eli sekavia ajatuksia, maallisia, maattomia, taivaallisia, taivaattomia mietteitä. Kun on ajatuksia pakkautunut mieleen, niin ihan tarkoituksettomasti tuollainen otsikkokin. Turha on miettiä, että mitähän taas tarkoittanee...en yhtikäs mitään.
Kun olen sellainen kiltti-kirjoittaja, naiivi...siis ikuinen lapsenmielinen, voin hyvin mielentilani mukaan puhua sekavia, laitella vain sanoja sanojen perään.
Tuli vaan tarve puhella sekavia muitten sekavien seurassa, saa toki järkevät ja intelligentitkin osallistua.
Ei mietittyä aihetta, vain sitä sun tätä.
TV sytytti ensimmäisen aatoksen, kun kerrottiin Ilosaari-Rockin alkavan taas, 40, kerta. ai-ai, sielläkin on tullut oltua, viimeksi vuonna 1997 esiliinana nuorimmalle tyttärelleni, kun oli vielä liian nuori yksin menemään. Olin varustautunut hyvin...oma jakkara mukana, samoin päivävarjo ja hyvät eväät, valitsin paikan keskeltä kenttää. Seurustelukumppaneita kyllä imestyi mielipiteitä vaihtamaan, joten "vahdittava" sai kyllälti vapaa-aikaa. Kesken konsertin siellä puhkesi valtava rajuilma, vettä tuli taivaan täydeltä, hiekkakenttä lainehti, soittajien sähköiset laitteet menivät epäkuntoon, konsertti oli keskeytettävä.
No voi, nytkin olis esiintyjänä Sielun Veljet ja Neljä Ruusua, tuttuja poikia soittamassa, tai aikamiehiähän he jo. Istuttiinkin "ammoin" Kerubissa samassa pöydässä maailmaa parantamassa...ne Alangon veljekset mm.
No olin myös kerran Dingon konsertissa Haminassa esiliinana toiselle tyttärelleni, joten tuttuahan nämäkin musiikin lajit.
Tarkoitus olisi, että muutkin osallistuisivat tähän "sekoon", vastapainoksi tuolle ainaiselle nykyiselle palstalla "keskustelemiselle". Juttuja, mitä mieleen juolahtaa, kai jokaisella mieleenjuohtuvia riittää, kun antaa vaan sormien näpytellä.
Pääntyhjennystä...
46
203
Vastaukset
- sinisirkku-
Sateen ropinasta riemastuneena nauroin kun rohkean rehellisesti avasit sanasen arkkusi!
Kyllä rock mukaansa tempaa! Sieluni silmillä näen sinut siellä keskellä jammailemassa onnellisena tyttöjesi kera., *Kerallasi kuljen* alkoi jo soida minullakin:D
Meillä nuoriso tai poikani lähinnä oli jo ajotaitoinen käydessään Ruisrock'issa ja Porin festareilla tulevan vaimonsa kanssa, vieläkin käyvät Järvenpään blues's festareilla.
Eräs perhetuttu oli myös ihan rokkari nuorena, ja kiva kyllä kun soitin CDlevyltä mökillä illan ratoksi, sen ihan näki! Vaimonsa kun vielä kuvaili miestään pitkätukkaisena popparina, oli kuva täydellinen: Kerran Vapunviettoon ostin Timpalle punaisen polkkatukkaperuukin, ja voihan nenä kun se sopi hälle hyvin. Valokuva vieläkin riemastuttaa, kun hyppysiin osuu!
Vaimonsa on myös tosi lämmin ja huumoritajuinen ihminen, harvoin olen niin paljon nauranut kuin yhteisestä sytytyksestä!
No lähtihän pulinaboksi vauhtiin. kiitos tilaisuudesta inspiroitua:D - *Kukkahame*
Minun musiikkini on nyt sateen vaimea ropina ikkunalautaan, yllätyshän se toki on minunhan piti tänään mennä mattoja pesemään.
On ollut niin kuumaa ettei ole ollut keliä moiseen puuhaan, ja nyt sitten kun matot on pesujärjestyksessä ropisee taivaalta vettä, en taida olla kelien suosikki.
Nyt pitäisi pukea säähän kelvolliseksi ja ajella mökille mato-ongelle, pienessä sateessä olisi tosi mukavaa istua veneessä ja miettiä maailman menoa, menneita ja tulevia.
Hassultahan se varmaan tuntuu ainakin meidän nuorista että muori olisi mökille menossa sadesäällä, ikä on tehnyt temppuja muissakin asioissa myös auringossa olemisessa, en jaksa en voi olla suorassa paisteessa.
Mikä onkaan nautittavampaa kun kalat tekevät renkaita veteen, joutsenet poikasineen liikkuvat ruokailemassa rannikolla ja sade ropisee sadetakin pintaan.
Ja että...palatessa on saaliina ahvenia joita voissa paistamalla saa maailman parasta herkkua.
Täytyy vain todeta että elämäni on omani ja sen mukaiset nautinnot.- joutavoinen
Menossa taas.
Elämä on pieniä muuttoja, lähtöjä ja tuloja. Kaipa olen niin tottunut lähtijä, etten huomaa sen tressaavan, sillä ehdottomasti mukaan otettavat tavarat osaan kasata vaikka silmät ummessa.
Sama vanha olkalaukku, aina mukana reissussa ollessani. Siitä pienestä lääkepussista laukussa on apu löytynyt kaverienkin pikku vilustumisiin ja ampiaisen pistoihin. Kirja, sukat, paristot, kamera, mitä kaikkea tavaraa siellä onkaan, eikä paljoa paina.
Vislaus kuului jo, on lähtö edessä. Hyviä pääntyhjennyksiä vaan. - Hei hei!
joutavoinen kirjoitti:
Menossa taas.
Elämä on pieniä muuttoja, lähtöjä ja tuloja. Kaipa olen niin tottunut lähtijä, etten huomaa sen tressaavan, sillä ehdottomasti mukaan otettavat tavarat osaan kasata vaikka silmät ummessa.
Sama vanha olkalaukku, aina mukana reissussa ollessani. Siitä pienestä lääkepussista laukussa on apu löytynyt kaverienkin pikku vilustumisiin ja ampiaisen pistoihin. Kirja, sukat, paristot, kamera, mitä kaikkea tavaraa siellä onkaan, eikä paljoa paina.
Vislaus kuului jo, on lähtö edessä. Hyviä pääntyhjennyksiä vaan.Hyvää matkaa, olet palstan Mies!
- Katleija
Millonkas se rokki Suomeen rantautui sanokaapas se. Muistan käyneeni katsomassa semmoisen leffan kuin Rock around the clock, jossa esiintyi Bil Haley & His comets. Otinpa rokkiaskelista malliakin siitä. Olisko se ollut 1956 aikoihin?
Minun lavatanssini loppuivat niihin aikoihin mentyäni naimisiin ja lapsiani hoitaessa. Minuun ei rokki kolahtanut eikä Ruisrokissa ole tullut käytyä. Enemmän olen melodisesta musiikista nauttiva ja rytmimusiikista latinalaiset ja caribian rytmit ovat mieleeni.
