Mistä kaikki 'sielut', mikä on niiden alku?

Jos Jumala on kaikkialla käsitteellä Minä Olen, mistä on sielu, onhan sielu persoona?
Onko sielu persoona, kuinka lienee?

103

436

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Käsitteen "sielu" lanseeraaja(jat/alienit?) hokasivat jostain syystä pistää heprealaisille sielu-sanoille luku-arvoksi("nefesh,ruach,neshmah") "16".
      Mielenkiintoista on se että luku 16;sta täsmää sanan 'tuuli' merkityksenä niin happen atomipainon(16) kautta kuin myös siten, että veri ja sen hemi "soluhengittää" ja kuljettaa elämää ylläpitävää "sielua"/happea elimistössä, tieteen kansa.
      Jeesuksen sanoiksi on (joka ei piitänyt tietoisuuden pre-existensiä mahdottomana) viisaat kirjoittajat laittaneet sielu-merkityksen, jossa hänen omansa ovat "hänen mukaansa" samasta alku-aineesta/lähteestä, ja ovat lisäksi tarkemmin määrittäen 'valon jätettä'.
      Ja kun ihminen, kuten kaikki muukin biologinen elämä täällä, onkin pohjimmiltaan sähkömagneettista säteily(aaltoina/hiukkasina), niin sattuma on melkoinen?

      Sielu voi tietty käytännössä merkitä vain samaa kuin psyykkeemme, mutta kun varmuutta siitä mitä muuta sielu voi merkitä ei ole, niin täytyy luottaa kaikesta epä-tietoisuudesta huolimatta siihen että, jos on tietoinen Kokonaisuus/"Jumala" niin asia selviää aikanaan kaikilta tarpeellisilta osiltaan?
      Ja vaikka Jumalan sijaan olisimme totaalisesti yksin/kaksin, vain kehittymässä "joksikin", niin tulos lienee loppu-pelissä aivan sama?
      Me" tai siis "ne/he" jotka silloin ovat "sellaisia" tulevat tietämään Itsestään paljon enemmän kuin me, koska voivat tarkastella kehitystään jälkikäteen.

      • sielunhoitajatar

        Yhden vanhan tarinan mukaa humalaiset keksivät piereskellessään että eihän tässä piereksitä vaan päästellään liian suurta sielua vapaammille tuulille. Haju oli asianmukainen ja uskottava joten tarina sielusta jäi elämään. On se niin sielukasta että ihan silmä kostuu kertoo Aina Ilona Pyllykirjan sielunhoito palstalla http://www.pyllykirja.fi/


      • selvittiin syksyst
        sielunhoitajatar kirjoitti:

        Yhden vanhan tarinan mukaa humalaiset keksivät piereskellessään että eihän tässä piereksitä vaan päästellään liian suurta sielua vapaammille tuulille. Haju oli asianmukainen ja uskottava joten tarina sielusta jäi elämään. On se niin sielukasta että ihan silmä kostuu kertoo Aina Ilona Pyllykirjan sielunhoito palstalla http://www.pyllykirja.fi/

        Älä vaivu kyynisyyteen tai epätoivoon vaikka sielua ei sisältäsi löydy.


    • Yksi dogmatiikan ikuisuuskysymyksistä on, onko ihminen jaettava ruumiiseen ja sieluun?
      Vai ennemmin ruumiiseen, sieluun ja henkeen?

      Raamatun sanassa....ei tarvitse peljätä niitä jotka tappavat ruumiin, mutteivät pysty tappamaan sielua.( vapaa lainaus )

      Sielu on ihmiselle mysteeri, jos jotain luulee tietävänsä...on se kuitenkin toista kuin tieto.
      Tämä on asia, joka askaruttaa ajattelevia 'sieluja'?

      • Viittaan edellisen tekstini loppuun ajatukseen psyykkeestä ns. "sielunamme" .
        Miten erottaa hahmotuksemme niistä valinnoista(geenit), kulloisesta kontekstista(kulttuuri,causaaalinen ihmiskunta-->elukka jne) jossa kehässä pysymme vaikka selittäisi sielun kasvun prosessina?
        Tai että sielulla on oltava ihmis-käsityksen mukaan alku?
        Tuon alun laaduttuminen vaikuttaa aina sieluun ja sen elämään vaikka siihen lisäisi kuinka apu-käsitteitä (mm. henki, sielu, ruumis) ?

        Jok'ikinen on siis syntynyt omista lähtö-kohdistaan?
        Myös vääristyneet ja irvokkaat "sielullisuudet" ja "sielu-perheet"?
        Jos syntyminen on tapahtunut itsestään riippumattomista syistä niin "sielu" saattaa olla kulloinkin orjentoituva juuri em. syistä ja on siksi vastuuton, jos taas sielu on itse-syntyinen ei se ole myöskään vastuullinen,.
        Jos sielu on itsesyntyisenä tai olemassaolevana vuoro-vaiktus-suhteessa "johonkin" ,,, soul joutuu taistelemaan tilastaan jos ei olemassaolostaan.
        Tällöin sielullisuudessa joudutaan dumppaamaan tai korostamaan joitain ominaisuuksia aina kehityttyvän tilanteen mukaan, mutta silti kehällisyys pysyy aina.

        Mutta nää on näitä asioita, kun ei voi käsittää, niin ei vaan pysty.


    • Jos me 'kaikki' alussa olimme ykseydessä ja kuitenkin jotkut pystyvät 'muistamaan', kuinka olimme 'luomassa' maailmankaikkeutta voimakkaalla kaikki yhdessä tunteella. (olimme jo silloin luomassa)

      Kuitenkin sielu myös mielletetään persoonaksi, jolloin tämä olisi katoava ja siten ristiriidassa 'alkumuistoihin'?

      • "Emo-levy-muistin" ja "työ-muistin" välisestä katkoksesta voisin kertoa henkilökohtaisen kokemuksen.
        Eräänä yönä jostain syystä(kuolinko hetkeksi, aivohäiriö,,vai mikä?) koin tilan jossa tiesin kaiken.
        Tajusin täysin kuinka yksinkertaisesta asiasta elämässä pohjimiltaan on kyse kaikkine vivahteineen.
        Tajusin että tieto(gnosis) kulkee aivan vieressä, kuitenkaan koskaan sekoitumatta tietämättömyyteemme.
        Se ei ollut vain arki-tietoa(jota on usean vuosikymmen ajan hankittu sitäkin), se oli hyvin laajaa, kokemuksellista, joka kaiken kukkuraksi ikään kuin itse Tietona&Elämänä olin!
        Laajemmassa "tilassa tai jossain" (muussa kuin maailmankaikkeudessamme, joka siis itse kokemuksessa olin, ja josta tiesin kaiken) valtaisan käsittämättömän suuressa "Kokonaisuuden kohtdussa ", joka kannateli minua kokiessani todellisuuteni täydellisesti omakseni olin elämäni.
        Aamulla olin iki-onnellinen ja hämmentynyt pelkästään kokemuksen muistiini jättämästä tunteesta.
        Kaikki täsmällinen tieto oli aamulla kadonnut, se ei sinänsä haitannut olinhan kokenut edes pintaraapaisuna mitä voi olla.

        Eli (j o s) täällä olevat elämä-muodot ovat "Lähteestä/Kohdusta/Yhdestä kotoisin" ja ovat osa "sitä suurta", mutta koska olemme erillämme toisistamme(syynä mkä lie, muotomme/materia/erillinen ajatus?) ja varsinkin siitä "Alku-Emosta" niin emme voi kokea, muistaa laajasti kuin Lähteemme/Yksi.
        Jokaisessa "Yhden osasessa" on toki olemassa "napanuora emoonsa" olkoon tuo napanuora vaikka "tunnemuisto" rakkautena, tietona, rauhana.
        Perustastamme huolimatta nyt ei siis muistikaan pelaa tiedon luonteen ollessa koottuna toimivaa voimaa?
        Erillisyys, eristeneisyys lisää siis kysymääsi sielullista muistamattomuutta?

        Voisi olla useita "Yksejä" tai "Moninaisuuksia" tai "ihan mitä" vain omista lähtökohdistaan ja konteksteissaan?
        Vaikka siis Rakkaus on täällä kadoksissa, voi se olla joissain juuri se Elävä Voima.
        Erillaisten Alku-Voiman edustajia voisi olla siten täälläkin "sulatusuunissa" piipahtamassa?
        Osa teljettynä, osa vapaampana?
        Siis koko tämä olevaisuus voi olla kasattu erillaisista,,siis olla sekoitus eri-maailmojen ideoista?

        Tai sitten olemme sattuman sanelema absurdi mahdollisuus joka sattui toteutumaan ilman tarkoitusta? Tai emme vielä ole löytäneet, pystyneet ajatellemaankaan sitä oikeaa vaihtoehtoa?
        Mistä näistä kun vain tässä harrastaa elämää. ;)


    • Sielu on kehityksen kautta materiasta syntynyt erillisyyden harha joka on näin ajallisena joutunut syyn ja seurauksen lain piiriin, joten se ei voi kuolla kuolemassa, vaan jatkaa toisessa persoonassa niin kauan kuin ihminen yksilönä ymmärtää tämän tapahtuman, ja ihminen vapautuu erillisyydestään ja yhtyy kaiken lähteeseen jonka osa hän on, mutta erillisyyden harha on pitänyt häntä vallassaan aiheuttaen tuskaa ja kärsimystä
      Ihminen on sillä kehitysasteella, että se voi itse vaikuttaa omaan henkiseen kehitykseensä,ja koska sielulla ei ole ikuisuutta, niin se jälleensyntymien kautta pyrkii ikuistamaan itsensä.
      Niinpä se on keksinyt uskonnot ja aatteet jotka lupaavat taivaspaikan kuoleman jälkeen, jotta sielu ei ymmärtäisi elinaikanaan erillisyyttään ja vapautuisi vaan jatkuvien jälleensyntymien kautta ikuistuisi
      Tähän tarvitaan kärsimystä tukaa ja väkivaltaa, sillä ne elävät vain siitä muutoin uskonnot kuihtuisivat pois

      • Elikä 'sielu' on ihmiskunnan suurin 'harha', eikä ole toiveita selkeään muutokseen?


    • Toiveita muutokseen on ja muutos on jo alkanut, mutta esteenä on ollut tietämättömyys, koska todellinen tieto ihmisen egon alkuperästä on pimitetty selityksellä, että se on jumalallista alkuperää sekä pyritty tukahduttamaan kaikki muunlainen tieto.
      Vaikeutena on vain se,että se muutos on yksilökohtainen eikä joukkoliike niin kuin usonnot, sillä totuutta ei voi organisoida, ja jos se organisoidaan niin se muuttuu muuksi kuin totuudeksi
      Jos luette kirjoituksiani älkää uskoko niihin vaan selvittäkäämme itsellemme
      onko noiden sanojen takana mitään todellista
      Se mistä kirjoita on sen verran uutta asiaa ettei se hetkessä aukene, koska entinen asenteemme on esteenä uuden ymmärtämiselle

      • Niin, minä olen pitänyt loogisena 'persoonatonta sielua', koska tämä tavallaan irrallaan oleva pystyisi kommunikoimaan itsenäisesti 'Kaikkeuden kanssa'?

        Aina ja jatkuva kaksisuuntainen linja persoonattomaan Luojaan?


    • Sielu ei ajallisea voi olla minkäänlaisessa kosketuksessa persoonattomaan, sillä vain persoonaton voi olla yhteydessä ajalliseen, ja se tie on yksisuuntainen
      Jos sielu olisi persoonaton niin se eläisi paratiisissa, mutta niin ei ole sillä ajallisena se on joutunut sen ulkopuolelle, ja syyn ja seurauksen lain alaiseksi, ja niin kärsimysten pyörä oli valmis
      Persoona snänsä ei ole paha asia, mutta se psykologinen perimä perisynti
      saa ihmisen tekemään niitä tekoja jotka seuraavat tästä perimästä
      Sen vuoksi tämän perimän ymmärtäminen on erittäin tärkeää, koska vain sen ymmärryksen avulla voimme päästä siitä eroon
      Teollamme voimme vaikuttaa karmaamme, mutta seurauksista emme voi tietää
      koska voimme olettaa tekevämme hyvää,mutta seuraukset ovatkin aivan muuta

      • Meidän pitäisi määritellä 'Sielun' olemus ehkä tarkemmin?

        Eli sielun 'suhde'?

        Jos koetan lähestyä asiaa 'alkulähteiltä', on Kaikkeus...Luoja....Luojia_Sielut?

        Mistä ja miksi 'perisynti'?


      • Fm
        Myötäeläjä kirjoitti:

        Meidän pitäisi määritellä 'Sielun' olemus ehkä tarkemmin?

        Eli sielun 'suhde'?

        Jos koetan lähestyä asiaa 'alkulähteiltä', on Kaikkeus...Luoja....Luojia_Sielut?

        Mistä ja miksi 'perisynti'?

        Ihminen on sähkökemiallinen kone,jolle on lahjoitettu persoonallisuus ja mieli ja jossa henki pyrkii hallitsevaan asemaan. Persoonallisuuden lahjoittaa Universaalinen Isä ja mielen Ääretön Henki. Sielu on ihmisen aineellisen minuuden hengellinen vastine ja se syntyy sillä hetkellä,kun Univ.Isä lähettää henkiosasensa( Opastajan) asumaan ihmisen mieleen. Ja nimenomaan ihmisen persoonallisuus ja sielu ovat ne,jotka selviytyvät aineellisen elämän,ruumiin kuolemasta. Ja sieluun juuri taltioituu kaikki se mielessä syntyvä,mikä on säilyttämisen arvoista. Persoonallisuus lahjoitetaan samanaikaisesti,tai välittömästi sen jälkeen,kun ihminen tekee ensimmäisen tahdollisen teon,siis erottaa hyvän ja pahan ja tekee valikoivasti eron näiden välillä. Mutta näihin ja moniin muihin Jumalaa,universumeita,ihmisen alkuperää,kohtaloa jne koskeviin kysymyksiin saatte vastauksia Urantia-kirjan luvuista,jotka ovat viides käänteentekevä Jumalallinen ilmoitus ihmiskunnalle. On luettavissa kokonaan myös netissä.


      • Fm kirjoitti:

        Ihminen on sähkökemiallinen kone,jolle on lahjoitettu persoonallisuus ja mieli ja jossa henki pyrkii hallitsevaan asemaan. Persoonallisuuden lahjoittaa Universaalinen Isä ja mielen Ääretön Henki. Sielu on ihmisen aineellisen minuuden hengellinen vastine ja se syntyy sillä hetkellä,kun Univ.Isä lähettää henkiosasensa( Opastajan) asumaan ihmisen mieleen. Ja nimenomaan ihmisen persoonallisuus ja sielu ovat ne,jotka selviytyvät aineellisen elämän,ruumiin kuolemasta. Ja sieluun juuri taltioituu kaikki se mielessä syntyvä,mikä on säilyttämisen arvoista. Persoonallisuus lahjoitetaan samanaikaisesti,tai välittömästi sen jälkeen,kun ihminen tekee ensimmäisen tahdollisen teon,siis erottaa hyvän ja pahan ja tekee valikoivasti eron näiden välillä. Mutta näihin ja moniin muihin Jumalaa,universumeita,ihmisen alkuperää,kohtaloa jne koskeviin kysymyksiin saatte vastauksia Urantia-kirjan luvuista,jotka ovat viides käänteentekevä Jumalallinen ilmoitus ihmiskunnalle. On luettavissa kokonaan myös netissä.

        Fm

        Itse asiassa Urantia yhtyy paikoin Raamatun sanaan ja kieltää mm. jälleensyntymisen.
        Kieltämättä mielenkiintoista juttua.


      • Fm
        Myötäeläjä kirjoitti:

        Fm

        Itse asiassa Urantia yhtyy paikoin Raamatun sanaan ja kieltää mm. jälleensyntymisen.
        Kieltämättä mielenkiintoista juttua.

        Olen lukenut Raamatun,joka koostuu muistiinpanoista aikanaan eläneiden ihmisten käsityksistä ja kokemuksista. Vaikka tämä Raamattu onkin niinkutsutuista pyhistä kirjoituksista säilyttänyt parhaiten käsityksiä Universaalisesta Isästä, se ei kuitenkaan ole pätevä antamaan oikeaa käsitystä Hänestä. Olen myös lukenut Urantia-kirjan luvut, jotka ovat toimittaneet universumin hallinnollisissa tehtävissä toimiva 24-jäseninen henkiolentojen ryhmä,jonka Jumaluutta edustavat Päivien Ikuiset ovat tähän tehtävään valtuuttaneet. Siis näiden lukujen sisältö ei ole ihmisalkuperää. Tämän kirjan luvut antavat oikean käsityksen Jumala Isästä ja hänen rinnakkaisista ja alaisistaan persoonallisuuksista, lähes lukemattomasta joukkokunnasta. Ne kertovat lähes äärettömyyteen ulottuvasta luomistuloksesta ja sen rakenteesta mallista ja mikä käsittää nykyisen asutetun maailmankaikkeuden. Se kertoo ihmisen alkuperästä, kohtalosta, päämäärästä ja hänen suhteestaan Jumalaan. On todella kiehtovaa saada tietää, mitä ja mikä meitä odottaa ja mitä meitä varten suunniteltu ja järjestetty. Tämä Urantia-kirja on siis viides Jumalallinen ilmoitus ihmiskunnalle. Mikaelin, universumimme nyt täysivaltaisen hallitsijan, jonka tunnemme Jeesuksena, lahjoittauminen maailmallemme Urantialle oli neljäs käänteentekevä Jumalallinen ilmoitus. Raamatun esittämät tiedot ja käsitykset Jeesuksen elämästä ja hänen lahjoittaumisensa tarkoituksesta ja luonteesta ovat pääosin erheellisiä, jopa hänen persoonansa sijoitetaan väärään paikkaan. Mutta nyt meillä on saatavilla Urantia-kirjan lukujen muodossa oikeata tietoa näistä asioista, todellista Jumalallista tietoa.


