Puhumaton 1,5 vuotias

meidän tyttö 1v2kk sanoo ymmärrettäviä sanoja jo aika ison litanian mm. äiti,isi,lamppu,kukka,kello,hauhau,maumau,mummu yms.. mutta onhan lapset yksilöllisiä:) kyllä ne varmaan olis neuvolassa huolestunut jos huolenaihetta olisi:)

Tutustu aiheeseen: PRT eli pivotal response training.

Ihan arkielämässä käytän terveen lapsen kanssa menetelmää hyväkseni. Eli muutamia lyhyitä harjoitus pätkiä vain arjessa, en minkään terapian suosituksesta, vaan ihan vain vuorovaikutuksen tehostumiseksi lapsella.

Eli esimerkki siitä miten teen. olemme lenkillä vaunuilla. Kerään mustikoita mättäästä. Anna lapselle marjan, jonka hän syö ja sitten odotan lapselta vihjetta siitä että anna lisää. Alkuun oli tietenkin, että alpsi alkoi kurkotella kohden kättä jossa oli mustikoita. Annoin amrjan ja sanoin anna. jatketaan aina ehkä kymmenen marjan verran. Eli haetaan alpselta selkeää osoitusta että hän tahtoo. Alkuun ymmärretään pientä vihjetta, mutta sitten aletaan odottaa pitkäjänteisempää pyytämsitä ja ian lis'ätääns e anna sana. Tätä on me tehty nyt kolme iltaa peräkkäin ja lapsi jo ojentaa kätensä kohden msutikkaa, aktsoo minua kohden ja sanoo aaa. Tästä me edetään pikkuhiljaa siihen,e ttä tulee koko anna, ei ehkä keretä tämän msutikka sadon aikana, mutta harjoitellaan me toki tätä muillakin lapselle mieluisilla jutuilla ja esimerkiksi ruokapöydässä, jossa lapsi tahtoo saada maitomukin, olen alkanut odottaa sanallsitakin vuorovaikutusta pelkän käden kurkottelun lisäksi (tässä lähdin hölmösti, joten lapsi ei yritä sanoa anna, vaan maitoa ja hän sanoo nyt "mah").

Eli pikkuhiljaa vain lapselle selväksi että asioiden saamiseen pitää käyttää myös sanallista vuorovaikutusta. Tietenkin jos lapsi ei vielä edes ääntele se on liian paljon vaadittu. Mutta kannattaa lähteä siitä, että se käden ojennuskin tulee, eli lapsi selkeästi ja aina selkeämmin kertoo tyylillään, että hän jotain haluaa. Joku päivä se vain naksahtaa kohdalleen, (ellei mitään rakenteellsita estettä ole) tähän juttuun liittyi myös tuo sana, jota äiti aina toistaa, taidanpa minäkin sanoa sen...

Ja sitten viittomat. Mä olen ollut pitkällä lomalla ja ammattitaitoa pitäisi pyrkiä pitämään yllä, siksi tuota prt:kin harjoitellaan. Joudun töissä käyttämään tukiviittomia, joten lapsi on oppinut aika tehokkaasti myös viittomat, koska olen tahallisesti niitä käyttänyt lomallakin. Tukiviittomiin on oleellsita lsiätä aina se suullinen sana mukaan.

Mitään haittaa vaihtoehtoisista kommunikaatio menetelmistä ei ole normaalsiti kehittyväle lapselle, vaan aina ne opettavat sitä vuorovaikutusta eteenpäin.

Meillä lapsi 15 kuukautta. Sanoo äiti, koira, iä (isä ilman ässää), pipipipi kun pissattaa, mah kun haluaa maitoa, anna on siis tällä hetkellä aa, ii-aa on kiikkaa (haluaa keinuun) ja muutamia sellaisia selkeästi jotain tarkoittavia sanoja, joiden merkitystä en ole selvittänyt (papi, aija..). Viittoo hampaiden pesun, syömisen, nukkumisen, kiitos ja potalle menemisen.

