Mitkä ovat teräsveneen hyvät puolet?

Jos lasikuituvene on 10 metrinen, ovat sen pohja ja kyljet niin paksuja, että ei niistä kovin helpolla lekan kanssa läpi mennä. Pintaan tulee tietenkin jälki, mutta siihen se jääkin.

Lasikuituveneen muuttaminenkaan ei kovin vaikeaa ole. Vaatii tietenkin asiaan paneutumista, mutta ei teräksen muotoilu ja hitsauskaan aivan helppoa ensikertalaiselle ole.

Teräsveneen runko on halvempi kuin saman kokoinen muovirunko eikä edellytä muottia. Siksi rungon teon aloituskynnys on matala hitsaustaitoiselle. Suomessa lienee teräsveneiden suurin osa navetan takana kasaan laitettuja eikä siinä mitään, huolellinen tekijä saa siitä ihan kelvollisen rovin joka hitaissa nopeuksissa toimii aivan hyvin.

Mulla oli joitakin vuosia sitten vuokralla teräsvene, joka oli ajettu kiville. Vettähän se tihkutti pohjasta. Vuokralleantaja oli pikakorjauksena hankkinut siihen automaattisen pilssipunpun, joka herätti aina keskellä yötä poistaessaan vuotovettä.

heh63 kirjoitti:

Jos lasikuituvene on 10 metrinen, ovat sen pohja ja kyljet niin paksuja, että ei niistä kovin helpolla lekan kanssa läpi mennä. Pintaan tulee tietenkin jälki, mutta siihen se jääkin.

Lasikuituveneen muuttaminenkaan ei kovin vaikeaa ole. Vaatii tietenkin asiaan paneutumista, mutta ei teräksen muotoilu ja hitsauskaan aivan helppoa ensikertalaiselle ole.

Teräsveneen runko on halvempi kuin saman kokoinen muovirunko eikä edellytä muottia. Siksi rungon teon aloituskynnys on matala hitsaustaitoiselle. Suomessa lienee teräsveneiden suurin osa navetan takana kasaan laitettuja eikä siinä mitään, huolellinen tekijä saa siitä ihan kelvollisen rovin joka hitaissa nopeuksissa toimii aivan hyvin.

Mulla oli joitakin vuosia sitten vuokralla teräsvene, joka oli ajettu kiville. Vettähän se tihkutti pohjasta. Vuokralleantaja oli pikakorjauksena hankkinut siihen automaattisen pilssipunpun, joka herätti aina keskellä yötä poistaessaan vuotovettä.

Lue lisää

No juttuja on, mutta faktat kannattaa erottaa tarinoista. Lasikuituvenekorjaamoilla kyllä näkee, mitä vaurioita pohjakosketukset aiheuttavat.
Teräs on lujempi materiaali, mutta teräsveneiden "riesa" on niiden kirjava laatu. Amatöörin hitsaustuote voi poiketa aika paljon jos sitä verrataan jonkun tunnetun teräsvenetelakan tuotteisiin. Ruoste on ikuinen ongelma, ellei teräsvenettä ole alun alkujaan käsitelty ruostumista vastaan. Ulkopuoli on tietysti helppoo hiekkapuhaltaa ja maalata epoksilla, mutta sisäpuoli on jälkikäteen vaikea.
Hyviä teräsveneitä kannattaa katsella Hollannista tai Englannista. Hollantilaisveneet on usein niin sileäpintaisia, ettei niitä helposti tunnista teräsveneiksi. Englantilaisten teräsvenetelakoiden tuotteet on usein krouvimman näköisiä, koska pakkelia ei ole käytetty kosmeettiseen lopputulokseen. Pääasia on varmaankin teräksen asiallinen pintakäsittely rakennusvaiheessa: hiekkapuhallus, epoksi, sisäpuolinen eristys jne.
Itselläni on ollut puuveneitä, lasikuituveneitä ja lopuksi teräsvene (nyt 15 vuotta). Teräsvene sopii omaan käyttötarkoitukseeni ja veneeni on ollut helppohoitoinen - ruostetta ei toistaiseksi missään.

Mites nuo teräsveneen ikkunat, kestääkö nekin lekan?

leca + kirjoitti:

Mites nuo teräsveneen ikkunat, kestääkö nekin lekan?

