäri kuuntelee ja ottaa potilaan asian tosissaan, tulee tunne että ei ole ihan hölmö ja pöpiksi tulossa oireidensa kanssa.
Mulla on kanssa laastari tuntunu paremmalta. Minkä vahvusen laastarin sait? Mikä sulla on oire josta tiedät että tarvitset vielä geeliä lisää? Minä mietin että kun sitä tulee jo pilleristä ja laastarista, ni vieläkö uskaltaa geeliä laittaa? Ja samoin luulen että keltarauhanen tekee osansa minunkin mielialaani laskevassa mielessä :( se kun vaan on pakollinen. Gyne ehdottikin sitä kierukkaa joka mulla jo kerran on kokeiltu, mutta ole päätynyt kieltäytymään siitä. Haluaisin kokeilla vaikka sitä jaksottaista keltarauhasta, Lugesteron kai oli se luonnollisin. Sitä kai vois käyttää 2-3kk välein sen 10pv. En tiedä mitä sitten jos sekin laittaa mielen myllerrykseen. Nykyään ei kohtuakaan niin herkästi poisteta ja en sano että ihan kevyin perustein operaatioon lähtisinkään onhan se iso operaatio.
Mulla ei tosiaan vuotoa ole tullut näiden pillereiden aikana. Kuinka kauan sinä oletkaan pillereitä syönyt? Mulla on nyt kolmas liuska menossa ja jos jatkan ni ostan vain yksi kerrallaan lisää.
Mulla vointi vaihtelee ja toisinaan jaksan vaikka mitä ilman että tuntuu raskaalta ja toisinaan pelkkä oleminen on raskasta, ajatus pyörii samoissa asioissa :(
Hyvää viikonloppua kaikille ja kirjoitellaan taas :)

Moikka,
täällä taas kuulumisia kirjottelemassa. Lueskelin mielen virkistykseksi läpi koko ritirimpsun ja huomasin että mulla on asiat paremmin kun silloin ennen pillereiden aloitusta :) Estrogeenilaastari on pitäny olon tasaisempana. Nukun paremmin, limakalvot ei ole kuivat, poskien kuumotus on vähäisempää, hikoilua on vielä rasituksessa ja silloin hiki haisee pahalle, pistävälle. Mieliala on isolta osin parmpi ja pinna on pidempi, tuntuu että aj. ahdistus voisi johtua aj. estrogeenin matalista hetkistä tai pillerin keltarauhasesta. Vaikka poskien kuumotus on vähentyny, ole kokenu muutamia kuumia aaltoja aiemmasta poiketen. Yhtäkkiä tuntee vaan että kasvot ja kaula on ihan punaset :O
Näitä huonompia hetkiä on ennen kierron loppua jatkuen sen alkupäiviin ja sit kierron puolivälissä, eli juuri silloin kun elimistön oma estrogeeni on matalimmillaan.
Kovasti oon miettiny pillereiden jatkamista ja jos lopetan mikä keltarauhasksi pillerin tilalle?? Kierukkaakin olen vakavasti nyt miettiny, se on kuitenkin niin helppo ja siinähän keltarauhasta on kaikkein vähiten kun ilmankaan ei estrogeeniä saa käyttää. Vuotoa ei koko pillerikokeilun aikana ole ollut kun muutamat tipat silloin kun vuotoa pitäisi olla. Se hyvä :)
Mitäs muille?

Täällä taas kuulumisia ja huomaan että 2 viikon välein tulee tää huono aika. Nyt on enää valkoset pillerit kolmannesta liuskasta jäljellä ja olo ihan surkee. Kauheet kuukautisoireet päänsärkyineen, selkäsärkyineen ja hatutuksineen, vatsa on sekaisin ja juoksuttaa pissalla, mut vuotoa ei oo tullu kolmeen kuukauteen.
Ostin jo yhden yksittäisen liuskan ja ajattelin että sen aikana päätän jatkosta, mut nyt en taas oo varma ollenkaan. Näinä hetkinä tuntuu että olo on huonompi kuin ennen pillereitä.
Toi lisäestrogeeni laastarina on kyllä ollu parempi ja huomaan estrogeenin tuomat edut ja muutokset vointiin. Nukun paremmin, limakalvot on paremmat, iho on parempi. Mut miten nää aallonpohjat saa pois :(
Mitä kuuluu "mitä tekis" ja tietty muut kanssasisaret?

Olen nyt menossa gynelle ja vielä siis tiedustelen että voinko pyytää/saada tuota estrogeeniä geelinä tai laastarina vaikka menkat edelleen tulevat? Pari viime kuukautta on mennyt loistavasti ottaen vähän vuorotellen noita luontaistuotepillereitä joissa on soijaa. Uskon että ne todella auttavat. Väsymys poissa, migreeni helpottanut huomattavasti. Voisiko todellakin nämä kaikki oireet vaan johtua siitä estrogeenin puutteesta? Edellyttääkö laastarin tai geelin käyttö esim. pillereiden syöntiä lisäksi? Nyt täytyy toivoa että gyne olisi hyvä näissä asioissa, sitä kun ei näemmä kirjoituksista päätellen voi paljon etukäteen tietää..

Ja kuulumisia taas. Mun Qlaira-kokeilu jäi 3kk mittaiseksi :( Semmosta vuoristorataa että ei ollu mun juttu. Ajattelin kokeilla hetken ilman mitään. Saas nähdä mitä tuleman pitää. Tohon mieliala puoleen kaipaisin kovasti kohennusta ja vinkkejä otetaan vastaan :)
"Hilman-päivätkö" jos on kohtu tallella, niin kun sulla ja mullakin, on estrogeenin lisäks käytettävä keltarauhashormonia. Kierukka riittää, mut jos sitä ei oo pitää joko kausiluonteisesti 2-3kk välein syödä 10-14 (??) vrk keltarauhashormonia/kk. Kysy toki reilusti gyneltä vaihtoehdoista ja tuu kertomaan meillekin. Toivotaan et apua löytyy. Ties vaikka minä kokeilisin sitä Menowelliä :)

Minulla oli myös joskus yli viisi vuotta sitten hormoonikierukka ja otatin sen pois vuoden jälkeen kun epäilin oireideni johtuvan siitä. Veto oli poissa, vatsa kuin potkupallo ja levoton olo kun ei menkkoja ollenkaan. Kierukan poiston jälkeen alkoikin migreenit heti. Ilmeisesti keinotekoiset hormonit lopettaa omien hormonien tuotannon ja siksi mietityttää niin kovin myös että mitä tekis.