Tänä vuonna me turkulaiset seitsenkymppiset pääsimme sinne ilmatteks ja venekyytikin oli järjestetty, mutta ei kiinnostanut vaikka korvatulppiakaan en olisi tarvinnut kuin yhden.
Ikä on vielä tehnyt semmoisetkin tepposet että ooppera saa minut haltioitumaan, kuten nyt Lohengrin Savonlinnassa, jossa kahta taukoa lukuun ottamatta sai istua viisi tuntia, jotta ihan peffa puutui.
ps. sattuiko kukaan huomaamaan n. klo neljän maissa mahtavaa auringonnousua. Taivas oli tulessa. Tuli mieleen että liekö Ramoona purjehtimassa nyt, sillä merellä sen olisi nähnyt kaikessa komeudessaa.- sinisirkku-
Joo Katleija, neljän jälkeen näin sen hohteen läpi makkarin verhojen, nousin ylös taivaan kullanpunaista hoitoa ihailemaan:D
Niin lämmin kaunis sävy sai ihan tuntemaan hartautta, auringon kohoteessa ilmakehää kaunistaen:D - tietenkin
sinisirkku- kirjoitti:
Joo Katleija, neljän jälkeen näin sen hohteen läpi makkarin verhojen, nousin ylös taivaan kullanpunaista hoitoa ihailemaan:D
Niin lämmin kaunis sävy sai ihan tuntemaan hartautta, auringon kohoteessa ilmakehää kaunistaen:Dhohtoa :D
- Ramoona*
Minua kiehtoo kyllä etenkin rock-lyriikka, mutta massatapahtumissa ahdistun, kovat desibelit tekevät ihan huonovointiseksi. Mieleisestäni musiikista haltioidun, mutta eipä nuoruudessakaan tullut huidottua ekstaasissa jonkun idolin lavan edessä, ihan pelottavaa sellainen massahysteria on. Musiikki oli silloin tanssimista varten, siksipä en näistä uusista tangoistakaan oikein innostu.
On useammankin kerran seilattu Ruissalossa Ruisrock-alueen ohi ja taivasteltu, miksi luonnonkauniille hiekkarannalle saa selläisen mökähelvetin järjestää. Ehkä siinä tavoiteltiin jotain Kalifornian hippien hiekkarantatunnelmaa, jonka kuvittelen jotain tunnelmallistakin olleen. Mikseivät pidä rokkejaan jollain pakettipellolla pöheikköjen keskellä tai parkkihallissa, tuskin luonnonkauneutta tulevat hakemaan. Lähituntumaa saatiin, kun Espoon Kivenlahden Marinsataman rantarock tukki koko sataman, tulvi ikkunoista sisään kilometrien säteellä, lukituista laituriporteista oli livahdettu veneille tihutöitä tekemään. Monenlaista inhottavaa muistoa käynnistään jättivät festarivieraat rannan lentopallokentällekin ja uimarannalle.
Musiikkifestareista olen viihtynyt Kuhmon kamarimusiikkijuhlilla ja Kaustisella, nuorena Porin jazzeillakin pari kertaa ja muutaman kerran Savonlinnassa. Näin kesällä on Uudenmaan vanhoissa kivikirkoissa upeita, tunnelmallisia urkukonsertteja, ei tarvitse ämyreitä vahvistamaan ääntä.
Hauska tapa on joissain satamissa kirkontorneissa trumpetilla soitettava iltasoitto, esim. Naantalissa ja Suomenlinnassa. Nyt olemme täällä maissa, on paljon pihatöitäkin ja marjastusta, joten viimeöinen auringonnousu merellä jäi näkemättä. Täällä satoi, kun herättiin ja tyytyväisinä hykerrellään taivaallista kastelijaa kiittäen. Merelläliikkujan hienoimpia elämyksiä ovat auringonlaskut ja -nousut. Koskaan ei niihin kyllästy, kamerakin räpsii, kun koettaa tallettaa värileikin ja tunnelmat. Turun saaristoon ja Aurajokeen ollaan tulossa näillä näkymin elokuussa, silloin luonto järjestää jo kuutamoitakin...- susm.
Niin minullekin merkinnyt aina enemmän sävellyksen sanoitus, tässä ns. kevyemmässä musiikissa,no olihan esimerkiksi Juice siinä mestari, runoilijahan hän. Tuota kevyemmän ja korkeamman musiikin rajaa, siis klassisen, olen joskus aatellut. Miksi klassinen kestää vuosisadat, ikuisesti, ja miksi on paljon ihmisiä, joilla on väheksyvä katsantokanta klassiseen, jopa väheksytään ihmisiä, jotka rakastavat tuhtimpaa klassista, pidetään jopa hienosteluna, jos joku kertoo oopperassa tai baletissa käyvänsä. Onhan myös toisin päin, suhtaudutaan jopa alentuvasti vain kevyemmän musiikin kuuntelijoihin. Millaistahan olisi, jos emme voisi kuunnella musiikkia lainkaan, varmasti mahtavin vaikutus ihmisen hyvinvoinnillekin.
Onhan kaikissa taiteenlajeissa omat makunsa, joku tykkää Picassosta, toinen Innasesta, vaikka nyt hoksasinkin, että paljoltihan samanlaista heissä molemmissa on!!!
Sanoin tuolla aiemmin olevani kevyempi mummu, no kun nuorempana olin ehdoton klassisesta musiikista nauttiva, niin nyt vanhempana varmaan ottaa talkaisin kaikkea sitä, mitä ei aiemmin ole kerinnyt. Onhan ihan kiva huomata olevansa vihdoin kaikkiruokainen...melkein.
Räppimusiikissakin on hienoja sanoituksia, sanotaan olevan räppirunoutta...eihän se musiikki niin kovin poikkea, samanlaista räpätyshän se näin vanhenevalle korvalle.
Kaipa minulla niin muuttuvainen, ailahteleva luonne, että haluan ennättää "kaiken" kokea.
- susm.
Minulla kun näyttää tässä "vanhuudessa" kaikki menevän toisinpäin kuin normaalisti vanhetessa, niin on jääny tuo niinsanottu korkeampi kulttuuri vähemmälle, sinfonia- tai urkukonsertit jopa teatteri jäänyt. Minusta on vaan tullu sellanen "kevyempi mummu." Sanotaanko niin, että nuorrun vuosi vuodelta...no, enhän kovin normaali oo kai koskaan ollukaan.
Pitkästä aikaa oli seitsenvuotias Alexandra Maria Anastasia päiväkylässä täällä mummilassa eilen.
Minulle on aina ollut suuri ilo pienempien lasten kanssa piirtely, itse olen varmaan innostuneempi kuin lapset.
Vakipiirustukset puuväreillä käsittelevät aihetta kissat milloin missäkin puuhastelussa luonnossa.