Aivan yhtä hyvin kuin lasikuituveneenkin ikkunat

Suorituskyky taitaa olla aika monitahoinen juttu. Suorituskykyä on mielestäni sekin, miten vene selviää ääriolosuhteissa kuten kolhuissa, törmäyksissä, jäissä jne. Jos suorituskyvyllä tarkoitetaan mahdollisimman suurta nopeutta, kannattaa katsella mahdollisimman kevytrakenteisia veneitä. Jos veneen koko on iso, vaikkapa yli 40 jalkaa, runkomateriaalilla ei ole yhtä suurta vaikutusta nopeuteen kuin pikkuveneissä.

Jos olet päätynyt 34-jalkaiseen, miksi vaihtoehtona olisi 70-luvun Lohi 34 ja hollantilaisen van de Stadtin piirtämä teräsvene? Eikö ensin olisi ratkaistava, minkä runkomateriaalin valitset ja vasta sitten venetyypin? Jos lähdet kiertämään maailmaa, hyväkuntoinen teräsvene on turvallinen valinta. Käytännössä pallon kierto kestää yleensä kolme vuotta veneen mallista riippumatta (kahdessa ehtii, jos hosuu eikä halua tutustua ympäristöön). Jos tulee pahoja ongelmia veneen kanssa, reissu voi tietysti jäädä keskenkin. Tiettävästi yhden suomalaisen lasikuituveneen köli on yhä Fidzin koralliriutoissa. Jos seilaat Itämeren alueella kesäkuukausina, lasikuituvene on hyvä valinta.

Minulla on Vand de Stadt 34, S/Y Aurora/FIN 8122. Löytyy Suomen Purjehtijaliiton mittakirja, jossa LYS-luku 1,10. Uppouma 6 ton.

Miten pystyykin sanomaan noin monta asiaa kaikki väärin.

Lasikuitua ei hävitetä polttamalla, vaan on ongelmajätettä. Romuraudasta taas maksetaan. Taitaa ammattikäytössä olla aika paljon enemmän teräsveneitä kuin muoviveneitä? Rautavene kestää paremmin kolhuja, voidaan joissain tapauksissa jättää jäihin talveksi jne. Sisävesillä veneillessä ja vene joka talvi telakoitaessa ei rautaveneellä ole suurempia etuja.

fiksua3 kirjoitti:

Lasikuitua ei hävitetä polttamalla, vaan on ongelmajätettä. Romuraudasta taas maksetaan. Taitaa ammattikäytössä olla aika paljon enemmän teräsveneitä kuin muoviveneitä? Rautavene kestää paremmin kolhuja, voidaan joissain tapauksissa jättää jäihin talveksi jne. Sisävesillä veneillessä ja vene joka talvi telakoitaessa ei rautaveneellä ole suurempia etuja.

Lue lisää

...............puupaatti on hyvä

Aikamoinen myytti on tuo "lasikuituveneeseen pääsee helposti sisään lekallla". Tässä yksi yritys: http://www.youtube.com/watch?v=-DkWPYisI8Y

Kyllähän siihen lopulta jonkinlainen reikä tulee, mutta avuksi tarvittiin hyvin isoa sorkkarautaa. Huomionarvoista on myös, että tuossa taottiin selkeästi vesirarjan yläpuolelle, jossa laminaatti on tyypillisesti ohuempaa.

Täytyy myös muistaa, että tyypillinen lasikuituvene on pyritty tekemään kevyeksi, toisin kuin tyypillinen teräsvene. Jos rungot tehtäisiin yhtä painaviksi, olisi lasikuituinen lujempi. Teräsveneissä kai käytetään 4-5 mm levyjä rungoissa. Teräksen ominaispaino on 7800 kg/m3 ja lasikuitulaminaatin suuruusluokkaa 1500. 4-5 mm terästä painaa siis saman kuin 20-25 mm lasikuitua. Arvaisin, että videon veneen hakattu kohta on suuruusluokkaa 6-8 mm paksu eli vastaa painoltaan 1-1,5 mm terästä. Miten kävisi 1 mm teräslevylle tuolla takomisella? Pahasti menisi lommolle ainakin. Kestäisikö saumat?