Olot ei vaan helpota :(
Pillereiden lopettamisen jälkeen ahdistus on enemmänkin lisääntynyt. Välillä ei meinaa loppua millään. Aamuöisin oon taas alkanu heräilemään ja silloin joskus ahdistukselta en unta saa.
Työterveyslääkäri halusi tarkastella mun kilppariarvoja vielä kun ovat viitteiden alarajoilla olleet. Jotenkin jo toivoisin et niissä olis jotain jota lääkitsemällä olo paranis. Mut jos ei ni sit täytyy kyllä jotain tehdä.
Niillä kellä on mielialalääkitys kaipaisin kokemuksia kuin pian ovat auttaneet ja mitä lääkettä olette käyttäneet.

Mitä tekis päivittelee kuulumisia, jotka ei ikävä kyllä ole niin hyviä vieläkään... Olo on täällä edelleen väsähtänyt, voimaton, väsynyt eikä mielenkiintoa oikein löydy mihinkään. Verenpaine heittelee ja sydäntä tykyttää ja kuumottaa edelleen jne.

Yritin jättää tuon etrogeeni-laastarin pois, ja käyttää pelkkää Qlairaa, mutta lihas- ja nivelkivut alkoi melkeinpä samoin tein palautua, ne kun ehtivät jo jonkin verran helpottaa, ja tukkoisuus/limaisuus lisääntyi eli sellainen flunssainen olotila koko ajan. Elikkäs eikun estrogeeni-laastari takaisin, nyt yritän ensin puolikkaalla laastarilla 0,75 mg:sta.

Kävin verikokeissa, ja sisätautilääkärillä vaihteeksi. FSH-arvo oli jotain 2:n paikkeilla, eli se oli hyvä, ja kilpirauhasarvot oli myös suht ok, mutta lääkärin mielestä Thyroxinia voisi nostaa vielä vähän, koska tämä hurja väsymys vielä vaivaa. Mutta yritykseksi nosto jäi, sillä sydän ei tykännyt nostosta yhtään. Emconcor annosta (beetasalpaajaa) tuohon sydämen tykyttelyyn lisättiin, eli sitä nyt 5 mg ja tarvittaessa vielä puolikas tai kokonainen lisää... mutta se ei tunnu hyvältä eikä mielestäni paljoakaan auta.
Olen kerännyt mielestäni nestettä kroppaani tässä hormonihoidossa, ja näin maalaisjärjellä ajateltuna eikös se nesteen kertyminen aiheuta myös sitä verenpaineen nousua?! Niinpä aloitin luotaistuotteen kaliumin käytön eilen, ja katson mitä se tekee tälle nesteen kertymiselle, verenpaineelle ja sydämen tykyttelylle...

Voi violet70, jätit siis nyt Qlairan ja laastarin pois? Tuli mieleeni, että ne kilpirauhasarvot olisi kannattanut ottaa tuon hormonihoidon aikana, sillä minulla ne meni koko ajan huonommaksi mitä enemmän estrogeeniä käytin. Ja sisätauti lääkäri sanoikin että nämä kulkee käsikädessä eli jos estrogeeniä lisää niin luultavasti pitää lisätä myös Thyroxinia, ja näin mulle just on käynytkin.
Eli kilpirauhasarvot voi näyttää paremmalta kun estrogeeniä on vähän, ja kun estrogeenin käytön aloittaa niin kilpirauhashormoni yleensä huononee niillä joilla on puutetta molemmista hormooneista.
Jos et ole ehtinyt olla kauaa ilman noita estrogeenilisiä niin käyhän pikaisesti otattamassa ne kilpparikokeet, ne voi sullakin olla menny huonommaksi jos ja kun sulla ne alussa oli jo siellä viitteiden rajoilla.

Itse yritän vielä löytää jonkinmoista tasapainoa tässä näillä hormooneilla, eli jatkan käyttöä, ja käyn vielä tätä taistelua...

Tsemppiä kaikille!

Kiva kuulla "mitä tekis" sun kuulumisia :) Meillä olis varmaan paljon juteltavaa jos päästäis rauhassa rupattelemaan :)
Mulla siis on seurailtu kilppariarvoja jo vuosia kun sekä TSH että T4V ovat olleet matalahkoja, etenkin T4V joka on aina ollu 9-12 välillä riippuen mimmoset viitearvot kulloinkin on ollu. Ja nyt mulla sit tuli mieleen että sinä mainitsit jotain kilpirauhasesta ja estrogeenista. Uusi työterveyslääkäri sanoi ensimmäistä kertaa että raja-arvoissa vois kokeilla lääkitystä jos on oireita ja mullahan on aina ollu. Kävin kokeissa viime torstaina kun olin ottanu viimeisen Qlairan tiistaina ja viimesen laastarin poistin vasta kokeiden jälkeen. Kokeet otettiin lääkärikäynnin jälkeen ja kello oli silloin jo jotain 14. Vaikuttaakohan arvoihin? Nyt tietty toivon et ne olis semmoset jotta niitä voitas hoitaa. Millasia arvoja sulla "mitä tekis" on ollu? Ja millä annoksella syöt Thyroxinia? Huomenna kuulen siis vastaukset.
Sovittii gynen kanssa että menen vastaanotolle tammikuussa ja katotaa sit mitä tehdää.
Kyllä se niin on että jos elimistöön kertyy nestettä, joutuu sydän tekemään enemmän töitä ja silloin myös verenpaine nousee.
Tsemppiä kaikille!

violet70: saitko kilppariarvoja tiedoksesi? Kerrohan mitä näyttivät nyt ja ne viitearvotkin. Nuo aikasemmatkin arvot on kyllä jo tosi alhaiset... ihan samaa luokkaa kuin mulla välillä ollut.
Kyllä on fiksu lääkäri sulla, jos on oivaltanut tuon, että voisi kokeilla Thyroxinia kun oireitakin on, eli jos hän on vielä tätä mieltä niin suosittelen sua edes kokeilemaan sitä. Tuo kilppari myös nimittäin voi aiheuttaa mm. sitä ahdistusta, ja turhaan sitä aloittaa mitään ns. masennuslääkettä tms. syömään jos ja kun syy on kilpparissa, niin ne masennuslääkkeet ei kyllä oloa sitten paranna, eli jos löytyy syy oireiluun niin ei pelkkää oiretta kannata hoitaa, vaan sitä syytä mistä se johtuu.
Mulla alkoi nämä oireilut kun olin noin 37 v. ja silloin jo hyppäsin lekureissa ihmettelemässä, ja mitäs muuta ne tyrkytti kuin masennuslääkettä, eli sitä tuli kokeiltua ennen kuin löysin lääkärin, joka sitten kokeili tuota kilpparin hoitoa, ja sillä mun kuukautisetkin sitten alkoi noin vajaan vuoden poissaolon jälkeen, ja vointi parani huomattavasti.
Eli kolmisen vuotta sain lisäaikaa kunnes nämä vaihdevuodet sitten oikeasti näköjään mulla alkoi, ja tuo kilpirauhasen vajaatoimintahan aiheuttaa epäsäännöllisiä kuukautisia/vuotoja, sekä joillan aikaisemmat vaihdevuodet.