Eilen syntyi hieno taideteos, joka ilahdutti erityisesti itseäni. Teos kuvaa kissapariskuntaa soutelemassa järvellä. Vedestä pilkistelee kaloja, takarannalla komeaa metsää, eturannalla paljon kukkia, sieniä, siiliperhe, mansikoita ja mustikoita ja pari pupua kurkistelemassa reunoista.
Taivaalla minulla on aina sekä naurava sinisilmäinen punaposkinen aurinko että koukkunokkainen väkäleukainen puolikuu sikeässä unessa, myös tähtiä ja lintuja.
Että tällaista...kuvaa nää mun juttuni mielentilaani...eikös ollutkin mielenkiintoinen piirrokseni eilen!!!- sinisirkku-ek
Hauska runsauden ylistys:D Tuo auringon ja kuun kuvaus on jännittävä!
Feminiinikö on aurinkosi punaisine poskineen ja sinisine silmineen? Vallattomat katit soutelemassa ja seikkailemassa, kuullostaa ihan hupaisalta.
Eilen olin tapamassa pientä JurijEnzoa vanhempineen. Halusin majakkalaivaan Ärans grund joka on yli 100v. ja hyödynnetään nyt kahvilana Pohjoisataman kanavan Skattan puolella.
Melko korkea oli majakka, valaistuna varmaan näkyi 20 pk. päähän hyvällä säällä, ohjaten laivoja satamaan, olikohan se Raumalla.
No siellä piirsi poika kanssa jatkuvasti ja esitteli kaikki nähtävyydet mitä oli kokenut jollakin luentomatkalla vanhempiensa kanssa, joiden kanssa onnistuimme sentään siinä välissä keskustelemaankin! Ihanaa oli kannella lokkien kaarrellessa kauempana.
Piirsi kuunarin, jossa oli leijona keulakuvana, laivoja laivoja sujahti eteeni, ja olihan minun annettava aikaani pojalle, joka iloitsi niin tapaamisesta kertoi isänsä:)
Kaikkein suloisinta oli, kun Keisarinnan Obeliskin kivetyksellä istuin, ihaillen pikkulintua, joka viheltäessäni tuli ihan viereen, ja siinä samassa näin hymyilevän
Jurijenzon, joka ojensi pienen soman rasian itse poimimiaan mustikoita. Rasian kannen väliin oli laittanut kissankellon,ja peittänyt marjat pikkulehdillä:)
Illalla oli pojalla huoli miten kukkanen, iloitsinko siitä? Ihana se on kerroin tietenkin ja marjat popsin! Pieniä näkyi vielä olevan, mutta nyt tulee kokoakin.
Kävimme vielä Kaapelitehtaalla katsomassa videoinstalaatiota, joka kuvasi mökin rakennusvaiheita Romanipakolaisille Helsingissä, jonka Jurijenzon veli taiteilijakaverinsa kanssa otti tehtäväkseen. Juttelin illalla hänenkin kanssaan, ja ilmeisesti lupa kaupungilta on herunut mökkipaikalle, yhden R- perheen asuessa siinä valmistumisesta alkaen.
Lapset on niin ihania, saisipa seurata kehitysvaiheitaan vielä jonkin aikaa.
Huomenna näen taas tyttärentyttären häissä suvun pientäkin väkeä, ihan mielenkiinnolla odotan herkkää hetkeä:D - susm.
sinisirkku-ek kirjoitti:
Hauska runsauden ylistys:D Tuo auringon ja kuun kuvaus on jännittävä!
Feminiinikö on aurinkosi punaisine poskineen ja sinisine silmineen? Vallattomat katit soutelemassa ja seikkailemassa, kuullostaa ihan hupaisalta.
Eilen olin tapamassa pientä JurijEnzoa vanhempineen. Halusin majakkalaivaan Ärans grund joka on yli 100v. ja hyödynnetään nyt kahvilana Pohjoisataman kanavan Skattan puolella.
Melko korkea oli majakka, valaistuna varmaan näkyi 20 pk. päähän hyvällä säällä, ohjaten laivoja satamaan, olikohan se Raumalla.
No siellä piirsi poika kanssa jatkuvasti ja esitteli kaikki nähtävyydet mitä oli kokenut jollakin luentomatkalla vanhempiensa kanssa, joiden kanssa onnistuimme sentään siinä välissä keskustelemaankin! Ihanaa oli kannella lokkien kaarrellessa kauempana.
Piirsi kuunarin, jossa oli leijona keulakuvana, laivoja laivoja sujahti eteeni, ja olihan minun annettava aikaani pojalle, joka iloitsi niin tapaamisesta kertoi isänsä:)
Kaikkein suloisinta oli, kun Keisarinnan Obeliskin kivetyksellä istuin, ihaillen pikkulintua, joka viheltäessäni tuli ihan viereen, ja siinä samassa näin hymyilevän
Jurijenzon, joka ojensi pienen soman rasian itse poimimiaan mustikoita. Rasian kannen väliin oli laittanut kissankellon,ja peittänyt marjat pikkulehdillä:)
Illalla oli pojalla huoli miten kukkanen, iloitsinko siitä? Ihana se on kerroin tietenkin ja marjat popsin! Pieniä näkyi vielä olevan, mutta nyt tulee kokoakin.
Kävimme vielä Kaapelitehtaalla katsomassa videoinstalaatiota, joka kuvasi mökin rakennusvaiheita Romanipakolaisille Helsingissä, jonka Jurijenzon veli taiteilijakaverinsa kanssa otti tehtäväkseen. Juttelin illalla hänenkin kanssaan, ja ilmeisesti lupa kaupungilta on herunut mökkipaikalle, yhden R- perheen asuessa siinä valmistumisesta alkaen.
Lapset on niin ihania, saisipa seurata kehitysvaiheitaan vielä jonkin aikaa.
Huomenna näen taas tyttärentyttären häissä suvun pientäkin väkeä, ihan mielenkiinnolla odotan herkkää hetkeä:DNiin, kissani ovat tavallaan "ihmismäisiä", tietty sama miljöö vaan kaikissa. Oli sellainenkin, jossa kissaseurue istui rennosti lomaa viettämässä, tupakkia siinä vetelivät, ja kaljapulloja oli sikin sokin nurmikolla. Vaatii tietysti tietynlaista huumorintajua ymmärtää näitä höpsötyksiä.
Just niin, aurinko on minulle aina ollut pulleaposkinen tyttö, ja kuu aika repsahtanut, ovelannäköinen vanhempi ukkeli!
Hmm....nythän täydenkuun aika, en romanttisesti intoudu täydenkuun aikaan, vaikka jollain laillahan se vaivaa, ehkä vähän ahdistavasti. Onhan sillä mahtava voima ihan valtameriinkin. - sinisirkku-
susm. kirjoitti:
Niin, kissani ovat tavallaan "ihmismäisiä", tietty sama miljöö vaan kaikissa. Oli sellainenkin, jossa kissaseurue istui rennosti lomaa viettämässä, tupakkia siinä vetelivät, ja kaljapulloja oli sikin sokin nurmikolla. Vaatii tietysti tietynlaista huumorintajua ymmärtää näitä höpsötyksiä.
