AA
A A A
Opastus ja palaute
liity jäseneksi!

 /   /  /  / Ohitus treeniä..

Ohitus treeniä..

48 Vastausta 495 Lukukertaa
Haluaisin vain ystävälliseen sävyyn kysyä, että mikä siinä on ettei omia riehuvia terriereitä ja muita voida pitää omalla puolella tietä?Eilen tein illalla pitkän lenkin läheisellä lenkkipolulla. Muut koirat polulla eivät lähtökohtaisesti siellä tietenkään haittaa, loistavaa ohitustreeniä. Mutta.. Eikö järki sano että kun joku tulee isomman selvästi vähän jännittyneen koiran kanssa vastaan ja valmistautuu ohittamaan nätisti omalla puolellaan ja vieläpä sanoo "ohi", ettei silloin päästetä omaa koiraa lähelle?

Eilen sattui kolme hyvin samankaltaista tapausta. Koira tulee vastaan, oma koira korvat ja pää tanassa, pieni korjaus ja ohi-käsky. Vieras koira lähestyy,(jostain syystä eilen sattuivat kaikki olemaa pieniä) ja aloittaa murinan. Omistaja ei tee elettäkään korjatakseen käytöstä ja päästä fleksissä poukkoilevan koiransa melkein nenätysten omani kanssa. Ei hyvä. Siinä meni sekin ohitus sitten ketuilleen. Oma koirani on arka ja mielummin kiertäisi kaukaa kuin alkaa rähistä. Ei ole turvallista tuollainen välin pitämättömyys. Olisi muutenkin kohteliasta ottaa ohitustilanteissa koira vierelle tai edes lähelle.. Noin, sainpa purettua. :D
Mulla tuli kerran vastaan pienen pieni räkyttäjä, omistaja antoi löysiä sen verran, että se oli suunnilleen mun jaloissa meuhkaamassa. No sen kerran onneks omani ei tuumannut mitään, mutta ohitustilanteen jälkeen kuulin, kun sen räkyttäjän omistaja kehui sitä koiraa! Että oli ilmeisesti hänen mielestään mennyt hienosti ohi!
Omistanikin molemmat on vielä hieman vaiheessa ohitusten suhteen, vanhempi on onneksi jo suht hyvällä mallilla, toki jos vastaan tulee tarpeeksi provosoiva yksilö, niin omanikin provosoituu, mutta koulutusta, koulutusta..
Suurin osa pikkukoirien lenkittäjistä tosin vaihtaa suuntaa tai tekee odottamattoman käännöksen eri suuntaan kun ollaan lenkillä =D Mutta löytyy näitä ärsyttäjiäkin. Ja kyllä, lähestulkoon kaikki on niitä pieniä suloisia puudeleita. Jos tulee ongelmia, niin nostetaan koira syliin ja ongelmat ratkaistu.
Niinpä. Tota sopii vaan ihmetellä. Ison koiran kanssa on (yleensä) selviö, että koira laitetaan toiselle puolelle kävelemään niin että koirien välissä on sitten ainakin yksi ihminen. Onhan se helpompi hallita koira, kun on itse siinä välissä.

Onpa tullut vastaan sellainenkin tapaus, joka oli varsin koominen luonteeltaan. Tien toisella puolella oli vanha noutajaherra ja toisella puolella nuori urosnoutaja. Sitten me tullaan tietä pitkin. Nuori koira on jumittunut toiselle puolelle tietä emännän rempoessa sitä eteenpäin siinä onnistumatta. Riemuissaan emäntä katsoo meitä ja kysyy onko mulla narttu. Vastasin joo on. Siinä iloisena emäntä sitten et no hyvä me päästäänkin teidän vanavedessä sitten eteenpäin! Ihmettelin vähän kommenttia, mutta jatkoin matkaa. No homma tosiaan meni niin, että me mentiin siitä koirien keskeltä ohi ja nuori uros tosiaan lähti liukkaasti meidän perään ja onnistui työntää kuononsa mun koiran persiiseen, josta mun koira tietysti riemastui. Oma moka siinä kohtaa kun vielä luulin, että emäntä saisi edes kiinni pidetyksi rekkunsa...grrr...enkä vartioinut koirani selustaa. Voi vit*un vi**u että otti päähän.

Muutama päivä sitten yhden miehen koira yritti hyökätä joko reiteeni tai sitten koiraani kiinni ohitustilanteessa. Ehti n. 30 cm päähän jalastani ennen kuin ehti kiskaista takaisin. Kertakaikkiaan! Oma koira kulki rauhallisena onneksi, eikä ollut hyökkäyksestä moksiskaan. Mä olin siinä kuitenkin edessä ja olipa siinä mun ja miehen koiran välissä vielä mun kaverikin, mutta sieltä se vaan hyökkäs ja ilman muuta remmiä oli metritolkulla vapaana. Tien eri puolilla kuitenkin kuljettiin. Tämä ihan sukupuolisen tasa-arvon takia kerrottava.

