Täysin pihalla erään suhteen

Kyllä luulisi aikuisen ihmisen tulevan vastaan asiassa. Ellei ole tullut katumapäälle sitten. Vaikea antaa neuvoja, mutta itse ainakin lopettaisin yhteydenotot jos hän ei niihin vastaa. Siis puhun nyt ihan omasta puolestani, miten minä toimisin. Jos hän oikeasti välittää niin luulisi sen näkyvän jotenkin. Tapaatteko kasvotusten kuinka usein? No jos hiljaisuus johtuu ujoudesta tai muusta, niin aika vaikea suhde olisi tiedossa :-). Eihän tuollaista kukaan pidemmän päälle jaksa.

Mulla on vähän samanlainen tilanne: soudetaan ja huovataan. Olen miettinyt, että mulle asia on taustojeni, vähemmän kaavamaisen elämänasenteeni ja aikoja sitten läpikäydyn identiteettietsinnän takia helpommin käsiteltävissä kuin ihastukselleni. Ja vaikka tunteita olisi, meillä on eri rytmi asioiden etenemisen suhteen. Mä olisin tavallaan valmis vaikka mihin, mutta hän ei välttämättä koskaan mihinkään. Olen yrittänyt ottaa etäisyyttä kuvaamiesi tunnelmien takia, mutta ei se onnistu... jotain on kai vielä kesken?!
Ymmärrän hyvin, miltä susta tuntuu. Kukaan ei voi tietää, mitä sun pitäisi tehdä. Sanoisin, että älä yritä väkivalloin, so. tunteittesi vastaisesti lähteä mihinkään kauhean radikaaliin irtiottoon. Anna seuraavien tapaamisten näyttää. Älä odota mitään, mutta tarraa niihin hetkiin, kun olette lähellä toisianne. Ehkä te vain olette just nyt vähän eri rytmissä.

Ehkä annan hänen nyt olla ihan rauhassa, on vaan tullut semmoinen olo tästä kaikesta. Onhan se vähän haikeaa kun tavallaan niin odotin, että juuri nyt juttu alkaisi menemään eteenpäin. Mutta elämästä kun ei koskaan tiedä ja toisaalta hyvä niin :) Niin emmekä tapaa kasvotusten enää muissa merkeissä.

Hän ei ilmeisesti ole edes kiinnostunut tapaamaan kahden kesken. Joko pelkää tai ei vain halua. Ehkä perheettömät haluavat bilettää jossain porukoissa sitten, en oikein tiedä. Se täytyy vain hyväksyä. En halua olla hänelle kaveri, ilkeää sanoa näin mutta se on totuus.

Jos luulet että asia jää sinua vaivaamaan niin tee siirtosi hänen suuntaan ja katso mitä tapahtuu. Jos taas tuntuu ettet jaksa yhtään pettymystä niin sitten koitat vain työntää ajatuksia poispäin hänestä.
Tuollaisissa roikkumisissa ehkä kannattaa miettiä onko sellainen tilanne että voi kokeilla ja vaikka se menee puihin niin siitä selviää.
SInulla on työpaikalla tämä ihastus niin se tietysti mutkistaa asioita.

Luulisin kuitenkin että jos teillä on jonkinasteista säpinää ja se ei etene, niin ehkä se oli vain jotain kevyttä eikä sen ollut tarkoitus muuksi tullakkaan.

Sulla oli jo hyvä hetki kun näit asian edes hetken vähän kauempaa ja sait jotain selkoa ajatuksiisi. Nyt koitat vain yksinkertaisesti päättää otatko askeleen lähemmäksi häntä vai kauemmaksi ja siihen suuntaan mitä päätät sitten reippaasti.

"Olen ollut ihan perushetero tähän asti ja niin kai hänkin." Joojoo täähän oli taas tän lesbo-palstan tyypillinen jutunalotus. Hyvä että ihan teit tiettäväksi. Älä pelkää ei me sua lesboksi luulla.

Mäkin oon siis tosihetero. Luiskahdin tälle lesbo-palstalle aivan vahingossa. Oon ollu naimisissa Ronski-Reiskani kaa jo 60 vuotta seksi maittoi hyvin. Mun onkelma on nyt että mää pelkään tulleeni ihan tosta vaan lespoks. Näin kattokaas telkkarissa semmosen vartalovoidemainoksen missä oli aikas mehukas tytteli. Nyt aattelen häntä päivin ja öin. Seksikään ei Reiskani kans oo maistunu viime tunteina. Antakaa ny neuvoja mitä mun pitäs tehrä. Ja kertokaa voiks homopaariin mennä yksin vai käyks ne heti kiinni tämmöseen kuumaan kinkkuun.

Pysytään vaan kaikki pois täältä, lesbot on vihaista porukkaa :) Jos et ole syntynyt sellaiseksi niin et ole mitään. Ei ihme jos ette koe suvaitsevuutta.

On kyl tosi hianoo et on tollasii Lyylei ja Birgittoi joille kelpaa nii miehet ku naisekki, Mä oon kans kaikkiruakane bisse. must on iha jees ku kaikki viähettää. Mua kiinnostaa ihan kaikki,,,, siis myös bisset!!!!!

Lesbolla ja entisellä alkoholistilla on paljon yhteistä. Molemmat toitottavat laput silmillä sitä yhtä ja samaa koko lopun ikänsä... TYLSIÄ ootte. sori. No tunnen henk. koht. muutaman lesbon, eivät luojan kiitos ole noin ahdasmielisiä ;)

Eksyttiinkö raiteilta :D?.
Itse sanoisin ettei kannata jättää yrittämättä. Nykyinen tyttöystäväni oli "hetero" , ja "ei ollut kiinnostunut minusta tai naisista ylipäätään", kunnes kerroin tunteistani hänelle hieman mutkan kautta.
Niinhän se päättyi että hän sanoi olleensa rakastunut minuun jo pitkään, ja tosiaan seurustellaan nykyisin. ennen sitä meidän ns. ystävyyssuhteessamme oli moninaisia vaiheita, toisinaan suoraa flirttailua ja toisinaan riitelyä, ja toisinaan ainakin minä esitin etten ole pätkääkään kiinnostunut.

Jos olet oikeasti kiinnostunut hänestä, niin älä nyt luovuta. Kutsu vaikka kahville ja vihjaile/kerro asiasta. :).