Ainoastaan lääkärit on pilanneet ja sotkineet elämääni tekemällä vääriä päätöksiä ilman että on tutkittu enemmän mistä oireet on johtuneet, eli thyroxinia on käsketty vähentämään ja joku käskenyt lopettamaan, ja voi sun jösses mitä kaikenlaista puoli jumalaa sitä onkaan tullut tavattua...

Juttua ja kokemustenvaihtoa varmasti riittäisi :) Yritän kaivella omia labratuloksia, ja katsoa/kertoa vielä jos kiinnostaa...

Ai niin, vielä tuosta kellon ajasta... Joissakin paikoissa niistä ei paljoakaan välitetä, mutta "sääntö" meillä kilpparivajailla on että aamulla viimeistään ennen kello 10 olisi paras aika. Aamulla mahd. pian heräämisen jälkeen, ilman kaffetta ja tupakkaa. Itse pyrin menemään ihan syömättäkin vaikka sehän ei pakollista näissä labroissa olekaan, itse olen käynyt sitten aina suurin piirtein samaan aikaan noin klo. 9 ja jos prolaktiinikin on määrätty niin sitten siinä kymmenen paikkeilla koska siinä on taas se rajoitus että 10 jälkeen, kun kilppari on ennen kymmentä, ei sitten tarvitse käydä kahteen kertaan piikillä...

Kiito kovasti "mitä tekis" kilpirauhas-infosta ;)
Yllätys, yllätys mun kilpirauhasarvot oli paremmat kuin koskaan aiemmin. Toki olen asiasta tyytyväinen, mut just kun lääkäri olis ollu valmis kokeilemaan lääkitystä. TSH oli jotain 1.1 ja T4V 17. T4V mulla ollu aina matala ja tää oli nyt ihan paras arvo. Tiiä sitte vaikuttaako se myöhäinen näytteenottoaika ja se että olin just syöny ja juonu kahvitkin päälle??
Olo on ollu hivenen parempi ja viime yön nukuin kuin tukki, saa sitte nähdä miten tästä eteenpäin. Mulla on kyllä myös se että oon niin tunnollinen töissä ja muutenkin ja sit varmaan alitajuntaisesti stressaan tulevia asioita, turhaankin, että varmaan on jotain väsymystäkin olossa. Pimeäkään ei oo hyväksi.
Mut kuitenkin joskus tammikuulla pitäis sitte mennä sinne gynelle taas. Vähän oon kuitenkin sitä mieltä että se keltarauhanen aiheuttaa mulle hankaluuksia ja mitä sitte kun ilman sitä ei oo mahollista käyttää estrogeeniäkään?? Sit oon miettiny et aina kun oon käyttäny vuodotonta hoitoa, kierukka ja noi pillerit, ni olo on menny huonommaks.
On sullakin "mitä tekis" ollu kivinen tie :( Aiotko nyt kuitenkin jatkaa sillä Qlairalla?
Tämmösiä kuulumisia tällä erää.

Huhuilen täällä sinua "mitä tekis", oletko vielä kuulolla? Miten voit? Ja mikä on sun hoitosi tällä hetkellä??

Olipas kiva ketju kun kukaan peikko ei ole eksynyt vastaamaan.

Minullakin on noita nuhaoireita välillä. Jätin nyt appelsiinin syönnin pois kun epäilin sen aiheuttavan allergiaoireita (söin joka aamuI. Katsotaan miten käy.

Minulle on kasvanut ylämaha. Vaihdettuani Liviaaliin on vuosien kuluessa tullut 5 kiloa lisää.

Välillä on tosi väsyttäviä päiviä ja laiskottaa. Joskus taas (harvin) on energisempi ja saa jotakin tehtyä.

Täällä ollaan "taas"... On ollut pitkä tauko viime kirjoittelusta koska kaikenlaista on tässä tapahtunut, ikävää ja vähemmän ikävääkin onneksi...

Mutta näistä vaihdevuosi jutuista sen verran, että nyt tuntuu tasoitusta pikku hiljaa löytyvän. Verikokeissa käynyt ja estrogeeni/fsh ja kilpparit alkaa olla kohta kohillaan, ja se tuntuu myös olossa, eli parempaan suuntaan on olotila mennyt.

Vielä on kuitenkin jonkin verran heilautuksia, mutta tässä hormoonimäärässä yritän nyt olla (ainakin estrog. osalta) ja vielä katsella mitä tuleman pitää. Käytössäni on siis edelleen Qlaira ja Estradot-laastari (75 mikrog), jota käytän yhden kokonaisen laastarin oli kierron kohta mikä tahansa, sekä lisäksi on hätävarana estrogeeni-geeli, jota sipaisen hitusen verran tarvittaessa (ainakin näin kierron loppuvaiheessa).

Järkyttävimmät mielialamuutokset on jääneet, verenpaineet ei enää heittele niin hurjasti, vatsa ei turpoa syömisen jälkeen enään niin kovasti, ja mitähän muuta parannusta sitä olikaan, no muistin kanssa on näköjään edelleen takkuamista :) ja kellokin niin paljon ettei tuo ajatuksen juoksu ole paras mahdollinen.
Kilpirauhasarvoissa olisi pikkasen parantamisen varaa, eli yritän sen suhteen tehdä pientä nostoa mutta nuo estrogeenit on varmaan ihan ok.

