Voiko X2 häiriönpoistokonkkien kapasitanssia olla liikaa sähkölinjassa, siis yhden johdonsuojakytkimen takana (koskien tietysti koko kyseistä vaihetta)?
Tilanne: mun asunnossa olohuone ja makkari saa sähkönsä samasta sähkölinjasta, saman "sulakkeen" perästä. Kuvitellaan ensin, että käytän tuossa vain yhtä sähkölaitetta, jossa on 100nF (oletetaan kapasitanssi sopivaksi) X2-konkka.
Sitten lisätään pistorasioihin useampia laitteita, joissa kaikissa (tässä tapauksessa ylijännitesuojat) on se 100nF X-kakkonen. Eikös nyt kapasitanssit ole kaikki rinnankytkettyjä, koskapa ne ovat vaiheen ja nollan välissä?
Jos alkutilanteen 100nF oli sopivasti suodattettavien korkeiden taajuuksien ja määrän suhteen, niin eikös nyt vaikkapa 5x100nF ole yhteensä 500nF eli liikaa, jolloin vaimentuva taajuusalue siirtyy eri paikkaan?
Toisin sanoen, olisiko ideaa vaihtaa nuo kapasitanssit pienempiin, edes 47nF arvoihin, jotta kokonaisuus olisikin 5x47nF = 235nF?
Mistä tietää, mikä kapasitanssi vaihetta kohden on sopivasti?
Liikaa X2 -kapasitanssia sähkölinjassa?
20
3110
Vastaukset
- .-.-.
Yleensä verkon tilanne on se, että siellä on induktiivista loiskuormaa (jääkapit, muuntajat, loisteputket, ym. moottorit, joten kapasitiivinen loiskuorma on ihan tervetullutta.
Toisaalta noiden häiriönpoistokapasitanssien läpi kulkeva loisvirta on niin pieni, että sillä nyt ei ole kummoistakaan merkitystä loistehotilanteeseen. Nuohan kapasitanssikoot on tehty suodattamaan korkeampia häiriötaajuuksia, eikä loistehotilanne noilla kapasitanssiarvoilla muutu käytännössä mihinkään.
Loistehotilannetta, eli onko vaihesiirtoa virran ja jännitteen välillä, pystyy tarkkailemaan esim. oskilloskoopilla. Toinen vaivaloisempi tapa on seurata vaiheen virrankulutusta. Kun virrankulutus on minimissä, on loistehokin kompensoitu.
Eli neuvoni on, ettävoit ihan rauhassa lisätä 100nF kondensaattoreita mielestäsi tarpeellisen määrän, sillä ei ole käytännössä merkitystä loistehotilanteeseen. Sitäpaitsi yksityistalouksia ei laskuteta loistehosta.
Mutta jos sinä ihan tosissasi haluat häiriönpoistoa, niin kannattaa laittaa pelkän kondensaattorin sijaan häiriönpoistosuodin, esim.
http://www.yeint.fi/productPics/FN610-10_06.jpg
Siinä on kondensaattorien lisäksi kuristin yhteismuotoiselle ( = häiriövirta samanvaiheinen sekä vaihe- että nollajohdossa) häiriöille
Tuollainen yhteismuotoista häiriöitä vaimentava kuristin on helppo tehdä itsekin. Käämii ferriittisydämen päälle kahdella emalikuparilangalla yht'aikaa sopivan kierrosmäärän. Ja käämien alkupäät verkkojännitteeseen ja loppupäät kulutuslaitteeseen.
Tai SER-kierrätysromuista (esim TV, monitori ym.) löydät valmiita verkkosuodatinkuristimia sekä häiriönpoistokondensaattoreita. - .-.-.
Jäi vastaamatta tuon johdonsuojakytkimen osalta. Se ei reagoi vaiheen ja nollan välillä oleviin kapasitansseihin. Y-kondensaattorit, jotka ovat verkon navoista laitteen runkoon/ suojamaajohtoon, saattaa laukaista johdonsuojakytkimen, jos niitä Y-kondensaattoreita on johdonsuojakytkimen takana liikaa.
- häiriöt hiiteen
Kiitti hyvästä vastauksesta. Sen verran palaisin kuitenkin kapasitanssin määrään, että ovatko ne esimerkin viisi sadan nanon konkkaa käytännössä rinnankytkettyinä (mielestäni ovat, ellei sitten metrikaupalla kaapelia välissä muuta tilannetta), ja millä tavalla suurentunut kapasitanssi vaikuttaa vaimennettaviin häiriötaajuuksiin?
"Nuohan kapasitanssikoot on tehty suodattamaan korkeampia häiriötaajuuksia..."
Menenkö edes teoriassa oikeaan suuntaan, jos vaihdan 100nF arvot vaikka siihen 47nF:iin, tai vaikka 33 tai 22nF:iin?
