Eli liittyy yksinäisyyteen ja sos. tilanteiden pelkoon yms. joita itselläni on.
Ystäväpiirini ei ole kovinkaan laaja; pari "ystävää" joita näkee kun heille lähinnä sopii.
No, tuossa toissa viikonloppuna oli kaunis ilma ja tahdoin lähteä vähän kaupungille.
Minulle tietty nyt ei löytynyt sopivahkoa rajoa kavereiden almanakasta, niinpä aloin tissuttelemaan yksin.
Ujoana ja arkana kun alkoholi tekee minusta täysin päinvastaisen, rohkenin lähtemään yksin kaupungille hymyssä suin.
Kipaisin ennen ilta yhdeksää hakemaan vielä yhden siiderin kaupasta. Tupakan ystävänä sytytin savukkeen heti liikkeestä ulos tultuani. Kaupan edessä oli nainen joka tuli pummaamaan tupakkia, jota myös minulta sai.
Pian huomasin puhuvani naisen kanssa kuin vanhakin tuttu ja ilmeni että hänellä oli samanlaiset suunnitelmat kuin itselläni.
Kävelimme läheiseen puistoon juomaan yhdessä alkoholia ja rupattelemaan.
Kohta ohitse meni naisen kaksi tuntemaa miestä jotka liittyivät seuraamme puistoon.
Yritin olla miettimättä liikaa asiaa, mutta kieltämättäkin tuntui hurjalta, että minä joka olin tunti sitten istunut vielä yksin kotona -olin nyt kolmen ihan mukavan oloisen ihmisen kanssa "jakamassa ajatuksiani". Vaikka en tuntenut heitä.
Pian alkoholin vaikutus alkoi laskemaas, mutta sain onneksi heiltä täydennystä. Yritin kuitenkin pitää kontrollini, sillä "eihän sitä koskaan voi tuntemattomista tietää".
No, ilta jatkui ja sain lisää olutta. Kiertelimme kaupungin yöelämässä ulkosalla. Osa porukasta lähti ja lopulta olin enään kaksin yhden henkilön kanssa.
En voinut uskoa että siinäpä olen MINÄ.
En IKINÄ uskoisi liikkuvani tuntemattomien/tuntemattoman seurassa. Emme vaihtaneet kenenkään kanssa numeroita ja tavallaan toivonkin ettemme enään kohtaisi..
Kokemus oli uusi minulle, ja olenhan nyt uutta kokemusta rikkaampi.
Silti mielessäni kolkutti seuraavana yönä järkyttävä ahdistus, että mitä olenkaan mennyt tekemään.
Ryypätä nyt ties kenen kanssa. Ajattelin mitähän muut ihmiset ovat kaupungilla katsoneet. (Eli ajattelin heti että joku minut tietävä katsoo "kenen kanssa se muka on", .asenteella).
Koen ikäänkuin jotain häpeää ja syyllisyyttä siitä. Tunnen olevani joku rappio-alkoholisti.. Tai pummi. En kerjännyt lisää kaljaa mutta sitä heiltä riitti tarjota. Ja kun olen nainen, jäin tuntemattoman miehen kanssa lopulta kaksin juomaan hänen tarjoamaan bisseä. YRitin kokoajan pitää huolta kuitenkin siitä etten joudu mihinkään potentiaaliseen puska-raiskaus -paikkaan.
Tästä nyt kun kuitenkin on jo reilu viikko, niin mua vaan ahdistaa tämä asia, enkäpä pääse sen yli. Tämän vuoksi olen aina yksin..
Voisiko joku sanoa jotain mitä ajattelee tästä? :/ Toiminko väärin?
JA LOPUKSI; vaikka minä nyt olenkin hemmetin ahdistunut, niin kuitenkin tavallaan suosittelisin tätä kaikille, mutta jos otatte alkoholia; olkaa toki varovaisia.. :)
Tuntemattomien seurassa, KOKEMUS
20
867
Vastaukset
- 27
Ettäkö nainen löysi baarireissulla seuraa? Jumantsukka, se on pistettävä lotot vetämään.
- 22
Jep, taas yksi surkea tarina.
Se että nainen ei saa jostain miesseuraa vaatii vähintään neliraajahalvautumisen, sokeuden, mykkyyden ja sen että elefantti tallasi naaman päälle.
