Kompassin kalibrointi

Eksymäkäyrä on useimmiten S-käyrä johtuen yhden hallitsevan häiriötekijän magneettikentästä. Jos käyrän minimit ja maksimit eivät sattumalta osu pääilmansuunnille, voi eteläinen virhe tuplaantua korjaamalla pohjoisen. Joskus S-käyrän päällä näkyy toinen pienempi S. Kaikki on kiinni yksinkertaisesti magneettikenttien käyttäytymisestä. Jos yhden suunnan korjaus riittäisi, sen voisi yhtä hyvin tehdä kääntämällä hieman kompassia.

anna palaa kirjoitti:

Eksymäkäyrä on useimmiten S-käyrä johtuen yhden hallitsevan häiriötekijän magneettikentästä. Jos käyrän minimit ja maksimit eivät sattumalta osu pääilmansuunnille, voi eteläinen virhe tuplaantua korjaamalla pohjoisen. Joskus S-käyrän päällä näkyy toinen pienempi S. Kaikki on kiinni yksinkertaisesti magneettikenttien käyttäytymisestä. Jos yhden suunnan korjaus riittäisi, sen voisi yhtä hyvin tehdä kääntämällä hieman kompassia.

Lue lisää

Tiedän toki tuon S-käyräjutun. Mutta minulle jäi yhä hämäräksi, miksi säädellä mitään muuta kuin enintään yhteen ilmansuuntaan, ts. vaikkapa pohjoinen kohdalleen ja sitten eksymätaulukko lopuille. Itse asiassa en oikein tajunnut, miksi sitä ensimäistäkään säätöä tehdä.

30 kirjoitti:

Tiedän toki tuon S-käyräjutun. Mutta minulle jäi yhä hämäräksi, miksi säädellä mitään muuta kuin enintään yhteen ilmansuuntaan, ts. vaikkapa pohjoinen kohdalleen ja sitten eksymätaulukko lopuille. Itse asiassa en oikein tajunnut, miksi sitä ensimäistäkään säätöä tehdä.

Lue lisää

Koska kompensoimalla saa virheet paljon pienemmiksi. Jos ei sitä tee, ei sitten yhdelläkään ilmansuunnalla ole merkitystä, eihän pohjoinen ole mitenkään erikoisasemassa oleva suunta. Eksymäkäyrä ei aina ole edes säännöllinen sinikäyrä, siinä voi olla jyrkempikin kohta ja silloin erotuskyky niillä suunnilla huononee. Jos eksymät ovat alunperin pienet, ei kompensoinnilla sitten ole niin väliä.

Ja samalla kun potkaisin tuota välittäjää, niin voisin vähän nuhdella sinuakin :) Jos jotakuta huvittaa askarrella, niin onko se sinulta pois? Anna näprätä. Harrastaa ne jotkut pienoisrautateitäkin... Ja minullakin on sekstantti, vaikkei sitä todellisuudessa mihinkään nykyään tarvitsisi.

Jospa välittäjä menisi nyt kiltisti ottamaan lääkkeensä ja olisi ihan hiljaa.


Ei tuo edellisen ihmettely nykypäivänä järin kummallista ole. Plotteri ja GPS ovat tehneet ihan arkitodellisuudessa kompassista melko vähämerkityksisen laitteen. Ehkä jotkut tottumuksesta ajaa enemmän sen kuin gepsin varassa, mutta kun ylipäätään tietyn astesuunnan ajo muualla kuin avomerellä on aika harvinaista puuhaa, niin ymmärrän ihmettelijää oikein hyvin.

Samalla kuitenkin esitän yhden asian, jossa tuo säätely ainakin jotenkin puoltaa paikkaansa: autopilotin sähkökompassi. Tosin sekin laite voi olla plotteriin/gepsuun kytkettynä tai sitten se komennetaan vain pitämään samaa suuntaa, jota siihen asti on ajettu.

Ja joka tapauksessa erannon ja eksymän yhteisvaikutuskin on harvoin yli 15 asteen luokkaa. Aikoinaan navigoitiin piiruilla ja yksi piiru on hiukan yli 11 astetta, eli täsmälleen ja tarkasti säädetty kompassi eksymätaulukoineen ei ollut juuri sen tarkempi kuin jokseenkin mikä tahansa kompassi ilman hajuakaan eksymästä tänään.