      • Raamatuntietosanakir
        Fm kirjoitti:

        Olen lukenut Raamatun,joka koostuu muistiinpanoista aikanaan eläneiden ihmisten käsityksistä ja kokemuksista. Vaikka tämä Raamattu onkin niinkutsutuista pyhistä kirjoituksista säilyttänyt parhaiten käsityksiä Universaalisesta Isästä, se ei kuitenkaan ole pätevä antamaan oikeaa käsitystä Hänestä. Olen myös lukenut Urantia-kirjan luvut, jotka ovat toimittaneet universumin hallinnollisissa tehtävissä toimiva 24-jäseninen henkiolentojen ryhmä,jonka Jumaluutta edustavat Päivien Ikuiset ovat tähän tehtävään valtuuttaneet. Siis näiden lukujen sisältö ei ole ihmisalkuperää. Tämän kirjan luvut antavat oikean käsityksen Jumala Isästä ja hänen rinnakkaisista ja alaisistaan persoonallisuuksista, lähes lukemattomasta joukkokunnasta. Ne kertovat lähes äärettömyyteen ulottuvasta luomistuloksesta ja sen rakenteesta mallista ja mikä käsittää nykyisen asutetun maailmankaikkeuden. Se kertoo ihmisen alkuperästä, kohtalosta, päämäärästä ja hänen suhteestaan Jumalaan. On todella kiehtovaa saada tietää, mitä ja mikä meitä odottaa ja mitä meitä varten suunniteltu ja järjestetty. Tämä Urantia-kirja on siis viides Jumalallinen ilmoitus ihmiskunnalle. Mikaelin, universumimme nyt täysivaltaisen hallitsijan, jonka tunnemme Jeesuksena, lahjoittauminen maailmallemme Urantialle oli neljäs käänteentekevä Jumalallinen ilmoitus. Raamatun esittämät tiedot ja käsitykset Jeesuksen elämästä ja hänen lahjoittaumisensa tarkoituksesta ja luonteesta ovat pääosin erheellisiä, jopa hänen persoonansa sijoitetaan väärään paikkaan. Mutta nyt meillä on saatavilla Urantia-kirjan lukujen muodossa oikeata tietoa näistä asioista, todellista Jumalallista tietoa.

        vai ei Raamattu ole pätevä antamaan oikeaa tietoa Jumalasta ja Jeesuksesta? Ja että joku urantia oikeaa, hurjaa neuvoa. Henkimaailma totta, mutta on niitä jotka voivat meidät eroittaa TÄYDELLISESTI Raamatun Jumalasta ja sovittajasta Jeesuksesta. Sielu tarkoittaa elämän perustusta, joka tekee aineelliset ihmisten tai eläinten ruumiit eläväksi.Sielu on ruumista ja henkeä yhdistävä rengas sekä tietoisuuden keskus, kun taas ruumis välittää yhteyttä näkyvään maailmaan ja henki yliluonnolliseen maailmaan, jumalalliseen. Kysymys kuuluu kenen käsiin me sielumme annamme, tämän elämme jälkeen?Elämämme jälkeen sielu menee välitilaan, ei nuku, sitten kun viimeinen Pasuuna soi, sielu yhdistyy jälleen ruumiiseen ja alkaa viimeinen tuomio....


    • Tässä 'perisynti' käsitteessä on jokin, mikä häiritsee ajatteluyritystä.

      Ymmärrän sen, että yksilösielu on turha kun saavutetaan lopullinen ykseys.
      Mutta mutta siihen asti......eikö sielu ole hyvinkin tarpeellinen?

    • Ego sielu on juuri se perisynti,jonka takia ihminen joutui ulos paratiisista ja se seuraa ihmistä el'ämästä toiseen, syyn ja seurauksen lain mukaisesti, ja päättyy vasta siinä elämässä
      jossa ihminen ymmärtää tuon menneisyydessä syntyneen prosessin, ja silloin hän vapautuu egostaan ja syyn ja seurauksen lain alaisuudesta, ja siitä seuraa paratiisi elämä jo maanpäällä

      Ego ei ole tarpeellinen koska egon hävittyå ajatus ei häviä vaan
      alkaa hoitmaan sille alunperin tarkoitettua tehtävää, eli kommunikointa teknistä osaamista, ja arkisten asioiden hoitoa
      Henkisellä alueella ajatus on aivan tarpeeton, koska se siellä egon alaisuudessa ollessaan on saanut aikaan vain kaaosta
      Ajatus on silloin vapaa koska sen ei enään tarvitse elättää egoa tuota erillisyyden harhaa

      • Raamatuntietosanakir

        Mutta juuri perisynnin tähden Jumala antoi Jeesuksen, ettei meillä tulisi lopullista eroa Jumalasta


      • Fm
        Raamatuntietosanakir kirjoitti:

        Mutta juuri perisynnin tähden Jumala antoi Jeesuksen, ettei meillä tulisi lopullista eroa Jumalasta

        Jumala Isä ei ole puolueellinen eikä sellainen joka kostonhimoisena vihastuksissaan paiskoo ihmisiä maan tomuun, sellaiset jumalat ovat primitiivisten uskontojen jumalia, vaikka Raamattu Hänet sellaiseksi monesti luonnehtiikin. Jumala Isä on oikeudenmukainen, armollinen ja rakastava Isä, jossa ei ole rahtuakaan pahuutta. Näin on ollut aina ja näin tulee aina olemaan. Ei ole olemassa mitään perisyntiä, joka jonkun menneisyydessä tekemän teon vuoksi olisi langetettu rangaistukseksi ihmiskunnan ylle, ja josta vapautuisi vasta sitten, kun uhrattaisiin joku Jumalallinen olento. On suorastaan häväistys Jumalaa kohtaan esittää ja opettaa, että vasta sitten Jumala suostuu kääntymään ihmisten puoleen ja näkemään heidän huolensa ja vastoinkäymisensä, kun Hän näkee rakkaan Poikansa verta vuotavana ristillä riippumassa. Jeesus ( universumimme hallitsija Mikael ) ei tullut tänne Urantialle ( maailmamme nimi universumin asutettujen maailmojen rekisterissä, "Hän kutsuu kaikkia maailmoja nimeltä" ) lunastamaan ihmisiä minkään luulotellun perisynnin vallasta. Jeesuksen lahjoittautumisella oli kaksitahoinen merkitys. Se oli seitsemäs ja viimeinen lahjoittauminen luodun hahmossa, jolla hän saavutti täyden hallitsijan vallan universuumiinsa nähden "se on täytetty" ja toisekseen hän elämällään toi julki Isän olemusta, "kun olette nähneet Pojan, olette nähneet Isän"ja miten Hän suhtautuu ihmisiin. Ja siinä, mitä ja miten Jeesus uskoi, hän osoitti tien ja tavan "seurata"häntä.


      • Fm kirjoitti:

        Jumala Isä ei ole puolueellinen eikä sellainen joka kostonhimoisena vihastuksissaan paiskoo ihmisiä maan tomuun, sellaiset jumalat ovat primitiivisten uskontojen jumalia, vaikka Raamattu Hänet sellaiseksi monesti luonnehtiikin. Jumala Isä on oikeudenmukainen, armollinen ja rakastava Isä, jossa ei ole rahtuakaan pahuutta. Näin on ollut aina ja näin tulee aina olemaan. Ei ole olemassa mitään perisyntiä, joka jonkun menneisyydessä tekemän teon vuoksi olisi langetettu rangaistukseksi ihmiskunnan ylle, ja josta vapautuisi vasta sitten, kun uhrattaisiin joku Jumalallinen olento. On suorastaan häväistys Jumalaa kohtaan esittää ja opettaa, että vasta sitten Jumala suostuu kääntymään ihmisten puoleen ja näkemään heidän huolensa ja vastoinkäymisensä, kun Hän näkee rakkaan Poikansa verta vuotavana ristillä riippumassa. Jeesus ( universumimme hallitsija Mikael ) ei tullut tänne Urantialle ( maailmamme nimi universumin asutettujen maailmojen rekisterissä, "Hän kutsuu kaikkia maailmoja nimeltä" ) lunastamaan ihmisiä minkään luulotellun perisynnin vallasta. Jeesuksen lahjoittautumisella oli kaksitahoinen merkitys. Se oli seitsemäs ja viimeinen lahjoittauminen luodun hahmossa, jolla hän saavutti täyden hallitsijan vallan universuumiinsa nähden "se on täytetty" ja toisekseen hän elämällään toi julki Isän olemusta, "kun olette nähneet Pojan, olette nähneet Isän"ja miten Hän suhtautuu ihmisiin. Ja siinä, mitä ja miten Jeesus uskoi, hän osoitti tien ja tavan "seurata"häntä.

        Perisynti on ollut minulle aina korkeintaan symboolinen.
        Kun Jumalaa kerran sanotaan 'Kaikkeuden Lähteeksi', eihän näin käsittämättömällä auktoriteetillä voi olla 'alusta' alkaen kuin pelkkiä onnistumisia

        Kaikki erhekäsitteet ja yllätykset pitää poistaa ajatuksista, tai sitten selittää mahdollinen symboliikka.
        'Minä Olen' ei voi tehdä virheitä, sehän kaataisi pohjan koko auktoriteetiltä.

        Urantia ei tunnusta jälleensyntymää joka tuntuu hieman oudolta.


      • Fm
        Myötäeläjä kirjoitti:

        Perisynti on ollut minulle aina korkeintaan symboolinen.
        Kun Jumalaa kerran sanotaan 'Kaikkeuden Lähteeksi', eihän näin käsittämättömällä auktoriteetillä voi olla 'alusta' alkaen kuin pelkkiä onnistumisia

        Kaikki erhekäsitteet ja yllätykset pitää poistaa ajatuksista, tai sitten selittää mahdollinen symboliikka.
        'Minä Olen' ei voi tehdä virheitä, sehän kaataisi pohjan koko auktoriteetiltä.

        Urantia ei tunnusta jälleensyntymää joka tuntuu hieman oudolta.

        Mikäli ihminen eläissään ei ole lopullisesti torjunut tulevaa ikuista elämänuraa ja hän mieleltään on kykenevä osoittamaan palvontaa, pyrkimystä tulla Jumalan kaltaiseksi, niin ihmisen kuoltua tapahtuu karkeasti ottaen seuraavaa. Kohtalonsuojelijaserafi ottaa haltuunsa tämän kehittymässä olevan sielun, jonne on tallentunut kaikki ihmisen mielessä kehittynyt säilyttämisen arvoinen ja joka on ihmisen aineellisen minuuden hengellinen vastine. Serafi toimittaa tämän sielun siihen hengen maailmaan,jossa uudelleen personointi tapahtuu. Jumalallinen Opastaja palaa Isän maailmoihin. Ihmisen hengellisestä kehityksestä, siis jumalallisuuden saavuttamisen tasosta riippuu personoidaanko hänet kolmantena paivänä, vai tuomiokautisessa ylösnousemuksessa. Varsinaisessa personointitapahtumassa serafi toimittaa tarvittavan energia-aine hahmon, jonka sisään hän asettaa varjelemansa sielun. Jumalallinen Opastaja palaa takaisin, ottaakseen taas paikan sisäisenä opastajanamme. Arkkienkeli laskee kyseisen identiteetin persoonallisuuden kaaviot tämän sisälle ja päälle ja ne mielen kaavioiden kanssa aktivoidaan ja tajunta liitetään todellisuuteen. Näin koetaan ylösnousemuksen aamu. Se aine-energia hahmo,jonka saamme, ylittää kaikilta osin käsityskykymme. Maailmat jossa heräämme uuteen elämään ovat aineellisia, mutta lihaa ja verta oleville silmille näkymättömiä.


      • Fm kirjoitti:

        Mikäli ihminen eläissään ei ole lopullisesti torjunut tulevaa ikuista elämänuraa ja hän mieleltään on kykenevä osoittamaan palvontaa, pyrkimystä tulla Jumalan kaltaiseksi, niin ihmisen kuoltua tapahtuu karkeasti ottaen seuraavaa. Kohtalonsuojelijaserafi ottaa haltuunsa tämän kehittymässä olevan sielun, jonne on tallentunut kaikki ihmisen mielessä kehittynyt säilyttämisen arvoinen ja joka on ihmisen aineellisen minuuden hengellinen vastine. Serafi toimittaa tämän sielun siihen hengen maailmaan,jossa uudelleen personointi tapahtuu. Jumalallinen Opastaja palaa Isän maailmoihin. Ihmisen hengellisestä kehityksestä, siis jumalallisuuden saavuttamisen tasosta riippuu personoidaanko hänet kolmantena paivänä, vai tuomiokautisessa ylösnousemuksessa. Varsinaisessa personointitapahtumassa serafi toimittaa tarvittavan energia-aine hahmon, jonka sisään hän asettaa varjelemansa sielun. Jumalallinen Opastaja palaa takaisin, ottaakseen taas paikan sisäisenä opastajanamme. Arkkienkeli laskee kyseisen identiteetin persoonallisuuden kaaviot tämän sisälle ja päälle ja ne mielen kaavioiden kanssa aktivoidaan ja tajunta liitetään todellisuuteen. Näin koetaan ylösnousemuksen aamu. Se aine-energia hahmo,jonka saamme, ylittää kaikilta osin käsityskykymme. Maailmat jossa heräämme uuteen elämään ovat aineellisia, mutta lihaa ja verta oleville silmille näkymättömiä.

        Onko jälleensyntymä harhaa.....eli yksikö elämä me kukin koemme?


      • Fm
        Myötäeläjä kirjoitti:

        Onko jälleensyntymä harhaa.....eli yksikö elämä me kukin koemme?

        Ihminen ei koskaan synny uudelleen syntymämaailmaansa, ei ihmisenä, eikä minään muunakaan olentona tai olevaisena. Me elämme nyt tässä olotilassamme älyllisen ja aineellisen olemassaolon alimmalla tasolla. Meidän tehtävämme täällä on hankkia elämänkokemus. Kun meidät sitten tämän aineellisen ruumiin kuoleman jälkeen siellä uusissa (hengen)maailmoissa on uudelleenpersonoitu, olemme aivan sama persoonallisuus, kuin olimme täällä eläessämme, hahmomme ja kaikki muu saattaa muuttua, mutta persoonallisuus ei muutu. Se on jokaisella ainutlaatuinen ja yksilöllinen. Ja persoonallisuus on juuri se mistä me tunnistamme toisemme niin täällä, kuin tulevissakin maailmoissa. Meidän elämämme alkaa synnyinmaailmassamme ja ruumiin kuoleman jälkeen, kun meidät on uudelleen personoitu( koska lihaa ja verta oleva ruumimme ei voi "ylösnousta") jatkamme elämäämme siitä mihin me täällä jäimme, vain hahmomme ja olosuhteet ovat toiset. Maailmoja ylöspäin( tai oikeastaan sisäänpäin, kohti Paratiisia, Jumalten asuinsijoja ja meidän päämääräämme) matkatessamme muutumme yhä hengellisemmäksi ja vähemmän aineellisemmaksi. Kun sitten aikanaan, aikakausien kuluttua saavutamme Paratiisin Jumaluudet, olemme täydellistyneitä henkiä ja saavuttaneet sen jumalallisuuden,mikä on kokemuksellisesti saavutettavissa, ja olemme täyttäneet Isän käskyn "olkaa tekin täydelliset,niinkuin Minä olen täydellinen" Ja tämän pitkän,universumeissa tapahtuvan koulutuksen tarkoituksena on tehdä meistä luotettavia ja ymmärtäväisiä hallintovirkailijoita ulkoavaruuden universumeihin,joita ollaan parhaillaan organisoimassa. Mikä loistava tulevaisuus meitä odottaakaan. Lähde: Urantia-kirja


      • Fm kirjoitti:

        Ihminen ei koskaan synny uudelleen syntymämaailmaansa, ei ihmisenä, eikä minään muunakaan olentona tai olevaisena. Me elämme nyt tässä olotilassamme älyllisen ja aineellisen olemassaolon alimmalla tasolla. Meidän tehtävämme täällä on hankkia elämänkokemus. Kun meidät sitten tämän aineellisen ruumiin kuoleman jälkeen siellä uusissa (hengen)maailmoissa on uudelleenpersonoitu, olemme aivan sama persoonallisuus, kuin olimme täällä eläessämme, hahmomme ja kaikki muu saattaa muuttua, mutta persoonallisuus ei muutu. Se on jokaisella ainutlaatuinen ja yksilöllinen. Ja persoonallisuus on juuri se mistä me tunnistamme toisemme niin täällä, kuin tulevissakin maailmoissa. Meidän elämämme alkaa synnyinmaailmassamme ja ruumiin kuoleman jälkeen, kun meidät on uudelleen personoitu( koska lihaa ja verta oleva ruumimme ei voi "ylösnousta") jatkamme elämäämme siitä mihin me täällä jäimme, vain hahmomme ja olosuhteet ovat toiset. Maailmoja ylöspäin( tai oikeastaan sisäänpäin, kohti Paratiisia, Jumalten asuinsijoja ja meidän päämääräämme) matkatessamme muutumme yhä hengellisemmäksi ja vähemmän aineellisemmaksi. Kun sitten aikanaan, aikakausien kuluttua saavutamme Paratiisin Jumaluudet, olemme täydellistyneitä henkiä ja saavuttaneet sen jumalallisuuden,mikä on kokemuksellisesti saavutettavissa, ja olemme täyttäneet Isän käskyn "olkaa tekin täydelliset,niinkuin Minä olen täydellinen" Ja tämän pitkän,universumeissa tapahtuvan koulutuksen tarkoituksena on tehdä meistä luotettavia ja ymmärtäväisiä hallintovirkailijoita ulkoavaruuden universumeihin,joita ollaan parhaillaan organisoimassa. Mikä loistava tulevaisuus meitä odottaakaan. Lähde: Urantia-kirja

        Turhan tuntuinen tämä yksi elämä ja sen kokemukset.