Käsitinkö oikein, että nuo X2-häiriönpoistokonkat vaikuttavat vaikkapa loisteputkien aiheuttamaa loiskuormaa vähentävästi? Jos kyllä, niin juuri tästäkö komponentista on kyse, kun puhutaan "energiansäästölamppujen" aiheuttamasta loistehosta ja siitä, ettei sitä ainakaan alle 20 watin lampuista kompensoida pois? Että lisäämällä "säästölamppuihin" X-kakkonen, loiskuormaongelma tältä osin olisi poissa?
Tuskin maksaisi lamppuvalmistajalle maltaita lisätä niihin lamppuihin edes 47nF perushalpisosa. Kyllä tätä jonkin direktiivin pitäisi vaatia - on niitä typerämpiäkin direktiivejä olemassa.
Erillinen häiriönpoistosuodin voi olla hyväkin juttu, tosin kalliimpi, mutta ensin haluaisin päästä tässä konkkajutussa kärryille. - .-.-.
häiriöt hiiteen kirjoitti:
Kiitti hyvästä vastauksesta. Sen verran palaisin kuitenkin kapasitanssin määrään, että ovatko ne esimerkin viisi sadan nanon konkkaa käytännössä rinnankytkettyinä (mielestäni ovat, ellei sitten metrikaupalla kaapelia välissä muuta tilannetta), ja millä tavalla suurentunut kapasitanssi vaikuttaa vaimennettaviin häiriötaajuuksiin?
"Nuohan kapasitanssikoot on tehty suodattamaan korkeampia häiriötaajuuksia..."
Menenkö edes teoriassa oikeaan suuntaan, jos vaihdan 100nF arvot vaikka siihen 47nF:iin, tai vaikka 33 tai 22nF:iin?
Käsitinkö oikein, että nuo X2-häiriönpoistokonkat vaikuttavat vaikkapa loisteputkien aiheuttamaa loiskuormaa vähentävästi? Jos kyllä, niin juuri tästäkö komponentista on kyse, kun puhutaan "energiansäästölamppujen" aiheuttamasta loistehosta ja siitä, ettei sitä ainakaan alle 20 watin lampuista kompensoida pois? Että lisäämällä "säästölamppuihin" X-kakkonen, loiskuormaongelma tältä osin olisi poissa?
Tuskin maksaisi lamppuvalmistajalle maltaita lisätä niihin lamppuihin edes 47nF perushalpisosa. Kyllä tätä jonkin direktiivin pitäisi vaatia - on niitä typerämpiäkin direktiivejä olemassa.
Erillinen häiriönpoistosuodin voi olla hyväkin juttu, tosin kalliimpi, mutta ensin haluaisin päästä tässä konkkajutussa kärryille."Jos alkutilanteen 100nF oli sopivasti suodattettavien korkeiden taajuuksien ja määrän suhteen, niin eikös nyt vaikkapa 5x100nF ole yhteensä 500nF eli liikaa, jolloin vaimentuva taajuusalue siirtyy eri paikkaan?"
Tuo aloitusviestissäsi oleva väärinkäsitys on jäänyt kommentoimatta. Rinnankytkettyjen häiriönpoistokondensaattorien resonanssitaajuudet ja vaimennuskäyrät ei muutu yksittäisten kondensaattorien kohdalla mihinkään, joten seurauksena on, että 5 rinnankytkettyä kondensaattoria on vaimennukseltaan 5 kertaa eli n. 14dB tehokkaampi, kuin yksi kondensaattori. - häiriöt hiiteen
.-.-. kirjoitti:
"Jos alkutilanteen 100nF oli sopivasti suodattettavien korkeiden taajuuksien ja määrän suhteen, niin eikös nyt vaikkapa 5x100nF ole yhteensä 500nF eli liikaa, jolloin vaimentuva taajuusalue siirtyy eri paikkaan?"
Tuo aloitusviestissäsi oleva väärinkäsitys on jäänyt kommentoimatta. Rinnankytkettyjen häiriönpoistokondensaattorien resonanssitaajuudet ja vaimennuskäyrät ei muutu yksittäisten kondensaattorien kohdalla mihinkään, joten seurauksena on, että 5 rinnankytkettyä kondensaattoria on vaimennukseltaan 5 kertaa eli n. 14dB tehokkaampi, kuin yksi kondensaattori.En väitä vastaan kun en asiaa tunne, mutta eikö tosiaan kapasitanssit "mene" rinnan, jos vaikka laitan samaan jatkojohtoon vierekkäin kaksi ylijännitesuojaa, joissa kummassakin se 100nF??
Ettäkö siis tässäkin tapauksessa kumpikin konkka toimii siitä toisesta välittämättä, ja tekee samanmuotoisen ja samalla taajuusalueella olevan häiriövaimennuksen (mutta vaimennuksen määrä kasvaa, mitä useampi X2-konkka on rinnan?) ?