Esimerkkitapauksia tulee vastaan lähes päivittäin, joten jaksoin vain ekana mieleentulleet tähän avautua. Eli muistakaa hyvät ihmiset, että ei riitä, että oma koira osaa käyttäytyä! Pitää muistaa, että selästä saattaa tulla hyökkäys siltikin.
Ei ihme että minua ja koiraani katsotaan usein kieroon kävelyillä! Ei siksi että omalla koirallani olisi mitään ohitusongelmia vaikka onkin tuollainen 30 cm korkea, mutta uskokaa että usein minä saan sellaista huomata että isomman koiran kanssa vastaan tuleva kääntyy tai menee toiselle puolelle tietä koska varmaan odottaa että syntyy tilanne :)

Nyt minulla on hoidossa saman rodun edustaja joka on viime kodissa saanut aika pahasti turpiinsa toiselta koiralta joten on niin epävarma ohituksissa että haluaa haukkua vastaantulevan pystyyn ettei vaan tule lähelle. Arvatkaa kuinka helppoa on pitää tällainen rauhallisena kun ihmiset päästelevät koiriaan tervehtimään koska näkevät oman koirani ensin joka kävelee niiden ohi ilman että katsoo edes niihin päin...

Sellaista näkökulmaa voin tarjota, että pientä koiraa on paljon vaikeampi pitää itsensä toisella puolella ohituksissa. Ne menevät jalkojen välistä ja ovat niin nopeita ettei mitään rajaa. Ja jos on tarpeeksi stressaantunut koira siinä tilanteessa niin rupeavat puremaan kaikkea mitä sattuu, hihnaa, ilmaa, lahjetta, jalkaa...

Mutta olen teidän kanssanne samaa mieltä, ei kukaan saisi päästää omaa koiraansa lähelle ilman että kysyy jos koirat saavat tervehtiä ja on saanut toisen omistajan luvan!
"Sellaista näkökulmaa voin tarjota, että pientä koiraa on paljon vaikeampi pitää itsensä toisella puolella ohituksissa. Ne menevät jalkojen välistä ja ovat niin nopeita ettei mitään rajaa. Ja jos on tarpeeksi stressaantunut koira siinä tilanteessa niin rupeavat puremaan kaikkea mitä sattuu, hihnaa, ilmaa, lahjetta, jalkaa..."

Tällainen koira tarvitsisi mielestäni vain lisää koulutusta, sillä tuollainen vaikuttaa vain selittelyltä. Onhan isoakin koiraa vaikea pidellä, jos se meinaa riehua muiden perään, eikä tällainen käytös silti ole hyväksyttävää.

Jos koira on niin stressaantunut, että meinaa purra omistajaa/toista koiranulkoiluttajaa/toista koiraa, kannattaisi miettiä, mikä stressiä aiheuttaa ja miten tällaisesta ongelmasta pääsee eroon. Aika usein pikkukoirien käytöstä selitellään ihmeellisesti ja kun iso koira käyttäytyy samoin, se onkin heti tuomittavaa. Samat säännöt siis kaikille koirille koosta riippumatta.
"ja kun iso koira käyttäytyy samoin, se onkin heti tuomittavaa."

Tuo tuomittavuus kyllä johtuu siitä että iso koira saa hampaillaan senverran pahaa jälkeä että parempi pitää kurissa vain, tai hankkia ainakin kuonokoppa.

Sinänsä olet aika oikeilla jäljillä että samat tai samankaltaset säännöt pitää olla, mutta kuten edellinen kertoi, pienemmälle niiden perille saaminen voi olla vaikeaa. Tämä luultavasti johtuu siitä että isokokoisille seurakäyttöön jalosteltuille koirille on pyritty saamaan edes jotenkin ihmisvoimin käsiteltävä luonne. Ts. käskyt menee perille ja niitä totellaan viivyttelemättä ja mielellään. Koiran elämäntehtävänä on ikään kuin olla omistajansa palvelija joka sormia napsauttamalla tuo hihnan, kengät ym.

Taas pienissä koirissa on paljon näitä metsästyskoiria, kuten mäyräkoirat, terrierit ja pystykorvat ym joiden oletetaan osaavan ajatella metsässä myös omilla aivoilla ja siksi käskyjen perillemeno on joskus hidasta ja vaikeaa. Ja samoin kerran opitusta käytöksestä poisoppiminen.