Violet70: mun jäi kommentoimatta silloin tuohon sun kilpirauhasarvoihin se, että ei ole normaalia että ne noin paljon heittelee. Eikä tosiaankaan tuo kellonaika milloin viim. labrat oli otettu ole oikea, ja syömiset ja jalkeilla olot haittaa arvoja, ja ja ja ja... Mutta mulla alkoi myös tuollaisella heittelyllä, ja jos kilppari on terve niin ei ne arvot noin heittele. Olen kyllä uskaliaasti :) sitä mieltä että sulla voisi tehota myös tuo Thyroxiini, jos ja kun ei pelkästä estrogeenistä/keltar.horm. ole hyötyä ja oireitakin sulla sen sorttisia, jotka sopii hyvin kilpirauhaseen. Mutta mutta tämähän on vain mun mielipide.
Itselläni vointi ei tosiaan parantunut pelkällä naishormooneilla vaan tosiaan tarvitsen tuota kilpirauhashormonia lisäksi, vaikkakin mulla ei ne kr-labra-arvot mitään ihmeellisiä olleet, ja moni lääkäri ei mun arvoilla olisi edes lääkitystä aloittanut, mutta onneksi tämä lääkäri oli vihdoin viimeinen sellainen joka "uskalsi" aloittaa kokeilun ja hoidon, iso kiitos siitä hänelle!
Mikäs sulla on nyt vointi, ja mitä sulle nyt kuuluu näiden hormonien kanssa?

Nyt tarttee saada unta, eli hra Nukumattia lähden nyt tapailemaan, toivottavasti :)

Täytyy tsempata nyt, ja tulla useammin tänne päivittelemään...

Moikka,
kiva että oot kulolla "mitä tekis" ;)
Mulla on ja ollu tässä välillä hyvää sekä huonoa. Työterveyslääkärin neuvosta oon kokeillu sitä mielialalääkettä huonolla ja välillä paremmalla menestyksellä ja ajattelin että katon sen nyt, koska ei oo mitään menetettävää. Ihan ihmeellistä ei oo sen alotuksen jälkeen tapahtunu, uni vähän parempaa ja pahin terä noista mielialan vaihteluista on pois. Aj. kuitenkin sellasia aallonpohjia on. Mulla vaan näyttäis toi mieliala menevän kierron mukaan eli luultavammin oikeella hormonihoidolla pitäis saada olot korjaantumaan.

Kävin tällä viikolla gynellä kontrollissa ja se löysi multa 6cm kystan oik. munasarjasta, jonka olen näin jälkikäteen ajateltuna kyllä tuntenutkin vaihtelevasti kierron eri vaiheissa. Verikokeella testattiin että ei oo mitään pahanlaatuista ja nyt seuraillaan ja tarv. leikataan pois. Se on sen verran iso ettei sitä voi punktoida. Mulla on aiemmin ollu kaks kertaa vuosia sitten pienempi, mitkä on punktoitu pois. Huhtikuun alussa on seuraava käynti.

Samalla sitte kirjoitti reseptin uusista pillereistä, Zoely nimisistä, joissa on estrogeeniä ja keltarauhasta tasaisesti koko kierron ajan. Lisäksi voin käyttää geeliä tai varmaan niitä laastareitakin. Alottelin pillerit 3 päivää sitten ja tänään on pientä päänsärkyä. Toivon niin että nämä sopisi ja toisivat avun oireisiin.
Mulla on niiden Qlairojen jälkeen kierto lyhentynyt 23. päivään ja vuotokin vähentyny määrällisesti ja pituudeltaan. Vuodon väheneminen on hyvä, mutta kierto kun lyhenee niin hyviä päiviäkin tulee vähemmän.

Kilpirauhasesta sen verran että mulla otettiin vielä uudet arvot aamusta ravinnotta ja TSH oli 0,89 (0.3-4.2) ja T4V 17 (11-22). Mikä lääkäri sulla alotti sen Thyroksiinin??
Koitan yrittää että en niin paljon ajattelis tätä oloa koko ajan, mut vaikeeta se on. Etenkin jos mieliala heittelee, muut oireet kyllä vielä kestäis. Mulla on viimeaikoina ollu kierron loppupuolella ja vuodon aikana aika kovia ninelkipuja käsien rystysissä.

Kiva kuulla että sulla on vähän parempi. Sinnikkyys palkitaan :)
Ollaan kuulolla.

Hellou, "mitä tekis" kuulumisia... kolmas viikko selkävaivojen (rintaranka kipua) kanssa kamppailua takana eikä loppua näy... buranaa nauttinut ja verenpaine korkealla, nivelet paukkuu ja kuivuus vaivaa joka puolella. On tää sellasta takapakkia mennyt ettei tiedä taas mitä tekis...

Lueskelin estrogeeni-laastarin ohjeesta, että joillain saattaa oireena tulla selkäkipua ja rintakipua, no ajattelin sitten heittää laastarin mäkeen ja katsoa mitä tekee ololle. Aluksi tuntui että olo olisi ehkä helpottanut, mutta taisi olla vaan kaksi viikkoa burana kuuria takana tehnyt tehtävänsä, tiiä tuota, mutta laastarin pois jättämisen jälkeen alkoi hikoilut (kissan pissan hajuiset) ja kuumotukset ja yövalvomiset ym. Otin taas käyttöön puolikkaan laastarin ja kokeilen nyt sillä.
Kävin kyllä verikokeissa ennen näitä selkäkipuiluja ja lääkärin mielestä estrogeenit oli ihan kohillaan eli FSH oli jo 2 ja estro 0,44. Ja silloin oli käytössä Qlaira-pillerit yksi kokonainen estrog.-laastari 0,75 ja lisäksi vielä sipaisut estrog-geelistä...

Jouduin käymään taas lääkärissä tänään tuon rintarangan kivun takia, ja samalla pyysin reseptin Zoely-merkkisille pillereille, josko niistä olisi tosiaan apua tuohon verenpaineen heittelyyn ja vointiin yleensäkin kun siinä on ne hormonipitoisuudet aina saman verran per päivä ja enemmän luonnollisemmat molemmat hormonit. Saas nähdä sitten.

