Narsistin "ystävät"

Joku kirjoitti tuolla eräässä ketjussa, ettei narsistimiehellä ollut läheisiä äijäkavereita. Itse kiinnitin samaan huomiota narsistinaisystävässäni. Kavereita tuli ja meni, oli jonkinlaista pintaliitoporukkaa, mutta kaverit vaihtuivat samaan tapaan kuin aatteet ja vaatteet. Osasi hurmata kyllä kaikki, mutta kukaan ei halunnut läheiseksi kaveriksi tai ei osannut pitää kavereita, koska loppupeleissä teki aina jotakin, että kaverit kaikkosivat. Lapsuudenaikaisia kavereita ei ollut yhtään. Jonkinlainen symbioottinen suhde kylläkin äitiinsä. Koko ajan piti olla yhdessä.

Aluksi itkeskeli kun kukaan ei halua olla hänen kanssaan, mutta tosi asiassa aika moni halusi ja olikin, mutta pettyi hänen käytökseensä pahasti. Moni piti häntä aluksi nimittäin todella ihanana ja osasi ollakin halutessaan, mutta jokin paha sai aina vallan ja ihmiset hänen ympäriltään kaikkosivat. Naisten välinen lojaalius ei merkinnyt mitään. . Ei mitään moraalia. Aina piti olla todella lyhyt mekko ja saada miesten ihailua osakseen ja sitten väitti muita naisia kateelliseksi hänen ulkonäölleen, jos esimerkiksi keikisteli jonkun poikaystävän vierellä, ja tämän tyttökaveri vieressä kummasteli naisystäväni käytöstä. Monet miespuoliset ystäväni, jotka ovat fiksuja ihmisiä, eivät menneet naiset hunajaisiin iskuyrityksiin mukaan ja jälkikäteen ihmettelivät, mitä tein tämän ihmisen kanssa, kuten itsekin mietin jo suhteen aikana ja etenkin sen jälkeen.