Vähän eri asia miehellä kun naiset katsoo etoen, eivät tahdo jutella eivätkä katso hymyillen. Ja siihen päälle vielä toisten miesten vittuilu.
Haistakaa jo vittu ihan oikeasti. Ettekö te naiset ymmärrä että te olette hieman eri tapauksia kuin oikeasti yksinäiset miehet joilla voi olla koko kouluaika täynnä päivittäistä syrjintää ja sen takia ei uskalla edes mennä kaupan jonoon saati katsoa ihmisiä silmiin? - nimi erkki
22 kirjoitti:
Jep, taas yksi surkea tarina.
Se että nainen ei saa jostain miesseuraa vaatii vähintään neliraajahalvautumisen, sokeuden, mykkyyden ja sen että elefantti tallasi naaman päälle.
Vähän eri asia miehellä kun naiset katsoo etoen, eivät tahdo jutella eivätkä katso hymyillen. Ja siihen päälle vielä toisten miesten vittuilu.
Haistakaa jo vittu ihan oikeasti. Ettekö te naiset ymmärrä että te olette hieman eri tapauksia kuin oikeasti yksinäiset miehet joilla voi olla koko kouluaika täynnä päivittäistä syrjintää ja sen takia ei uskalla edes mennä kaupan jonoon saati katsoa ihmisiä silmiin?Vittu mitä urputtamista taas. Joidenkin tällä palstalle olevien ihmisten yksinäisyyttä en kyllä ihmettele yhtään. Kuka nyt haluais olla täydellisesti katkeroituneiden ihmisperseiden kanssa missään tekemisissä?
Ihan hyvin olen baarista aina sillon tällöin saanut seuraa minulle täysin tuntemattomista ihmisistä. Ja ihan yksin sinne olen mennyt. Ja joo, uskomatonta kyllä, mutta olen miespuolinen, sosiaaliset piirit olemattomat eikä se jännittäminen sosiaalisissa tilanteissa helpota näitä asioita yhtään. Humala auttaa kuitenkin aika paljon - asfaagassa
nimi erkki kirjoitti:
Vittu mitä urputtamista taas. Joidenkin tällä palstalle olevien ihmisten yksinäisyyttä en kyllä ihmettele yhtään. Kuka nyt haluais olla täydellisesti katkeroituneiden ihmisperseiden kanssa missään tekemisissä?
Ihan hyvin olen baarista aina sillon tällöin saanut seuraa minulle täysin tuntemattomista ihmisistä. Ja ihan yksin sinne olen mennyt. Ja joo, uskomatonta kyllä, mutta olen miespuolinen, sosiaaliset piirit olemattomat eikä se jännittäminen sosiaalisissa tilanteissa helpota näitä asioita yhtään. Humala auttaa kuitenkin aika paljonhttp://www.iltalehti.fi/rakkausjaseksi/2011071914077924_lz.shtml
- ElliNoora87
22 kirjoitti:
Jep, taas yksi surkea tarina.
Se että nainen ei saa jostain miesseuraa vaatii vähintään neliraajahalvautumisen, sokeuden, mykkyyden ja sen että elefantti tallasi naaman päälle.
Vähän eri asia miehellä kun naiset katsoo etoen, eivät tahdo jutella eivätkä katso hymyillen. Ja siihen päälle vielä toisten miesten vittuilu.
Haistakaa jo vittu ihan oikeasti. Ettekö te naiset ymmärrä että te olette hieman eri tapauksia kuin oikeasti yksinäiset miehet joilla voi olla koko kouluaika täynnä päivittäistä syrjintää ja sen takia ei uskalla edes mennä kaupan jonoon saati katsoa ihmisiä silmiin?Voihan herranjuomala siunatkoon ja sentään!
Kyse nyt ei ollut mistään "baari-pano -seurasta" VAAN siitä että sosiaalisesti rajoittunut henkilö YLIPÄÄTÄÄN ON TEKEMISISSÄ IHMISTEN KANSSA!!
TE, joilla näitä "ongelmia" ja "vaikeuksia" ei ole, ette voi ymmärtää!!
En minä tosiaankaan mitään "miestä" ollut etsimässä! Vaan olin ihan täysin uusien ihmisten kanssa!
Ei siis mitään seurustelun hakemista vaan kontaktia ihmisiin olen pyrkinyt luomaan.. Ääh. Ei sitä näillä tääällä Suomi24:n palstoilla mitään pitäisi jakaa, kun pelkkää Vuttuilua vaan.