Kun lapsi oppii, että tiettyjä eleitä tai sanoja ilmaisemalla saa haluamaansa se motivoi oppimaan enemmän noita asioita. Jos ymmärrät lastasi ihan äidin vaistolla, kuten me kaikki, niin lapsella ei ole mitään motivaatioita alkaa käyttämään vuorovaikutusta. Eli vaikka ymmärrtä ihan varsin hyvin mitä lapsesi tahtoo, niin heittäydy tyhmäksi ja odota,e ttä lapsi ilmaisee aina vain selvemmin sen mitä hän haluaa. Kun on tarpeeksi motivoiva juttu, jonka lapsi aivan taatusti haluaa, niin kyllä se itse keinot keksii miten se tekee selväksi, että haluaa juuri sen mustikan sinun kädestäsi. Ja anna se esimerkki, kun mustikan saa siihen liiittyy sana anna.

Meillä on nyt 1v 4kk lapsi, joka ei puhu mitään. Ääntelee kyllä ja osoittelee kovasti kaikkea ja paljon jo ymmärtää sanoja. Äiti-sana on tullut, jos kovasti on itkettänyt ja syliin pyrkinyt. En ole huolissani asiasta, koska jokainen kehittyy omaan tahtiinsa. Lapsen isä alkoi puhumaan reilu 2-vuotiaana vasta ja sitten puhuikin jo lauseilla. Myös lapsen serkut ovat olleet hitaita puhujia, mutta nyt suu käy tauotta :) Toki odotan innolla niitä oikeita ensimmäisiä sanoja ja mitä sanottavaa lapsella on, mutta siihen asti tyydyn osoitteluun ja siihen,että minä nimeän asiat.

Meillä poika sanoi ekan sanansa 1v9kk. Sitä ennen ei mitään, ei yhtään mitään. Kommunikoi pudistamalla päätään tai nyökkäämällä, kun jotain kysyttiin, mutta itse ei sanonut mitään sanoja, vaikka selvästi ymmärsi. Sitten yhtäkkiä alkoi sanoja tulemaan hurjaa vauhtia ja nyt puhuu kuin muutkin 2,5-vuotiaat.

Kuule; 99.9% tulee vielä päivä jolloin toivot, että tuo pikkuinen olisi välillä hiljaakin : )

Ihan oikeasti. Meidän suvussa on pääosin suu aukastu puheeseen kolmevuotiaana (Sitten se onkin kehittynyt vauhdilla).

Huvittavin oli kun serkkuni poika lähetettiin tutkimuksiin, koska ei osannut puhua. Lastenlääkäri tutki ja näytti yksinkertaisia juttuja mitä pojan piti tehdä. Poikaahan ei kiinnostanut pätkääkään. Puolen tunnin maanittelujen jälkeen poika tuumasi lääkärille, että lopeta jo. Noi on pikkupoikien hommia. Idiootiksiko mua luulet? -Ja ne olivat pojan ensimmäiset sanat... : )

Tuohanon sitten vissiin selektiivistä mutismia?

Meillä tyttö alkoi opetella puhumista 1v mutta iso osa sanoista unohtui. Nyt on hiukan vajaa kaksi, puhuu lauseita mutta harva sana tulee oikein. Sanotaan että mitä myöhemmin aloittaa sitä nopeammin oppii.

Meillä poika 1v 2kk.
Sanoo: äiti, lamppu, pappo=pallo, mamma, grrrrr=auto, anna, am-am=namnam, kakka=kukka, päppä=leipä, nöhnöh=possu, paippa=vaippa..... Varmaan on vielä jotain, ei muista kaikkia. :)

Tosi hyvä vinkki toi prt-juttu!!

Meidän poika oppi puhumaan n. 2,5 vuotiatana. Sitä ennen tuli pari sanaa. Ennen kahta ikävuotta ei yhtään sanaa! Nyt on 4v, puhua pölpöttää minkä kerkee,eikä loppua näy. Sitkun se lähtee, niin nopeasti ne sanat sieltä tulee :) Toiset lapset saattavat hokea monta kuukautta samoja sanoja(ennen 2v ikää), toiset sitten heittävät kerralla kaikki sanat.

Joten elä huoli, kyllä ne sanat sieltä tulee.

En todellakaan olisi vielä tuon ikäisestä huolissani!

Meidän tytöllä ikää 1v 7kk, eikä vielä puhu. Omaa höpöttelyä kyllä riittää, ja puhetta ymmärtää. En ole edes ajatellut, että pitäisi olla huolissaan, kun ei vielä puhu. Olisihan se mukava, kun niitä oikeita sanojakin alkaisi tulemaan, mutta kaikki ajallaan :)