15 kirjoitti:

Jospa välittäjä menisi nyt kiltisti ottamaan lääkkeensä ja olisi ihan hiljaa.


Ei tuo edellisen ihmettely nykypäivänä järin kummallista ole. Plotteri ja GPS ovat tehneet ihan arkitodellisuudessa kompassista melko vähämerkityksisen laitteen. Ehkä jotkut tottumuksesta ajaa enemmän sen kuin gepsin varassa, mutta kun ylipäätään tietyn astesuunnan ajo muualla kuin avomerellä on aika harvinaista puuhaa, niin ymmärrän ihmettelijää oikein hyvin.

Samalla kuitenkin esitän yhden asian, jossa tuo säätely ainakin jotenkin puoltaa paikkaansa: autopilotin sähkökompassi. Tosin sekin laite voi olla plotteriin/gepsuun kytkettynä tai sitten se komennetaan vain pitämään samaa suuntaa, jota siihen asti on ajettu.

Ja joka tapauksessa erannon ja eksymän yhteisvaikutuskin on harvoin yli 15 asteen luokkaa. Aikoinaan navigoitiin piiruilla ja yksi piiru on hiukan yli 11 astetta, eli täsmälleen ja tarkasti säädetty kompassi eksymätaulukoineen ei ollut juuri sen tarkempi kuin jokseenkin mikä tahansa kompassi ilman hajuakaan eksymästä tänään.

Lue lisää

Sähköiset kompassit ovat lähes poikkeuksetta flux-gate-kompasseja, eikä niitä korjailla magneeteilla. Ne osaavat itse laskea korjauksensa, kunhan niillä tekee kalibrointikierroksen. Minullakin on pysynyt suojakupu kiinni pääkompassin päällä jo useamman vuoden ja sitä on käytetty satunnaisesti vain hyvin karkeaan suuntimiseen. Kompassisuuntaa ohjataan joka vuosi useampaankin kertaan, mutta sähkökompassin avulla ei gps:n mukaan, koska siitä tulee juosten kustua. Kompassisuunta vain valitaan niin, että COG on oikea. Silti pidän huolen siitä, että tiedän kompassin virheet. Sähkökompassi ja plotteri ovat samojen sähköjen takana ja vaikka käsikapulakin on, silti yksi ehdottoman varma menetelmä täytyy olla.

Muutama sata vuotta sitten ohjattiin piirun tarkkuudella. Mutta sen takempia eivät olleet sen aikaiset kartatkaan. Myös purjehdusominaisuudet olivat sellaiset, että etenemissuuntaa ei tiennyt piirua tarkemmin, vaikka tiesikin, mihin kokkapuu osoittaa. Avomerellä katsottiin tähdistä, rannikoilla luotettiin onneen ja odoteltiin tarpeen mukaan säitä. Kyllä siinä raatojakin syntyi. Puulaivoissa ei muuten ollut liikoja eksymiäkään.

Kaikilla ei tietenkään ole samoja vaatimuksia navigoinnin suhteen. Toisille riittää, kun löytää mökkirantaan ja takaisin, eikä ohjelmaan kuulu esimerkiksi Tallinassa käyntejä, yöpurjehduksia, eikä sumussa olla liikkeellä. Kun kuitenkin jotkut toiset noita tekevät, on varsin typerää ihmetellä heidän tekemisiään.

eri tarpeita kirjoitti:

Sähköiset kompassit ovat lähes poikkeuksetta flux-gate-kompasseja, eikä niitä korjailla magneeteilla. Ne osaavat itse laskea korjauksensa, kunhan niillä tekee kalibrointikierroksen. Minullakin on pysynyt suojakupu kiinni pääkompassin päällä jo useamman vuoden ja sitä on käytetty satunnaisesti vain hyvin karkeaan suuntimiseen. Kompassisuuntaa ohjataan joka vuosi useampaankin kertaan, mutta sähkökompassin avulla ei gps:n mukaan, koska siitä tulee juosten kustua. Kompassisuunta vain valitaan niin, että COG on oikea. Silti pidän huolen siitä, että tiedän kompassin virheet. Sähkökompassi ja plotteri ovat samojen sähköjen takana ja vaikka käsikapulakin on, silti yksi ehdottoman varma menetelmä täytyy olla.