20 mm hyvälaatuisesta umpilaminaatista ei ole pienintäkään toivoa päästä läpi lekalla.

Tässä vielä tietoa ko. veneestä. Se on siis 7 m pitkä ja painaa 950 kg, josta 408 kg kölipainoa. Runko painaa siis reilusti alle 500 kg.
http://en.wikipedia.org/wiki/Sonar_(keelboat)

Joakim_ kirjoitti:

Aikamoinen myytti on tuo "lasikuituveneeseen pääsee helposti sisään lekallla". Tässä yksi yritys: http://www.youtube.com/watch?v=-DkWPYisI8Y

Kyllähän siihen lopulta jonkinlainen reikä tulee, mutta avuksi tarvittiin hyvin isoa sorkkarautaa. Huomionarvoista on myös, että tuossa taottiin selkeästi vesirarjan yläpuolelle, jossa laminaatti on tyypillisesti ohuempaa.

Täytyy myös muistaa, että tyypillinen lasikuituvene on pyritty tekemään kevyeksi, toisin kuin tyypillinen teräsvene. Jos rungot tehtäisiin yhtä painaviksi, olisi lasikuituinen lujempi. Teräsveneissä kai käytetään 4-5 mm levyjä rungoissa. Teräksen ominaispaino on 7800 kg/m3 ja lasikuitulaminaatin suuruusluokkaa 1500. 4-5 mm terästä painaa siis saman kuin 20-25 mm lasikuitua. Arvaisin, että videon veneen hakattu kohta on suuruusluokkaa 6-8 mm paksu eli vastaa painoltaan 1-1,5 mm terästä. Miten kävisi 1 mm teräslevylle tuolla takomisella? Pahasti menisi lommolle ainakin. Kestäisikö saumat?

20 mm hyvälaatuisesta umpilaminaatista ei ole pienintäkään toivoa päästä läpi lekalla.

Tässä vielä tietoa ko. veneestä. Se on siis 7 m pitkä ja painaa 950 kg, josta 408 kg kölipainoa. Runko painaa siis reilusti alle 500 kg.
http://en.wikipedia.org/wiki/Sonar_(keelboat)

Lue lisää

Joakimin lasikuitu- ja teräsrungon vertailu oli teoretisointia. Miksi 7 m pituisen lasikuituveneen 6-8 mm laminaattia pitäisi verrata saman kokoisen ja painoisen teräsveneen 1 mm paksuiseen peltiin, koska tällaisia veneitä ei käytännössä ole (Joakim itse totesi levyn paksuuden olevan tavallisesti 4-5mm).

Panen tähän kaksi paljon puhuvaa kuvaa lekaa isommalla esineellä lyömisestä. Kummassakin tapauksessa laiva oli törmännyt teräsveneen kylkeen. Toinen kuva Kanarialta, toinen Chrebourgista:
http://www.yachtingworld.com/blogs/elaine-bunting/416878/yacht-run-down-by-ship

http://static.flickr.com/49/141010375_4bbc9e45c8_o.jpg

Tässä yksityiskohta YW:n artikkelin veneestä:
http://www.google.com/imgres?imgurl=http://www.boatdesign.net/forums/attachments/boat-design/18059d1199668116-steel-yacht-construction-steelhull.jpg&imgrefurl=http://www.boatdesign.net/forums/boat-design/steel-yacht-construction-20860.html&h=616&w=1196&sz=95&tbnid=N3cG8uLGzNYelM:&tbnh=90&tbnw=175&zoom=1&usg=__Mj5BSpNhM6yD_WkiSvJTAUqI9GE=&docid=80DV0NKL9eUA_M&sa=X&ei=EjWYUvSVDcXoywPlsYHYAg&ved=0CEcQ9QEwAjgK

lekaa järeämpi isku kirjoitti:

Joakimin lasikuitu- ja teräsrungon vertailu oli teoretisointia. Miksi 7 m pituisen lasikuituveneen 6-8 mm laminaattia pitäisi verrata saman kokoisen ja painoisen teräsveneen 1 mm paksuiseen peltiin, koska tällaisia veneitä ei käytännössä ole (Joakim itse totesi levyn paksuuden olevan tavallisesti 4-5mm).