Violet70 ja muutkin: miten on nyt mennyt noiden pillereiden kanssa? Ja muutenkin.
Niin, ja Violet siitä kilpirauhasasiasta taisit kysyä kuka niitä mulle antoi, niin sisätautilääkäri, mulla arvot heitellyt tosiaan paljon laidasta laitaan eikä ole koskaan ollut mitkään kummoiset, mutta se on täysin lääkäristä ja hänen ammattitaidostaan kiinni miten lähtee asiakasta hoitamaan. Paljon on ollut lääkäreitä joiden mielestä en Thyroxinia tarvitsisi... mutta ilman en pärjäisi enkä jaksaisi tätäkään vertaa mitä nyt!
Minä muuten noin 5 vuotta sitten aloitin lääkärin painostuksesta kokeilemaan jotain serotoniini lääkitystä näihin vaivoihin, ja en siitä apua saanut, ei auttanut kuukautisten tulemiseen, ei ahdistukseen, ei paniikkihäiriöihin, ei hikoiluun eikä yhtään mihinkään, niitä popsein jotain puoli vuotta ja heitin ne sitten menemään.

En tiedä, aika toivoton olo on taas...nytkin on kaula ihan nihkeä ja poskia kuumottaa... taidan ottaa muutaman konjakki hörpyn josko se auttaisi ainakin tähän henkiseen puoleen ;)

Moikka taas,

eipä kuulosta kuulumiset mukavilta "mitä tekis"

Just huomasin että mun tästäkin kirjotuksesta on osa jääny näkyvistä :(
Kirjottelin vaan että ajattelin alottaa ja aloitinkin uuden keskustelun Zoely kokemuksista ja alkavista vaihdevuosista, sinne vaan kokemuksia/ kuulumisia kirjottelemaan.
Noi sun tuntemukset "mitä tekis" kuulostaa niin tutuilta. Epätoivo hiipii mieleen aika ajoin kun tasapainoa ei löydy :( Koitetaan kuitenkin sinnitellä ja toistemme tuella mennä eteenpäin.
Milloin pääset alottamaan Zoelyjen kanssa? Minä odottelen jännityksellä tuleeko vuotoa, nyt siis 3 viikkoa uusien pillereiden kanssa takana. Ennen pillereitä mun kierto oli vain 23pv.
Palaillaan :)

Just huomasin Violet, että olit aloittanut toisen ketjun tuosta Zoelysta, hyvä!

En ole vielä tosiaan aloittanut ko. tuotetta, ostin vasta kolmen kk:n paketin Qlairaa, ja ensimmäisestä mennyt kaksi viikkoa, eli noin kahden viikon päästä voisi kokeilla sitä vaihtamista.
Katselin netistä Zoelyn hormonipitoisuuksia, ja siinä onkin taas vähemmän tuota estrogeenia (1,5 mg) kuin Qlairassa...mutta josko tuo keltarauhanen sitten olisi parempaa...

Hitsi, olen aloittanut oma aloitteisesti raudan nauttimisen, ja kummia tapahtuu, eli tuo mun selkä-/rintakipu on hellittänyt ihan hurjasti, en ole tarvinnut buranaa enään (kolme viikkoa kun niitä jouduin ottamaan 1-3 kpl/pv)?!? Jos siis nappasen rautatabletin häviää rintakipu hetkeksi melkein kokonaan, tullakseen taas jonkin ajan kuluttua uudestaan, mutta ei enään niin pahana!?! Ja jos otan rautaa lisää niin taas sama.
Voisikohan nuo oireet ainakin osittain johtua raudan puutteesta/punasolujen vähyydestä tms.?!? Hengenahdistus ja kipuilu on tosiaan vähentynyt huomattavasti, enkä ehkä "narise" nivelistä enään niin pahasti, ja jäykkyyskin (venytellessä) ehkä vähän helpottanut. Ja sellaisen huomioin myös, kun mulla on ollut jatkuvasti toooosi kylmät jalat ja kädet, niin raudan aloituksen jälkeen nekin on alkaneet lämmetä, oletin näiden kylmyyden johtuvan beetasalpaajan käytöstä.
Näissäkin tuntemuksissa on kyllä sellaista vuoristorataa, että parhaiten olotilassa näkyy muutos parempaan noin tunti rautatabletin ottamisen jälkeen, ja sitten jonkin ajan päästä alkaa hiipumaan taas...

Muuten verenpaine taas seilaa, hikoilua/palelua, kuumotusta, huonosti nukkumista, vatsan turvostusta ja pahoinvointia on kyllä taas paljonkin (varsinKIN kahvin juonnin jälkeen), mutta josko nämä johtuisi siitä kun vähensin tuota estrogeenia, vai johtuuko myöskin raudan puutteesta, vai jostain muusta puutoksesta, vai kilpirauhasesta, vai vai vai... Voi pah, taas jälleen kerran, ottaa tästä nyt sitten selvää...

Arvailua arvailujen perään, on tämä aika syvältä sieltä, ettei löydy tuolta lääkäri puolelta tähän mitään järkeä, töitä vaan pitää jaksaa painaa, eläkeikää pitäis nostaa jne. vaikka tämä elämä tuntuu olevan joka päivä niin helvetinmoista taistelua tämän jaksamisen kanssa, ettei ole mitään järkeä.

Kuinka helppo sitä olisi luovuttaa... hitto, jos alottais sen koko päivä kännäyksen, ei se olo tästä ainakaan pahenis vaikka tuskin paraniskaan, mutta josko se tois jotain helpotusta/unohdusta tähän... no joo, purnaan pas... oloa tänne, toivottavasti kukaan ei loukkaannu, anteeksi!

Tsemppiä vaan kaikille!

Kyllähän tuolla lääkärissä on tullut taas hypättyä, lääkärin mielestä tämä olisi joku rintarangan falsettilukko tai joku sinne päin?! Kipu kohdistui aluksi selkään oikealle lapaluun kohdalle ja sieltä se alkoi jäytämään myös oikeaan rintaan/kainaloon/kylkeen. Yskiminen ja aivasteleminen sattuu. Mitään sydän tutkimusta tms. ei ole tehty. Keuhkot kuvattiin ja siellä kaikki ok.

Kävin osteopaatilla, joka yritti vähän hieroa ja avata selkää, mutta kramppasin koko ajan ja sattui niin kovasti, ettei hän oikein voinut paljoakaan tehdä.

Tuon raudan aloittamisen jälkeen olen myös "virkistynyt", eli en kulje koko aikaa ihan zombina.

Täytyy kuitenkin seurailla ja mennä uudestaan lääkäriin jos ei ala tästä olo paranemaan... jotenkin ei jaksaisi jatkuvasti hypätä lääkärissä, kuulemassa vain että ota buranaa...