        Esim. vastasyntyneen kuolema parin viikon ikäisenä. Minkämoinen kokemus siinä piilee asianomaiselle sielulle
        Nyt tämän yhden elämän ajatuksella tapaus tuntuu täysin turhalta ja vastaavia esimerkkejä on paljon.

        Muutenkin yksi fyysinen elämä ei voi paljoakaan vaikuttaa tulevaan, onhan se kuitenkin vain häivähdys....voidaan sanoa parhaimmillaankin 'tuli ja samantien meni'.
        Jälleensyntymien logiikka on sitten jo johdonmukainen, eli lyhyellekin elämälle täällä, voidaan antaa selitys.
        Miksi tarvitaan yhden elämän kokemus?


      • Myötäeläjä kirjoitti:

        Turhan tuntuinen tämä yksi elämä ja sen kokemukset.

        Esim. vastasyntyneen kuolema parin viikon ikäisenä. Minkämoinen kokemus siinä piilee asianomaiselle sielulle
        Nyt tämän yhden elämän ajatuksella tapaus tuntuu täysin turhalta ja vastaavia esimerkkejä on paljon.

        Muutenkin yksi fyysinen elämä ei voi paljoakaan vaikuttaa tulevaan, onhan se kuitenkin vain häivähdys....voidaan sanoa parhaimmillaankin 'tuli ja samantien meni'.
        Jälleensyntymien logiikka on sitten jo johdonmukainen, eli lyhyellekin elämälle täällä, voidaan antaa selitys.
        Miksi tarvitaan yhden elämän kokemus?

        Minulla on ollut aina käsitys siitä, että sielu on persoonaton ja ihmisen tietoisuuden ulottumattomissa.
        Sielu kommunikoi persoonattomaan Jumaluuteen, eli tavallaan 'päivittää' joka hetken.
        Näin Jumala Kaiken Lähde on aina kaikki 'kaikessa', kaikkitietoinen ym.

        Tämä olisi selitys 'sielu'...Jumala suhteelle.....tietenkään ei tällä tasolla voi ymmärtää kaikkea? Ei edes pysty kuvittelemaan Kaikkeutta....tai ehkä kuvittelemaan, kaipa nämä asiat ovat edessä hienoimmilla värähtelytasoilla?


      • Fm
        Myötäeläjä kirjoitti:

        Turhan tuntuinen tämä yksi elämä ja sen kokemukset.

        Esim. vastasyntyneen kuolema parin viikon ikäisenä. Minkämoinen kokemus siinä piilee asianomaiselle sielulle
        Nyt tämän yhden elämän ajatuksella tapaus tuntuu täysin turhalta ja vastaavia esimerkkejä on paljon.

        Muutenkin yksi fyysinen elämä ei voi paljoakaan vaikuttaa tulevaan, onhan se kuitenkin vain häivähdys....voidaan sanoa parhaimmillaankin 'tuli ja samantien meni'.
        Jälleensyntymien logiikka on sitten jo johdonmukainen, eli lyhyellekin elämälle täällä, voidaan antaa selitys.
        Miksi tarvitaan yhden elämän kokemus?

        Siis elämänkokemuksen hankkiminen alkaa tässä elämässä ja jatkuu kuoleman jälkeen tulevassa elämässä. Ja ennenkuin me "astumme"Paratiisin "kamaralle",olemme kokemuksellisesti täydellistyneitä henkiä ja saavuttaneet sen mitä kokemuksellisesti voi saavuttaa. Lapset personoidaan siihen tilaan,missä he ennen kuolemaa olivat. Heitä varten on oma maailmansa,jossa he varttuvat aikuisiän kynnykselle ja lähtevät sitten kokemuksentäyteiselle matkalle kohti täydellisyyttä ja Paratiisia. Urantia-kirja on laaja ja kattava tietolähde. Sitä voi tilata Urantia-säätiöstä ja yhteystiedot löytynee netistäkin.


      • Fm kirjoitti:

        Siis elämänkokemuksen hankkiminen alkaa tässä elämässä ja jatkuu kuoleman jälkeen tulevassa elämässä. Ja ennenkuin me "astumme"Paratiisin "kamaralle",olemme kokemuksellisesti täydellistyneitä henkiä ja saavuttaneet sen mitä kokemuksellisesti voi saavuttaa. Lapset personoidaan siihen tilaan,missä he ennen kuolemaa olivat. Heitä varten on oma maailmansa,jossa he varttuvat aikuisiän kynnykselle ja lähtevät sitten kokemuksentäyteiselle matkalle kohti täydellisyyttä ja Paratiisia. Urantia-kirja on laaja ja kattava tietolähde. Sitä voi tilata Urantia-säätiöstä ja yhteystiedot löytynee netistäkin.

        Tämä löytyy netistä, siis Urantia, kyllä olen asiasta tietoinen.

        Jos puhutaan elämänkokemuksien hankkimisesta....yksi fyysisen tason elämä on miljoona mysteeriä.

        Miten jo syntymässä menehtynyt ja tai pahasti vammautunut sielu voi hyödyntää fyysisen tason kokeemuksia?

        Ellei taas mennä jälleensyntymään, jossa nämä olisivat pelkkiä haasteita.


      • Myötäeläjä kirjoitti:

        Tämä löytyy netistä, siis Urantia, kyllä olen asiasta tietoinen.

        Jos puhutaan elämänkokemuksien hankkimisesta....yksi fyysisen tason elämä on miljoona mysteeriä.

        Miten jo syntymässä menehtynyt ja tai pahasti vammautunut sielu voi hyödyntää fyysisen tason kokeemuksia?

        Ellei taas mennä jälleensyntymään, jossa nämä olisivat pelkkiä haasteita.

        Jos kerran koikemuksia tarvitaan, on tämä 'alin' taso siihen mainio paikka. MM tähän seikkaan tukeutuu käsitykseni jälleensyntymien mielekkyydestä.
        Kuten sanoit, epäilemättä kokemuksia pitää olla suunnattomasti vielä sen jälkeen, kun tältä tasolta on lopullisesti päästy.


      • Fm
        Myötäeläjä kirjoitti:

        Tämä löytyy netistä, siis Urantia, kyllä olen asiasta tietoinen.

        Jos puhutaan elämänkokemuksien hankkimisesta....yksi fyysisen tason elämä on miljoona mysteeriä.

        Miten jo syntymässä menehtynyt ja tai pahasti vammautunut sielu voi hyödyntää fyysisen tason kokeemuksia?

        Ellei taas mennä jälleensyntymään, jossa nämä olisivat pelkkiä haasteita.

        Kuolee syntynyt lapsi minkä ikäisenä hyvänsä,hänet uudelleenpersonoidaan. Kun hän on varttunut,hänen pitää jossain vaiheessa tehdä lopullinen päätös,haluaako ikuisen elämänuran, vai ei. Näin on myös meidän kaikkien muidenkin kohdalla, päätös pitää tehdä,joko täällä ollessamme,tai sitten tulevan elämämme alkutaipaleella. Mutta se kumman valitsee,on täysin jokaisen itse päätettävissä. Sillä kohtaa meillä on absoluuttisesti vapaa tahto. Näin Jumala on itse säätänyt. Hän ei alennu pakottamaan ketään. Siksi siitä ikuisenelämänurasta saa myös kieltäytyä. Mutta silloin hänen kohdaltaan myös kaikki loppuu. Ei tule mitään helvettiä,eikä muutakaan olotilaa. Jos ihmisen mielen virtapiirit ovat rikkoutuneet niin pahoin,että se estää tahtotoiminnan (silloin myös kyvyn palvontaan,pyrkiä tulemaan Jumalan kaltaiseksi), hänet katsotaan hengellisesti kuolleeksi ja eloonjääminen ikuiseen elämään riippuu siitä,millaisen päätöksen hän on aiemmin tehnyt. Sielu syntyy sillä hetkellä, kun Isän henkiOpastaja asettuu ihmisen mieleen. Ja kanssakäyminen mielen ja Opastajan välillä on se,joka aiheuttaa sielun kasvua,hengellistymistä,Jumalan kaltaiseksi tulemista. Juuri Opastajan kautta Isä ottaa meihin yhteyttä ,hienovaraisesti ajatuksiamme suunnaten,mitenkään tahtotoimintaamme puuttumatta. Ja juuri tämä kasvava sielu, joka on paitsi meidän aineellisen minuutemme hengellinen vastine, se on myös ainoa tapa siirtää ruumiin kuoleman yli se mitä me olemme tässä elämässä saavuttaneet hengellisyyttä, Jumalankaltaisuutta. Sillä Jumalallisuus on se mitä me kaikkina aikakausina tavoittelemme. Kuolema ei lisää kokemukseemme muuta,kuin ylösnousemuksen kokemuksen. Jos syntyisimme uudelleen vaikka kuinka monta kertaa,niin kokemukseemme se antaisi vain uudelleensyntymien toiston,ei mitään uutta.


      • Fm kirjoitti:

        Kuolee syntynyt lapsi minkä ikäisenä hyvänsä,hänet uudelleenpersonoidaan. Kun hän on varttunut,hänen pitää jossain vaiheessa tehdä lopullinen päätös,haluaako ikuisen elämänuran, vai ei. Näin on myös meidän kaikkien muidenkin kohdalla, päätös pitää tehdä,joko täällä ollessamme,tai sitten tulevan elämämme alkutaipaleella. Mutta se kumman valitsee,on täysin jokaisen itse päätettävissä. Sillä kohtaa meillä on absoluuttisesti vapaa tahto. Näin Jumala on itse säätänyt. Hän ei alennu pakottamaan ketään. Siksi siitä ikuisenelämänurasta saa myös kieltäytyä. Mutta silloin hänen kohdaltaan myös kaikki loppuu. Ei tule mitään helvettiä,eikä muutakaan olotilaa. Jos ihmisen mielen virtapiirit ovat rikkoutuneet niin pahoin,että se estää tahtotoiminnan (silloin myös kyvyn palvontaan,pyrkiä tulemaan Jumalan kaltaiseksi), hänet katsotaan hengellisesti kuolleeksi ja eloonjääminen ikuiseen elämään riippuu siitä,millaisen päätöksen hän on aiemmin tehnyt. Sielu syntyy sillä hetkellä, kun Isän henkiOpastaja asettuu ihmisen mieleen. Ja kanssakäyminen mielen ja Opastajan välillä on se,joka aiheuttaa sielun kasvua,hengellistymistä,Jumalan kaltaiseksi tulemista. Juuri Opastajan kautta Isä ottaa meihin yhteyttä ,hienovaraisesti ajatuksiamme suunnaten,mitenkään tahtotoimintaamme puuttumatta. Ja juuri tämä kasvava sielu, joka on paitsi meidän aineellisen minuutemme hengellinen vastine, se on myös ainoa tapa siirtää ruumiin kuoleman yli se mitä me olemme tässä elämässä saavuttaneet hengellisyyttä, Jumalankaltaisuutta. Sillä Jumalallisuus on se mitä me kaikkina aikakausina tavoittelemme. Kuolema ei lisää kokemukseemme muuta,kuin ylösnousemuksen kokemuksen. Jos syntyisimme uudelleen vaikka kuinka monta kertaa,niin kokemukseemme se antaisi vain uudelleensyntymien toiston,ei mitään uutta.

        Tässä on kuitenkin ehto, aivan samoin kuin Raamatussakin...miksi Jumala ehdollistaisi?
        Vapaa tahtoa ei pysty läheskään kaikki toteuttamaan, eli valtaisa joukko päättäisi kotalonsa muissa svääreissä (syntymästään vammaiset ym, ym).

        Kyllä Jumala tietää, että jokaisen sielun pitää syntyä uudelleen 'ylhäältä', jotta pystyy ylipäätään oivaltamaan elämän tarkoituksen.
        Mielestäni ehdollistaminen on siten sopimaton Jumaluudelle.....sen Pyhyyden valtavalle käsittämättömyydelle?


      • Fm
        Myötäeläjä kirjoitti:

        Tässä on kuitenkin ehto, aivan samoin kuin Raamatussakin...miksi Jumala ehdollistaisi?
        Vapaa tahtoa ei pysty läheskään kaikki toteuttamaan, eli valtaisa joukko päättäisi kotalonsa muissa svääreissä (syntymästään vammaiset ym, ym).

        Kyllä Jumala tietää, että jokaisen sielun pitää syntyä uudelleen 'ylhäältä', jotta pystyy ylipäätään oivaltamaan elämän tarkoituksen.
        Mielestäni ehdollistaminen on siten sopimaton Jumaluudelle.....sen Pyhyyden valtavalle käsittämättömyydelle?

        Jumala on ehdottomasti persoonallinen, jopa superpersoona. Hän on kaiken persoonallisuuden alkulähde ja kaikkien persoonallisuuksien ja kaikkia persoonallisuuksia rakastava Isä. Persoonallisuutta ei olemassa ilman tahtoa ja tahtoa ei ilmene ilman persoonallisuutta. Universaalinen Isä lahjoittaa persoonallisuuden,kun ihminen tekee ensimmäisen tahdollisen teon(keskimäärin 5-6 vuotiaana). Persoonallisuus yhdistää ihmisen osatekijät. Sielu syntyy silloin,kun Jumalallinen Opastaja saapuu asumaan ihmisen mieleen. Mutta sielu ei ole persoona,vaan ihmisen mieleen syntyvä ja siellä kasvava, johon taltioituu kaikki se, mikä on hengellisesti säilyttämisen arvoista,se on ihmisen aineellisen minuuden hengellinen vastine ja ainoa tapa siirtää ne"tuonpuoleiseen. Jotta Jumalan säätämä persoonallisuuden vapaa tahto päättää tulevaisuudestaan toteutuisi oikeasti,ei Jumala siksi puutu tämän päätöksen tekoon. Ehdollistuminen tässä on väistämätön, koska on valinnan mahdollisuus, vapaa valinnan oikeus ja koska valinta on tehtävä. Mikään ihmisen fyysinen sairaus ei ole esteenä saavuttaa eloonjäämistä,mikäli hän sitä haluaa ja hänellä on kyky ja halu oppia tuntemaa Jumalaa ja pyrkiä tulemaan Hänen kaltaisekseen, eikä hänen mielen virtapiiriensä rikkoutuminen estä kykyä tuntea hyvä ja paha ja tehdä valikoivasti eroa näiden välillä, kykyä palvontaan. Kun Jeesus puhui siitä,että meidän pitää uudestisyntyä ylhäältä, hän tarkoitti sitä,että ihmisten pitäisi tämän aineellisen maailman asioiden lisäksi kiinnittää huomiota myös näkymättömän hengellisen maailman asioihin. Uudestisyntyminen tarkoitti tietoista hengessä tapahtuvaa suhtaumisen muutosta ihmisen yläpuolisiin realiteetteihin, eikä uudelleen syntymistä joksikin toiseksi persoonaksi. Me olemme sama persoonallisuus koko ikuisen olemassaoloajan. Persoonallisuus ei muutu, vaikka kaikki muu voikin muuttua.


    • Tässä täytyy nyt todeta, että Jumalanäkemyksiä on kirjava määrä ja tämä Sinun näkemyksesi edustaa Raamatun julistamaa sanomaa. Tarkentaisin vielä, että suunta on JT :t ja samantyypisen asian olisi voinut lukea 'Vartiotornista'.

      Hyvä että on näkemyksiä, niinhän pitääkin olla...kaikki positiivinen on hyvä asia ja kaikki aikanaan selviää lopullisesti.