Panen tähän kaksi paljon puhuvaa kuvaa lekaa isommalla esineellä lyömisestä. Kummassakin tapauksessa laiva oli törmännyt teräsveneen kylkeen. Toinen kuva Kanarialta, toinen Chrebourgista:
http://www.yachtingworld.com/blogs/elaine-bunting/416878/yacht-run-down-by-ship

http://static.flickr.com/49/141010375_4bbc9e45c8_o.jpg

Tässä yksityiskohta YW:n artikkelin veneestä:
http://www.google.com/imgres?imgurl=http://www.boatdesign.net/forums/attachments/boat-design/18059d1199668116-steel-yacht-construction-steelhull.jpg&imgrefurl=http://www.boatdesign.net/forums/boat-design/steel-yacht-construction-20860.html&h=616&w=1196&sz=95&tbnid=N3cG8uLGzNYelM:&tbnh=90&tbnw=175&zoom=1&usg=__Mj5BSpNhM6yD_WkiSvJTAUqI9GE=&docid=80DV0NKL9eUA_M&sa=X&ei=EjWYUvSVDcXoywPlsYHYAg&ved=0CEcQ9QEwAjgK

Lue lisää

No tietenkään ei ole 1 mm pellistä tehtyä teräsvenettä, koska se ei kestäisi läheskään vastaavanpainoisen lasikuituveneen tavoin. Sinänsä vertaus on järjetön ja kuvaa vain sitä, että teräsveneestä ei voi tehdä yhtä kevyttä kuin lasikuidusta tehdään jatkuvasti.

Yhtälailla on järjetöntä verrata 4-5 mm pellistä tehty venettä 8 mm lasikuidusta tehtyyn nähden. No molemmat tietysti kestävät hyvin normaalioloissa ja molempia on olemassa. Mutta ne on tehty täysin eri suunnittelukriteereillä. Toisesta on yritetty tehdä hyvin luja sekä erikoisoloja kestävä ja toisesta kevyt sekä vain riittävän luja normaalikäyttöön. Ensimmäinen ei tietysti ole ominaisuuksiltaan vastaava "ylimääräisen" painonsa takia ja toinen ei tietystikään ole joissain erikoisoloissa yhtä kestävä.

Lasikuituveneitä tehdään myös 20-25 mm umpilaminaatista (tai kerrosrakenteesta, jossa kuorest ovat 10-15 mm paksuja), jolloin paino on vastaava kuin 4-5 mm pelllistä tehtynä. Näitä on jo järkevämpi verrata keskenään, sillä molemmat on tehty painosta välittämättä ja myös erikoisoloja kestäviksi. Tällaisia verratessa en olisi lainkaan varma, että lasikuituiseen on helpompi päästä lekalla tai että törmäystilanteessa teräksinen selviäisi paremmin. Samanpainoisena lasikuitulevy on kuitenkin n. 10 kertaa jäykempää ja n. 2 kertaa vahvempaa kuin teräspelti.

Joakim_ kirjoitti:

No tietenkään ei ole 1 mm pellistä tehtyä teräsvenettä, koska se ei kestäisi läheskään vastaavanpainoisen lasikuituveneen tavoin. Sinänsä vertaus on järjetön ja kuvaa vain sitä, että teräsveneestä ei voi tehdä yhtä kevyttä kuin lasikuidusta tehdään jatkuvasti.

Yhtälailla on järjetöntä verrata 4-5 mm pellistä tehty venettä 8 mm lasikuidusta tehtyyn nähden. No molemmat tietysti kestävät hyvin normaalioloissa ja molempia on olemassa. Mutta ne on tehty täysin eri suunnittelukriteereillä. Toisesta on yritetty tehdä hyvin luja sekä erikoisoloja kestävä ja toisesta kevyt sekä vain riittävän luja normaalikäyttöön. Ensimmäinen ei tietysti ole ominaisuuksiltaan vastaava "ylimääräisen" painonsa takia ja toinen ei tietystikään ole joissain erikoisoloissa yhtä kestävä.