Just niin, aurinko on minulle aina ollut pulleaposkinen tyttö, ja kuu aika repsahtanut, ovelannäköinen vanhempi ukkeli!
Hmm....nythän täydenkuun aika, en romanttisesti intoudu täydenkuun aikaan, vaikka jollain laillahan se vaivaa, ehkä vähän ahdistavasti. Onhan sillä mahtava voima ihan valtameriinkin.Pidä nyt tallella nuo eläväiset kuvakoosteet jälkipolvillesi! Kertovathan ne mummin elämänilosta ja lahjakkuudesta sillä sektorilla:D Valokuvauskin on joskus suositeltavaa, kun kynävärit saattavat haalistua valossa. Ne voi kopioida tietokoneella-kirkastaa terävyyttä, sävyttää-ja kehystääkin valikoiden.
Varmaan on vauhtia ja spontaanisuutta hahmoissanne, lapset ihan saavat innostumaan tekemään.
Joskus katsellessani omiakin töitäni, huomaa kuinka alitajunta siinä on mukana tiedostamatta.
Eräässä lumikunigatarta esittäväss taulussani, on tyttö puettu keskelle lumista metsää harsonohuessa hulmuavassa mekossaan. Asentoon kiinnitin huomioni, tyttöhän tiedostaa kylmyyden siinä suloisuudessaan.
Noin se toimii!
Mirreillenne vilkutan! nauraen, moi moi---:D
- susm.
Yhteen vuorokauteen mahtuu paljon.
Näin elämä kuljettaa, väliin iloitaan riehaantumiseen saakka, välillä tavoittaa tuska.
Iltapäivällä soitti hyvin läheinen nuori ihminen Dublinista, oli passi ja rahat viety. Suomen Suurlähetystössä vai Konsulaattiko se on, oli tyly kohtelu, ei mitään apua. Puppua ja huhupuhetta on se konsulinkyyti ulkomailta kotimaahan.
Sain asiat kuitenkin järjestykseen....elämän seuraavaan etappiin saakka.
Vastoinkäymisistäkin selvitään aina parhaalla mahdollisella tavalla, elämä senkin opettaa, vaikka sen huomaa usein vasta myöhemmin.
Entäpä epäonnistumiset elämässä...mitä ne ovat. Ei mitään. Ei koskaan "epäonnistu." Elämään kuuluu kulkea välillä vaikka Marseillen pojan tietä, välillä taas soudella järvellä verkkaasti airoja nostellen aamun lempeässä sylissä. Nyt ei pakemista enää, vaan pysähtyä, lopettaa pakeneminen ja katsoa takaa-ajajaa silmästä silmään. Käy kuin käy.
Jotkut puhuvat kohtalosta...että elämä on mennyt "kohtalon" ohjaamana. Miten lie. Itse uskon varmuudella siihen, että itse elämäämme paljonkin voimme vaikuttaa, ei voi vain kohtalon huomaan heittäytyä odottamaan valmista. - *Kukkahame*
Kuuntelin eilen ihmeissäni uutistenlukijaa kun kertoili että säätä tullaan kerran viikossa ennustamaan pitemmäksi aikaa, minkä ihmeen takia heräsi oitis mielessäni.
Jo nykyisissä ´tarkoissa´ säätiedoissa on liikaa epätarkkuutta.
Monesti on saatu myrskyvaroituksia tai tietoa rankkasateista, tulematta ovat jääneet, on se vaan niin ettei ihminen kaikkine härveleineenkään ole ainakaan luonnon katastrofeja koskaan ennustanut, ne tulevat aina yllätyksenä.
Enempi olisi keskityttävä siirtämään tutkimukset ja ennusteet tapahtumien korjausvaiheeseen, ihmisten pelastamiseen ja auttaa uuteen alkuun.
Valmistautua ensiapuvälineiden, katastrofi sairaaloiden ja ihmisten valmiuteen lähteä auttamaan, ennusteet kun eivät auta eivätkä ole tutkijoidenkaan hallinnassa varmaankaan vielä pitkään aikaan.
On tietysti paljon mitä pystytään ennakoimaan, hyvä niin asukkaat voivat suojata kotinsa ennen kuin hakeutuvat turvaan.
Onpas tässä nyt mietteet harmaita ainakin yhtä pimeitä kuin ikkunasta ulos katsottaessa, aurinko on pilviverhojen peittämänä ja ilman valoja ei sisällä oikein pärjää.
Kiitos Sus! Oli mielenkiintoista vuodattaa ajatuksien virtaa, nyt helpottaa.
Mikä lie kun näin aikaisin heräsin, ja nyt aamukahville...kipin kapin! - ullamirjami*
avasin tän vehkeen ja aattelin katsoo mitä järkevää taas on keksitty .
Ja huomasinkin että Sus on luvannu, että saa kirjottaa "mitä sylki suuhuntuo"-
.
No, en kunnolla kerinny katsoo juttuja, kun huomasin ,että kehtaakin kirjottaa ----HÄN tietää millä lama korjataan .
Nimittäin Jari Sarasvuo ja toinen Hyväkäs Esko Aho .
Jari on kyllä saanut oman taloutensa hoidettua höntiittämällä muita ,ja varsinkin rikkaita .
Mutta nyt hän laittais Lapset ja Nuorison töihin muutamalla eurolla . Ja taas joku sais orjatyövoimaa. mutta sitä hän ei sano, että lama siittä korjaantuis.
Jaa niin nehän nyt pelkääkin lamaa ,ne joilla jo on ennestäänkin miljoonia
Ja onneksi en tule näkemään sitä aikaa kun Suomi on Liittotasavalta-
Vapiskaa nyt jo.
Esko on tyypillinen Esko --riehuu nyt Nokialla ,saas nähdä kuinka äijän käy.- kulkijat5
ULLA-MAIJA- ei osaa ,kuin toisia haukkua. katsele vain omaa napaasi .
Tuosta Sus'n pääntyhjennyksestä tulee mieleen se alan miesten- ja naisten 'kokovartalopuudutus'.
Tähänkin jokatyypin kansalliseen oikeuteen tiukkapipo jodimikot puuttuvat vihjaillen & johdatellen; borreliaasitapauksissa kannattaa käydä terv. kesk.- ullamirjami
Sinua kaivattiin Toivotuissa .Mutta olitkin näissä henkevissä keskusteluissa .
- susm.
Huomenta...kivahan se, jos joku huomasi minunkin puuttuvan, UM, raadissamme.
Yksinkertaisesti unohin, joutoaikaa yllin kyllin.
Yöllä puol kolmen aikaan koputettiin ikkunaan, tämä minun lähimmäisenihän se tulla tupsahtikin, tuolla aiemmin kerroin Dublinissa hankaluuksiin joutuneesta.
Nykysin on niin, että kun passi häviää ulkomailla, saa vaan "yhden matkan passin", tässä tapauksessa hän Suomeen.