Kun nyt ehdin jo monen suojan kohdalla vaihtaa sen satasen arvon pienempään, 47nF:iin, ja pariin laitteeseen jopa vain 22nF, niin täytyy vielä kysyä, mitä tässä tapauksessa tapahtuu? Silläkö tavalla, että jokainen konkka tekee oman vaimennuksensa kuten yksinäänkin tekisi, mutta useampi konkka samassa linjassa vain nostaa jokaisen desibelimäärää?
Kannattaisiko minun kuitenkin vaihtaa jokaiseen se 100nF takaisin? Vaivalla eikä rahalla ole tässä yhteydessä merkitystä - vain lopputulos on tärkeä. Jaksaisitko vielä vähän väännellä asiaa rautalangasta, pliis? ;) - ...
häiriöt hiiteen kirjoitti:
En väitä vastaan kun en asiaa tunne, mutta eikö tosiaan kapasitanssit "mene" rinnan, jos vaikka laitan samaan jatkojohtoon vierekkäin kaksi ylijännitesuojaa, joissa kummassakin se 100nF??
Ettäkö siis tässäkin tapauksessa kumpikin konkka toimii siitä toisesta välittämättä, ja tekee samanmuotoisen ja samalla taajuusalueella olevan häiriövaimennuksen (mutta vaimennuksen määrä kasvaa, mitä useampi X2-konkka on rinnan?) ?
Kun nyt ehdin jo monen suojan kohdalla vaihtaa sen satasen arvon pienempään, 47nF:iin, ja pariin laitteeseen jopa vain 22nF, niin täytyy vielä kysyä, mitä tässä tapauksessa tapahtuu? Silläkö tavalla, että jokainen konkka tekee oman vaimennuksensa kuten yksinäänkin tekisi, mutta useampi konkka samassa linjassa vain nostaa jokaisen desibelimäärää?
Kannattaisiko minun kuitenkin vaihtaa jokaiseen se 100nF takaisin? Vaivalla eikä rahalla ole tässä yhteydessä merkitystä - vain lopputulos on tärkeä. Jaksaisitko vielä vähän väännellä asiaa rautalangasta, pliis? ;)Näin se menee, kuten jo selitetty. Eli jokainen kondensaattori toimii itsenäisesti. Ja mitä enemmän rinnankytkettyjä kondensaattoreita, sitä suurempi häiriön vaimennus.
Jos tilaa on, niin voithan sinä jättää ne 22nF ja 47nF kondensaattorit paikalleen ja lisätä sinne 100nF, niin vaimennuksesta tulee taajuusasteikolla laaja-alaisempi.
Tietysti ne on rinnankytkettyjä, jos esim. samaan jatkojohtoon laitat useamman häiriönpoistokondensaattorin. Ja jos toinen kondensaattori on kauempana samassa kaapelissa, niin vieläkin ne on rinnankytkettyjä, vaikka väliin tulee hieman kaapelin induktanssia ja resistiivistä vastusta, joka (induktanssi) lisää osaltaan hieman häiriönvaimennusta.
Jokainen kondensaattori siis tekee oman vaimennuskäyränsä mukaisen vaimennuksen ja kondensaattoreiden rinnankytkentä nostaa vaimennuksen määrää. - häiriöt hiiteen
... kirjoitti:
Näin se menee, kuten jo selitetty. Eli jokainen kondensaattori toimii itsenäisesti. Ja mitä enemmän rinnankytkettyjä kondensaattoreita, sitä suurempi häiriön vaimennus.
Jos tilaa on, niin voithan sinä jättää ne 22nF ja 47nF kondensaattorit paikalleen ja lisätä sinne 100nF, niin vaimennuksesta tulee taajuusasteikolla laaja-alaisempi.
Tietysti ne on rinnankytkettyjä, jos esim. samaan jatkojohtoon laitat useamman häiriönpoistokondensaattorin. Ja jos toinen kondensaattori on kauempana samassa kaapelissa, niin vieläkin ne on rinnankytkettyjä, vaikka väliin tulee hieman kaapelin induktanssia ja resistiivistä vastusta, joka (induktanssi) lisää osaltaan hieman häiriönvaimennusta.
Jokainen kondensaattori siis tekee oman vaimennuskäyränsä mukaisen vaimennuksen ja kondensaattoreiden rinnankytkentä nostaa vaimennuksen määrää.Suuret kiitokset asian viitseliäästä selittämisestä. :)
Tuon edellisen viestini jälkeen ryhdyin pienellä riskillä vaihtamaan noita pienimpiä 22 ja 47 arvoja suurempiin. Johonkin meni 100 nF Rifa PME (mitattuna 97nF)
http://www.vekoy.com/product_info.php?cPath=48_849_852&products_id=9997
ja jonnekin 85nF (alakanttiin oleva satanen, eri merkkinen, 20-prosenttinen osa).