Muutama sata vuotta sitten ohjattiin piirun tarkkuudella. Mutta sen takempia eivät olleet sen aikaiset kartatkaan. Myös purjehdusominaisuudet olivat sellaiset, että etenemissuuntaa ei tiennyt piirua tarkemmin, vaikka tiesikin, mihin kokkapuu osoittaa. Avomerellä katsottiin tähdistä, rannikoilla luotettiin onneen ja odoteltiin tarpeen mukaan säitä. Kyllä siinä raatojakin syntyi. Puulaivoissa ei muuten ollut liikoja eksymiäkään.

Kaikilla ei tietenkään ole samoja vaatimuksia navigoinnin suhteen. Toisille riittää, kun löytää mökkirantaan ja takaisin, eikä ohjelmaan kuulu esimerkiksi Tallinassa käyntejä, yöpurjehduksia, eikä sumussa olla liikkeellä. Kun kuitenkin jotkut toiset noita tekevät, on varsin typerää ihmetellä heidän tekemisiään.

Lue lisää

" eikä ohjelmaan kuulu esimerkiksi Tallinassa käyntejä, yöpurjehduksia, eikä sumussa olla liikkeellä."

Mihinkään noista ei tarvita kompassia. Sitä varten on gps ja plotteri. Hyvästi, antiikkiuuno!

Magneettikompassi on veneen perusvaruste vähän niin kuin pelastusliivit, harvoin tarvitaan mutta tarpeellinen. Eri asia on sitten onko siitä magneettikompassista mitään hyötyä näille plotterimiehille, kun navigoinnin perusteet ovat kuitenkin opettelematta. Plotterimieshän osaa olla niin pitkään eksymättä kun plotterissa riittää virta ja gps-mokkula suostuu toimimaan.

15 kirjoitti:

Jospa välittäjä menisi nyt kiltisti ottamaan lääkkeensä ja olisi ihan hiljaa.


Ei tuo edellisen ihmettely nykypäivänä järin kummallista ole. Plotteri ja GPS ovat tehneet ihan arkitodellisuudessa kompassista melko vähämerkityksisen laitteen. Ehkä jotkut tottumuksesta ajaa enemmän sen kuin gepsin varassa, mutta kun ylipäätään tietyn astesuunnan ajo muualla kuin avomerellä on aika harvinaista puuhaa, niin ymmärrän ihmettelijää oikein hyvin.

Samalla kuitenkin esitän yhden asian, jossa tuo säätely ainakin jotenkin puoltaa paikkaansa: autopilotin sähkökompassi. Tosin sekin laite voi olla plotteriin/gepsuun kytkettynä tai sitten se komennetaan vain pitämään samaa suuntaa, jota siihen asti on ajettu.

Ja joka tapauksessa erannon ja eksymän yhteisvaikutuskin on harvoin yli 15 asteen luokkaa. Aikoinaan navigoitiin piiruilla ja yksi piiru on hiukan yli 11 astetta, eli täsmälleen ja tarkasti säädetty kompassi eksymätaulukoineen ei ollut juuri sen tarkempi kuin jokseenkin mikä tahansa kompassi ilman hajuakaan eksymästä tänään.

Lue lisää

>>erannon ja eksymän yhteisvaikutuskin on harvoin yli 15 asteen luokkaa

Jos lähtee Gotlannin pohjoiskärjestä kohti Utötä, niin 15 asteen virheellä ajaa Hankoon tai karille Ahvenanmaan eteläisin karikkoihin. Joten on se aika iso ero.

Siihen en ota kantaa, että tarvitaanko kompassia GPS:n kanssa.

Merimiestietää kirjoitti:

Magneettikompassi on veneen perusvaruste vähän niin kuin pelastusliivit, harvoin tarvitaan mutta tarpeellinen. Eri asia on sitten onko siitä magneettikompassista mitään hyötyä näille plotterimiehille, kun navigoinnin perusteet ovat kuitenkin opettelematta. Plotterimieshän osaa olla niin pitkään eksymättä kun plotterissa riittää virta ja gps-mokkula suostuu toimimaan.

Lue lisää

Ketä tarkoitat, vai onko tarkoitus vain korottaa omaa statusta haukkumalla muita? Ei se mitään, jos oma substanssi ei riitä arvostukseen, niin voihan niitä muita haukkua, niin kikkare nousee pintaan