      • Fm

        Rakastava isä huolehtii aina lapsistaan ja pyrkii pitämään heidät "oikealla tiellä", antamalla heille todellisuutta vastaavaa tietoa ja opastusta ,heidän kehitystasoaan vastaavalla tasolla. Ihmisten hämmennys johtuu alkukantaisista ihmisperäisistä kehitysuskonnoista juontuvista erilaisista uskon-ja Jumalakäsityksistä ja filosofisesta kaaoksesta. Jeesus,jonka elämä ja opetukset olivat neljäs käänteentekevä Jumalallinen ilmoitus ihmiskunnalle,paljasti meille todellisen Jumala Isän ja mikä on ihmisen suhde Häneen ja osoitti ihmisille tien Isän tykö sillä,mitä ja miten hän uskoi. Tästä Jeesuksen elämästä ja hänen opetuksistaan päätyi kuitenkin Raamattuun vain vähän ja sekin lähestulkoon erheellisessä muodossa. Mutta kertomukset Jeesuksen elämästä ja opetuksista sellaisina,kuin ne oikeasti tapahtuivat,ovat luettavissa Urantia-kirjan lopussa. Tämän Urantia-kirjan luvut ovat juuri sitä rakastavan Isän antamaa tietoa ja opastusta,joka auttaa meitä löytämään ja jatkamaan sillä "tiellä, jolla saavutetaan kokemuksen kautta Jumalallisuutta,Jumalan kaltaiseksi tulemista. Urantia-kirjan opastukseen voi luottaa,koska sen luvut ovat toimittanee t universumin hallinnollisissa tehtävissä toimiva 24-jäseninen henkiolentojen ryhmä,jotka Jumaluutta edustavat Päivien Ikuiset ovat tähän tehtävään valtuuttaneet. Sitten kun ihmiskunta taas aikojen kuluttua on varttunut uudelle kehityksen ja ymmärryksen tasolle,on taas Isältä tulevan uuden laajemman ja kattavamman ilmoituksen aika.


    • Sanoit, että Jumala on ehdottomasti personaallinen?

      Tarkoittaako tämä, että Hän on 'käsinkoskeltava', verrattavissa esim. fyysiseen kehoon??

      • Tämä personaallisuus Jumaluudesta jakaa ihmismielet......personaallinen...persoonaton???

        Kun ihminen yksilötasolla elää ja kokee, on tämä asia hyvin keskeinen. Ajatellaan rukousta....koska yksi taho opettaa, ettei esim. rukoilulla ole merkitystä....koska kaikki tarvittava löytyy omasta itsestä (persoonaton Jumala).

        Toinen taho väittää..että pitää rukoilla 'personaallista' Jumalaa koska tämä on ja vaikuttaa keskeisesti, lue fyysisesti.
        Milloinka voidaan sanoa, että miten Jumalaan tulee suhtautua käsitteenä?

        Tähän me tuskin saadaan vastausta, joten Rakkaus lienee paras immuniteetti kaikkiin elämän ongelmakysymyksiin.
        'Totuus' on Jumala....näin, mutta 'Rakkaus' on Jumaluutta.


      • Fm
        Myötäeläjä kirjoitti:

        Tämä personaallisuus Jumaluudesta jakaa ihmismielet......personaallinen...persoonaton???

        Kun ihminen yksilötasolla elää ja kokee, on tämä asia hyvin keskeinen. Ajatellaan rukousta....koska yksi taho opettaa, ettei esim. rukoilulla ole merkitystä....koska kaikki tarvittava löytyy omasta itsestä (persoonaton Jumala).

        Toinen taho väittää..että pitää rukoilla 'personaallista' Jumalaa koska tämä on ja vaikuttaa keskeisesti, lue fyysisesti.
        Milloinka voidaan sanoa, että miten Jumalaan tulee suhtautua käsitteenä?

        Tähän me tuskin saadaan vastausta, joten Rakkaus lienee paras immuniteetti kaikkiin elämän ongelmakysymyksiin.
        'Totuus' on Jumala....näin, mutta 'Rakkaus' on Jumaluutta.

        Jumala on puhdasta henkeä ja energiaa oleva Infiniittinen (rajaton ja rajoittamaton) persoonallisuus, jonka olemusta kuvastaa totuus, kauneus, hyvyys ja rakkaus, tosiasiassa Hän on ne kaikki ja paljon, paljon muuta. Hän ei ole käsin kosketeltavissa. Hän olemuksensa ei ole fyysinen. Aineellisen mielen on mahdotonta täysin käsittää infiniittistä totuutta ja tosiasiaa ja siksikin Jumalan persoonallisuuden hahmo ei ole määriteltävissä. Mutta me voimme tuntea-konkreettisesti kokea Hänet, saamamme ja toisaalta osoittamamme rakkauden puitteissa. Sekä siinä,kun katsomme häneen ja näemme hänet hengellisenä Isänämme ja itsemme Hänen poikinaan ja tyttärinään. Hän on rakastava persoona ja samalla persoonallinen rakkaus. Panteistinen käsitys,jonka mukaan Jumala ei voi olla persoona,koska hänellä ei ole ruumista,on kolossaalinen erehdys. Persoonallisuuden lahjoittaa Jumala Isä. Persoonallisuus yksilöi ja ainutkertaistaa saajansa,toista joka on yksi ja sama,ei koskaan ilmaannu olemassaolon todellisuuteen. Persoonallisuus voidaan lahjoittaa mille tahansa elävälle energiajärjestelmälle,jolla on mieli tai henki. (ihminen on sähkökemiallinen kone,jolle on lahjoitettu persoonallisuus ja mieli ja jossa henki (Jumalallinen Opastaja) pyrkii hallitsevaan asemaan. Jumala asuu Paratiisissa,eikä Hän persoonana poistu sieltä koskaan, mutta lähettämänsä Opastajan välityksellä ja kautta Hän on mitä läheisimmin yhteydessä kuhunkin henkilökohtaisesti. Juuri se, että Jumala ja ihminen ovat persoonallisia,mahdollistaa tällaisen yksilökohtaisen, vapaatahtoisen ja tasavertaisen kanssakäymisen.


      • Myötäeläjä
        Fm kirjoitti:

        Jumala on puhdasta henkeä ja energiaa oleva Infiniittinen (rajaton ja rajoittamaton) persoonallisuus, jonka olemusta kuvastaa totuus, kauneus, hyvyys ja rakkaus, tosiasiassa Hän on ne kaikki ja paljon, paljon muuta. Hän ei ole käsin kosketeltavissa. Hän olemuksensa ei ole fyysinen. Aineellisen mielen on mahdotonta täysin käsittää infiniittistä totuutta ja tosiasiaa ja siksikin Jumalan persoonallisuuden hahmo ei ole määriteltävissä. Mutta me voimme tuntea-konkreettisesti kokea Hänet, saamamme ja toisaalta osoittamamme rakkauden puitteissa. Sekä siinä,kun katsomme häneen ja näemme hänet hengellisenä Isänämme ja itsemme Hänen poikinaan ja tyttärinään. Hän on rakastava persoona ja samalla persoonallinen rakkaus. Panteistinen käsitys,jonka mukaan Jumala ei voi olla persoona,koska hänellä ei ole ruumista,on kolossaalinen erehdys. Persoonallisuuden lahjoittaa Jumala Isä. Persoonallisuus yksilöi ja ainutkertaistaa saajansa,toista joka on yksi ja sama,ei koskaan ilmaannu olemassaolon todellisuuteen. Persoonallisuus voidaan lahjoittaa mille tahansa elävälle energiajärjestelmälle,jolla on mieli tai henki. (ihminen on sähkökemiallinen kone,jolle on lahjoitettu persoonallisuus ja mieli ja jossa henki (Jumalallinen Opastaja) pyrkii hallitsevaan asemaan. Jumala asuu Paratiisissa,eikä Hän persoonana poistu sieltä koskaan, mutta lähettämänsä Opastajan välityksellä ja kautta Hän on mitä läheisimmin yhteydessä kuhunkin henkilökohtaisesti. Juuri se, että Jumala ja ihminen ovat persoonallisia,mahdollistaa tällaisen yksilökohtaisen, vapaatahtoisen ja tasavertaisen kanssakäymisen.

        Näin saarnaat, perustaen tietosi Urantiaan......samoin tekevät ne uskovat, jotka perustavat pilkulleen kaiken Raamattuun?

        Eikö ihmis'sielu ole oikeutettu omaan ajatteluun, eli missä on oma ajattelu?


      • Fm
        Myötäeläjä kirjoitti:

        Näin saarnaat, perustaen tietosi Urantiaan......samoin tekevät ne uskovat, jotka perustavat pilkulleen kaiken Raamattuun?

        Eikö ihmis'sielu ole oikeutettu omaan ajatteluun, eli missä on oma ajattelu?

        Ei toki saarnata ole tarkoitus,vaan kertoa sellaisen tiedonlähteen olemassaolosta,joka laajasti,kattavasti ja ymmärrettävästi kertoo Jumaluudesta,universumien rakenteesta ja hallinnosta,ihmisen alkuperästä,kohtalosta ja päämäärästä, vastaa ihmisen syvällisimpiinkin hengellisiin kaipauksiin jne. Ihminen on vapaan tahdon omaava,vapaaseen ajatteluun kykenevä yksilöllisen persoonallisuuden omaava olento,jolla on mieli ja jossa henki pyrkii hallitsevaan asemaan. Mieli toimii välittäjänä aineen ja hengen välillä. Mieli on se areena jossa ajattelu tapahtuu. Ajattelu on se prosessi , joka auttaa ihmistä tekemään valintojansa ja päätöksiänsä. Mielen kapasiteetti, kyky ymmärtää todellisuutta ja asioita, tietämättömyys, opetukset, perinteet, kulttuuri, ennakkoasenteet, vihamielisyys, suvaitsemattomuus jne, vaikuttavat osaltaan ajattelun tuloksellisuuteen,siihen,mihin sitten ajattelu johtaa. Kun puhutaan oikeasta uskonnosta, niin se nimenomaan on yhtälailla tapa sekä elää,että ajatella. Ei muodollisia palvontamenoja ja opinkappaleiden toistoa. Mitään muodollista palvontaa ei Jumala ihmisiltä vaadi. Ajattelu(viisauden tavoittelu), uskonnollisuus ja palvonta(pyrkimys Jumalankaltaisuteen)ovat ne,jotka nostavat ihmisen eläimen tason yläpuolelle. Aina kun ihminen toteuttaa itseään, ajattelematta seurauksia, hän toimii olemassaolon eläimellisellä tasolla. Ajattelu on yksilöllistä ja siksi jokainen muodostaa aina oman käsityksensä asioista. Ajattelu on tapa lähestyä Jumalaa. Ihminen elää uskontoaan, kun hän tekee ja toteuttaa niitä valintoja päätöksiä, joihin hän on ajattelussaan päätynyt. Kun hän näissä valinnoissaan pyrkii toteuttamaan niitä arvoja, joita hän käsittää Jumalan edustavan(rakkautta,totuutta,kauneutta ja hyvyyttä),saavuttaa hän hengellistymistä, Jumalan kaltaisuutta. Ja ajattelun kautta ihminen on myös yhteydessä sisäiseen Opastajaansa( Ajatuksensuuntaajaansa).


      • Fm kirjoitti:

        Ei toki saarnata ole tarkoitus,vaan kertoa sellaisen tiedonlähteen olemassaolosta,joka laajasti,kattavasti ja ymmärrettävästi kertoo Jumaluudesta,universumien rakenteesta ja hallinnosta,ihmisen alkuperästä,kohtalosta ja päämäärästä, vastaa ihmisen syvällisimpiinkin hengellisiin kaipauksiin jne. Ihminen on vapaan tahdon omaava,vapaaseen ajatteluun kykenevä yksilöllisen persoonallisuuden omaava olento,jolla on mieli ja jossa henki pyrkii hallitsevaan asemaan. Mieli toimii välittäjänä aineen ja hengen välillä. Mieli on se areena jossa ajattelu tapahtuu. Ajattelu on se prosessi , joka auttaa ihmistä tekemään valintojansa ja päätöksiänsä. Mielen kapasiteetti, kyky ymmärtää todellisuutta ja asioita, tietämättömyys, opetukset, perinteet, kulttuuri, ennakkoasenteet, vihamielisyys, suvaitsemattomuus jne, vaikuttavat osaltaan ajattelun tuloksellisuuteen,siihen,mihin sitten ajattelu johtaa. Kun puhutaan oikeasta uskonnosta, niin se nimenomaan on yhtälailla tapa sekä elää,että ajatella. Ei muodollisia palvontamenoja ja opinkappaleiden toistoa. Mitään muodollista palvontaa ei Jumala ihmisiltä vaadi. Ajattelu(viisauden tavoittelu), uskonnollisuus ja palvonta(pyrkimys Jumalankaltaisuteen)ovat ne,jotka nostavat ihmisen eläimen tason yläpuolelle. Aina kun ihminen toteuttaa itseään, ajattelematta seurauksia, hän toimii olemassaolon eläimellisellä tasolla. Ajattelu on yksilöllistä ja siksi jokainen muodostaa aina oman käsityksensä asioista. Ajattelu on tapa lähestyä Jumalaa. Ihminen elää uskontoaan, kun hän tekee ja toteuttaa niitä valintoja päätöksiä, joihin hän on ajattelussaan päätynyt. Kun hän näissä valinnoissaan pyrkii toteuttamaan niitä arvoja, joita hän käsittää Jumalan edustavan(rakkautta,totuutta,kauneutta ja hyvyyttä),saavuttaa hän hengellistymistä, Jumalan kaltaisuutta. Ja ajattelun kautta ihminen on myös yhteydessä sisäiseen Opastajaansa( Ajatuksensuuntaajaansa).

        Täällä on kaksi selkeästi erottuvaa näkökantaa....puhutaan persoonallisesta ja persoonattomasta Jumalasta.

        Raamattu ja Urantia edustavat Jumalaa persoonana.....sitten on persoonaton Jumala, joka on kaikkialla....luonnossa, ihmisissä, eläimissä....universumeissa ym ym...emmehän edes ymmärrä asian valtavuutta, emmekä keksi sanoja Minä Olen' kuvailuun?

        Mitä mieltä olet, kuinka nämä käsitteet pitää oivaltaa ja tai erottaa toisistaan?
        Onko 'sielu' persoonaton ja yhteydessä persoonattomaan 'Minä Olen'?


      • Fm
        Myötäeläjä kirjoitti:

        Täällä on kaksi selkeästi erottuvaa näkökantaa....puhutaan persoonallisesta ja persoonattomasta Jumalasta.

        Raamattu ja Urantia edustavat Jumalaa persoonana.....sitten on persoonaton Jumala, joka on kaikkialla....luonnossa, ihmisissä, eläimissä....universumeissa ym ym...emmehän edes ymmärrä asian valtavuutta, emmekä keksi sanoja Minä Olen' kuvailuun?

        Mitä mieltä olet, kuinka nämä käsitteet pitää oivaltaa ja tai erottaa toisistaan?
        Onko 'sielu' persoonaton ja yhteydessä persoonattomaan 'Minä Olen'?

        Universaalinen Isä, joka ilmoittaa olevansa "MINÄ OLEN",ilmoittaa myös olevansa persoonallinen Jumala Isä, kaiken todellisuuden alkuunpanija, valvoja ja ylläpitäjä. Hänestä juontuu ja Häneen sisältyy KAIKKI mitä konsanaan on ja voi olla olemassa. Hän on alku ja loppu, ensimmäinen ja viimeinen. Siksi onkin oikeampaa sanoa, että universumit, elävät olennot, luonto jne. ovat Hänessä, kuin sanoa, että Hän on niissä. Se että jotkut ovat käsittäneet Hänet persoonattomaksi, johtuu ihmisten erheellisistä tulkinnoista. Sielu syntyy ihmisen mieleen silloin, kun Isä lähettää henkiOpastajansa sinne asumaan. Sielu ei ole persoona, mutta se syntyy persoonallisen ihmisen mieleen ja se kasvaa ja saa kasvunsa siitä, kun ihminen mielessään tekee moraalisia päätöksiä, pyrkii samaistumaan siihen, mitä Opastaja edustaa, Isän kaltaisuuteen. Sielu ei ole se ihminen, joka kommunikoi Opastajan kanssa, vaan sielu on ihmisen hengellinen minuus,jo ka kasvaa ja on ainoa tapa, millä täältä voidaan siirtää "tuonpuoleiseen" se, mikä on säilyttämisen arvoista. Elikkä Jumala on persoonallinen. Jumalaan sisältyy kaikki, me olemme hänessä. Sielu ei persoona, se on hengellinen minuutemme. Sielu ja persoonallisuus ovat ne, jotka säilyvät aineellisen kuoleman yli. Sielu kasvaa mielen Jumalallisuuden tavoittelusta, moraalisista päätöksistä. Sielu ja tämä Jumalallinen henkiOpastaja fuusioituvat sitten aikanaan, kun tämä kehittyvä sielu on saavuttanut sen tason, mitä Opastaja Jumalallisuudessa edustaa ja tämä Jumalallisen hengen ja sielun fuusio juuri on ikuisen elämän takeena, mutta vain, jos ihminen on näin vakaasti ja lopullisesti päättänyt.