Tuota en tiennytkään, että arvon suurentaminen (yli sadan) tekee vaimennuksesta laajemman. Tämä on hyvä tieto. Ehkä nostan vielä ne 85:t vähän satasen yläpuolelle, koska tilaa niissä APC:n P1:ssä on käytettävissä.
Toinen työn alla oleva malli on ahdas, ja sinne saa riittää se 85nF (satanen miinus 15%) minkä sain nipinnapin mahtumaan. Valmista paikkaa konkalle ei tuossa edes ole. No, se kerko mahtuisi vielä.
Noita keraamisiakin voisi ostaa, mutta tuosta Partcon linkistä näkyvistä osista ihmettelen sitä, että yhden tuotteen kuvassa onkin kaksi erinäköistä osaa, joista toinen näyttää kerkolta, toinen ei. Ehkäpä ne myydään yhdessä.
Käykö kerko kuin kerko, vai pitääkö siitäkin löytyä X2-merkintä? Keraamisten kanssa en ole ollut tekemisissä, muiden "tavallisten" kyllä.
Kiitokset vielä hyvistä tiedoista. :) - .-.-.
häiriöt hiiteen kirjoitti:
Suuret kiitokset asian viitseliäästä selittämisestä. :)
Tuon edellisen viestini jälkeen ryhdyin pienellä riskillä vaihtamaan noita pienimpiä 22 ja 47 arvoja suurempiin. Johonkin meni 100 nF Rifa PME (mitattuna 97nF)
http://www.vekoy.com/product_info.php?cPath=48_849_852&products_id=9997
ja jonnekin 85nF (alakanttiin oleva satanen, eri merkkinen, 20-prosenttinen osa).
Tuota en tiennytkään, että arvon suurentaminen (yli sadan) tekee vaimennuksesta laajemman. Tämä on hyvä tieto. Ehkä nostan vielä ne 85:t vähän satasen yläpuolelle, koska tilaa niissä APC:n P1:ssä on käytettävissä.
Toinen työn alla oleva malli on ahdas, ja sinne saa riittää se 85nF (satanen miinus 15%) minkä sain nipinnapin mahtumaan. Valmista paikkaa konkalle ei tuossa edes ole. No, se kerko mahtuisi vielä.
Noita keraamisiakin voisi ostaa, mutta tuosta Partcon linkistä näkyvistä osista ihmettelen sitä, että yhden tuotteen kuvassa onkin kaksi erinäköistä osaa, joista toinen näyttää kerkolta, toinen ei. Ehkäpä ne myydään yhdessä.
Käykö kerko kuin kerko, vai pitääkö siitäkin löytyä X2-merkintä? Keraamisten kanssa en ole ollut tekemisissä, muiden "tavallisten" kyllä.
Kiitokset vielä hyvistä tiedoista. :)"Tuota en tiennytkään, että arvon suurentaminen (yli sadan) tekee vaimennuksesta laajemman."
Tarkoitin sitä, että laajempi häiriönvaimennusalue taajuuden suhteen saavutetaan, kun niitä kondensaattoreita on rinnakytkettynä eri kokoisia. Jokaisella kapasitanssiarvolla on oma vaimennuskäyrä ja oma tehokkaimman vaimennuksen taajuusalue. Kun eri kokoja laitetaan rinnakkain, tehokkaan vaimennusalueen taajuusalue laajenee.
"Noita keraamisiakin voisi ostaa, mutta tuosta Partcon linkistä näkyvistä osista ihmettelen sitä, että yhden tuotteen kuvassa onkin kaksi erinäköistä osaa, joista toinen näyttää kerkolta, toinen ei. Ehkäpä ne myydään yhdessä.
Käykö kerko kuin kerko, vai pitääkö siitäkin löytyä X2-merkintä?"
Ei niitä yhdessä myydä, tarkoittanee sitä, että jompaa kumpaa mallia heillä on tai sitten sitä, että pitää pyytää jompaa kumpaa. Jostain toisesta kaupasta saattaa löytyä parempi valikoima, mistä saa keraamisiakin. Ja kyllä niitten pitää olla hyväksymisleimalla varustettuja X tai X2-kondensaattoreita. - häiriöt hiiteen
.-.-. kirjoitti:
"Tuota en tiennytkään, että arvon suurentaminen (yli sadan) tekee vaimennuksesta laajemman."
Tarkoitin sitä, että laajempi häiriönvaimennusalue taajuuden suhteen saavutetaan, kun niitä kondensaattoreita on rinnakytkettynä eri kokoisia. Jokaisella kapasitanssiarvolla on oma vaimennuskäyrä ja oma tehokkaimman vaimennuksen taajuusalue. Kun eri kokoja laitetaan rinnakkain, tehokkaan vaimennusalueen taajuusalue laajenee.