Koitappa syödä apteekista ilman reseptiä saatavaa vatsansuojalääkettä vaikka viikon verran. Itselläni vatsa jonkin verran oireilee ja aiheuttaa joskus pahoinvointia. Ajattelin vain kun Sinulla tuon kahvin juonnin jälkeen on paha olo.

Rintarangan painuminen, joka on yleistä istumatyötä tms. tekevälle, aiheuttaa hikoilua, kankeutta, vatsavaivoja, niska-ja hartiaongelmia eli migreeniä, jännityspäänsärkyä, ryhtiongelmia, skolioosia, kipuja jaloissa ja käsissä, hermostokipua, puutumista, väsymystä koska ei saa kunnolla happea, rasittaa myös sydäntä...

Ensin kannattaa hankkia kunnon kengät ja pohjalliset jotka muuttaa jalan asennon takaisin oikeaksi, jolloin muukin ryhti lähtee korjaantumaan. Sitten vaan lenkille ja vähitellen lisäämään liikuntaa ja sitkeästi jatkaa vaan. Ihmisen on vain pakko liikkua tai ei pysy kunnossa. Jos ei ala siinä vaiheessa harrastamaan liikuntaa, kun näitä oireita on, seurauksena on välilevynpullistumia selkärankaan, joita on paljon vaikeampi hoitaa pois. Vatsalihasten kunnossapito on äärimmäisen tärkeää. Olen potenut noita oireita nyt yli 3 vuotta ja hukkaan on mennyt elämästä ne vuodet. Lääkärissä on käyty jatkuvasti ja ainostaan yksi lääkäri tiesi sanoa viime keväänä jotain sinne päin. Hieroja tiesi enemmän. ;) Suosittelen! :)

Hei siskot:)
Minä se olen ollut kyllä pihalla ku lintulauta näitä vaihdevuosioireiluista! Siis, en ole tiennyt lainkaan että oireisiin voi kuulua myös pahoinvointi ja nivelkivut. Tässä aloin kollegalle ( olemme yövuorossa ) puhumaan siitä, että on ollut niin hankalaa oloa ja kuumotusta, jälkimmäisen kyllä tiesin oireisiin liittääkkin. viimeviikolla hain olkapääsärkyyn kortisonipiikin, kyse lienen oikeastikkin nivelrikosta/särystä. Mietin saattoiko pistos aiheuttaa pahaa oloa?, no ei varmaankaan, vaan tämä ihana naiseus!!! Olkapäitä särkee, sormia särkee, vattassa pyörii ja velloo, itkua pukkaa , nukkunut en ole koskaan hyvin, nyt todella surkeasti.
Olen aina ajatellut etten turvaudu lääkityksiin tässä asiassa, mutta en nyt oikein tiedä... Olen hoitoalalla, teen psykiatrista - ja päihdetyötä, siis paljon keskustelua jms.. potilaiden kanssa,hieman noloa ja vaikeaakin, jos hoitaja ähisee punaisena ja hikisenä, vähemmän vakuuttavaa lienen? Minulta on poistettu kohtu, se kai sanelee jonkin verran lääkitystä?
Olen 54 - ikäinen, kuumia aaltoja on ollut 2-3 vuoden ajan öisin, siten että ovat saattaneet olla välillä pois puolikin vuotta, palanneet taas joiksikin kuukausiksi. Nyt aallot ovat alkaneet olla myös päivisin, kasvot ovat välillä punaiset ja hikiset kuin " perse-arskalla" ja koko " tyttö " on joka ikiseltä ihokuutio alata kuuma, ei siten kuuma kun joskus on ollut ( positiivisella tavalla), vaan siten kuin ei koskaan haluaisi olla. Jos saisi nämä pahanolon aallot pois, voisi ehki pärjätäkkin? Miesystävä hakee varmasti pian turvapaikkaa Irakista,kun ei jaksa ymmärtää a) itkunpuuskia b) kiukunpuuskia c) koko kapisen kropan käsittäviä kipuja d) sitä että on siinä sitä varten että minä saan kätistä hänelle! Pelkään missä vaiheessa seksielämä alkaa kärsimään, se on kuitenkin lohduttavaa kun läheisyydestä saa voimaa, ja voi toisen tarpeitakin huomioida. Toki sitä syliä on riittänyt vielä ilman seksiäkin, mutta ei varmaan pitkään, kun olen muuttumassa varsinaiseksi riivinraudaksi:((
Minkähän ikäisiä ne puumaniset oikein ovat, tulossa "aaltoiluikään ", vai ohittaneet sen??? Itsestäni tuntuu että jos minusta itseäni nuorempi mies kiinnostuisi, hänen pitäisi olla huononäköinen ja vähemmän älykäs, ehki hieman epätoivoinenkin... Voi tätä elämisen sietämätöntä keveyttä:))
Kuitenkin, tästä syystä ja kaikesta huolimatta, voimia siskot, kyllä se tästä...kai...

Olipa vapauttavaa lukea tämä ketju! Olen 43 v ja menkat tulee ja menee nykyisin miten sattuu, viime kuussa tuntui, että oliko tässä jossain välissä menkattomiia päiviäkin? (Oli niitä.) Vasen olkapää oireilee ja välillä näkee tähtiä sen vuoksi kun liike menee yli sen nykyisen liikeradan, oikea jalka vihoittelee milloin mistäkin menkkojen aikaan, toisinaan hyvinkin tuskallisesti jolloin tekisi mieli vain kiljua. Olen aina ollu tasainen ja rauhallinen luonteeltani nyt tuntuu, että pinna kiristyy ihan älyttömästäkin! En muista milloin olisin mahtanut nukkua yön heräämättä lainkaan pariin kertaa ja vessassa käymättä, mitä ennen tein todella harvoin. Niin ja se helpottavin osuus tässä ketjussa oli se piukea, pyöreä pallomaha joka on alkanut pikkuhiljaa huolettaa, että onkohan se normaalia, mutta tämän ketjun luettuani sain ainakin siltä mielenrauhan, että näköjään sekin kuuluu tähän ihanuuteen! Vatsa vain kasvaa tekee mitä tahansa ja voisi hyvin kuvitella olevansa raskaana kun peiliin vilkaisee sellainen pallo se todellakin on! Nyt taidan viitata sille kintaalla, sillä mitä väliä pyöreydestä kun olo on kuitenkin vielä suht normaali. Vatsan osalta siis, mutta muuten olen niin uupunut enkä jaksaisi tehdä mitään eikä mikään jaksa kiinnostaa ja tuntuu, että näin tylsäksikö tämä elämä on mennyt?? Ja jos jotain kivaa olisikin tiedossa niin ei vain jaksa.... Tsemppiä naiset, kai tämä joskus ohi menee vai????