      • Totuus on sinussa
        Fm kirjoitti:

        Universaalinen Isä, joka ilmoittaa olevansa "MINÄ OLEN",ilmoittaa myös olevansa persoonallinen Jumala Isä, kaiken todellisuuden alkuunpanija, valvoja ja ylläpitäjä. Hänestä juontuu ja Häneen sisältyy KAIKKI mitä konsanaan on ja voi olla olemassa. Hän on alku ja loppu, ensimmäinen ja viimeinen. Siksi onkin oikeampaa sanoa, että universumit, elävät olennot, luonto jne. ovat Hänessä, kuin sanoa, että Hän on niissä. Se että jotkut ovat käsittäneet Hänet persoonattomaksi, johtuu ihmisten erheellisistä tulkinnoista. Sielu syntyy ihmisen mieleen silloin, kun Isä lähettää henkiOpastajansa sinne asumaan. Sielu ei ole persoona, mutta se syntyy persoonallisen ihmisen mieleen ja se kasvaa ja saa kasvunsa siitä, kun ihminen mielessään tekee moraalisia päätöksiä, pyrkii samaistumaan siihen, mitä Opastaja edustaa, Isän kaltaisuuteen. Sielu ei ole se ihminen, joka kommunikoi Opastajan kanssa, vaan sielu on ihmisen hengellinen minuus,jo ka kasvaa ja on ainoa tapa, millä täältä voidaan siirtää "tuonpuoleiseen" se, mikä on säilyttämisen arvoista. Elikkä Jumala on persoonallinen. Jumalaan sisältyy kaikki, me olemme hänessä. Sielu ei persoona, se on hengellinen minuutemme. Sielu ja persoonallisuus ovat ne, jotka säilyvät aineellisen kuoleman yli. Sielu kasvaa mielen Jumalallisuuden tavoittelusta, moraalisista päätöksistä. Sielu ja tämä Jumalallinen henkiOpastaja fuusioituvat sitten aikanaan, kun tämä kehittyvä sielu on saavuttanut sen tason, mitä Opastaja Jumalallisuudessa edustaa ja tämä Jumalallisen hengen ja sielun fuusio juuri on ikuisen elämän takeena, mutta vain, jos ihminen on näin vakaasti ja lopullisesti päättänyt.

        Fm,

        Missä kontekstissa universaali Isä ilmoittaa olevansa "MINÄ OLEN"? Mistä olet tämän lukenut tai kuullut? Miten voit varmistaa lähteesi alkuperän?

        Mistä tiedät, että ihmiset, jotka uskovat persoonattomaan Jumalaan ovat väärässä? Miten universumin Isän voi tulkita erheellisesti jos se kuitenkin on olemassa? Mihin mielemme opastaja meitä johtaa?


      • Totuus on sinussa
        Myötäeläjä kirjoitti:

        Täällä on kaksi selkeästi erottuvaa näkökantaa....puhutaan persoonallisesta ja persoonattomasta Jumalasta.

        Raamattu ja Urantia edustavat Jumalaa persoonana.....sitten on persoonaton Jumala, joka on kaikkialla....luonnossa, ihmisissä, eläimissä....universumeissa ym ym...emmehän edes ymmärrä asian valtavuutta, emmekä keksi sanoja Minä Olen' kuvailuun?

        Mitä mieltä olet, kuinka nämä käsitteet pitää oivaltaa ja tai erottaa toisistaan?
        Onko 'sielu' persoonaton ja yhteydessä persoonattomaan 'Minä Olen'?

        Tietääkseni raamattu ei esitä Jumalaa persoonana. Jeesus esittää jumalaa persoonana, ja jumala itsessään on persoonaton. Ja jokainen persoona on jumalaan sidottu. Uskon, että historialliset tapahtumat ovat jonkin verran sotkeneet raamatun jumalakuvaa, ja että sen aikaisella valtiolla on ollut sormensa pelissä sen muokkaamisessa.

        Mielestäni Jumala on ainoastaan siellä, mitä kykenet ajatuksellasi käsittelemään. Paradoksaalista on se, että me voimme määrittää kaikkeuden, ilman että ymmärrämme mitä se sisältää. Kaikkeus on muuttuva käsite. Se nähdään erilailla eri ajassa. Kaikkeus on se, mitä sinä uskot sen olevan ja sen tähden Jumalasi sinulle sen määrittää.

        Mutta hyviä keskusteluja täällä on käyty, se on ainakin totta! :)


      • Totuus on sinussa kirjoitti:

        Tietääkseni raamattu ei esitä Jumalaa persoonana. Jeesus esittää jumalaa persoonana, ja jumala itsessään on persoonaton. Ja jokainen persoona on jumalaan sidottu. Uskon, että historialliset tapahtumat ovat jonkin verran sotkeneet raamatun jumalakuvaa, ja että sen aikaisella valtiolla on ollut sormensa pelissä sen muokkaamisessa.

        Mielestäni Jumala on ainoastaan siellä, mitä kykenet ajatuksellasi käsittelemään. Paradoksaalista on se, että me voimme määrittää kaikkeuden, ilman että ymmärrämme mitä se sisältää. Kaikkeus on muuttuva käsite. Se nähdään erilailla eri ajassa. Kaikkeus on se, mitä sinä uskot sen olevan ja sen tähden Jumalasi sinulle sen määrittää.

        Mutta hyviä keskusteluja täällä on käyty, se on ainakin totta! :)

        Raamatussa on jossain Jeesuksen maininta..'Päänne hiuksetkin on luettu'.

        Jos tässä ei piile mitään vertausta, täytyy ihmisessä olla 'jokin' joka päivittää kaikki tekemämme asiat...ajatukset ym?
        Päivittää nimenomaan joka hetken johonkin suurempaan 'tiedostoon'.
        Kuinka 'Minä
        Olen' muuten voisi olla kaikkitietävä?

        Keskustelu ei täällä ole helppoa, koska pitäisi myös ajatella...yrittää sovittaa johdonmukaisinta ajatusta järjestykseen.
        Eihän sellainen ole helppoa, on hajottavia tekijöitä palstalla ja elävässä ympäristössä.


      • Fm
        Myötäeläjä kirjoitti:

        Raamatussa on jossain Jeesuksen maininta..'Päänne hiuksetkin on luettu'.

        Jos tässä ei piile mitään vertausta, täytyy ihmisessä olla 'jokin' joka päivittää kaikki tekemämme asiat...ajatukset ym?
        Päivittää nimenomaan joka hetken johonkin suurempaan 'tiedostoon'.
        Kuinka 'Minä
        Olen' muuten voisi olla kaikkitietävä?

        Keskustelu ei täällä ole helppoa, koska pitäisi myös ajatella...yrittää sovittaa johdonmukaisinta ajatusta järjestykseen.
        Eihän sellainen ole helppoa, on hajottavia tekijöitä palstalla ja elävässä ympäristössä.

        Infiniittinen (rajaton, rajoittamaton) Jumala, joka on Kaikkivaltias, Kaikkialla oleva, Kaikentietävä, on sellainen, jolle MIKÄÄN ei ole mahdotonta. Hän omaa ja hallitsee kaikki kyvyt, taidot ja menetelmät, vain Hänen tahtonsa voi rajoittaa Häntä. Hän on täysin tietoinen kaikesta, riippumatta siitä, ottaako Häneenpäin kukaan yhteyttä, vai ei. Häneen sisältyy KAIKKI.


      • Totuus
        Myötäeläjä kirjoitti:

        Raamatussa on jossain Jeesuksen maininta..'Päänne hiuksetkin on luettu'.

        Jos tässä ei piile mitään vertausta, täytyy ihmisessä olla 'jokin' joka päivittää kaikki tekemämme asiat...ajatukset ym?
        Päivittää nimenomaan joka hetken johonkin suurempaan 'tiedostoon'.
        Kuinka 'Minä
        Olen' muuten voisi olla kaikkitietävä?

        Keskustelu ei täällä ole helppoa, koska pitäisi myös ajatella...yrittää sovittaa johdonmukaisinta ajatusta järjestykseen.
        Eihän sellainen ole helppoa, on hajottavia tekijöitä palstalla ja elävässä ympäristössä.

        Keskustelu sielusta tai Jumalasta ylipäätään ei ole helppoa, koska ajattelua rajataan omiin näkemyksiin. Mielestäni ei ole johdonmukaista pitää totena totuutta, jota ei voi selittää. Sinulle johdonmukaista voi olla se, että kun vesilasi kaatuu, vesi tippuu lattialle. Miten kuuro ja sokea henkilö voi tietää, että vesi tippui lattialle? Jos sinä tuntoaisitia käyttämällä kerrot sokealle, että vesi tippui lattialle tai pöydälle, hänen totuutensa on sinun "sanan" varassa. Se, mitä me pidämme totuutena on täysin subjektiivista. Samat totuudet eivät ole täysin johdonmukaisia kaikille.

        Joten mikä on sinun johdonmukaisuutesi ja miksi sinä siihen uskot?


      • Fm
        Totuus on sinussa kirjoitti:

        Tietääkseni raamattu ei esitä Jumalaa persoonana. Jeesus esittää jumalaa persoonana, ja jumala itsessään on persoonaton. Ja jokainen persoona on jumalaan sidottu. Uskon, että historialliset tapahtumat ovat jonkin verran sotkeneet raamatun jumalakuvaa, ja että sen aikaisella valtiolla on ollut sormensa pelissä sen muokkaamisessa.

        Mielestäni Jumala on ainoastaan siellä, mitä kykenet ajatuksellasi käsittelemään. Paradoksaalista on se, että me voimme määrittää kaikkeuden, ilman että ymmärrämme mitä se sisältää. Kaikkeus on muuttuva käsite. Se nähdään erilailla eri ajassa. Kaikkeus on se, mitä sinä uskot sen olevan ja sen tähden Jumalasi sinulle sen määrittää.

        Mutta hyviä keskusteluja täällä on käyty, se on ainakin totta! :)

        'totuus on sinussa' On mieluista käydä hyviä keskusteluja vilpittömässä mielessä kaikista asioista, mutta erityisesti Jumalaa, todellisuutta ja ihmisen olemassaoloa koskevaa. Jumala on korkein arvo, mitä me ymmärrämme. Hän on todellisuuden Ensimmäinen olemassaoleva. Hän on se, josta kaikki todellisuus juontuu, Hän on sen kaiken pannut alulle ja ylimpänä Hän myös valvoo ja ylläpitää sitä. Jumala on puhdasta henkeä ja energiaa oleva omatahtoinen ja itsetajuinen Infiniittinen persoonallisuus. Hän asuu Kaiken Olevaisen Keskuksessa, Paratiisissa, joka sijatsee ikuisuudessa, josta ajallisuus ja avaruus alkavat sitä hipoen. Kaikki universumit kiertävät sitä. Se että, Jumalalla ei ole ruumista, tai että on Hän rajaton ja rajoittamaton, ei millään muotoa kumoa Hänen personallisuuttaan. Hän on kaiken persoonallisuuden lähde ja kaikkien persoonien hengellinen Isä. Elämme täällä älyllisen ja aineellisen olemassaolon alimmalla tasolla persoollisuuden oikeuden omaavana olentona. Ihmisen tehtävänä on elää kokemuksellinen elämä täällä ja tämä sama kokemuksellinen elämä jatkuu aineellisen kuolemamme jälkeen, kun meidät on uudelleenpersonoitu tulevassa maailmassa. Meidän pitäisi elämänkokemuksien kautta opetella ja oppia tuntemaan totuus, saavuttaa Jumalan kaltaisuus, tulla kokemuksellisesti täydellistyneiksi hengiksi, niinkuin se on kokemalla saavutettavissa. Elikkä silloin me pystymme suhtautumaan ja asennoitumaan maailmankaikkeuden mihinkä hyvänsä asiaan, tilanteeseen tai tapahtumaan, niiden pienintäkin yksityiskohtaa myöten niinkuin Jumalat suhtautuisivat ja asennoituisivat. Sitä tarkoittaa löytää totuus, tulla Hänen tykönsä ja Hänen kaltaisekseen, täyttää Jumalan kehoitus ja tahto,"olkaa tekin täydelliset,niinkuin Minä olen täydellinen". Ja tämä kaikki siksi,että meistä on tarkoitus tulla luotettavia hallintovirkailijoita ulkouniversumeihin, joita ollaan organisoimassa ja jotka aikanaan saatetetaan asutuksen piiriin. Tämä Jumalallinen Opastaja pyrkii opastamaan meitä juuri tämän tavoitteen saavuttamiseen, hienovaraisesti ajatuksiamme suuntaamalla, tekemään moraalisia päätöksiä, valitsemaan oikea ja hyvä, väärän ja pahan sijasta. Jumala ilmoittaa itsestään, vain ihmisen vastaanottokyky rajoittaa sitä. Minua inspiroi ja motivoi Urantia-kirjan luvut, kirjan, joka ilmoittaa olevansa viides Jumalallinen käänteentekevä ilmoitus ihmiskunnalle. Kirjana sitä on saatavilla Suomen Urantia-säätiöltä, luettavissa myös netissä. :-)


      • Totuus kirjoitti:

        Keskustelu sielusta tai Jumalasta ylipäätään ei ole helppoa, koska ajattelua rajataan omiin näkemyksiin. Mielestäni ei ole johdonmukaista pitää totena totuutta, jota ei voi selittää. Sinulle johdonmukaista voi olla se, että kun vesilasi kaatuu, vesi tippuu lattialle. Miten kuuro ja sokea henkilö voi tietää, että vesi tippui lattialle? Jos sinä tuntoaisitia käyttämällä kerrot sokealle, että vesi tippui lattialle tai pöydälle, hänen totuutensa on sinun "sanan" varassa. Se, mitä me pidämme totuutena on täysin subjektiivista. Samat totuudet eivät ole täysin johdonmukaisia kaikille.

        Joten mikä on sinun johdonmukaisuutesi ja miksi sinä siihen uskot?

        'Joten mikä on sinun johdonmukaisuutesi ja miksi sinä siihen uskot'?

        Etsimistä tämä on ja nimenomaan sellaista 'totuutta' missä olisi jonkinmoinen johdonmukaisuus.
        Oma johdonmukaisuuteni vertailukohtana ja haasteena koen esim. erilaiset näkemykset sielusta.
        Voidaan kyllä sanoa, ettei mitään sielua ole...ei ole todisteita ja näyttöä.
        Siinä melkoinen haaste.

        Pitää kysenalaistaa sellaiset auktoriteetit, jotka opeillaan ovat alistaneet ja johdattaneet ihmisiä suorastaan harhaan.(Kirkot yms.)


      • Fm kirjoitti:

        'totuus on sinussa' On mieluista käydä hyviä keskusteluja vilpittömässä mielessä kaikista asioista, mutta erityisesti Jumalaa, todellisuutta ja ihmisen olemassaoloa koskevaa. Jumala on korkein arvo, mitä me ymmärrämme. Hän on todellisuuden Ensimmäinen olemassaoleva. Hän on se, josta kaikki todellisuus juontuu, Hän on sen kaiken pannut alulle ja ylimpänä Hän myös valvoo ja ylläpitää sitä. Jumala on puhdasta henkeä ja energiaa oleva omatahtoinen ja itsetajuinen Infiniittinen persoonallisuus. Hän asuu Kaiken Olevaisen Keskuksessa, Paratiisissa, joka sijatsee ikuisuudessa, josta ajallisuus ja avaruus alkavat sitä hipoen. Kaikki universumit kiertävät sitä. Se että, Jumalalla ei ole ruumista, tai että on Hän rajaton ja rajoittamaton, ei millään muotoa kumoa Hänen personallisuuttaan. Hän on kaiken persoonallisuuden lähde ja kaikkien persoonien hengellinen Isä. Elämme täällä älyllisen ja aineellisen olemassaolon alimmalla tasolla persoollisuuden oikeuden omaavana olentona. Ihmisen tehtävänä on elää kokemuksellinen elämä täällä ja tämä sama kokemuksellinen elämä jatkuu aineellisen kuolemamme jälkeen, kun meidät on uudelleenpersonoitu tulevassa maailmassa. Meidän pitäisi elämänkokemuksien kautta opetella ja oppia tuntemaan totuus, saavuttaa Jumalan kaltaisuus, tulla kokemuksellisesti täydellistyneiksi hengiksi, niinkuin se on kokemalla saavutettavissa. Elikkä silloin me pystymme suhtautumaan ja asennoitumaan maailmankaikkeuden mihinkä hyvänsä asiaan, tilanteeseen tai tapahtumaan, niiden pienintäkin yksityiskohtaa myöten niinkuin Jumalat suhtautuisivat ja asennoituisivat. Sitä tarkoittaa löytää totuus, tulla Hänen tykönsä ja Hänen kaltaisekseen, täyttää Jumalan kehoitus ja tahto,"olkaa tekin täydelliset,niinkuin Minä olen täydellinen". Ja tämä kaikki siksi,että meistä on tarkoitus tulla luotettavia hallintovirkailijoita ulkouniversumeihin, joita ollaan organisoimassa ja jotka aikanaan saatetetaan asutuksen piiriin. Tämä Jumalallinen Opastaja pyrkii opastamaan meitä juuri tämän tavoitteen saavuttamiseen, hienovaraisesti ajatuksiamme suuntaamalla, tekemään moraalisia päätöksiä, valitsemaan oikea ja hyvä, väärän ja pahan sijasta. Jumala ilmoittaa itsestään, vain ihmisen vastaanottokyky rajoittaa sitä. Minua inspiroi ja motivoi Urantia-kirjan luvut, kirjan, joka ilmoittaa olevansa viides Jumalallinen käänteentekevä ilmoitus ihmiskunnalle. Kirjana sitä on saatavilla Suomen Urantia-säätiöltä, luettavissa myös netissä. :-)

        'totuus on sinussa'
        Kyllä, totuus on meidän sisimmässä korkeammassa tietoisuudessa, kaikilla.