"Noita keraamisiakin voisi ostaa, mutta tuosta Partcon linkistä näkyvistä osista ihmettelen sitä, että yhden tuotteen kuvassa onkin kaksi erinäköistä osaa, joista toinen näyttää kerkolta, toinen ei. Ehkäpä ne myydään yhdessä.
Käykö kerko kuin kerko, vai pitääkö siitäkin löytyä X2-merkintä?"
Ei niitä yhdessä myydä, tarkoittanee sitä, että jompaa kumpaa mallia heillä on tai sitten sitä, että pitää pyytää jompaa kumpaa. Jostain toisesta kaupasta saattaa löytyä parempi valikoima, mistä saa keraamisiakin. Ja kyllä niitten pitää olla hyväksymisleimalla varustettuja X tai X2-kondensaattoreita."Tarkoitin sitä, että laajempi häiriönvaimennusalue taajuuden suhteen saavutetaan, kun niitä kondensaattoreita on rinnakytkettynä eri kokoisia. Jokaisella kapasitanssiarvolla on oma vaimennuskäyrä ja oma tehokkaimman vaimennuksen taajuusalue. Kun eri kokoja laitetaan rinnakkain, tehokkaan vaimennusalueen taajuusalue laajenee."
Okei, tämä selvensi asiaa.
Ymmärsinkö oikein, että jos laitan ylijännitesuojaan A vaikka 22nF, B 47nF, C 82nF, D 100nF ja F 150nF, niin nuo yhdessä tekevät laajennetun taajuuskaistan vaimennuksen, joka on hyödynnettävissä JOKAISESSA noista sähkönottopisteistä? Jos kyllä, niin tämä on aivan erinomainen juttu. Suojia on monta, joten saan laitettua paljon erilaisia arvoja.
Jos laittaisi pienimmäksi arvoksi 4,7nF ja suurimmaksi 4,7µF, niin kaista olisi kuvan mukainen:
http://www.vekoy.com/redirect.php?action=url&goto=www.vekoy.com/UserFiles/File/PDF-liitteet/PME271M.pdf
Olisiko hyvä idea?
- -.-.-
Viisi sadan nanon kondensaattoria rinnankytkettynä ( vaikka kaapelia välissä) on parempi, kuin yksi 0,5µF kondensaattori. Syynä on se, että 100 nF kondensaattorilla on suurempi sarjaresonanssitaajuus ja sen takia tehokas häiriönvaimennus yltää suuremmille taajuuksille.
Jos haluat laaja-alaista häiriönpoistoa taajuuksien suhteen, niin voi rinnankytkeä esim. 100nF muovieristeisen kondensaattorin ja keraamisen 10 - 22nF keraamisen kondensaattorin.
http://www.partco.biz/verkkokauppa/index.php?cPath=2075_12_1028_1617
Keraamisella kondensaattorilla on rakenteesta johtuen pienempi sarjainduktanssi kuin muovikondensaattorilla ja pienemmästä kapasitanssista johtuu se, ettäsen sarjaresonanssi on muutenkin korkeampi ja häiriönvaimennus yltää ylemmäksi taajuusasteikolla.
Perinteiset loisteputket, missä on kuristin sarjassa rajoittamassa virtaa, muodostavat induktiivista loistehoa, samoinkuin muuntajat ja moottorit.
Nämä energiansäästölamput ovat vähän mutkikkaampia. Niissä on verkkotasasuuntaus ja tasasuuntaajan perässä suodatuselektrolyyttikondensaattori. Se tuottaa paremminkin kapasitiivista loistehoa. Ja lisäksi, koska tuollainen systeemi ottaa virtapiikkejä vain verkkojännitteen huippujen paikkeilla, niin se kuormittaa verkkojännitettä sen huippujen kohdalla ja säröyttää sinimuotoista verkkojännitettä. Ongelmien poistoon ei riitä pelkkä häiriönpoistokondensaattori, vaan pitäisi käyttää kytkentää, joka jakaa kuormitusvirtaa suuremmalle sinijännitteen alueelle. Puhutaankin PFC = Power Factor Corretion kytkennästä.
PFC-kytkentä on yksinkertaisimmillaan passiivinen kuristimesta (ja kondensaattoreista) muodostuva kytketä. Tehokkaampi on aktiivinen hakkuriperiaatteella toimiva kytkentä, joka käytännössä jakaa sinijännitteen kuormituksen koko jakson alueelle.
http://www.cooperindustries.com/content/dam/public/bussmann/Electronics/Resources/Brochures/Power_Factor_Correction_(PFC)_Application_Notes.pdf
Sanomattakin on selvää, että energiansäästölampun kantaa ei oikein mahdu nuo PFC-kytkennät ja se muutenkin nostaisi valmistuskustannuksia kohtuuttomaksi.Ja koska laki ei vaadi pienitehoisille laitteille tuota PFC-korjausta, niin se jätetään pois.