Ja nimimerk. "22", tajuatko, että MYÖS ME NAISET tulemme syrjityiksi!?
Ei se kuules sukupuolta katso! - ElliNoora87
nimi erkki kirjoitti:
Vittu mitä urputtamista taas. Joidenkin tällä palstalle olevien ihmisten yksinäisyyttä en kyllä ihmettele yhtään. Kuka nyt haluais olla täydellisesti katkeroituneiden ihmisperseiden kanssa missään tekemisissä?
Ihan hyvin olen baarista aina sillon tällöin saanut seuraa minulle täysin tuntemattomista ihmisistä. Ja ihan yksin sinne olen mennyt. Ja joo, uskomatonta kyllä, mutta olen miespuolinen, sosiaaliset piirit olemattomat eikä se jännittäminen sosiaalisissa tilanteissa helpota näitä asioita yhtään. Humala auttaa kuitenkin aika paljonJa teille kahdelle ensimmäiselle vielä;
jos teidän "yksinäisyytenne" on sitä, että Facebookissa on "vai 300 -kaveria" eikä flaksi käy joka reissulla, niin menkää itseenne, jos teiltä ei heru minkäänlaista ymmärrystä..
En kaipaa sääliä, tahdoin vain tavallani "tukea" teitä muita, varsinkin jos on "ongelmana" oman itsensä arviointi.
Ette te muutkaan mitään kamalia ole!
Me kaikki olemme pohjimmiltamme samanlaisia ihmisiä, kukaan ei ole parempi kuin toinen.
Tahtoisin vaan niin tukea teitä muita "OIKEASTI" yksinäisä, kpska minä tiedän millainen helvetti se todellakin on.
Multa riittää sympatiani kaikille teille, jotka kyllä sydämessään ymmärtävät, että kenelle.. :) - fdsfsdfs
ElliNoora87 kirjoitti:
Voihan herranjuomala siunatkoon ja sentään!
Kyse nyt ei ollut mistään "baari-pano -seurasta" VAAN siitä että sosiaalisesti rajoittunut henkilö YLIPÄÄTÄÄN ON TEKEMISISSÄ IHMISTEN KANSSA!!
TE, joilla näitä "ongelmia" ja "vaikeuksia" ei ole, ette voi ymmärtää!!
En minä tosiaankaan mitään "miestä" ollut etsimässä! Vaan olin ihan täysin uusien ihmisten kanssa!
Ei siis mitään seurustelun hakemista vaan kontaktia ihmisiin olen pyrkinyt luomaan.. Ääh. Ei sitä näillä tääällä Suomi24:n palstoilla mitään pitäisi jakaa, kun pelkkää Vuttuilua vaan.
Ja nimimerk. "22", tajuatko, että MYÖS ME NAISET tulemme syrjityiksi!?
Ei se kuules sukupuolta katso!"Kyse nyt ei ollut mistään "baari-pano -seurasta" VAAN siitä että sosiaalisesti rajoittunut henkilö YLIPÄÄTÄÄN ON TEKEMISISSÄ IHMISTEN KANSSA!!"
Miten nämä eroavat toisistaan? Paneminen on tietysti hieman intiimimpää yhdessäoloa, mutta mites muuten? Eikö naisille kelpaa mikään? - hausdröuaweo
22 kirjoitti:
Jep, taas yksi surkea tarina.
Se että nainen ei saa jostain miesseuraa vaatii vähintään neliraajahalvautumisen, sokeuden, mykkyyden ja sen että elefantti tallasi naaman päälle.
Vähän eri asia miehellä kun naiset katsoo etoen, eivät tahdo jutella eivätkä katso hymyillen. Ja siihen päälle vielä toisten miesten vittuilu.
Haistakaa jo vittu ihan oikeasti. Ettekö te naiset ymmärrä että te olette hieman eri tapauksia kuin oikeasti yksinäiset miehet joilla voi olla koko kouluaika täynnä päivittäistä syrjintää ja sen takia ei uskalla edes mennä kaupan jonoon saati katsoa ihmisiä silmiin?EI HTTO jos voisit elää päivän naisena niin olisit taas onnellinen miehenä! Et edes osaa arvostaa sitä, miten paljon enemmän mahdollisuuksia sinulla on elämässä miehenä. Ja miten onnellinen se raiskattu nainen olisi, jos olisikin ollut mies ja jäänyt tuota kokemusta vaille.
haista itse erite.