Samassa koneessa oli sitten ollut Suomen Dublinin suurlähettiläs, juttelivat tovit, osoittautui hyvinkin sympaattiseksi henkilöksi. No, niinhän ne diplomaatit yleensä valitaankin, hyvin ihmisten kanssa toimeentuleviksi.
Juteltiin yöllä parisen tuntia, nyt saa taas nukkua univelkojaan. Tulipa kuultua juttua irlantilaisten "hurjuudesta", oli hän Belfastissakin juuri mellakoiden aikaan pistäytynyt. Voi-voi, on ne nää uskon erimielisyydet siellä uskomattoman hurjia, henkensä kaupalla siellä matkailijakin liikkuu. - susm.
Satuin muuten juuri eilen lukemaan juttua "matkatuliaisista." Mitä kaikkia ötököitä voikaan muista maista mukaan salamatkustajiksi kivuta. Erityisesti varoitettiin luteista, lutikoista...vielähän meilläkin 60-luvulla niitä pirulaisia ainakin maalla vanhemmissa puutaloissa asusteli, vaikea oli saada hävitetyksi. Muistan vieläkin kuin eilisen päivän, kun yövyttiin maalla vanhassa talossa, yöllä heräsin siihen, että vihollisarmeija oli hyökkäysretkellä. Vanhin lapseni nukkui vauvana aika lattianrajassa, rakensin hänelle sellaisen nukkumatilan, ettei makuupaikka koskettanut lattiaa puuosilla...olipa siinä talossa myös torakoita, keittiön hellan seinällä kiipeilivät kaikessa rauhassa. No, onneksi oli ainutkertainen ja -laatuinenkin se tutustuminen ällöttäviin elukoihin.
On siis putsattava matkoilta tultua tarkkaan kapsäkit yms. ja vaatteet suoraan hanskojen kanssa pesukoneeseen. Ei ole liioiteltua tämä. - *Kukkahame*
Tänäänkin on aamu kai jo ohikin ehtinyt, maailman menot kun ensin pitää itselle päivittää että pysyy jotenkin mukana maailman menossa.
Öinen autobaletti tuossa viereisen ostoskeskuksen parkkipaikalla herätti sikeimmästä unesta, oli se kauheaa kun ei oikein päässyt selvyyteen mistä ne kirskunat ja vinkumiset kantautui.
Kyllä nuorisolla on huvinsa, poliisi sinne sitten sirrat päällä meni ja touhu hiljentyi, ehtiköhän kisat saada voittajansa kai siitä paikallislehti jotain kirjoittaa.
Oman veronsa se uniin tekee tuollainen herätys, toivotaan että se oli ensimmäinen ja viimeinen tällä mäellä.
Metsään tästä on korin kanssa suunnistettava ja saatava biorytmit kohilleen, luonto saa unohtamaan kauneudellaan kaiken ikävän.
Mitä jos vielä kanttarelleja löytyy niillä se päivän hyötyliikunta palkitaan.
Kamerakin voi olla mukana, aina jotain kuvattavaa kuitenkin sattuu näkemään, toivottavasti tänään ei sada!
Sitten menox... - ullamirjami*
tiedän mitä on kesällä ,kun yrittaa saada unta ,. Olin silloin vielä työelämässä ja aamuherätys oli n5 aikoihin - auto oli kymmenen yli 6.pysäkillä.
Niin, asuin silloin Ihanalla paikalla, rentaan oli n200m korkeintaan.
Mutta siittä rannasta tykkäs myös kaikki muutkin.
Kun jäin eläkkeelle , 10 vuotta sitten , annoin sen asunnon Tyttärelleni ,kyllästyin niihin kuutamouintiin,ja halusin hissillisen asunnon ,jos vaikka tulen vanhaksi joskus.
Onneksi sain aika läheltä Pienen 41 neliön asuntoon , nyt on kaikki hyvin ,ja kumma kyllä, viihdyn tässä pikkuasunnossa hyvin .
Suomessa olikin iso omakotitalo, mutta sitähän en olisi yksin voinut pitääkkään .
Olen kiitollinen, että olen saanut järjestettyä elämäni mukavaksi ,paljoo ei nyt tarvita , kun vaan on tärkeimmät asiat kunnossa.- sinirkku-ek
Olikin kaunis kuutamo yöllä, palatessamme myöhään kotiin/aikaisin on oikeammin pikkutunneilla jo oltiin. Väsymys vaiko mikä, sai valvomaan vielä minunkin, kootessani ajatuksissani tapahtumia:)
Tunteisiin vetoavaa oli nähdä kahden nuoren tulo alttarille, morsiamen hymyillessä niin säteilevänä, etten koskaan ollut nähnyt siroa lastenlastani niin suloisena. Pikemminkin olen kokenut hänet napakkana määrätietoisena tyttösenä.
Ihanaa, että on poistettu ATK- ketju, kiitos siitä! - Lorena*
sinirkku-ek kirjoitti:
Olikin kaunis kuutamo yöllä, palatessamme myöhään kotiin/aikaisin on oikeammin pikkutunneilla jo oltiin. Väsymys vaiko mikä, sai valvomaan vielä minunkin, kootessani ajatuksissani tapahtumia:)
Tunteisiin vetoavaa oli nähdä kahden nuoren tulo alttarille, morsiamen hymyillessä niin säteilevänä, etten koskaan ollut nähnyt siroa lastenlastani niin suloisena. Pikemminkin olen kokenut hänet napakkana määrätietoisena tyttösenä.
Ihanaa, että on poistettu ATK- ketju, kiitos siitä!Uskon sinulla sini-sirkku olleen tunteet pinnassa kynneleen kostuttaessa silmäkulmaa nuorten hääonnea katsellessa. Elämä jatkuu jälikasvussa. Onni, onnellisuus saa jokaisen sädehtimään ja sen kyllä kaikki huomaavat.
Kiitos sini-sirkku kannustuksesta viikko sitten jossakin viestissä,lämmöllä muistan sen Lorena* - sinisirkku-
Lorena* kirjoitti:
Uskon sinulla sini-sirkku olleen tunteet pinnassa kynneleen kostuttaessa silmäkulmaa nuorten hääonnea katsellessa. Elämä jatkuu jälikasvussa. Onni, onnellisuus saa jokaisen sädehtimään ja sen kyllä kaikki huomaavat.
Kiitos sini-sirkku kannustuksesta viikko sitten jossakin viestissä,lämmöllä muistan sen Lorena*Niin ilon kyyneleet kimalteli kyllä nuoren vaimon ja mummin silmissä, kun katseemme kohtasivat, serkkutyttöjen laulaessa niin eläytyen tuon, "Tahdon tanssia kanssasi tangon" jossa on niin kauniit sanat:)
Kiva, että olet noin kokenut Lorena*,- kannustusta me kaikki ajoittain tarvitsemme!
- Siinä on,
siinä on oikein kasin kappalein paskiaismuoreja !!
- Maaret 1
Kuulutko sinäkin siihen joukkoon vai mihin?