Ja vielä yksi piukea pallomaha löysi tänne ja sai lohtua. Oi kiitos tästä ketjusta!

47v., olen, menkat tulee kun muistaa ja joskus etuajassa, eli 22-57 pv. on vaihtelu. Lihava olo, vaikka olen suht hoikka todellisuudessa. Kai se on paremminkin sellainen vetinen ja löllö fiilis vaikka ulkoisesti ei turvotusta näy muualla kuin mahassa. Siinä sitä sitten riittääkin.

Suu kuivuu yöllä niin että natisee. Nuhan tuntua, ilman nuhaa. Joskus aamuisin todella zombie olo, ihan kuin olisi paiskinut töitä koko yön ja kietaissut liiviin raskaan aterian just ennen heräämistä.
Ja se aloitekyvyttömyys ynnä muu tolloilu!

Välillä on ihan hyviäkin kausia, onneksi.

Että raivotuttavat tämän kaltaiset artikkelit:

http://www.iltalehti.fi/laihdutus/2013121817811901_lh.shtml

Paino nousee ja turvottaa siitä huolimatta, että eläisi tuon artikkelin viisailla neuvoilla. Vaihdevuosia elävä on aivan oma ihmislajinsa, johon eivät päde mitkään tavalliset neuvot tai keinot. Liika kortisoli nostaa painoa ja stressaa.

Onkohan Violet ja mitä tekis vielä kuulolla? Nyt tarvittais kokemuksia, miten menee ja millä keinoin tasapaino löytynyt.

Minulla myös turvottaa maha eikä ulostus tule ilman lääkettä.Kipuja on myös en tiedä kuuluuko tämäkin vaihdevuosiin.Olen 52v vaivat ovat tulleet nyt vasta.

Vanha viestiketju, mutta niin paljon tuttua, että nostanpa tätä jos olisi jollekin avuksi.

Kirjoitelkaapa tuntemuksistanne ja mistä on ollut apua. Mulla hirvee olo, veto pois, kiukkua, itkua, kuukautiset tulee niukkoina tosin, pahaolo, ruokahaluttomuus, univaikeudet. Ikää kohta 48. Niin ja mulla on toinen munasarja poistettu ja toisessa on klipsi. Menopaussin alkua lääkäri epäili. Otettiin kilpparikokeet, mutta ei hormooniarvoja. Sanoi että ala miettimään hormoonihoitoa siis pillereitä tms. Ihan mitä vaan mulle kunhan olo parantuisi.

Minulla loppui kuukautiset vuosi sitten ja Pahin oire tällä hetkellä on pahoinvointi, nivelkipuja on ollut jo vuosia mutta niiden kanssa pärjää. Kovin olen päättänyt selvitä ilman lääkkeitä tästä mutta tuo jatkuva paha olo on nyt muuttamassa mieltäni. Jotain iloakin on, meinaan näyttää siltä että migreenissä päänsaärky kipu näyttäisi heikenneen, ennen vei toimintakyvyttömäksi. Tosin ennen migreeni kesti melko tasan 4 tuntia, nyt koko päivän oksentelun kera. Suu kuivaa ja outoa makua tuntuu suussa. Kauhea väsymys myös, iltaisn töiden jälkeen ei jaksa mitään. Mitähän tässä vielä on odotettavissa.

Kirjoittelinkin jo toiseen ketjuun premenopaussin oireitani, jotka alkoivat pari viikkoa sitten vähän kuin salama kirkkaalta taivaalta. Lisäksi oireitan (joita on niin paljon, etten nyt jaksa tässä luetella) pahensi, kun kävin labrassa kontrollikokeissa, koska käytän (vuosia käyttänyt) lääkitystä korkeaan kolesteroliin. Rasva-arvot olivat hyvät, mutta pelästyin kun maksa-arvo oli hieman koholla! Sitten aloin netistä tutkia (virhe) kaikkia maksa ja rasva-asioita, niin johan pukkas paniikkihäiriö päälle, koska nämä oireethan sopii täydellisesti sepelvaltimotautiin. Sitten rauhoitin itseäni, että olen vielä suht nuori siihen 53 v)...no, eikös sitten lääkkeitä hakiessani apteekki antanut mukaan lehden, jossa alle 5-kymminen nainen kertoo saaneensa infarktin. No, siitä yritän nyt toipua lukemalla näitä viestejä.

Kiinnosti nuo kilpirauhasarvot. Olen oireitteni perusteella saanut lääkityksen vajaatoimintaan raja-arvoissa olevilla arvoilla. Nyt arvot olivat TSH 3,0 ja T4V12,8. Vuosi sitten 2,8 ja 13,9. Mietinkin, että pitäisikö nyt premenopaussin takia lääkitystä nostaa, koska vajaatoimintakin aiheuttaa maksa-arvojen kohoamista.

Minulla on ollut elämäni aikana paljon ongelmia, jotka tällä elämänkokemuksella laittaisin hormonien piikkiin, mutta korvien välisinä niitä on hoidettu. Olen parikymppisenä sairastanut toksisen struuman ja siitä on sitten lähtenyt paniikkihäiriöt yms. ahdistukset ja pelot (lähinnä sydänsairauden, koska kol. arvot on olleet koholla nuoresta asti)

Hmm.. miksen voi käyttää samaa nimimerkkiä kuin edellisessä ketjussa??

Kiitos tästä ketjusta. Olen 55vuotias ja kuukautiset ovat enemmän ja vähemmän pois jääneet. Toivottavasti lopullisesti. Johan ne ovat 44v. olleet. Tällä hetkellä syön D, B, C-vitamiinia, magnesiumia ja salviaa saadakseni apua oireisiini. Ne ovat hyvin ketjun ensimmäisessä viestissä kuvatunlaiset. Ihan kuin olisi krapula pari päivää parin viikon välein. Huimaa, oksettaa, turvottaa, päätä särkee, juilii, näköä haittaa, en kestä melua, sydän tykyttää, yöllä herää klo3.30, sen jälkeen vaikea nukahtaa, kaikki masentaa, ei muista mitään, kuumat aallot yöllä ja päivällä. Todellakin elämä on pelkkää kärsimystä. Argh!