Uskon tavallaan tietäväni tuon tunnetilasi. Voisin verrata sitä hieman siihen, kun tapasin ensimmäisen poikaystäväni ekan kerran. En ollut aiemmin ollut juurikaan jätkien kanssa tekemisissä, vaikka olin ujona yrittänyt ja hieman katkeroitunut. Siksi olinkin hieman shokissa, kun huomasin yhtäkkiä hänen kätensä harteillani, istuvani sylissä ja saamassa suudelmaa. Kun heräsin seuraavana päivänä uskoin eilisen olleen unta ja tajuttuani, ettei se ollutkaan, niin minua ahdisti ja mietin hetken, etten haluakaan tavata enää koko ihmistä. Tuli vain sellainen pelästyminen, että olin haukannut liian ison palan jotain sellaista, mikä ei ollut ennen kuulunut tavalliseen elämääni.
Itsesyytökset pois, minusta toimit ihan fiksusti. :) Tunteesi voivat johtua siitä, että kokeilit jotain uutta ja kivaa, mikä oli kuitenkin vähän pelottavaa. Anna toisten ihmisten olla sitä mieltä kuin ovat, sinullakin saa olla joskus kivaa! Ei elämästä tule mitään, jos aina pelkää pahinta. Itseäni on pienestä asti peloteltu raiskaajilta ja ties millä muulla. Se ei ole hyödyttänyt muuta kuin, että pelkään aina tehdessäni asioita, mutta en silti lopeta niiden tekemistä. Sinä sentään rajasit toimintasi fiksusti, vältit epäilyttäviä paikkoja jne.- kiva juttu
et voi koskaan tutustua uuteen mieheen, jos luokittelet heidät kaikki heti raiskaajiksi :)
ei helskutti, sähän teit sen mitä näköjään eniten pelkäsit, mursit raja-aitasi ja heittäydyit rohkeasti sinne minne sun pitääkin tavoitella, vapautta.
todella upeeta :) älä nyt kuitenkaan kaikkien mukaan lähde, tästä se kuule sulle portit aukee, olet liikaa ollut turvatussa kaveriporukassa, kaikki tuntee kaikki, nyt teit jotain mitä et itsekkään uskonut koskaan tekevän.
hyvä, hienoa, tapu tapu tapu- ElliNoora87
Ja mitä "Kyynelkissa" sanoit, niin totta; MINULLAKIN SAA JOSKUS OLLA KIVAA.
On itselläni yleensä pahana tapana ikäänkuin kieltää kaikki semmoinen itseltäni.. En koe ansaitsevani sitä!
Mutta miksi?
Jos joku muu teistä "yksinäisistä" tulisi vastaan, en ikinä ns. osaisi ajatella etä "tuo on joku yksinäinen".
Vaan aliarvioin itseni, tiedän sen. (vaikea selittää).
Mutta näin naispuolisena tuli vähän "epävarma" -olo jälkeenpäin, ettei mua luulla miksikään "helpoksi", koska en tosiaankaan ole semmonen.. :/
Mutta sukupuolen vuoksi myös mietin sitä, että jos olisin ollut mies, en ottaisi tätä niin pahasti. Tai siis enhän minä muuta ota pahasti kuin sen että jäin lopulta yksin yhden miehen kanssa, mutta eihän yrittänyt onneksi mitään. (ja oli ymmärtääkseni hänellä myös tyttöystävä).
Ehkä olen liian syuokupuoli -keskeinen? :D - ElliNoora87
"Kiva juttu":
Kiitos, olen itsekkin nyt tänään pyrkinyt ajattelemaan noin..
Kävin pitkähkön terapian jossa yritettiin muuttaa ajattelua, juurikinh tuohon "kohtaa pelkosi" -suuntaan.
Ja nyt kun olen sen tehnyt, pitäisi enään vain olla ylpeä itsestäni! Kuten sanoit, ylitin rajani jne..
On vaan se paha taipumus, etten näe niitä "kivoja" asioita elämässäni, vaan tartun "ikäviin". Ilm. koska elämässäni on niin vähän "uusia tyyppejä" niin on heti hirveä pakko antaa kunnollinen vaikutelma itsetään uusille.