Yksittäinen lamppu ei ihmeemmin ongelmia tee, mutta kun niitä alkaa olla jakelumuuntajan perässä satoja tai tuhansia, ongelmatkin kasvavat kappalemäärän mukana.
Paras ratkaisu olisi, että energiansäästölampussa eriytettäisiin lisäkannalla pelkkä loisteputki tuosta elektroniikasta. Ja elektroniikka varustettaisiin PFC:llä ja siitä tehtäisiin niin kestävä, että se kestäisi käytössä useiden loisteputkivaihtojen ajan.
Eli energiansäästölampun loistehoa ei kompensoida pelkällä kondensaattorilla. Sen verran, mitä olen purkanut noita energiasäästölampun kantoja, siellä on jonkinlainen häiriönpoistosuodin, eli yhteismuotoinen kuristin ja X-kondensaattori. Mutta se PFC-kytkentä puuttuu.
Muuten , nykyisin näitten pitkien loisteputkienkin liitäntälaitteet ovat elektronisia, eikä enää tehty kuristimella. En ole tutustunut niiden kytkentöihin, onko niissä tuota PFC-korjausta.
Noitten X-kondensaattoreiden koon valinnasta. Aikaisemmassa ketjussa sanoit löytäneesi vaimennuskäyrät noille X-kondensaattoreille, jotekapasitanssien valinnat voi pohjata nille käppyröille. Mutta 0.1µF on hyvä koko. Sitä voi "terästää" rinnankytketyllä 10 -22nF keraamisella X-kondensaattorilla.
Jotta muodostuisi käsitys, miten paljon loisvirtaa esim. 100nF kondensaattori muodostaa niin sen reaktanssi ( =vaihtovirtavastus) 50Hz:illä on noin 30kΩ. 470nF:n reaktanssi on tietysti 5 kertaa pienempi ja 47nF 2 kertaa suurempi. Ja virtahan on Jännite jaettuna vastuksella.- ent. ammattilainen
Kerrankin tällä palstalla asiallinen kysymys-vastaus sarja. Kiitos vastaajalle yleisesti hyvistä vastauksista vaivoja säästelemättä! Lisäisin vielä tuohon 1 iso, vaiko monta pientä kondensaattoria- kysymykseen näkökohdan. Sen lisäksi, että kullakin kondensaattorilla on oma resonanssitaajuutensa, on kullakin myös oma sisäinen ohminen vastuksensa. Jos kytketään esim. 1kpl 100nF kondensaattorin tilalle 10kpl 10nF kondensaattoreita, on sisäinen vastus yleistäen kymmenesosa alkutilanteesta. Käytännön yleistyksenä voi sanoa, että iso kondensaattori vaimentaa matalia taajuuksia, ja pieni korkeita taajuuksia. Tämä johtuu pääosin erilaisista resonanssitaajuuksista. Jokaisella kondensaattorillahan on kapasitanssin lisäksi induktanssia ja resistanssia, kuten jokaisella induktanssilla vastaavasti kapasitanssia ja resistanssia. Myös vastuksilla on oma kapasitanssinsa ja induktanssinsa, jotka eivät tosin yleensä ole merkittäviä. Siksi esim. elektroniikan verkko-osissa on käyttöjännitteen suodossa tyypillisesti joku isompi elko,sekä pienempi tavallinen kondensaattori rinnan. Tietyissä kytkennöissä joudutaan laittamaan noita pienempiäkin kondensaatoreita useampia, esin 100pF 1nF 100nF, jotta saadaan tapettua eritaajuiset häiriöt.
- häiriöt hiiteen
Kiitti lisäselvennyksestä. Kuinkahan paljon korkeammalle keraaminen vaimentaa verrattuna MKP -tyyppiseen? Jos MKP menisi 200MHz, niin päästäänkö keraamisella 1000:n megahertsiin?
Minulla on tietokoneella Genelecin aktiivikaiuttimet, jotka ottaa joskus häiriöitä kännykästä. Ehkäpä kännykän lähettämät radiosignaalit kytkeytyvät systeemiin sähköjohtojen kautta, mutta en ole varma. Linjakaapelit on semisymmetriset, eli symmetrinen kaiuttimen päästä ja RCA:t sovittimella tietokoneessa kiinni kuulokeplugilla. Tietokone ja kajarit ovat maadoitetuissa pistorasioissa.
Pienensin tänään Geneparin sähkönsyötässä olevassa ylijännitesuojassa olevan X-kakkosen sadasta nanosta 22nF:iin (kun ei nyt pienempääkään ole käsillä).