Mulla myös kamala pahoinvointi. Kokeilin tänä aamuna mannapuuroa ja sekahedelmäsoppaa.......vähän auttoi pahoinvointiin. On myös kylmä, kuuma, hiki.....mikään ei ole hyvä.

Päädyin tämän otsikon alle.

Kokemustahan ei itsellä vielä ole. Oli vain naisena aika hauskaa aikaa elämässä kun itsellä alkoi pms-oireilut pahana ja äidillä oli kesähelteillä pahin mahdollinen vaihdevuosi oireilu päällä.

Että odotellessa ite sitä hikoilua ja tuskailua. Ainakin opin et kylmäsuihku on vissii ystävä ja pimeä huone.

Täällä raapustelee 52v "tyttönen" näiden samojen vaivojen riuduttamana. Omat esi vaihtarit olivat tuossa 47-48 vuotiaana, kuukautiset jäivät pois melkein päivälleen 50 vuotiaana. Siinä samassa pamahti järkyttävät nivelkivut , katkonaiset yöunet (tätä oli jo kyllä esi vaihtareidenkin aikana) sekä jakuvat kuumat aallot. Olin päättnyt että hormoneita en ota ja sinnittelin reilut puoli vuotta, Oireet vähenivät siedettävälle tasolle , kuumat aällot loppuivat melkein kokonaan. Tässä vaiheessa "tuuletin" ihan voittajafiiliksillä, ett kuinka hienosti ne menivät!!!!!........ Kunnes 3 kuukauden kuluttua homma alkoi taas uudelleen ja oireet entistä pahemmat. Nyt ollaan siinä vaiheessa, että yhtään yötä, ilman 3-4 kerran heräämistä (hikoilu, kivut) en ole nukkunut vähän yli vuoteen. Vatsan turvotus ja kipuilu sekä kuvotus, ummetus , heikotus ja yleinen huono olo vaihtelee: välillä viikonkin ajan saattaa olla parempi ja sitten taas otetaan takapakkia. Mieliala seilaa laidasta laitaan, itkettää ja kiukuttaa. Annoin periksi ja kävin hakemassa hormonit (luontaistuotteet, liikunnan lisääminen, painonpudotus ym jo kokeiltu). Kolmatta viikkoa olen popsinut "nappeja", Femoston 1/5 . Kuumat aallot ehkä hieman lieventyneet, heikotus jäänyt pois, mutta vastaavasti tuntuu, että vatsaoireet (turvotus, kipuilu) vaan pahenevat. Tosin gyne varoittelikin, että alussa hormonit saattavat sen tehdä, tilanne pitäisi sitten myöhemmin rauhoittua. Sitä siis odotellessa!!!! Kyllä tää naisena olo ottaa aina välillä koville. Tässä oma "vuodatukseni", KIITOS jos jaksoit lukea. Ihanaa, Aurinkoista Keväänodotusta kaikille!

Kohta 57-vuotias vaihdevuosinen kanttura täällä. Lähdin netistä etsimään syitä turvonneelle pallomahalleni... Minulla on kuukautiset kiusanneet tänä vuonna kaksi kertaa, eli sitä maagista vuotta ei ole vielä kulunut, että voisi sanoa menopaussin kokonaan alkaneen. Tässä on jos jonkinlaista oiretta ja kaikki löysin tästä ketjusta. Sairastan vielä nivelreumaa, mikä on alkanut jo yli 10 v sitten, mutta epäilen, että vaihdevuosioireet lisäävät nivelkipujakin huomattavasti. Hankalin oire on nyt voimakas vatsan turvottelu ja tukala olo ylävatsalla. Minulla on tutkittu vatsa ultraamalla maaliskuussa biologisen lääkkeen aloituksen takia ja päällisin puolin pitäisi olla vatsan kunnossa mutta olo on tukala! Hikoilupuuskat vaivaavat öisin ja mieliala on ärtynyt, käyttäydyn samalla tavalla kuin 15-vuotias teinipoikani. Harmittaa tämmöinen elämä, mutta minkäs teet. Helpotti lukea muiden kokemuksista.

Joku kommentoikin, että raudasta on ollut apua. Rauta-arvot kannattaa nostaa riittävälle tasolle, ja varmistaa että ei ole muita puutoksia (mm b12-vitamiini). Eivät poista vaihdevuosioireita, mutta voivat kyllä sekoittua niiden kanssa.

Vaihdevuodet eivät turvota. Eivät myöskään jatkuvasti juoksuta vessassa. Eivät vie ruokahaluja. Eivät aiheuta pahoinvointia.
Kannattaisiko käydä sokerirasituskokeessa? Ylipäätään hankkia verensokerin mittausvehkeet.
Ja sitten se, jos ei syö- ja on esim kuuma, tai rankka työ ja kuuma- niin suoloja vähintään pitää saada. Eli kivennäisvesi missä on nää kaikki tarpeelliset suolat. Tai: joka tauolla pikku välipala, jossa myös suolaa hiukan. Esim, leipä jossa on jotain suolaista päällystettä tai ruokatauolla pienikin normaali ateria. Jos vuoro on lyhyt, eikä eväitä, niin heti vuoron jälkeen se lounas.
Jos mikä taas kerää nestettä keski-ikäisellä elimistöön, että on turvotusta, niin se on sydämen vajaatoiminta.
Ihan tosiaan, otata sokerirasituskoe- jos ei löydy, tutkitutapa se sydänhomma.
Itsellä jo vaihtarit ohi olleet joitain vuosia. Minulla vain lisääntyi nälkä. Työ väsyttää nykyään helpommin, ja joskus jalat menee täysin hapoille. Mihin ei auta kuin lepo, ja rauhallinen palautteluliikkuminen.
Itsekin oon huomannut, että joskus huippaa, tulee huono olo. Minulla se liittyy liiaan vauhdikkaaseen tekemiseen, eli hävitän suoloja ja nestettä, korjaantuu kun vetäisen kivennäisvettä tai jonkin suolaisen ja vettä.
Tässä eilispäivä, tiistai, olikin oma lukunsa. Piti taiten tauottaa töissä, vaikkei työhön varsinaisesti kuulu taukoja. Kyllä silti otan kivennäisvettä jos on hellekeli, ja saatan sopivassa välikössä ripauttaa mukin pohjalle hiukan suolaa, ja lisätä vettä. Tämä natrium auttaa huonoon oloon hyvin, jos ehtii vielä muutaman minuutinkin istahtaa.