:)
- näkymätön_ritari
Minun mielestäni sinä teit oikein eikä siitä tarvitse hämmentyä, Pidä tunteesi, ei tarvitse nolostua ollenkaan...
- ElliNoora87
Kiitos, "näkymätön_ritari"; alkaa jo olemaan paljon helpottuneempi olo, koska tästä keskustelusta muutama ihminen on minua niin ihanasti helpottanut ja rohkaissut. :)
On vaan se PAHA taipumus ottaa asioista pelkät negatiiviset puolet esiin.. Siitä eroon nyt me kaikki. :D
- Nytlähteee
Hienosti tehty, tosta pitäis ottaa muidenkin mallia ja heittäytyä hetkeen :) Just tollaset spontaanit illat on varmasti niitä kivoimpia. Tuntemattomien seurassa saa vielä olla ihan oma itsensä, koska kellään ei ole mitään oletuksia sun persoonasta. Suosittelen kokeileen uudestaan. Riskejä pitää elämässä ottaa! Eikä tossa todellakaan mitään noloa tai hävettävää oo, päinvastoin ylpeyden aihetta. Et ookaan niin epäsosiaalinen loppujen lopuksi ja pystyt vaikka mihin :)
- ozokka
Kunhan et opi siihen, että ihmisiiin uskaltaa ottaa kontaktia vain kun on alkoholia veressä. Tuossa on sellaiset ainekset, että voit nopeasti kehittää kunnon alkoholismin itsellesi ja päätyä pohjalle. Turha silti tapahtuneesta syyllisyyttä kantaa. Mitään pahaahan ei tapahtunut, ja muistatkin kaiken.
Voisit harjoitella kontaktin ottoa jossain turvallisessa tilanteessa. Hakeudu vaikka johonkin kansalaisopiston harrasteryhmään tai vastaavaan. Yhteisen tekemisen parissa on helppo vaihtaa ajatuksia. Jos sinulla on johonkin potilaskontakti, niin hoitopaikallakin voi olla yhteistoimintaa, johon ssinut voidaan ohjata. Joissain kunnissa sosiaalitoimellakin on harrastetoimintaa. Tai opiskelijayhdistyksillä. Mihin viiteryhmään sitten kuulutkin.
Ei ne ihmisten jutut yleensäkään niin ihmeellisiä ole, että niitä kannattaisi pelätä. Ihmiset puhuvat ihan hupsuja, ainakaan ei tarvitse pelätä, että olisi liian tyhmä. Päin vastoin, kun ei ole ollakseen, ei tule ylenkatsotuksi. Sinähän voit opetella "maailman parhaaksi kuuntelijaksi", ja tulla sitä kautta omalla tavallasi suosituksi!
Ihmiset ovat erilaisia ja tarvitsevat eri verran sosiaalista kanssakäymistä ollakseen tuntematta yksinäisyyttä. Itselleni riittää suunnilleen satunnainen sana kaupankassan tai kirjastovirkailijan kanssa. Olen sen verran epäsosiaalinen, että en koe oloani yksinäiseksi. Päin vastoin, koen ärsytystä, jollen pääse hiljaisuuteen ja yksinäisyyteen. Tosin enpä koe vaikeaksi jutustaa tuntemattomien kanssa vaikka bussia odottaessa.
Voimia sinulle! - ???????
Ajattele asiaa niin, että vietit iltaa kivojen ihmisten kanssa ja vaikka alkoholia sinulle tarjosivatkin niin mitä siitä ? Tietenkin jos haluat oikein rypeä, niin tarjottua ei ole pakko ottaa, paitsi venäläisiltä. Itse olen usein jutellut baarissa ihmisten kanssa, joskus ovat hakeneet itselleen juomaa ja tuoneet minullekin, mutta siinäpä tarjotkoon, eikö niin ? Olen siis itsekin tehnyt tavallaan palveluksen jollekulle toiselle yksinäiselle, kysynyt luvan saako istua samaan pöytään kun ei muualla ole tilaa, ja siinä on ilta juteltu ja lähdetty omiin koteihin. Muutkin tekevät sitä, alkavat juttelemaan illassa ja yössä viereisiin pöytiin ja lopulta siirtyvät istumaankin, siinä sitten jutellaan ilta ja kaikki lähtee koteihinsa.