- susmorsian
Tunnustan ja tunnistan itsessäni joskus muumien Pikku-Myyn. Ärhäkästi välillä periaatteessa väittämässä vastaan.
Nytkin jonkin verran...huom. ihan vähän kuiteski vaan, äklöttää ainainen kesän ihannointi. Onhan helekatti kaunista juu...mut vähempiki riittäis.
Sitä paitsi kesä alkaa jo olla ylikypsää, kuten mekin palstan kirjoittajat. Tää vaihe kesässä jotenki siis äklöttää, eri juttu on jo sitten elokuussa, syyskuussa, kun on kuulakkuutta ja reippautta ilmassa. Nyt kaikki vaan olla lössöttää, rehevänä ja yltäkylläisenä, kukatki persatti kukkii niin vimmatusti!!!
Nykysin nuo huutomerkit kuvaavat kirjoituksissani sitä entistä hehheh- käyttöä-, oiskoon tämä vähän sivistyneempi tapa nauraa!!!
Kauneudesta vähemmän kauniimpaan....poltin tässä eilen neljän litran teräskattilan pohjaan raparperien keitossa, kiisselii aioin. Kyllä tarttu sitkeesti se mössö pohjaan, nyt yritän viel viimestä keinoo, kiehautettua ruokasoodavettä laitoin kattilaan liottamaan karstoja.
Näin maallisin miettein ja hommin heti aamusta.- sinisirkku-
Herttinen jee, miten onnistuitkaan polttamaan raparperit pohjaan, ja vielä 4 ltr kattilassa:D
Melkein hankaamalla ne loput on tehtävä, kyllä teräs sen hyvin kestää hienolla Vim'illä.
Helteestä huolimatta on lähettävä kaupassa käymään, pojanpoika käväisee töistä tullessaan moukarin kanssa junttaamassa terassinkaiteen tukipylvään, joka roudan nostattamana kohotti kaiteen vinoon, niin huolimattoman näköisesti, etten kestä enään. - ullamirjami
Tiedän hyvänkonstin siihen kattilan pohjaan palamiseen.
Sinulla on varmaankin Sokeripaloja kaapissasi Vieraita varten ainakin.
Se on paras ja helpoin aaeikä tuu myrkkyjä, Lähtee muuten hyvin kun pikkusen kostuttaa sitä sokeripalaa ja sillä hinkaa ,puhrasta tulee. - susmorsian
ullamirjami kirjoitti:
Tiedän hyvänkonstin siihen kattilan pohjaan palamiseen.
Sinulla on varmaankin Sokeripaloja kaapissasi Vieraita varten ainakin.
Se on paras ja helpoin aaeikä tuu myrkkyjä, Lähtee muuten hyvin kun pikkusen kostuttaa sitä sokeripalaa ja sillä hinkaa ,puhrasta tulee.No, sinnikkäästi putsasin sen kattilan kuitenkin, vaikka olin jo roskiin välillä heittämässä.
Kerkesi se ko.kattila!!! niin perin pohjin loppuun palaa, siis raparperipalat olivat kiehumassa kiisselii varten, että kaikki vesi haihtui. Sattuivat ne puhelut Dublinista tulemaan juuri samaan aikaan, kun kattila porisi liedellä...höh, ylitursuamistahan se, ei porisemista.
Rupesin selvittelemään ratkaisua tämän passinsa menettäneen Suomeen saamiseksi, soitin jopa Suurlähetystöön, niin kyllä unohtui koko kattila.
Taas sattui kohdallani, kuten monesti muulloinkin, katastrofia ei kerinnyt kuitenkaan tulla, tuli tää albaanipoika juuri käymään ja hoksasi, että mikä kaaos sulla keittiössä.
Näin sitä saadaan asiaa muustakin kuin vain aidanseipäistä, kiisselin tuhon hetkistäkin!!!
Huh-huh, ihan mahotonta taas tää lavertelu, kirkkaan puhtaaksi siis sain, käytin myös ne sokeripalat, vähän auttoivat nekin, mutta se ruokasoodakonsti oli paras...liottelin vesi-sooda-seoksessa aikansa, sitten rapsuttelin puhtaaksi. Ihan hymyiltiin molemmat kilpaa...kattila ja minä!!!
- *Kukkahame*
Tuntuu nautinnolliselta istua taas hetken.
Sanonta rapatessa roiskuu pitää joskus hyvinkin pankkansa, tuo tekniikka jo mattopyykillä tuottaa vaikeuksia, on hanaa siihen ja tähän tarkoitukseen, piti avata pesuvaiheeseen 'pikkusuihku' vaan miten se sitten lie ollutkin vesiletkun juttu mistä tuli väännettyä.
Enhän minä kunnolla edes kastunut, vaan tuntui kyllä vilpoiselta saada vettä suoraan letkusta, kaikki hyvin kuitenkin, ja matot tuli asiallisesti harjattua puhtaiksi vaikka kyllä säiden salliessa menen vielä pesemään maton ja sängynpeiton, kuitenkin näin kuumalla säällä pyykkääminenkään ei tunnu hyvälle.
On nautinto laittaa sitten puhtaat tuoksuvat matot suursiivouksen jälkeen lattioille.
Olenkin harkinnut että alan käyttämään pienempiä mattoja ja annan lapsilleni jos kelpuuttavat nuo isot, ei käsivoimat enää ole timmissä kunnossa, rankkaa niiden imurointikin.
Nyt sitten eilen tämän kesän mustikoista tehdylle mustikkapiirakalle ja kunnon pyykkikahville, hengityskin jo tassantunut!
Tulkaa kahville, mustikkapiirakkaa on koko uunipellillinen ja vanhanajan pullataikinapohjalla tämä herkkuluomus.
Mattopyykillä meni pari tuntia ei niitä mattoja pestessä vaan parlamentti saatiin päätösvaltiseksi ja kaikki jetsulleen.- sinisirkku-ek
Pakkohan se on piipahtaa, ettet yksin syö kaikkea makiaa herkkua! Iso muki kahvia
sopis hyvin piristeeksi:D Kiitos...
Väsähdin melkein jo, kun toinenkin perhe lapsineen tulee 7-aikaan. Just soittivat, mutta tarjoan vain kevyttä,---- meloonia ja hedelmiä, mitä nyt aurajuuston ja keksejä lisäksi pöytään kahvin kanssa.
Onneks ostin maitoa, ne lapset kun lipittävät maitoa mielellään:D Nauretaan suut mustikassa sitten, kiitos!
Entä mielentyhjennys Sus? Sellaisesta taidosta olisi hyötyä; voisi nollata niin työ kuin muutkit sosiaaliset ja henkiset paineet mäkeen.
Sitten alkaisi seuraavana aamuna puhtaalta pöydältä kuin se tarujen fenixlintu.
Yks hyvä käyttökohde mielentyhjennystaidolle olisi tarpeen unihäiriöiselle mieleen. Väsynyt mieshenkilö laskee lampaita, naiset pässejä, mut uni ei vaan tule.