        Yksi fyysinen elämä ei tue kokemuksien kautta saavutettavaa määränpäätä, ei loogisesti ajateltuna.
        Tässä on ainakin minulle perusteltu syy suhtautua kriittisesti Urantian sanomaan.


      • Fm
        Myötäeläjä kirjoitti:

        'totuus on sinussa'
        Kyllä, totuus on meidän sisimmässä korkeammassa tietoisuudessa, kaikilla.

        Yksi fyysinen elämä ei tue kokemuksien kautta saavutettavaa määränpäätä, ei loogisesti ajateltuna.
        Tässä on ainakin minulle perusteltu syy suhtautua kriittisesti Urantian sanomaan.

        Me omaamme totuutta,( hengellistyneisyyttä, Jumalan kaltaisuutta) täsmälleen sen verran, kuin olemme sitä saavuttaneet. Me olemme totuuden etsijöitä, emme totuuden omistajia. Jumala omaa täydellisen totuuden ja meidän tehtävänämme on kokemuksellisella elämällämme saavuttaa se määrä Jumalallista totuutta, mikä on mahdollista kokemuksen kautta saavuttaa. Me aloitamme tämän totuuden etsinnän tässä maailmassa ja jatkamme sitä tulevissa maailmoissa, jotka aluksi vielä ovat aineellisia, niinkuin mekin tulemme olemaan, mutta erilaista ainetta, kuin nyt olemme ja missä olemme. Eteenpäin universumissa matkatessamme totuustietoutemme lisääntyy, hengellistymisemme( Jumalan kaltaiseksi tulomme) lisääntyy, mutta samalla aineellisuutemme vähenee. Kun sitten aikanaan saavumme Paratiisiin, olemme kokemuksellisesti täydellistyneitä henkiä ja olemme saavuttaneet totuutta (Jumalallisuutta) sen määrän, mitä kokemuksellisesti on saavutettavissa. Mutta koko tämä aikakauden kestävän matkan ajan olemme sama persoona, kuin täältä matkaan lähtiessämme, vaikka olomuotomme monesti muuttuukin alimmalta aineelliselta tasolta täydellistyneeksi hengeksi kehittyessämme.


      • Fm kirjoitti:

        Me omaamme totuutta,( hengellistyneisyyttä, Jumalan kaltaisuutta) täsmälleen sen verran, kuin olemme sitä saavuttaneet. Me olemme totuuden etsijöitä, emme totuuden omistajia. Jumala omaa täydellisen totuuden ja meidän tehtävänämme on kokemuksellisella elämällämme saavuttaa se määrä Jumalallista totuutta, mikä on mahdollista kokemuksen kautta saavuttaa. Me aloitamme tämän totuuden etsinnän tässä maailmassa ja jatkamme sitä tulevissa maailmoissa, jotka aluksi vielä ovat aineellisia, niinkuin mekin tulemme olemaan, mutta erilaista ainetta, kuin nyt olemme ja missä olemme. Eteenpäin universumissa matkatessamme totuustietoutemme lisääntyy, hengellistymisemme( Jumalan kaltaiseksi tulomme) lisääntyy, mutta samalla aineellisuutemme vähenee. Kun sitten aikanaan saavumme Paratiisiin, olemme kokemuksellisesti täydellistyneitä henkiä ja olemme saavuttaneet totuutta (Jumalallisuutta) sen määrän, mitä kokemuksellisesti on saavutettavissa. Mutta koko tämä aikakauden kestävän matkan ajan olemme sama persoona, kuin täältä matkaan lähtiessämme, vaikka olomuotomme monesti muuttuukin alimmalta aineelliselta tasolta täydellistyneeksi hengeksi kehittyessämme.

        Olet oikeassa, fyysisen tietoisuuden tasolle jää ainoastaan Rakkaus.
        Eli Rakkaus on kaikki ja on todellinen totuus.

        Jälleensyntymän tietoisuudesta en luovu, en ennenkuin muuta todistetaan.


    • pieru-sielu

      voisiko olla pieru? Olen kuullut että ihmisen kuollessa siltä pääsee paukku?! Näin ollen voisiko pieru olla sielu?

      Muutenkin sillä on sama sointu nimenäkin, vain parin kirjaimen ero...pieru-sielu

    • Mitä eroa on jumalalla ja kaiken lähteellä

      Kaiken lähde on ajaton kuolematon,eikä ole koskaan syntynyt eikä näiollen milloinkaan kuole, koska se on ajat elämä jonka osa myös me olemme

      Jumala taas on tästä tarkoituksellisesti muotoiltu versio, jolle on
      annettu pewrsoonallisia ominaisuuksia, sillä luominen persoonallinen ilmiö koska sille on pantu tarkoitus, ja sen takia se ei ole yhtään mitään
      Sanotaan, että meidän tulee rakastaa ja palvoa sitä, mutta jos jumala on rakkaus niin se ei vaadi plvontaa ja rakastamista

      Kaiken lähde josta koko maailmankaikkeus on ilmennyt on
      Rakkaus, gravitaatio,syyn ja seurauksen laki ajaton elämä joka ilmentää sitä myös ajassa ja aineessa, jossa se voi esiintyä vain elämien ketjuna,
      , sillä on vain tämä yksi elämä, mutta erillisyyden harha on syntynyt egon sielun myötä
      Kaiken lähde ei ole uskon asia, mutta se varjostaa meitä kärsivällisesti vuosituhannesta toiseen, että milloin ihminen avaa sen paratiisista lähtönsä jälkeen sulkemansa portin, ja palaa lähteeseensä

      • bedhead

        Tämä on siis sinun kokemuksesi asiasta... ja viittaat ilmeisesti Raamatun Jumala-kuvaan. Kiinnostaisi vaan tietää miten määrittelet tuon viljelemäsi "egon sielun"?


    • Totuus on sinussa

      Jos Jumala on havainnollisesti kuvailtavissa, sen olemassaolo on sidottu sinun mieleesi. Siten ei siis voi olla olemassa yhtä määritelmää Jumalalle, mikä johtaa siihen, että sielu = jumala = ajatus. Ainakin nykyhetkellä olen tätä mieltä.

      Jos esimerkiksi kirjain f kuvaisi yksittäisen ajattelijan ajatusta ja F olisi kuvaus kaikista yksittäisistä f:istä niin silloin mielestäni Jumaluus = F. Ja on mielestäni järkevää olettaa, että jokainen f on rajoitettu ja siten myös F on rajoitettu.

      Tarkoitan tällä sitä, että jos olisi olemassa kuvaus kaikkeudesta esim. K, johon F kuuluu (mutta F ~= K), niin silloin Jumaluuden käsite on rajoitettu F:ään, eikä siten Jumalaa ole olemassa kaikkialla K:ssa. Kun ns. tietoisuutemme lisääntyy, niin F osuus kasvaa absoluuttisesti K:ssa (muttei vätltämättä suhteellisesti).

      Näkemykset meidän kesken Jumalasta ovat siten täysin vastakkaiset. Uskon, että Jumala on henkilön sisäinen "ajatus", eikä siis ulkoinen olemus kuten Urantia-luvut antavat ymmärtää.

      Usko jälleensyntymiseen on korkeamman abstraktisuuden käsite, jota tuskin koskaan kyetään todistamaan myöden tai vastoin, ja se on siten myös jokaisen uskomuksen varassa. Minä uskon, että jälleensyntyminen tarkoittaa elämän kiertokulkua, jossa "maasta sinä olet tullut, ja maaksi sinä olet tuleva", ja sen vuoksi sielusi "jatkaa" jossain toisessa elämänmuodossa.

      Kuten on nähtävissä, samat käsitteet saavat hyvin monta eri merkitystä, eikä voida puhua samasta käsitteestä eri henkilöiden kesken ilman, että tunnetaan henkilön käsitteelle antama määritelmä.

      En kiellä oikeellisuutta ulkoisesta jumaluudesta ja annan heille, jotka siihen uskovat, oman hyväksyntäni.

      • Fm

        Jumala on konkreettisesti olemassa. Hänen asuinsijansa ovat konkreettiset (todelliset). Molemmat ovat meistä hyvin etäällä, niin matkan, kuin käsitteenkin osalta. Sellaisesta, joka on Infiniittistä (rajatonta,rajoittamatonta) joutuu ihmistasoinen mieli tekemään vain arvailuja, täysimääräiseen käsitykseen siitä se ei voi koskaan päästä. Siksi jokainen luo siitä oman käsityksensä ja tarkoituksena onkin, että jokainen löytää Jumalan, (joka on myös totuus) omalla tavallaan. Ja totta on, että aineellinen ruumiimme jää tänne sitten aikanaan ja sielumme on se,jossa siirtyy tulevaan maailmaan kaikki se, mitä meissä on syntynyt säilyttämisen arvoista. Ja tulevassa maailmassa sielu puetaan taas uuteen hahmoon, mutta olemme edelleen sama persoona. Ja jatkaessamme matkaamme päämääräämme ja määränpäätämme(täydellistyneen hengen statusta ja Paratiisia) kohti, hengellistymme ja tulemme yhä enemmän Jumalan kaltaiseksi. Meidän olemassaolomme on tavoitteellinen, meidän pitää saavuttaa jotain, tulla joksikin, edistyä, kasvaa.


    • Totuus on sinussa

      FM,

      voi olla mahdollista, että jumala on konkreettisesti olemassa. Mutta silloinhan teet mahdolliseksi tietää sen, mitä jumala on. Enkä itse voi eteenkään käsittää sitä, miten infiniittinen voi olla konkreettista.

      Uskon ja tiedon kanssa pitää olla varovainen. Aiemminkin olen palstalla maininnut sen, että jos joku mielestään uskoo vahvasti tiettyyn määritelmään, niin silloinhan se ei ole enää uskomista vaan "tietoa". Helposti käy niin, että usko menettää merkityksensä "tiedon" vallatessa mielen.

      Minä pidän jumaluutta rajallisena ja, että sen olemassaolo on riippuvainen kaikista ajattelijoista (eikä päinvastoin). Se ulottuu vain niin pitkälle kuin meillä on kyky ajatella.

      Todellinen asia on kuitenkin se, että me molemmat uskomme. Nähdäkseni olemme molemmat löytäneet jumaluuden perimmäisen ajatuksen, ja voimme vain nauttia rajallisista (mutta merkityksellisistä) ajatuksista.

      • Fm

        Kukin meistä ja ympärillämme oleva näkyvä ja näkymätön maailmankaikkeus ovat todellisia. Näin ollen tämän kaiken aiheuttajan täytyy olla todellinen. Tämä kaikki todellisuus on seurausta jonkun ennakolta tekemistä teoista. Jonkun sellaisen teoista, joka on tahtonut saada aikaiseksi tällaisen, lähes äärettömyyteen ulottuvan luomistuloksen. Sen pitäisi olla selvää, ettei ihmisten ajatukset ainakaan ole tätä todellisuutta aikaansaanut. Tämän kaiken, ihmiset ja muut olennot mukaanlukien, alkuunpanijan on täytynyt olla tätä kaikkea ennen ja paljon tämän kaiken yläpuolella, niin älyllisesti, kuin kaiken muunkin osalta. Hänellä täytyy olla oma tahto ja näinollen myös yksilöllisyys, persoonallisuus. Hänen täytyy olla sellainen, jolla on hallussaan ja hallinnassaan kaikki ne taidot, kyvyt ja menetelmät, joka mahdollistaa tällaisen aikaansaannoksen toteuttamisen, ylläpidon ja valvonnan. Hänen täytyy olla sellainen, jolle mikään ei voi laittaa esteitä. Tiedämme, että kaikki aine, näkyvä ja näkymätön, on energian erilaisia muunnoksia, mutta myös energian on täytynyt saada alkunsa Kaiken Alkuunpanijasta. Vain Infiniittiselle kaikki on mahdollista.


      • Fm

        Kukin meistä ja ympärillämme oleva näkyvä ja näkymätön maailmankaikkeus ovat todellisia. Näin ollen tämän kaiken aiheuttajan täytyy olla todellinen. Tämä kaikki todellisuus on seurausta jonkun ennakolta tekemistä teoista. Jonkun sellaisen teoista, joka on tahtonut saada aikaiseksi tällaisen, lähes äärettömyyteen ulottuvan luomistuloksen. Sen pitäisi olla selvää, ettei ihmisten ajatukset ainakaan ole tätä todellisuutta aikaansaanut. Tämän kaiken, ihmiset ja muut olennot mukaanlukien, alkuunpanijan on täytynyt olla tätä kaikkea ennen ja paljon tämän kaiken yläpuolella, niin älyllisesti, kuin kaiken muunkin osalta. Hänellä täytyy olla oma tahto ja näinollen myös yksilöllisyys, persoonallisuus. Hänen täytyy olla sellainen, jolla on hallussaan ja hallinnassaan kaikki ne taidot, kyvyt ja menetelmät, joka mahdollistaa tällaisen aikaansaannoksen toteuttamisen, ylläpidon ja valvonnan. Hänen täytyy olla sellainen, jolle mikään ei voi laittaa esteitä. Tiedämme, että kaikki aine, näkyvä ja näkymätön, on energian erilaisia muunnoksia, mutta myös energian on täytynyt saada alkunsa Kaiken Alkuunpanijasta. Vain Infiniittiselle kaikki on mahdollista.


    • Jumala on persoonaton, kaikkialla ja kaikessa.

      Evoluution myötä, olemme tajunneet tämän, joskin vasta 'äskettäin'.
      Eihän esim. kivikauden ihminen näitä asioita mietiskellyt?

      Mielenkiintoinen kysymys...tiedetään esim. tällaisen jakson olleen kehityksessä, mutta mitä sanoo Raamattu asiasta?

      • kokija

        Raamatun jumaluuskäsitys on monitahoinen. Raamatussa on persoonallista jumaluuskäsitystä ja epäpersoonallista. Epäpersoonallista on, että rakkaus on Jumala ja Jumala on rakkaus. Rakkaus voimana lähestyy ei-dualismia, vaikka ei olekaan puhtaasti sellaista.


    • kokija

      Jännää että jotain ideaalia, tavoitetta tai ideaalista substanssia kategorisoidaan persoonalliseksi tai persoonattomaksi.

      Ideaalinen substanssi tuo mieleen kehityksen. Eli kun meillä on tavoite, niin silloin kehitys on tietoista. Vaikka ei olisikaan tavoitetta, niin ilmeisesti kehitystä tapahtuu silti kokemuksien karttuessa??

      On idea kaikkialla olevasta substanssista, joka ei ole määritteltävissä käsitteiden kautta. Siis "kaikkiallinen substanssikin" määritelmänä on epäpätevä.

      Ajattelen että Minä Olen on viite johonkin. Se ei kerro totuutta, se on tienviitta sinne missä ei puhuta. Tuokin jätetään kun ollaan siellä missä ei ajatella eikä puhuta. Ihmisen on kai vaikeaa kertoa sellaisesta, mikä ei ole ajatuksen kautta tavoiteltavissa. Hän kertoo vain "ikuisesta olijasta" , "kaikkiallisesta taustasta" tai vaikkapa "hiljaisesta minuttomuudesta joka minuna kaikissa asustaa" (tämä viimeinen meni vähän abstraktiksi)

      • Niinpä, tämä mielenkiintoinen 'välikysymys', mitä Raamattu sanoo ja kertoo asiasta?
        Kivikausi ja senaikaiset ihmiset n. 8000 vuotta ennen kristusta?

        Tällainen siksi, että voisimme hieman hieroa aivonystyröitä......Aatamista ym?


      • Fm

        MINÄ OLEN käsite kuvaa tässä tapauksessa mm. olemassaolon absoluuttisuutta (täysimääräisyyttä, ehdottomuutta), sitä, että on aina ollut, on nyt ja tulee aina olemaan ja että sekä Hänen itsensä, että kaikkien muiden ja kaiken muun olemassaolo juontuu Hänestä. Ihminen joutuu arvailemaan paljon sellaisesta mitä hän ei tiedä ja tietääkseen, mitä hän ei näe, hänen pitää uskoa. Ihminen piti kauan maapalloa kaikkeuden keskipisteenä ja se johtui tietämättömyydestä ja todellisuuden vajavaisesta ymmärtämisestä. Pelkästään ihmiskeskeinen todellisuuskäsitys ei johda oikeisiin arviointeihin todellisuuden alkuperästä, olemuksesta, luonteesta, tarkoituksesta jne, ja siitä. mikä on ihmisen suhde todellisuuteen (alkuperä, tarkoitus, päämäärä, lopullinen kohtalo jne.). Vasta asiantuntevalta taholta annetun ymmärrettävän ilmoituksen kautta saamme todellista tietoa näistä asioista. Mutta käsityskykymme on tässä usein esteenä, pitäen meitä monien erheellisten käsitysten otteessa.