- uudeltamaalta
ei toi aina ole niin helppoa.itse olen mies enkä koskaan ota juomaa vastaan jos joku tuntematon sen mulle tarjoaisi.moni nainen on juuri kokeillut lähestymistä tolla konstilla,eli laittaa baarissa tarjoilian tuomaan juoman sinulle.olen aina kieltäytynyt, tosin kohteliaasti.ostan kyllä omat juomani.
syynä siihen on se, että en ole koskaan luottanut vieraisiin ihmisiin!.
juoru puheita en kuuntele sillä en halua kuunnella niitä.
mutta sen olen oppinut että ei pidä aina olettaa ihmisten puhuvan sinusta takanapäin pahaa.ihmiset puhua pulpattaa anna heidä puhua,ei sen aina tarvii olla negatiivista,eikä olekkaan.
ja jos nainen ja mies juo ja juttelee keskenään ei siinä tarvii olla muuta kun rentoutumista ja hauskan pitoa.
Oli nyt pakko vastata. Eipä tuossa tapauksessasi mitään. Ei kannata ahdistua.
Oon mäkin liikkunut erilaisissa porukoissa ja ryypänny ties kenen kanssa.
Joskus ehkä sellasissa missä ei pitäisi. No mutta yleensä se on mennyt noin. Hyvä porukka, kontrolli ja tietty varovaisuus vaan.
Oon liikkunut ns nuorisoporukassa, pummiporukassa..ökyporukassa ainakin meikäläisen mittapuulla. Ihmettelen..koska se on hiukka hassua. Eri sosiaalisilla tasoilla.
Kaikki mikä siinä on yhteistä..kohtaaminen..juominen..seurallisuus ja hyvä porukka niin nou hätä. Eikä siinä että nautiskelee puistossa. Eiköhän suuri osa ihmisistä oo kuitenkin hyvää porukkaa jos jutut vaan sattuu kohtaamaan.Tuollai saa seuraa. 10 pistettä. Kokeile joskus toistekin.- sydneyyy
moi!
Multakin kannustukset sulle. Minäkin tekisin noin jos uskaltaisin. Ja ihan hakisin sosiaalista kanssakäymistä en seksiä! Niinkuin sinäkin teit. Tai oikeastaan onnekkaasti ajauduit siihen tilanteeseen. Harvoin tollasta käy, joten ole iloinen. Yleensä baareissa ollaan omissa porukoissaan ja harvemmin jotain tuntematonta otetaan messiin. Tai ainakin jossain vaiheessa iltaa joku katsoo, että "kukas hiton hitto tuo muuten olikaan" jos jonkun porukkaan päsee mukaan.
Nykyään ihmiset (ja varsinkin Suomessa) niiin umpinaisia, ylpeitä ja ilkeitä! möh!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tällä kertaa Marinia kadehtii Minäminä Päivärinta
Kokoomuksen tyhjäntoimittelija itkeä tuhertaa, kun kansainvälinen superstaramme ei leiki hänen kanssaan. Oikean puoluee3761406- 1041243
Miksi koulut pakottavat
Lapset uimaan sekaryhmänä? Murrosikäiset tunnetusti häpeilevät vartalossa tapahtuvia muutoksia. Tulee turhia poissaoloja1131170Miksi jollain jää "talvi päälle"
Huvittaa kastoa ullkona jotain vahempaa äijää joka pukeutuu edelleen kun olisi +5 astetta lämmittä vaikka on helle keli1581032- 39920
- 63876
Suomen Pallolitto: Tasoryhmät lasten jalkapallossa - Erätauko-tilaisuus ma 20.5.2024
Tasoryhmät lasten ja nuorten jalkapallossa herättävät paljon keskustelua. Mitä tasoryhmät ovat ja mikä on niiden tarkoit0780Se katse silloin
Oli hetki, jolloin katseemme kohtasivat. Oli talvi vielä. Kerta toisensa jälkeen palaan tuohon jaettuun katseeseen. Tunt32776Susanne Päivärinta kirjassaan: Sannalla nousi valta päähän, Big Time!
Päivärinta toteaa ettei ole nähnyt kenenkään muuttuvan niin totaalisesti kuin Marinin, eikä siis todellakaan parempaan s85757Tuhdit oluet kauppoihin. Miksi vastustaa?
8% oluet kauppoihin mutta mikä siinä on että osa politikoista vstustaa ? Kauppa kuitenkin hinnoittelee vahvan oluen ni166652