Jos laittaisin tuon rinnalle vaikka 10-15nF keraamisen, olisiko mahdollisuuksien rajoissa päästä puuttumaan edes 900MHz:n taajuuksin? Taitaa olla jo toiveajattelua, että 1800MHz:iä pääsisi vaimentamaan tällä konstilla?- -.-.-
"Minulla on tietokoneella Genelecin aktiivikaiuttimet, jotka ottaa joskus häiriöitä kännykästä. Ehkäpä kännykän lähettämät radiosignaalit kytkeytyvät systeemiin sähköjohtojen kautta, mutta en ole varma."
Tuollainen on melko yleistä, että kännykkä häiritsee audiolaitteita.
Yleensä tuollaiset häiriöt kulkevat audioliitosjohtoa pitkin. Verkkokaapelikin tai kaiutinjohto on häriönkerääjänä mahdollinen. Tuollaisiin häiriöihin yleensä tepsii kuristin, joka vaimentaa yhteismuotoisia häiriöitä. Eli ferriittiholkki tai ferriittirengas pujotetaan audioliitosjohtojen päihin tai verkkojohdon päälle lähelle liitintä. Jos käyttää ferriittirengasta, voi kokeilla myös useammalla kierroksella ferriittirenkaan läpi. - häiriöt hiiteen
-.-.- kirjoitti:
"Minulla on tietokoneella Genelecin aktiivikaiuttimet, jotka ottaa joskus häiriöitä kännykästä. Ehkäpä kännykän lähettämät radiosignaalit kytkeytyvät systeemiin sähköjohtojen kautta, mutta en ole varma."
Tuollainen on melko yleistä, että kännykkä häiritsee audiolaitteita.
Yleensä tuollaiset häiriöt kulkevat audioliitosjohtoa pitkin. Verkkokaapelikin tai kaiutinjohto on häriönkerääjänä mahdollinen. Tuollaisiin häiriöihin yleensä tepsii kuristin, joka vaimentaa yhteismuotoisia häiriöitä. Eli ferriittiholkki tai ferriittirengas pujotetaan audioliitosjohtojen päihin tai verkkojohdon päälle lähelle liitintä. Jos käyttää ferriittirengasta, voi kokeilla myös useammalla kierroksella ferriittirenkaan läpi.Joo, noita ferriittirinkuloita näkee nykyään yhdessä ja toisessa piuhassa. Mihin perustuu, että ferriittirengas imaisee häiriöt pois? Voiko analogiselle audiosignaalille tapahtua jotain ferriittin vuoksi?
- .-.-.
häiriöt hiiteen kirjoitti:
Joo, noita ferriittirinkuloita näkee nykyään yhdessä ja toisessa piuhassa. Mihin perustuu, että ferriittirengas imaisee häiriöt pois? Voiko analogiselle audiosignaalille tapahtua jotain ferriittin vuoksi?
Ferriittiholkki poistaa yhteismuotoisia häiriöitä, eli sellaisia, jotka ovat samanvaiheisia molemmissa johdoissa. Käämintätekniikasta johtuen se ei vaikuta johdossa kulkevaan hyötysignaaliin, jossa johtojen välillä on 180° vaihe-ero.
Eli jos pujotat johdon ferriittiholkin läpi, niin 180° asteen vaihe-erossa olevat (hyöty-)signaalit kumoavat toisensa aiheuttamat magneettikentät, eikä ferriittiholkki vaikuta niihin. Suurtaajuushäiriöt ovat yleensä samanvaiheisia molemmissa johdoissa ja silloin ferriittiholkki toimii kuristimena. - häiriöt hiiteen
.-.-. kirjoitti:
Ferriittiholkki poistaa yhteismuotoisia häiriöitä, eli sellaisia, jotka ovat samanvaiheisia molemmissa johdoissa. Käämintätekniikasta johtuen se ei vaikuta johdossa kulkevaan hyötysignaaliin, jossa johtojen välillä on 180° vaihe-ero.
Eli jos pujotat johdon ferriittiholkin läpi, niin 180° asteen vaihe-erossa olevat (hyöty-)signaalit kumoavat toisensa aiheuttamat magneettikentät, eikä ferriittiholkki vaikuta niihin. Suurtaajuushäiriöt ovat yleensä samanvaiheisia molemmissa johdoissa ja silloin ferriittiholkki toimii kuristimena.Kiitti. Aina oppii jotain uutta.
- !¤!
Esim. huonosti suojatut tyristorilaitteet aiheuttavat häiriöitä hyvin laajalla taajuusalueella. Niistä n. 30 MHz:iin saakka olevat kulkeutuvat verkon kautta ja sitä korkeammat taajuudet ilmoitse.
