oon niin yksinäinen:/

Itselläni oli samankaltainen tilanne kun odotin lastani.. Olin yksin. Vieraalla paikkakunnalla ja miehen kanssa ei mennyt hyvin. Välit perheeseeni eivät olleet kovinkaan lämpimät ja he asuivat todella kaukana..

Olisihan siitä raskaudesta ollut ihana iloita jonkun kanssa,jakaa tuntemuksia ja kokemuksia. Mutta jotenkin sain lohtua pienokaisesta odotusaikana jo. Juttelin vauvalle ja koetin järjestää elämääni parempaan suuntaan.

Useilla paikkakunnilla on odottavien ryhmiä,josko löytäisit sieltä ystäviä :) Missä päin asut?

Kun lapsi syntyi,aika meni tosiaankin sen pienen hoitamiseen jolloin en kokenut enää niin kalvavaa yksinäisyyttä. Kävin äiti-lapsi kahvilassa ja sain sitä kautta uusia ystäviä.

Voimia sinulle ja toivottavasti saisit omalta perheeltäsi tukea.

Hei, täällä kanssa on yksi joka yksin odotti lapsen. nuo tuntemukset tuntuvat niin tutuilta, mietin itse ihan samoja asioita raskausaikana. Mutta kuten edellinen kommentoijakin on kirjoittanut niin kunhan vauva syntyy ei enää kerkeä yksinäinen olla :D Mutta rohkeasti vaan mukaan mahdollisiin ryhmiin ja kerhoihin (kysy neuvolasta mitä paikkakunnallasi löytyy) Tsemppiä ja kaikkea hyvää sinulle ja vauvallesi

Koeta nauttia.

tulee vielä se päivä jolloin toivot, että kun olisi edes hetki yksinäistä ja hiljaista. Tuntuu ehkä nyt mahdottomalta ajatukselta, mutta se tulee aivan taatusti sitten kun sinulla on lapsi, huomaat miten onnellinen olitkaan silloin kun koit itsesi yksinäiseksi ja harmittelet, ettet osannut silloin ottaa siitä kaikkea iloa ja voimaa irti.

Moi!

Olen sinun kanssa samaa ikäluokkaa ja tyttöni on jo 1,5 vuotias mutta itsellänikin yksinäisyys painaa. Itselläni mies oli/on mukana kuvioissa kun odotin mutta eipä hän osannut iloita tulevasta vauvasta silloin!Perheeni oli tukena mutta nekin tosi kaukana...Kun tyttäreni syntyi sairastuin raskauden jälkeiseen masennukseen ja ensimmäiset kuukaudet oli ihan helvettiä!En yritä tässä luoda kauhukuvia sinulle!Mutta siis..Kaikesta tästä ollaan selvitty.Asun tosin tyttäreni kanssa kahden ja vaikea parisuhde takana mutta tässä ollaan!

Jos on mahdollista niin kysy onko paikkakunnallasi jotakin esikoista odottavien äitien ryhmää. itse kävin sellaisessa ja suosittelen!Sain uusia ystäviä ja tukea mieltä askarruttaviin asioihin! Ja ainakin meikäläinen täällä käy päivittäin että,jos juttuseura kelpaa niin täällä ollaan :)

Mistä päin muuten olet? :)

Etsikää MLL-sivuilta ja seurakunnan sivuilta, ensikotien sivuilta, soittakaa asukaspuistoihin TMS millä nimellä ne teillä kulkeekin ja tietysti neuvolan seinä...laita ilmoitus keskusteluseuraa kaivataan, tavataan kirjastossa silloin ja silloin kaikki mukaan, voi niitä perustaa iteskin!