      • Fm kirjoitti:

        MINÄ OLEN käsite kuvaa tässä tapauksessa mm. olemassaolon absoluuttisuutta (täysimääräisyyttä, ehdottomuutta), sitä, että on aina ollut, on nyt ja tulee aina olemaan ja että sekä Hänen itsensä, että kaikkien muiden ja kaiken muun olemassaolo juontuu Hänestä. Ihminen joutuu arvailemaan paljon sellaisesta mitä hän ei tiedä ja tietääkseen, mitä hän ei näe, hänen pitää uskoa. Ihminen piti kauan maapalloa kaikkeuden keskipisteenä ja se johtui tietämättömyydestä ja todellisuuden vajavaisesta ymmärtämisestä. Pelkästään ihmiskeskeinen todellisuuskäsitys ei johda oikeisiin arviointeihin todellisuuden alkuperästä, olemuksesta, luonteesta, tarkoituksesta jne, ja siitä. mikä on ihmisen suhde todellisuuteen (alkuperä, tarkoitus, päämäärä, lopullinen kohtalo jne.). Vasta asiantuntevalta taholta annetun ymmärrettävän ilmoituksen kautta saamme todellista tietoa näistä asioista. Mutta käsityskykymme on tässä usein esteenä, pitäen meitä monien erheellisten käsitysten otteessa.

        Astronomia on kehittynyt huimasti, nyt tiedostetaan tosiasia että älyllistä elämää on muuallakin, maa ei ole poikkeustapaus.

        (Mielestäni kuitenkin pitäisi huomioida, että pelkkiin olosuhteisiin (maantapaisiin) ei pitäisi liikaa painottaa huomiota.
        Emme voi tietää etteikö korkeakin äly voisi menestyä olosuhteissa, minne ihmisellä ei ole asiaa?)

        Kuitenkin ihmisen tietämys lähestyy pistettä, jolloin mukaan tullee tunnustettuna tosiasiana korkempi tekijä....tällöin tiede ja Jumala kohtaisivat toisensa.
        Uskon, että tieteen parissa työskentelevät kokevat Jumaluuden persoonattomana kaikkialla vaikuttavana voimatekijänä eli Luojana?


      • kokija
        Fm kirjoitti:

        MINÄ OLEN käsite kuvaa tässä tapauksessa mm. olemassaolon absoluuttisuutta (täysimääräisyyttä, ehdottomuutta), sitä, että on aina ollut, on nyt ja tulee aina olemaan ja että sekä Hänen itsensä, että kaikkien muiden ja kaiken muun olemassaolo juontuu Hänestä. Ihminen joutuu arvailemaan paljon sellaisesta mitä hän ei tiedä ja tietääkseen, mitä hän ei näe, hänen pitää uskoa. Ihminen piti kauan maapalloa kaikkeuden keskipisteenä ja se johtui tietämättömyydestä ja todellisuuden vajavaisesta ymmärtämisestä. Pelkästään ihmiskeskeinen todellisuuskäsitys ei johda oikeisiin arviointeihin todellisuuden alkuperästä, olemuksesta, luonteesta, tarkoituksesta jne, ja siitä. mikä on ihmisen suhde todellisuuteen (alkuperä, tarkoitus, päämäärä, lopullinen kohtalo jne.). Vasta asiantuntevalta taholta annetun ymmärrettävän ilmoituksen kautta saamme todellista tietoa näistä asioista. Mutta käsityskykymme on tässä usein esteenä, pitäen meitä monien erheellisten käsitysten otteessa.

        "Vasta asiantuntevalta taholta annetun ymmärrettävän ilmoituksen kautta saamme todellista tietoa näistä asioista."

        Tulkintoja on yhtä monta kuin on kokijaa. Tietoa on vasta se mikä on itseoivallettu. Asiantuntevalta taholta saatu ulkopuolinen "tieto" ei ole tietoa koska sitä ei ole itse oivallettu. Auktoriteettien kanssa ihminen kipuilee epäitsenäisenä niin kauan kunnes keksii oivaltamisen itsenäisesti. Auktoriteetit estää ihmistä oivaltamasta, jos ihminen uskoo auktoriteetteihin henkisellä alueella.

        Vain oivalluksella itsenäisesti on arvoa henkisellä alueella.


      • Fm
        Myötäeläjä kirjoitti:

        Niinpä, tämä mielenkiintoinen 'välikysymys', mitä Raamattu sanoo ja kertoo asiasta?
        Kivikausi ja senaikaiset ihmiset n. 8000 vuotta ennen kristusta?

        Tällainen siksi, että voisimme hieman hieroa aivonystyröitä......Aatamista ym?

        Mitä tulee Raamattuun,niin niitä muistiinpanoja, joista se koostuu, alettiin tehdä vanhan testamentin osalta n. v.900 eaa ja uuden testamentin osalta n. v.100 jaa. Raamattu syntyi n.1500 vuotta kestäneen ajanjakson aika, noin 40 kirjoittajan toimesta. Eräät Raamattuun kirjaimellisesti uskovat pitävät totena, että maailmamme luotiin kuudessa päivässä, noin 6000 vuotta sitten ja että ihminen luotiin suoraan ja sellaiseksi, ensimmäisiksi ihmisiksi, Aatamiksi ja Eevaksi


      • Fm
        kokija kirjoitti:

        "Vasta asiantuntevalta taholta annetun ymmärrettävän ilmoituksen kautta saamme todellista tietoa näistä asioista."

        Tulkintoja on yhtä monta kuin on kokijaa. Tietoa on vasta se mikä on itseoivallettu. Asiantuntevalta taholta saatu ulkopuolinen "tieto" ei ole tietoa koska sitä ei ole itse oivallettu. Auktoriteettien kanssa ihminen kipuilee epäitsenäisenä niin kauan kunnes keksii oivaltamisen itsenäisesti. Auktoriteetit estää ihmistä oivaltamasta, jos ihminen uskoo auktoriteetteihin henkisellä alueella.

        Vain oivalluksella itsenäisesti on arvoa henkisellä alueella.

        Se, että joku on asiantuteva ja tietää joitakin asioita, ei sinänsä tee hänestä auktoriteettia ja se, että joku on auktoriteetti, ei sinänsä tee hänen tiedostaan pätemätöntä. On totta, että jos joku antaa toiselle tietoa, missä hyvänsä asiassa, mutta toinen ei oivalla/ymmärrä sitä, niin silloin se ei ole hänelle tietoa.


      • Fm
        kokija kirjoitti:

        "Vasta asiantuntevalta taholta annetun ymmärrettävän ilmoituksen kautta saamme todellista tietoa näistä asioista."

        Tulkintoja on yhtä monta kuin on kokijaa. Tietoa on vasta se mikä on itseoivallettu. Asiantuntevalta taholta saatu ulkopuolinen "tieto" ei ole tietoa koska sitä ei ole itse oivallettu. Auktoriteettien kanssa ihminen kipuilee epäitsenäisenä niin kauan kunnes keksii oivaltamisen itsenäisesti. Auktoriteetit estää ihmistä oivaltamasta, jos ihminen uskoo auktoriteetteihin henkisellä alueella.

        Vain oivalluksella itsenäisesti on arvoa henkisellä alueella.

        Se, että joku on asiantuteva ja tietää joitakin asioita, ei sinänsä tee hänestä auktoriteettia ja se, että joku on auktoriteetti, ei sinänsä tee hänen tiedostaan pätemätöntä. On totta, että jos joku antaa toiselle tietoa, missä hyvänsä asiassa, mutta toinen ei oivalla/ymmärrä sitä, niin silloin se ei ole hänelle tietoa.


      • kokija
        Fm kirjoitti:

        Se, että joku on asiantuteva ja tietää joitakin asioita, ei sinänsä tee hänestä auktoriteettia ja se, että joku on auktoriteetti, ei sinänsä tee hänen tiedostaan pätemätöntä. On totta, että jos joku antaa toiselle tietoa, missä hyvänsä asiassa, mutta toinen ei oivalla/ymmärrä sitä, niin silloin se ei ole hänelle tietoa.

        Näin. On hiuksenhieno ero sillä, milloin tieto korvautuukin epätiedolla eli pelkällä uskomuksella, joka nojaa esim. auktoriteettiin tai asiantuntijaan ilman omakohtaista kokemusta.

        Käsitteelle tieto on annettu useampia merkityksiä. Tässä niistä pari.
        - joku pitää tietona vain sellaista mitä ei voi antaa toiselle vaan se tulee oivaltaa. Tässä tapauksessa tietoa ei voi antaa. Tieto on kokemusta tai kokemuksenkaltaista, joka seuraa kokemuksesta.
        - joku toinen pitää tietona sellaista mitä annetaan ja sitten vasta ymmärretään/oivalletaan.


      • Fm kirjoitti:

        Se, että joku on asiantuteva ja tietää joitakin asioita, ei sinänsä tee hänestä auktoriteettia ja se, että joku on auktoriteetti, ei sinänsä tee hänen tiedostaan pätemätöntä. On totta, että jos joku antaa toiselle tietoa, missä hyvänsä asiassa, mutta toinen ei oivalla/ymmärrä sitä, niin silloin se ei ole hänelle tietoa.

        Justiinpa, päästiin itse asiaan....mistä sielut?


        Olisi mielenkiintoista kuulla ja todeta asiantuntioiden mietteitä?


      • Fm
        kokija kirjoitti:

        Näin. On hiuksenhieno ero sillä, milloin tieto korvautuukin epätiedolla eli pelkällä uskomuksella, joka nojaa esim. auktoriteettiin tai asiantuntijaan ilman omakohtaista kokemusta.

        Käsitteelle tieto on annettu useampia merkityksiä. Tässä niistä pari.
        - joku pitää tietona vain sellaista mitä ei voi antaa toiselle vaan se tulee oivaltaa. Tässä tapauksessa tietoa ei voi antaa. Tieto on kokemusta tai kokemuksenkaltaista, joka seuraa kokemuksesta.
        - joku toinen pitää tietona sellaista mitä annetaan ja sitten vasta ymmärretään/oivalletaan.

        Olemassaoleva tieto on yhtä pätevää, riippumatta siitä, miten se on saatu, mutta tiedon saantitapa saattaa vaikuttaa siihen, mitenkä kukin siihen suhtautuu. Pitääkö sitä totena, vai ei.


      • Fm
        Myötäeläjä kirjoitti:

        Justiinpa, päästiin itse asiaan....mistä sielut?


        Olisi mielenkiintoista kuulla ja todeta asiantuntioiden mietteitä?

        Mikäli olet lukenut Urantia-kirjan, olet ollut toteamassa asiantuntijoiden mietteitä. Mutta on tietenkin niin, että joskus on mahdotonta sisäistää tietoa, ellei se ole 'käsin kosketeltavaa' ja jopa silloinkin, vaikka olisikin. Sielun alkuperä, syntytapa, tarkoitus, olemus, jne selvitetään em. kirjan luvuissa niin perusteellisesti ja ymmärrettävästi, ettei siinä epäselvyydellä ole sijaa. Asia ei kummemmaksi muutu, vaikka 'asiantuntija' tulisi sen ihmisten eteen suullisesti kertomaan. Mutta siinä se onkin, pystyykö saamaan tiedon kokemuksen annetusta tiedosta.


    • Urantia on yli 2000-sivuinen eepos, voisitko vinkata mistä sielujen synty löytyy?

      • Fm

        Sielun alkuperää ja syntytapaa selvitetään Urantia-kirjassa sivulta 1215 ja luvusta 111 alkaen ja eteenpäin.


    • höhhöh

      Ihmiset ovat tiedon ahneita ja kärsimättömiä. Luulemme tietävämme kaikesta kaiken. Miksi emme voi olla vain kärsivällisiä ja nähdä totuus kaikesta kuoltuamme, tai sitten me emme nää sitä ikinä. Ihmistä ei ole tarkoitettu ymmärtämään, vaan tyhmänä ja tiedottomana uskomaan kaikkeen. Vaikka kuinka analysoimme ja yritämme kehitellä tietoa kaikesta, niin sitä tietoa meidän ei kuulu, eikä me ikinä tulla saavuttamaan. Ehkä se on elämämme kannalta tärkeätä, jotta ihmis laji pysyisi koossa ja kulkisi suunnitelmien mukaan. Olemme älyllisesti aina yhtä tyhmiä ja kehittymättömiä tällaisissa asioissa kuin 800 vuotta ekr. Tietoamme voimme kokemuksien ja oppiemme mukaan kasvattaa, mutta näitä asioita emme ikinä tule tietämään ja parempi niin ihmislajin kannalta. Niin ei vain kuulu ja se on hyväksyttävä. Jos tämä ihmislaji johonkin joskus kuolee, niin uskon vahvasti, että kovaan ahneuteen ja tiedon janoamiseen. Siihenkin tulee aina raja vastaan. Olemme loppujen lopuksi älyllisesti heikkoja yksilöitä. Tämä ympäröimämme maailmankaikkeus on huomattavasti fiksumpi kuin ihmislaji. Tämä maaimankaikkeus on yhtä suurta suunnitelmaa, jota me emme tule sen syvimipiä tarkoituksia/ tietoja saamaan ikinä selville. Koko ihmislaji voi olla hyvin erehtyväinen mitä enemmän se luulee tietävänsä.Meidän kuuluu vain tyhminä uskoa ja elää. Näin toteutamme maailmankaikkeuden tarkkaa suunnitelmaa.

      • Fm

        Tämä maailmankaikkeus on nimenomaan ja mitä suuremmassa määrin suurta suunnitelmaa. Ja näin valtavalla luomistuloksella, joka näyttää automaattisesti toimivalta, täytyy olla hyvin älykäs ja kaikkivoipainen suunnittelija ja toteuttaja ja ylläpitäjä. On johdonmukaista, että tällä kaikella on myös tarkoituksensa. Tätä tarkoitusta miettiessään, ihminen on pelkästään arvailujensa, eikä todennäköisesti täten pääsisi todenmukaiseen käsitykseen olemassaoloon liittyvistä syistä ja tarkoituksista. On näinollen johdonmukaista, että tämä Alkuunpanija huolehtii luoduistaan ja pitää älyllistä luomakuntaa tarpeenmukaisesti ja kehitystä vastaavasti ajantasalla, paljastamalla ilmoituksillaan aina enemmän itsestään ja tarkoituksistaan. Niinkuin nytkin Urantia-kirjan lukujen muodossa. Tallaista ilmoitusta ei pitäisi torjua siksi, että kuvittelee ettei ymmärrä, ei ainakaan ennenkuin on tutustunut siihen.


    • Itselleni tuli tarve miettiä, mitä oikein olen tänne kirjoitellut.
      Aito etsiminen tuottaa ohessa liian vähän punnittuja mietteitä.

      • Fm

        Harva ihminen, josko kukaan, pystyy aina tuomaan täydellisesti punnittuja mietteitä julki. Ja vaikka hyvin punnitsikin, niin se perustuu kuitenkin siihen, millaisen tiedon tai kokemuksen omaa kulloinkin kyseessä olevaan asiaan. Mitä avoimemmin ja vilpittömämmin mihin hyvänsä asiaan suhtautuu, sitä paremmin siitä pääsee perille. Itse tämän Urantia-kirjan luettuani, minulle alkoi oikeasti hahmottua, mitä kaikkea tämä todellisuus kaikkineen oikein pitää sisällään, mistä tämä kaikki juontuu, miksi ja mitä varten ihmiset ovat olemassa jne. Koska minusta tämä Urantia-kirja edustaa juuri sellaista, mitä ihmiset oikeasti kaipaavat, kun he pohtivat kaikkia näitä olemassaoloon liittyviä monia asioita, olen halunnut julkituoda tällaisen kirjan olemassaoloa.


    • 'Mistä kaikki sielut' on aloituksen aihe.
      Olen yksinkertaisen ja selväsanaisen julistamisen puolestapuhuja.

      Koen Urantian kovin vaikeaselkoiseksi ja asiapitoisuudellaan hukuttavaksi.

      Mitä mieltä olet IOK'n viesteistä, sanotaan olevan Jeesuksen antamaa tekstiä (Raamattu)?
      Tällaista tarvitaan, eihän tavallinen tallaaja ymmärrä monimutkaisia juttuja(vertauksia)?

      • Fm

        Mihin viittaat kirjainlyhenteellä IOK?


    • IOK= Ihmeiden oppikurssi.
      Googlettamalla saat enemmän tietoa, ihan mukavan helppotajuista.

      • Fm

        Toivottavasti pääsit ainakin jossain määrin perille sielun 'saloista'. Urantia-kirjaa pitää todella lukea ajan kanssa ja ajatuksella, jopa monesti kerraten ja jotta siitä saisi kaiken irti, se pitäisi lukea kokonaan. Siihen IOK.n johdantoon pikaisesti tutustuttuani, pitää todeta, että on tekstiä, jossa vähän kummallisesti juonnettu filosofia ja erikoisesti johdettu logiikka,joilla se jotenki oudosti pyrkii harhauttamaan ja muuntamaan olemassaolo ja todellisuuskäsityksiä. Tämä arvio vain johdannon perusteella, kokonaan niitä kirjoituksia en ole lukenut.


    • Kaikilla pitäisi olla suora yhteys Jumalaan .

      • Fm

        Ihmisellä on suora yhteys Jumalaan. Sisäinen Opastaja on siitä takeena.


    • Ehkäpä 'sisin' imaisee suunnan?

      Mielestäni Urantia ampuu silmille paljouksineen?