- häiriöt hiiteen
Mahtaakohan hehkulamppujen triac-himmentimet kuulua tähän häiritsevien ryhmään? Noh, ainakin omissa himmentimissäni (erilaisia) on X2-suotokonkat. Ainakin pari arvoa muistan; toinen on 47nF ja toinen 68nF. Voisitko mainita vaikka pari/muutaman tyypillistä laitetta, joissa olevat tyristorit häiritsevät?
Valokatkaisijoista ja jääkaapista lähtee päälle- tai poiskytkentähetkellä napsu, kipinä, joka häiritsee AV-laitteita. Mahtaako nuo kyseiset konkat vähentää kipinähäiriötä yhtään mitenkään? - !¤!
häiriöt hiiteen kirjoitti:
Mahtaakohan hehkulamppujen triac-himmentimet kuulua tähän häiritsevien ryhmään? Noh, ainakin omissa himmentimissäni (erilaisia) on X2-suotokonkat. Ainakin pari arvoa muistan; toinen on 47nF ja toinen 68nF. Voisitko mainita vaikka pari/muutaman tyypillistä laitetta, joissa olevat tyristorit häiritsevät?
Valokatkaisijoista ja jääkaapista lähtee päälle- tai poiskytkentähetkellä napsu, kipinä, joka häiritsee AV-laitteita. Mahtaako nuo kyseiset konkat vähentää kipinähäiriötä yhtään mitenkään?Kyse oli kirjallisuustiedosta, siinä käsiteltiin 50 Hz voimavirroilla toimivien laitteiden tehonsäätöjä. Olen kuunnellut AM-lyhytaalto ja -keskipitkäaaltolähetyksiä tietokoneen lisälaitteineen ja television sekä tehonsäästölamppujen ollessa päällä. Kaikki aiheuttavat samassa taloudessa ainakin suuria ja pieniä häiriöitä kummallakin alueella alkaen sieltä 15 m:ltä eli 20 MHz:ltä lähtien keskipitkien loppuun asti. Jotkut hakkurivirtalähteet ovat tosi pahoja , lamput ovat suurimmaksi osaksi heikkoja lähteitä, mutta niistäkin löytyy samaan vaiheeseen kytketylle radiolle tosi tehokkaita häiritsijöitä. Paljon käytetyt ferriitit ovat joissakin vehkeissä vain näkönä kuin Matti kirkossa, eivät estä häiriöiden leviämistä. Parasta on käyttää näitä jo suositeltuja kela-kondensaattoriyhdistelmiä jokaisen erillisen laitteen virtajohdossa.
- Toinen nimimerkki
Tiedoksi vaan, että isoissa laitoksissa, joissa on satoja loisteputkivalaisimia, käytetään automaattista loistehon kompensointilaitetta. Vehkeessä on kokoelma kondensaattoreita esimerkiksi väliltä 1 mF...100 mF. Loistehoa saattaa tuommoisessa keskikokoisessa tehdashallissa olla vaikkapa 50 kVAr. Siinä hiukan suuruusluokkaa keskusteluun.
Häiriönpoiston kanssa vehkeellä ei tietenkään ole mitään tekemistä. Häiriöt sammutetaan siellä, missä ne syntyvät. Siihen on parasta käyttää sopivaa kokoelmaa keloja ja kondensaattoreita. Olemassaolevan häiriönpoistokondensaattorin pienentäminen ei auta mitenkään. Lisää kondensaattoreita ja keloja peliin. Pelkällä kondensaattorillakin saattaa tulla toimeen, mutta kunnollinen sarjakuristin on tehokkain.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ikävä sinua
Onkohan sulla ollut sama tunne kuin mulla viimeisten parin päivän aikana, eilen varsinkin. Ollaan oltu ihan lähellä ja k273683- 412509
Otavassa tapahtuu!
Rakennuspalo, yläkerta tulessa. Henkirikosta epäillään. Tiettyä henkilöautoa etsitään, minkä mahdollinen epäilty ottanut382393Tulemmeko hyvin
Toimeen ja juttuun keskenämme? Luulen, että sopisit hyvin siihen ☀️ympäristöön, paljon kaikkea erilaista.♥️mietin tätä s82185- 381609
Tiedän kuka sinä noista olet
Lucky for you, olen rakastunut sinuun joten en reagoi negatiivisesti. Voit kertoa kavereillesi että kyl vaan, rakkautta431582- 151552
Pitkäaikaiset työttömät työllisyystöillä takaisin yhteiskuntaan
Vaikka se vähän maksaakin, niin parempi on valtion teettää hanttihommia, jottei yksilöistä tule yhteiskuntakelvottomia.2861372- 1311365
Kesäseuraa
Kesäseuraa mukavasta ja kauniista naisesta. Viesti tänään mulle muualla asiasta jos kiinnostaa Ne ketä tahansa huoli, t451305