Lasikuituveneitä tehdään myös 20-25 mm umpilaminaatista (tai kerrosrakenteesta, jossa kuorest ovat 10-15 mm paksuja), jolloin paino on vastaava kuin 4-5 mm pelllistä tehtynä. Näitä on jo järkevämpi verrata keskenään, sillä molemmat on tehty painosta välittämättä ja myös erikoisoloja kestäviksi. Tällaisia verratessa en olisi lainkaan varma, että lasikuituiseen on helpompi päästä lekalla tai että törmäystilanteessa teräksinen selviäisi paremmin. Samanpainoisena lasikuitulevy on kuitenkin n. 10 kertaa jäykempää ja n. 2 kertaa vahvempaa kuin teräspelti.

Lue lisää

Olen nähnyt 12m lasikuituisen lohiveneen pohjan, joka oli ajettu myrskyssä kiville ja se oli jäänyt siihen yöksi hakkaamaan. Ylös nostettuna pääsin sitä tarkastelemaan parin päivän päästä. Pohjassa oli suuria reikiä ja muutenkin se oli vaurioitunut melko pahasti. Lasikuitu oli reikien reunasta vielä n. 20 sentin päästä niinkuin korttipakkaa, mattokerrokset näkyivät selvästi. Vahvuutta pohjassa oli n. 20 mm. Väitän, että 12m teräsveneen 5 millin teräspohjaan ei olisi reikää tullut, vain kosmeettisia vaurioita ja maalaamista.

teräsveneillyt kirjoitti:

Olen nähnyt 12m lasikuituisen lohiveneen pohjan, joka oli ajettu myrskyssä kiville ja se oli jäänyt siihen yöksi hakkaamaan. Ylös nostettuna pääsin sitä tarkastelemaan parin päivän päästä. Pohjassa oli suuria reikiä ja muutenkin se oli vaurioitunut melko pahasti. Lasikuitu oli reikien reunasta vielä n. 20 sentin päästä niinkuin korttipakkaa, mattokerrokset näkyivät selvästi. Vahvuutta pohjassa oli n. 20 mm. Väitän, että 12m teräsveneen 5 millin teräspohjaan ei olisi reikää tullut, vain kosmeettisia vaurioita ja maalaamista.

Lue lisää

5 mm teräspelti on paperia kiviä vasten myrskyssä. Viimeistään saumoista olisi peltikin repeillyt ja muoto kuin roskikseen heitetyllä paperitollolla. Teräs eroaa lasikuidusta siinä, että siihen tulee pysyvä muodonmuutos, kun sitä mukiloi, mutta ei heti repeä. Mitään ihmeainetta ei teräs ole.

voit luulla kirjoitti:

5 mm teräspelti on paperia kiviä vasten myrskyssä. Viimeistään saumoista olisi peltikin repeillyt ja muoto kuin roskikseen heitetyllä paperitollolla. Teräs eroaa lasikuidusta siinä, että siihen tulee pysyvä muodonmuutos, kun sitä mukiloi, mutta ei heti repeä. Mitään ihmeainetta ei teräs ole.

Lue lisää

http://www.youtube.com/watch?v=gdkl5LaKkhk

Olisko ne ajanut johonkin?
Mitä itse epäilet???

Hitosti on myös teräsrunkoisia laivoja haaksirikkoutunut.
Miksi?

tampio! kirjoitti:

Olisko ne ajanut johonkin?
Mitä itse epäilet???

Hitosti on myös teräsrunkoisia laivoja haaksirikkoutunut.
Miksi?

Montako todellista laivaa guttabergasta tiedät? Nyt puhtaaa laivoista yli 2 000 tonnia.

ä'ål8o90 kirjoitti:

Montako todellista laivaa guttabergasta tiedät? Nyt puhtaaa laivoista yli 2 000 tonnia.

kunnon laivassa on jo pelkkää polttoainetta yli 2000t.

ä'ål8o90 kirjoitti:

Montako todellista laivaa guttabergasta tiedät? Nyt puhtaaa laivoista yli 2 000 tonnia.

Nyt puhutaan aluksista.
Montako teräksistä DC:tä olet nähnyt?

Tampio! kirjoitti:

Nyt puhutaan aluksista.
Montako teräksistä DC:tä olet nähnyt?

munankuori on kestävämpi kuin mykiön pinta. tiesikö sen?

oolop9l kirjoitti:

munankuori on kestävämpi kuin mykiön pinta. tiesikö sen?

Ai sun munasi vai?