Sinulla näyttää menevän hyvin, mitenhän minulla kyseli selvännäkijä.- se sama
Eipä juuri ole tuossa mielessä tyhjentämistä. On niin väsynyt olo kaiken päivän touhun jälkeen, että tyhjä on tämän tytön "reppu". Mattopyykki on meilläkin pesty, koneissa kylläkin ja lingottukin on koneissa. Siispä matot ovat nyt kuivia.
Huomenna pesen lattiat ja saan puhtaat matot paikoilleen.
Viinimarjamehutkin on tänään pullotettu. Eilen mustikat pakastettu, itse poimitut.
Touhua piisaa. Kulttuuria ei ole ehtinyt juuri harrastaa.
Sanovat, että on kesän viimeiset hellepäivät tällä viikolla, joten niistäkin pitäisi ehtiä nauttia.
;>) Mahdankohan minäkin saada "paskiaismuorin" tittelin. Täällä löytyy aina noita mukavien kommenttien heittäjiä.
Silmät ristissä Hyvää Yötä Toivottaen
Atolfia - susmorsian
Kesken on kaiketi polkusi, cc, niinkuin varmaan meillä kaikilla. Elämään kuuluu tuntea kaikki elämän nyanssit, tuskat ja ilot.
Kaikella on tarkoituksensa, kaikki tapahtuu "oikein päin", kuten ko. ihmisen määrä on.
Olenko cc päässyt aimo askelen eteenpäin valaistumisessa, itseni kautta olen askeleita ottanut.
Ev lut.kirkosta eronnut kun olen, se synnin vouhkaaminen, ihmisen lannistaminen kun ei sovi minulle, olen ajatellut, että sopiva "uskonto" olisi eri aatteista, uskontokunnistakin poimittu yhdistelmä. Ei siis varsinaista uskonnon alle alistamista, vaan oma tahto ja kyky ymmärtää.
Nyt on tämä käsitys minulla, jumala on meissä itsessämme, suurin osa ihmisistä ei vain ymmärrä, miten oma "jumala" voi ohjailla.
Jos oppii luottamaan oman itsensä ratkaisuihin, tekee "oikein." Omat ratkaisut tulevat yhä nopeammin...oikeina, tämän intuition voimalla. Voi vain kummastella, mistä nämä ihan hetkessä oikeaan osuvat oivallukset tulevat.
Buddhalaisuudessa on paljon hyviä aatteita, eihän se mitään varsinaista uskontoa olekaan...elämäntapaa, elämänkatsomusta oikeammin.
En enää funtsaile juuri syntyjä syvempiä, aikani olen pohdiskellut, ehkä mukaan jotain tarttunut.
Alkanen lähestyä sitä, miksi minut on tarkoitettukin, ymmärtämään, että elämässä tapahtuu kaikki parhain päin, vaikkakin nimenomaan monen tuskantien kulkemisen kautta.
Mielentyhjennyskonsteja olet varmaan opetellutkin, mutta jatka ja löydä itsellesi se sopivin. Sillä tiellähän olen minäkin. - *Kukkahame*
Kaikkihan me pärjätään ihan hyvin jokainen päivä antaa tehtäviä ja ne on hoidettava.
Itsestämme johtuu paljon miten valitsemme, itsemme hoitamattajättäminen tuo vain turhia paineita mieleemme, tarpeellinen ulkoilu ja liikunta antavat hyvää mieltä ja voimme nähdä paremmin ympärillemme.
Arjen arvoituksille ei aina kannata huolestua solmut avautuu aikanaan.
Kirkon kannat ovat liian pelottavia ja tiukkojakin, jossittelua ja tekstien tulkitsemista ääripäästä toiseen suurilla eleillä ja esimerkeillä, eikä siihen paljon ole tullut helpotusta uusien pappien ja piispojenkaan myötä.
Lapsuudessani asuimme körttialueella jossa joka sunnuntai oli seurat ja maallikkopuhuja esitti tulkintaansa paatoksella ja ääni väristen milloin kenenkin kyläläisen kertomasta yleensä vastoinkäymisestä.
En usko että ihmisten ja kristittyjen on elettävä kiirastulessa täällä kauniissa luonnossa, tästä on nautittava kerättävä voimaa.
Höpsis ja nyt poikkesin polulta unet ja niiden tulkinta taisi jäädä, yleensä en näe unia, siis en muista aivan harvan 'hyvän' unen muistan jos se sattuu olemaan juuri heräysvaiheessa.
Vielä laitan tähän loppuun ettei minulla ole mitään valitettavaa yhtään enempää kuin toisillakaan, sillä mennään päivästä päivään.
Ja hymyillään! - Ramoona*
Marjasouvi pitää kiireisenä ja hikisenä, mutta mikä hyvänolon tunne siitä seuraakaan, jos ei ihan flow-ilmiö kuin vasta ehkä syyskuulakkaassa puolukkametsässä. Minulla on varjoisassa paikassa kesäkeittiön tapainen, jossa on myös sähkölevy. (Silitän pyykkiäkin usein ulkona kesäaikaan ). Siinä höyrytän mehumaijalla mehut, ei roiskeetakaan haittaa. Punaiset viinimarjat ovat hyvin satoisia tänä kesänä, mustat vielä suureksi osaksi raakoja, raparperiäkin mehustin vähän mansikkaa joukossa. Puutarhavattuja on joka päivä poimittava, mustikassa käytävä - miten ennen ehtikään lasten hoidon lisäksi - ja töissäkin käytiin, mitä supernaisia oltiinkaan ! Pullapohjaista mustikkapiirakkaa olen minäkin leiponut , kai perinteistä rättänääkin tulee kerran rustattua.
Mieli hoituu kesäaikaan kuin itsestään, kun on mieleistä puuhaa ja seuraa yllinkyllin, pääsee välillä merelle pakoon, ja kyllä tämä hehkeä heinäkuu tarjoaa vielä kaikille aisteille nautintoa. Mikä siunattu asia nämä vuodenajat, tätähän koko pitkä talvi odotettiin. Loppukesään sisältyy vain aina haikeus, että kesä kulkee kohti loppuaan, nyt kukkapenkissä syysleimutkin jo kukkivat...viljapellot vaalenevat, yöt tummuvat.
Valaistumisia en oikein omalla kohdallani tunnista, mutta mieliala on valoisa, voi olla hetkittäin itseensäkin erittäin tyytyväinen.
Hymyilemisiin yhdytään täältäkin kolkalta ! - ullamirjami*
kun lukee näitä jotka haluavat" tyhjentää päätään"--tuntuu ,että kaikilla menee hyvin.
Itse olen ollut aikalailla allapäin,
En sanois, että minulla olisi jotain murheita henk,koht. --mutta on yksi lapsen lapsi joka on tuottanut murhetta.
Hän on ollut isän ja äidin pikku prinsessa koko ikänsä ,--nyt 20 täyttänyt
. Asunut vuorotelle isän ja äidin kanssa . --nyt jo 5v isänsä tykönä , kun ei sovi äidinkanssa ollenkaan.