      • Fm

        Se, että Urantia-kirja on sisällöltään sellainen kuin se on, johtuu siitä, että se on annettu vastauksena kaikkiin niihin ihmisten esittämiin kysymyksiin, joita siellä käsitellään, jotka ihmisiä ovat askarruttaneet ja joista he ovat olleet epätietoisia ja tietämättömiä. Ihmisen suunnistautumisen kannalta oleellisimpia asioita on tiedostaa, mikä on tavoitteemme, päämäärämme ja määränpäämme ja se, miten se saavutetaan ja miten sinne päästään. Kaiken tämän osalta jokaisen on valinnat ja ratkaisevat päätökset tehtävä itse, kaikki muu on järjestetty valmiiksi. Kun ihminen vilpittömästi pyrkii näihin tavoitteisiin, on hänen tulevaisuutensa ikuisiksi ajoiksi turvattu.


    • Oivaltakseen asioita tarvitaan avaikysymyksistä myös selkeitä vastauksia.
      Esim. mikä oli Jeesuksen ristinkuoleman todellinen merkitys, ylösnousemuksen merkitys, Pyhän Hengen merkitys ym.

      Mielestäni IOK antaa vastauksia, joka auttaa ymmärtämään täydellisen johdonmukaisuuden ja tällä on todellista merkitystä.

      • Mikä oli Juudaksen merkitys arkielämään sovelletuna?


    • Totuutta vain

      Ihminen on tomua ja elämän henkeä, jonka Jumala antaa eläimille ja ihmisille, yhtäläisen elämän hengen molemmille. Kun ihminen kuolee, muuttuu hänen ruumiinsa maaksi jälleen, josta hänet on otettu, ja henki palaa Jumalan tykö, joka on sen antanutkin. Ihminen ei tiedä kuolemansa jälkeen mitään.

      • Fm

        Ihmisellä on eläimellinen alkuperä siinä mielessä, että tällaisen olennon on määrä aikanaan ilmaantua olemassaolon piiriin siitä Elämänkantajien juurruttamasta elollisuudesta, jollainen pannaan alulle kuhunkin asutettavaksi tarkoitettuun maailmaan. Maailmaamme Urantialle elollisuus juurrutettiin n.1miljardi vuotta sitten. Tällöin alkaneen elollisevoluution kuluessa n.1miljoona vuotta sitten, tahto ilmaantui elolliskehityksessä, ensimmäinen ihmiseksi (tahdolliseksi luoduksi) luokiteltava olento oli kehittynyt. Elämän kipinä tälläiseen elollijuurrutukseen on lähtoisin Äärettömän Hengen persoonasta. Mutta tämä elämän kipinä ei ole sama, kuin se Jumalallinen Opastaja, jonka Universaalinen Isä lähettää asumaan tällaisen tahdollisen luodun mieleen ja jonka tehtävänä on auttaa ihmisen sielun kehittymisessä ja opastaa ihmispersoona Jumalan kaltaisuuteen ja luotsata Jumalallisille asuinsijoille (Paratiisiin). Ihminen on sähkökemiallinen kone, jolle on lahjoitettu persoonallisuus ja mieli ja jossa henki pyrkii hallitsevaan asemaan. Ihminen aloittaa kokemuksellisen elämänsä täällä synnyinplaneetallaan ja jatkaa elämäänsä aineellisen kuoleman jälkeen tulevissa maailmoissa, sen jälkeen, kun hänet on uudelleenpersonoitu. Aineellinen ruumis maatuu tänne,missä se on rakentunutkin ja kaikki se tallentamisen arvoinen ihmisen mielessä kehittynyt ja sieluun tallentuneena siirtyy suojelijaserafin toimesta tulevaan maailmaan uudelleenpersonoitavan hahmon minuudeksi,identiteetiksi ja Jumalallinen Opastaja asettuu taas tämän saman persoonan, mutta uuden luomuksen luotsiksi, päämäränä saavuttaa Jumalallinen täydellisyys, täydellisenä henkenä. Tämä ihmispersoonallisuus on täysin tiedoton aineellisen kuoleman ja uudelleenpersonoinnin välisen ajan, kunnes tajunta sitten liitetään todellisuuteen, ja näin koetaan ylösnousemuksen aamu.


      • Fm

        Ihmisellä on eläimellinen alkuperä siinä mielessä, että tällaisen olennon on määrä aikanaan ilmaantua olemassaolon piiriin siitä Elämänkantajien juurruttamasta elollisuudesta, jollainen pannaan alulle kuhunkin asutettavaksi tarkoitettuun maailmaan. Maailmaamme Urantialle elollisuus juurrutettiin n.1miljardi vuotta sitten. Tällöin alkaneen elollisevoluution kuluessa n.1miljoona vuotta sitten, tahto ilmaantui elolliskehityksessä, ensimmäinen ihmiseksi (tahdolliseksi luoduksi) luokiteltava olento oli kehittynyt. Elämän kipinä tälläiseen elollijuurrutukseen on lähtoisin Äärettömän Hengen persoonasta. Mutta tämä elämän kipinä ei ole sama, kuin se Jumalallinen Opastaja, jonka Universaalinen Isä lähettää asumaan tällaisen tahdollisen luodun mieleen ja jonka tehtävänä on auttaa ihmisen sielun kehittymisessä ja opastaa ihmispersoona Jumalan kaltaisuuteen ja luotsata Jumalallisille asuinsijoille (Paratiisiin). Ihminen on sähkökemiallinen kone, jolle on lahjoitettu persoonallisuus ja mieli ja jossa henki pyrkii hallitsevaan asemaan. Ihminen aloittaa kokemuksellisen elämänsä täällä synnyinplaneetallaan ja jatkaa elämäänsä aineellisen kuoleman jälkeen tulevissa maailmoissa, sen jälkeen, kun hänet on uudelleenpersonoitu. Aineellinen ruumis maatuu tänne,missä se on rakentunutkin ja kaikki se tallentamisen arvoinen ihmisen mielessä kehittynyt ja sieluun tallentuneena siirtyy suojelijaserafin toimesta tulevaan maailmaan uudelleenpersonoitavan hahmon minuudeksi,identiteetiksi ja Jumalallinen Opastaja asettuu taas tämän saman persoonan, mutta uuden luomuksen luotsiksi, päämäränä saavuttaa Jumalallinen täydellisyys, täydellisenä henkenä. Tämä ihmispersoonallisuus on täysin tiedoton aineellisen kuoleman ja uudelleenpersonoinnin välisen ajan, kunnes tajunta sitten liitetään todellisuuteen, ja näin koetaan ylösnousemuksen aamu.


    • Mainitsemasi asiat ovat tosia, mutta sanoppa selkeästi vastaus kysymykseen?

      'Meidän tulee uudestisyntyä ylhäältä'?

      Näihin kysymyksiin olen toistuvasti jankannut vastauksia...turhaan.

      • Udestisyntyminen ylhäältä.....eikö se liene juuri muistamisen myötä oivallusta?

        Miksi me olemme ym...tavallaan murramme egon luoman harhan ja alamme oivaltaa 'oikeaa' totuutta.
        Elämämme on täällä verhoiltu materialla, että ei ole ihme jos sen lävitse rypistely tuottaa hankaluuksia.


      • Fm
        Myötäeläjä kirjoitti:

        Udestisyntyminen ylhäältä.....eikö se liene juuri muistamisen myötä oivallusta?

        Miksi me olemme ym...tavallaan murramme egon luoman harhan ja alamme oivaltaa 'oikeaa' totuutta.
        Elämämme on täällä verhoiltu materialla, että ei ole ihme jos sen lävitse rypistely tuottaa hankaluuksia.

        Eläimellistä alkuperää oleva ihminen pyrkii luonnostaan ajattelemaan ja toimimaan itsekkäästi, vain omaa etua ajatellen ja että ei ole valiä kuinka täällä elän, kun on vain tämä yksi lyhyt elämäkin elettävänään. Näin varmaan tapahtuukin joidenkin kohdalla. Se, että tällaisen ihmisen kohdalla on asiat näin, johtuu siitä, että hän ei ole 'uudestisyntynyt ylhäältä'. On tietenkin tärkeätä, että ihminen huolehtii näistä aineellisen elämän tarpeistaan. Mutta 'ylhäältä uudestisyntynyt' ihminen pyrkii löytämään, tuntemaan ja tavoittelemaan tämän aineellisuuden ylittäviä arvoja, totuutta, kauneutta ja hyvyyttä, jopa löytämään Hänet, joka omaa kaikkein korkeimman arvon, Jumalan ja tulemaan Hänen kaltaisekseen. Tällaisesta oli kysymys, kun Jeesus sanoi:"teidän pitää uudestisyntyä ylhäältä".


    • Kyllä, mutta tämä (kin) oivallus vaatii useampia fyysisiä elämiä naisena ja miehenä.
      Siis oivallus uudestisyntyä ylhäältä.....tämähän lienee melko kaikenkattava, kokemisen jälkeen syntyminen fyysiseen tietoisuuteen lienee turhaa?

      • Fm

        Jokaisella ihmisellä on vain yksi lihaa ja verta olevassa hahmossa elettävä elämä elettävänään. Tämän elämän aikana hänellä on jo mahdollisuus varmistaa eloonjäämisensä ikuiseen elämään, tekemällä tarvittavat valinnat ja päätökset. Jokaiselle ihmiselle annetaan todellinen mahdollisuus tällaisen lopullisen valinnan ja päätöksen tekoon, jonka hän voi tehdä jo tässä elämässä, tai tulevan elämäntaipaleen alkuvaiheilla. Ihminen voi toistuvasti torjuakin tällaisen valinnan, niin kauan,kuin hänellä on kyky tehdä valintoja, mutta kun hän menettää valintakyvyn ja on torjunut eloonjäämisen, silloin valinta on lopullinen. Jumala ei koskaan pakota ketään valitsemaan eloonjäämistä, siinä kohtaa ihmisellä on absoluuttisesti vapaa tahto. Mutta Urantia-kirja ilmoittaa, että jos ihmisellä vilpittömästi on pienikin kaipaus Jumalan tykö, hän jää eloon (ikuiseen elämään). Korkeimmat eloonjämisestä päättävät tuomarit tekevät päätöksen aina luodun hyväksi ja eloonjääminen turvataan, jos ihmisessä palaa pieninkin Jumalakaipauksen valo.


      • Ei pidä lannistua, me olemme kaikki yksilöinä jumalia.....ajallaan sulautuneita kokonaisuuteen ja täydelliseen tietoisuuteen.


      • Fm kirjoitti:

        Jokaisella ihmisellä on vain yksi lihaa ja verta olevassa hahmossa elettävä elämä elettävänään. Tämän elämän aikana hänellä on jo mahdollisuus varmistaa eloonjäämisensä ikuiseen elämään, tekemällä tarvittavat valinnat ja päätökset. Jokaiselle ihmiselle annetaan todellinen mahdollisuus tällaisen lopullisen valinnan ja päätöksen tekoon, jonka hän voi tehdä jo tässä elämässä, tai tulevan elämäntaipaleen alkuvaiheilla. Ihminen voi toistuvasti torjuakin tällaisen valinnan, niin kauan,kuin hänellä on kyky tehdä valintoja, mutta kun hän menettää valintakyvyn ja on torjunut eloonjäämisen, silloin valinta on lopullinen. Jumala ei koskaan pakota ketään valitsemaan eloonjäämistä, siinä kohtaa ihmisellä on absoluuttisesti vapaa tahto. Mutta Urantia-kirja ilmoittaa, että jos ihmisellä vilpittömästi on pienikin kaipaus Jumalan tykö, hän jää eloon (ikuiseen elämään). Korkeimmat eloonjämisestä päättävät tuomarit tekevät päätöksen aina luodun hyväksi ja eloonjääminen turvataan, jos ihmisessä palaa pieninkin Jumalakaipauksen valo.

        'Jokaisella ihmisellä on vain yksi lihaa ja verta olevassa hahmossa elettävä elämä elettävänään.'

        Onko tämä johdonmukaista....pikku vauvat, vammaiset eri tasoilla ym ym.kuolevat tajuamatta fyysistä tasoa ollenkaan?


        Minä itse kysyn, onko Luojamme valikoiva, ehdollistava....tukeeko Urantia'lähteesi tällaista Jumalaa?

        Millä faktoilla on jälleensyntymän todellisuus torjuttavissa?
        Eikö jälleensyntymä tue jatkuvaa henkistä kehitystä?


    • Urantia= onko tämän 'lähdettä' voitu varmistaa, eli mistä tietotulva??

      Jos 'lähde' on astraalitasolta....on se valitettavasti hyvin kyseenalainen.

      Astraalitasolla on monenmoista asioitten pyörittäjää ja 'todellisuudesta' pois harhauttajaa.
      Pitää olla kriittinen kaikelle, me olemme monesti hyvin avutonta sakkia ja kuljemme fyysisen elämän oman tietoisuuden tasolla.

      • Fm

        Urantia-kirja ei esitä, eikä tue sellaista ajatusta, että ihminen syntyisi uudelleen syntymämaailmaansa lihaa ja verta olevaksi 'mieheksi ja naiseksi'. Eloonjäämisen saavuttanut "ylösnoussut" kyllä uudelleenpersonoidaan ja annetaan uusi, erilaista ainetta oleva hahmo, mutta kyseessä ei ole persoonallisuuden muutos, vain hahmon. Tässä uudessa hahmossa hengellistymisen tavoittelua jatketaan siltä kehityksen tasolta, minkä kuoleman kohdatessa oli saavuttanut. Eteenpäin matkatessa ja korkeampia hengellisiä tasoja saavutettaessa, ylösnousevan hahmoon tehdään lukuisiakin muodonmuutoksia, jossa hän muuttuu aina vähemmän aineelliseksi,mutta ei koe uudelleensyntymiä sanan varsinaisessa merkityksessä. Myös lapset uudelleenpersonoidaan ja varttuvat heille varatussa maailmassa ja tekevät aikanaan valintansa eloonjäämisen suhteen. Jokaisen pitää tehdä valinta tämän suhteen, ennemmin tai myöhemmin, mutta se , valitseeko puolesta, vai vastaan, on täysin vapaasti valittavissa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että ihmisen tällaisen päätöksen tehdäkseen, pitää omata kyky valintojen tekoon. Mitä tulee Urantia-kirjan sisällön autenttisuuteen, olen täysin vakuuttunut, että sen lukujen sisältö edustaa sitä lähdettä ja sitä asiantuntemusta, mitä kirja kertoo ja osoittaa edustavansa. Urantia-kirjan syntyajoista-ja tavasta saa tietoa mm. kun googlettaa: Urantia-kirjasta, ja avaa sitten linkin:Urantia-kirjasta.


    • Hröh

      Fm,

      taidat olla vähän hairahtunut? Mainostat jotain omaa raamattuasi totuutena. Todellisuudessa olet yhtä väärässä kuin kuka tahansa muukin

    Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kenellä oli ryppyinen paita, josta Halla-aho mielensä pahoitti?

      Ei ollut Keskisarja, jonka paita vain repsotti housujen päällä puolittain. Muistatteko tapausta?
      Maailman menoa
      8
      2708
    2. Ruotsissa uusi monikulttuurisuusongelma: Mummonraiskuut

      Ilmiö räjähti käsiin ja nyt painetaan paniikkinappulaa. Moni vanhustenhoivayhtiö on joutunut jopa lopettamaan, koska keh
      Maailman menoa
      163
      2620
    3. Tunnustusten lauantai

      Mitä haluat sanoa kaivatullesi?
      Ikävä
      184
      2471
    4. Miksi Halla-aho on niin hyvin menestynyt - mutta punavihreä ei?

      Hyvin näkee kuinka punavihreää ottaa pahasti päähän kun Virta on taas töppäillyt pahasti. Ja kun punavihreä ei pärjää, n
      Maailman menoa
      12
      1994
    5. Ruoan arvonlisävero menee käytännössä tukijussille

      Ilman juomia elintarvikkeiden myynti vuonna 2025 oli reilut 15 miljardia euroa. Tuolla tasolla arvonlisävero pyörii pari
      Maailman menoa
      18
      1965
    6. Vihreät REPEÄMÄSSÄ oijoijoi....Virran sekoilut on liikaa

      Jo ennestään vihreiden kannatus on suossa vaikka puolue istuu oppositiossa, nyt tuli Virran temppu kun häipyi tuosta vaa
      Maailman menoa
      54
      1818
    7. Sofia Virta SUURI POLIITIKKO

      Osallistumalla Erikoisjoukkoihin nostaa Vihreät kauaksi ohi perussuomalaisista, joka on muutenkin hajoamassa omaan mahdo
      Maailman menoa
      69
      1538
    8. Mitä ikävöit eniten ikäväsi kohteesta?

      Rahaa, turvallisuutta, kauniita katseita,seksiä, läheisyyttä vai jotain muuta?
      Ikävä
      68
      1109
    9. Mika Poutala salasi osallistumisensa Erikoisjoukkoihin

      Poutala ryhtyi ministeriksi 13.6.2025 ja 5.8.2025 ilmoitettiin hänen olevan seuraavalla Erikoisjoukot-kaudella. http
      Maailman menoa
      10
      1103
    10. Siis HYI OLKOON! Ihmiset, eikö enää ole mitään rajaa?

      https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/4142eeb2-a589-4109-a5d0-e8f341df585c "Susanna Penttilän seksibussi kauhistutta
      Maailman menoa
      63
      960
    Aihe