voisiko naiset kertoa ?

"jos tulisin ulkona tai kauppakeskuksessa juttelemaan, niin mistä puhuisin ? siitäkö, että ulkonäkösi hämmästyttää, ja päätin tulla katsomaan mitä sisältä löytyy ? "

Lähde tuolla liikenteeseen.

-pidä huolta että ulkonäkö on kondiksessa aina kun poistut kotoa

-kun näet kiinnostavan naisen, menet juttelemaan. jos tilanne tarjoaa sinulle jonkin jutunaiheen, hyvä. se on turvallisin tapa. jos näin ei ole, mutta naisessa on jotakin aidosti kiinnostavaa, sano se hänelle. ilmaise asia sillä tavoin, että kiinnostuit ja siksi halusit tulla juttelemaan. jos naisesta ei analysoimallakaan löydy mitään kiinnostavaa paitsi kauniit kasvot ja hyvä perse, niin joko feikkaa että et tiedä miksi, mutta tuli tunne että on pakko tulla sanomaan hänelle jotakin, tai sano suoraan että pidät häntä kauniina ja päätit selvittää mitä muuta hän on.

-opetteluvaiheessa voit valita naisia jotka ovat mielestäsi vain lievästikin kiinnostavia, mutta myöhemmin keskity vain niihin jotka todella herättävät sinussa halun ottaa heistä selvää

-opettele kehonkieltä, seiso suorana hyvällä ryhdillä hartiat rentona, älä hötkyile hermostuneesti puhuessasi

-älä puhu liian nopeasti, se tekee huonon vaikutelman

-pidä hyvä katsekontakti

-toista niin monta kertaa eri naisille että tämä alkaa sujua ja opettele olemaan livistämättä tilanteesta heti kun keskustelussa tulee ensimmäinen mielestäsi kiusallinen hiljaisuus

-lopulta opit rentoutumaan ja pääset naisten kanssa rentoon jutteluun, sitten pyydät kahville ja tadaa, olet treffeillä

ai niin, ja pitäisi lisätä että ehkä on turhaa kysellä naisilta kauheasti neuvoa... he eivät tunnetusti osaa neuvoa miehiä siinä miten heidät pitäisi iskeä...

ja multakin on turha pyytää neuvoja koska mä en oikein osaa semmosia antaa mutta toi sun tapaus muistuttaa niin kovasti sitä miestä jonka kanssa mulla on tässä seksi/ystävyyssuhde että mä voin kertoa sen.

tämä tapaus lähti liikkeelle viime kesän alussa. vastasin yhdellä nettipalstalla olleeseen ilmoitukseen jossa mies etsi seuraa pelkästään ajatustenvaihtoon. ei mitään kuvausta itsestä, vain painotus että hän ei ole hakemassa mitään suhdetta. kirjoiteltiin viikon verran varsin pitkiä viestejä. aika hyvin tuli ilmi että tämä mies oli masentunut, turhautunut ja itsetunto täysin nollassa. omien sanojensa mukaan hän oli hyvin ruma, ylipainoinen ja täysin kenellekään kelpaamaton friikki.

viikon kirjoittelun jälkeen päätin aivan spontaanisti hypätä bussiin ja lähteä katsomaan häntä. emme siis sen enempää sopineet treffejä, tämä tapahtui täysin ex tempore. tapasimme asemalla ja kun näin hänet ajattelin että tämä on joku uskomaton pilajuttu ja piilokamera käy mut ei se haittaa, kyl mulla on pokkaa pelata mukana jos tää juttu on sitä lajia. mies joka tuli mua vastaan oli käsittämättömän hyvännäköinen, pitkä ja hoikka. siis semmonen josta ei mallikuvia tarvitse photoshopata koska ei vaan tarvitse. mutta tämä ei ollut mikään piilokamerajuttu vaan todellinen tilanne.

hänellä oli ja on edelleen uskomaton ristiriita ulkonäön ja itsetunnon välillä. olemme siitä jutelleet usein milloin miltäkin kantilta. pelkkä ulkonäkö ei tuo onnea. tässä tapauksessa todellakin aivan sama vaikka hän olisikin se friikki joksi hän itsensä kuvaili. jossain menee se raja jonka jälkeen kukaan normi nainen ei enää uskalla lähestyä miestä ainakaan selvinpäin, baarissa tuhannen tuubassa vain siksi että he tulevat ottamaan mittaa tai haastamaan miestä johonkin vittuilukisaan.

en mä tähän voi sanoa muuta kuin että sattumalta saatat tavata sen naisen joka pystyy kestämään sen että mies on paremman näköinen. nimittäin se ei ole helppoa. ensin pitää saada se nainen vakuutettua siitä että olet oikea, fiksu, mukava, ajatteleva ihminen etkä pelkällä ulkonäöllä ratsastava gigolo. se on mun nähdäkseni kaikkein suurin kynnys. mun mielestäni kannattaa ihan hyvin aloittaa se sosiaalissen jutustelun opettelu niistä jokapäiväisistä tilanteista kahviloissa ja kaupan kassoilla. se tulee kun tarpeeksi sitä harjoittaa.