Koulukin meni" jotenkuten" --lakkiaisista ei kuitenkaan saanut sanoa halaistua sanaa--oli sen verran arka aihe.
Nyt kävin pojan asunnossa ,ja suorastaan kauhistuin sitä sekamelskaa mikä sielä vallitsi .
Sanoinkin pojalle, että miksi HE eivät välitä pitää kotia kunnossa.
Ja sanoin myös ,että Tytön olisi autettava isää kotiaskareissa ,hän kun käy työssä ,ja nuori nainen on kotosalla ,ei muutakun laitta itseään kuntoon joka iltaiseen juhlintaan .
Nykyään ei poikani hae häntä yöllä kaupungista ,koska onhan se aika raskasta kun aamulla on lähdettävä työhön.
Taitaa olla niin, että minun sanomiseni ei ole minkään arvosia , Sanonkin, että tämä nuori ihminen ei ole koskaan saanut minkäänlaista vastuuta omasta itsestään ,kun on sellainen isi joka kyllä järjestää kaiken ..- he
Mistä rokotus vanhuuden pahaan oloon.?
- ullamirjami*
he kirjoitti:
Mistä rokotus vanhuuden pahaan oloon.?
onneksi se ei ole kroonillista . Ja luulen, että se helpotti jo aikalaille, kun sain jutella jonkunkanssa---" Ystävät täälä" ymmärtää.
Ihan kiva kun täälä on ikätovereita --vaikka siirryn kyllä pian 80.pisiin . Täytyis käydä jo harjoittelemassa.
Mutta yleensä en kyllä valita ,mutta nyt olikin poikkeustapaus.
Minun kaikki lastenlapset ovat mummun omia kutapaloja, - Vai nimmari varattu
ullamirjami* kirjoitti:
onneksi se ei ole kroonillista . Ja luulen, että se helpotti jo aikalaille, kun sain jutella jonkunkanssa---" Ystävät täälä" ymmärtää.
Ihan kiva kun täälä on ikätovereita --vaikka siirryn kyllä pian 80.pisiin . Täytyis käydä jo harjoittelemassa.
Mutta yleensä en kyllä valita ,mutta nyt olikin poikkeustapaus.
Minun kaikki lastenlapset ovat mummun omia kutapaloja,P.S He he Kultapaloja ne mummun lastenlapset ja lastenlastenlapsetkin .
- sillä siisti
Ilmoita ne sinne Siivoamis ohjelmaan, niin saavat edes kerran mökkinsä puhtaaksi, törkimykset!
- Lorena*
Mielenkiintoista luettavaa koko ketjua alusta loppuun. Mietin keinoja millä saada uusi latinki ajatusmaailmaan unohtamaan huonot ja vaikeat asiat.
Joku saattaa pitää ns kammiopäiviä, sulkeutua huoneeseen vesilasin kanssa pariksi päiväksi ja sitten on taas asiat oorningissa, voi astella uusiin haasteisiin.
Toinen menee monopoli kauppaan ostaa konjamiinia ottaa ns kuuden kupin kumaran, kuulema pohjanoteeraus ajatusmaailmassa onnistuu. Mutta mikä onkaan tila seuraavana päivänä. Ei viehätä kokeilemaan.
Oma "pääntyhjennykseni" on matka luontaishoitolaan muutamaksi päiväksi ottamaan shiatsu-,reiki-, tai turvehoitoja ja tavallista lihasjännitystä poistavaa hartiahierontaa. Hoitajat keskustelevat samalla ja koko hoito-aika on vain hoidettavaa varten. Huomaan usein miten hoitajat yrittävät vahvistaa hyviä puolia, tsempata uusiin haasteisiin elämän tiellä. Henkistä latinkia elämääni olen saanut aina, vaikka elon aallokko tahtoo nakertaa tahdonvoimia milloin enempi milloin vähempi. Taas on reissu tilattu, toivon saavani lisää elinvoimaa päiviini. - ullamirjami*
Lorenalla on juuri ne keinot joita minäkin tarvitsen .
Olen eläkkeelle päästyäni käynut kerran Lapinniemen kylpylässä ja kerran Pärnussä .
Ja siilloi ajattelin ,että jatkan sitä jokavuosi jossain kylpylässä ,koska tunsin että näissä se tulee kokorahanedestä ainakin asiantuntemuksella hoidettua ,
hieronnat ja kylvyt ovat ihania.
Ja Pärnyssä ne on kohtuuhitasiakin.
Nykyään pääsee lentokoneella mukavasti ,ei matkaankaan mene turhaa aikaa --en ole enään pitkään aikaa tykännyt laivamatkoista.
Mutta kun otin koiran ei näistä kylpyläreissuista olekkaan tullet mitään.
Kaikki sukulaiseni vannoivat, että kyllä he katsovat koiraa sen aikaakun haluan mennä jonnekkin --mitä vielä.
Tykkäsivät, että tarvitsin liikuntoa ja sitähän kyllä koirantakia saakin 4 kertaa päivässä ainakin kilometrin lenkki.
Kaikilla on omat rientonsa ,ei heitä voi koiran hoitajiksi pyytää. Ja maksullinen hoito koiratarhassa on tosi kallista.
Onneksi olen saanut terveyttä ja koirakin on jo vanha 10v ,niinettä ehkä vielä pääsen matkustelemaan kunhan se aika tulee että Jerry kaveria enään ole-
.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mihin Ilkka Kanerva kuoli?
Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti26717307Oho! Susanna Laine uudessa hiustyylissä - Julkkismeikkaajalta tiukka palaute: "Ihan sama..."
Ex-Salkkarit tähti ja juontaja Susanna Laine on monessa mukana. Ex-missi tunnetaan pitkistä, vaaleista hiuksistaan . Mitäs tykkäät uudesta hiustyylist235557- 1162605
Yllätyspaljastus: Poppari Robin Packalen kiittää urastaan iskelmätähti Juha Tapiota: "Jos mä en..."
Oi, mikä tarina. Juha Tapio ja Robin ovat kyllä symppiksiä molemmat. Kumpi heistä on suosikkisi? https://www.suomi24.fi/viihde/yllatyspaljastus-poppar162106Venäjän lippulaiva Moskva upotettu Mustallamerellä
Venäjän laivaston lippulaiva Mustalalmerellä on 180 m pituinen, Neuvostoliiton aikana rakennettu Moskva-niminen risteilijä. Ukraina ilmoitti eilen saa3361782Pikkaraiskan puhelut
Mitä tuo jätkä hakee sillä että julkaisee kuinka kauan on puhunut puhelimessa? Tekee itsestään vieläkin idiootimman tuolla vai mikä tää juttu?1111021- 59962
Sofia Belorf ja Sonja Aiello
Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?45914Hossein Najaf juotti lapset humalaan ja käytti häikäilemättä hyväkseen
Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 60-vuotiaan Hossein Najafin neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Ensimmäisen tytön kanssa hän oli useita kerto32913