Ylihuomennaa lentsikkkaan

Joo täällä on usein aika tylyä porukkaa. Koska heidän itsensä tekisi mieli pelleillä esiintymällä 13-vuotiaana, he luulevat muiden tekevän niin.

Lentokoneessa on enimmäkseen tylsää, siitä kannattaa lähteä, muun voi ottaa myönteisenä yllätyksenä. Nousu ja lasku kiinnostavat jos ei ole paljoa lentänyt (tosin näkyvyys voi vaihdella paljon), siinä välissä vain istutaan aika ahtailla paikoilla. Lapsille jaetaan usein jotain askartelujuttuja, tosin ehkä lähinnä nuoremmille suunnattuja. Kuulutukset saattavat piristää, samoin elokuvat jos niitä esitetään, vaikka ruudut ovat aika pieniä. Ruoka- ja juomatarjoiluun kannattaa suhtautua niin, että sen tarkoitus on lähinnä tuoda jotain tekemistä ja hiukan ravita - yleensä löytyy ainakin jotain syömäkelpoista, joskus tosi hyvääkin.

Kannattaa siis varata mukaan jotain tekemistä - luettavaa, pelikone tms. (elektroniset laitteet on pidettävä kiinni nousun ja laskun ajan mutta siinä välissä saa käyttää).

Lentämisen viehätys on paljolti asennekysymys. Vaikka lentäminen on arkipäiväistynyt ja monet kehuvat sen olevan heille vain liikkumista paikasta A paikkaan B, ei tarvitse itse omaksua sellaista tylsää elämänasennetta. Lentämiseen voi suhtautua jännänä juttuna ja tärkeänä osana matkaa, ja voi ajatella vaikka sitä, miten hurjaa on päästä Suomesta Kreikkaan parissa tunnissa, kun vielä pari sukupolvea sitten niin pitkät matkat olivat vain harvojen huvia ja kestivät päiväkausia kehnoissa oloissa (joita toki on romantisoitu jälkikäteen).