Moikka kaikki äitylit!
Kuinka pian olette kotiutuneet/tottuneet uuteen tuokkaaseen? Oliko kauan synnytyksen jälkeen jälkikipuja ja väsyneisyyttä?
Minä olen ollut kotona nyt reilun viikon verran. Esikoispoikani on kohta kaksi viikkoa vanha ja aivan ihana vauva. Mutta minun "kuntoni" on yhä huono. Väsyttää koko ajan vaikka vauva ei paljon vaadi ja nukkuu miltein koko ajan. Mikään ei oikeen huvita, tiuskin miehelleni koko ajan (joka yrittää parhaansa) ja pinna on tosi kireällä.
Synnytys meni hyvin ja paikat alkaa pikkuhijaa olla kunnossa mutta miksi ei mieli!?
Kuinka pian olette kotiutuneet/tottuneet uuteen tuokkaaseen? Oliko kauan synnytyksen jälkeen jälkikipuja ja väsyneisyyttä?
Minä olen ollut kotona nyt reilun viikon verran. Esikoispoikani on kohta kaksi viikkoa vanha ja aivan ihana vauva. Mutta minun "kuntoni" on yhä huono. Väsyttää koko ajan vaikka vauva ei paljon vaadi ja nukkuu miltein koko ajan. Mikään ei oikeen huvita, tiuskin miehelleni koko ajan (joka yrittää parhaansa) ja pinna on tosi kireällä.
Synnytys meni hyvin ja paikat alkaa pikkuhijaa olla kunnossa mutta miksi ei mieli!?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ensimmäiset ajat lapsen saannin jälkeen on aika hormonimyräkkää. Toivottavasti miehesti ymmärtää yhdistää tämän tiuskimiseen ;)
Yleensä vanhan kansan mukaan se n. 6 vk synnytyksen jälkeen on lapsivuodeaikaa, jolloin saa luvan kanssa olla väsynyt ja veto pois. Uuteen tilanteeseen sopeutuminen vaatii kyllä veronsa, kaikin puolin, joten älä kiirehdi.
Mä olen ollut sairaalassa ekan jälkeen 7 pv, toisesta 3 pv, kolmannesta 7 pv ja neljännestä 18 tuntia. Mutta en mä missään loistokunnossa ole ollut kotiuduttuani. Todella väsynyt, levon tarpeessa. n. kuukauden kuluttua synnytyksestä on olo sitten ollut suhteellisen normaali.
Joten aikaa vaan... Ja onnea nyytin johdosta!
Olin 4-5 pvää laitoksella. Kuntoutuminen alkoi oikeastaan vasta kotiin päästyäni. Ekat päivät olivat hirveitä, kaikki uutta ja kovaa hässäkkää. Sitten iskä jäi iskälomalle ja sain viikon ajan kasata itteäni ja levätä enemmän. Kun typy oli reilun 2vkon ikäinen alkoi arki taas yksin.
Minua auttoi se, että pääsin käymään jumpassa jo 3vkoa synnytyksen jälkeen. Tyttö söi pullosta alusta asti. Kuulostaa oudolta, kun on väsynyt, mutta liikunta tosiaan vapauttaa sitä energiaa eikä vie sitä. Jos sinulla on mahdollisuus, niin suosittelisin jotain kevyttä liikuntaa, jossa kuitenkin hiki nousee pintaan. Ja paaaaljon ulkoilmaa! (toivottavasti nämä klassiset neuvot eivät ärsytä :) )
Ja muuten, suklaan mässäily yösyötöillä teki niistäkin siedettävämpiä ;)
Väsymystä kesti n. 3kk, mutta siihen tottui. Minulla väsymys johtui siitä, että jouduin muokkaamaan omia rutiinejani vauvan rutiineihin sopiviksi. Ei saanutkaan enää pukea ja syödä aamupalaa heti kun itselle sopi, eikä päässyt virkistävään aamusuihkuun heti herättyään. Kaikki muuttuu vauvan ehdoilla toimimiseksi. Minulla tämä rutiinien muokkaus kesti tämän 2-3kk. Uskon, että mitä nopeammin luovuttaa, eikä taistele niiden omien rutiiniensa kanssa, ja alkaa toimia vauvan ehdoilla, sitä nopeammin pääsee itse uuteen rytmiin kiinni.
Jokaisen lapsen jälkeen kotiintulo on ollut shokki. Miten voikin tuntea olevansa niin vieras omassa kodissaan. Kaikki on opeteltava uudelleen, koko arki. Eikä auta vaikka lapsia olisi jo ennestään. Ja väsyttää, tietysti! Mutta kyllä se siitä, ajan kanssa.
Tiuskimista saattaa jatkua kuukausi tolkulla, mutta kyllä aikuinen mies kestää sen, kunhan vaan tajuais olla itse olla tiuskimatta. No jaa, kai me isätkin ollaan yhtä hukassa, ja epävarmuudesta johtuen tiuskitaan.
Eli eli suoraan sanottuna; älä ny jumankekka funtsi sitä mitä äijälles auot päätäs, pidä huolta vauvasta, äijäs ei oo enää vauva, pärjää kyllä vähemmällä huomiolla kuin vauvasi.