Todellakaan kaikki pikkukoirat eivät ole niin helppoja käsiteltäviä eivätkä luonteeltaankaan aina niin lutuisia joten omistajan tehtävänä on pysyä tilanteen tasalla vahinkojen välttämiseksi. Pienen koon ansiosta se onnistuu vähävartisemmaltakin ja kokemattomammalta toisin kuin vaikka joidenkin taistelu- ja laumanvartijahaukkujen kanssa.
Ei millään pahalla mutta... ehkä sinulla on lukutaito hukassa kun kirjoitin että ongelma johtuu siitä että edellisessä kodissa on saanut tämä koira niin pahasti selkäänsä (oli ihan täynnä arpia ja haavoja kun tuli meille) ja tästä syystä stressaantuu kun näkee toisen koiran. Paniikin taso on niin kova ettei siihen saa ollenkaan yhteyttä, ei namilla, lelulla, vesipullolla tai paineilmalla.
Koiran itseluottamus on kertakaikkiaan hävinnyt. Joten hakusessa vielä miten saan itseluottamuksen kohoamaan kun koulutettavuus on tällä yksilöllä todella huono ja yhteys ihmisiin melkein olematon.

Eikä minun hommaani todellakaan helpota että kaveri on pian kaksivuotias muttei osannut yhtäkään käskyä tullessaan, tuntui ettei sille ole ihminen ikinä puhunutkaan.

Ja jos sait sellaisen kuvan että pidän tällaista käytöstä mitenkään hyväksyttävänä niin pahoittelen syvästi, koska näin ei ole. Halusin vain tarjota vähän pienemmän koiranomistajan näkökulmaa niille joilla ei ehkä ole mitään kokemusta niistä.

p.s. niin ja lukutaitoiset varmaan huomasivat että oma koirani joka on ollut minulla pennusta asti tosiaan ohittaa jopa ilman hihnaa aivan mallikkaasti!
tämä siis tarkoitettu nimimerkille ...
Käsitin tuon mainitsemasi näkökulman ihan yleiseksi näkökulmaksi pikkukoirista, enkä näkökulmaksi, joka koskee juuri sinun hoitokoiraasi. Koira voi olla stressaantua muistakin syistä kuin siksi, että sen kimppuun on käynyt toinen koira (koiraa ei esim. ole sosiaalistettu). Tällöin omistaja ei voi puolustella koiran käytöstä, vaan voi syyttää vain itseään ja ongelmalle tulisi tehdä jotain.

Anteeksi, jos pahoitit mielesi ja uskaltaisin väittää, että lukutaitoni on kunnossa, koska olen kirjoittanut äidinkielestä L:n. ; ) Ikävää, että hoitokoirallasi on huonoja kokemuksia ja tosiaan sellaisen koiran kanssa tuollaisen käytöksen ymmärtää. Monet pikkukoirien (ja toki isojenkin) omistajat vaan tosiaan tuntuvat selittelevän koiriensa huonoa käytöstä esim. sillä, että se nyt vaan sattuu kuulumaan tähän rotuun (esim. jackrussell), eivätkä tee mitään ongelman ratkaisemiseksi.
Kiitos anteeksipyynnöstä :)

Halusin tosiaan selkeyttää että tarjoan minun näkökulmaani, eihän sitä voi muiden puolesta puhuakaan.

Itse olen koirankouluttaja ja on todella uskomatonta miten paljon omistajia löytyy jotka eivät ole sitä mieltä että koiraa pitäisi kouluttaa. Jotkut jopa ovat asian esittäneet niin etteivät halua olla koiralle ilkeitä, antaa sen olla oma itsensä.. Saisivat pikkuhiljaa kaikki ketkä koiraa hankkivat ymmärtää sen asian että et sinä omistajana ole koiralle ilkeä jos asetat rajoja ja koulutat sitä. Päinvastoin, koira on mielummin seuraaja kuin johtaja ja koiraa kouluttamalla sen itsetunto kohoaa.
Ja se mitä sanoit siitä että käytetään rotua tekosyynä, niille omistajille sanon näin: Rotu voi määrittää miten koirasi haluaisi reagoida. Opittu käytösmalli määrittää MITEN se käyttäytyy. On niillä aika paha mitään sanoa vastaan kun minulla on rottakoiraksi jalostettu rotu joka on tunnettu purijarotu joka jahtaa kaikkea liikkuvaa, ja oma koirani tottelee jokaista sanaa ja suun käyttö on opetettu, jos on elävä asia hampaiden välissä suuta ei saa laittaa kiinni. Eikä jahtaa edes kissoja kun se on vapaana ja näkee juoksevan kissan :)

Ensimmäisestä päivästä vaan sääntöjä, kuria, liikuntaa, ruokaa ja rakkautta. Ongelmien ennaltaehkäisy on PALJON helpompaa kuin niiden korjaaminen. Pitäsi löytyä joku koulu mikä pitää käydä ennen kun saa hankkia koiran ja siinä opetettaisiin tärkeitä koiranomistajan vinkkejä sääntöihin ja koulutustapoihin sekä koiran käyttäytymisestä!

Hitaasti mutta varmasti hoitokoirankin tilanne paranee, tullessaan jahtasi ja räyhäsi kaikelle liikkuvalle, nyt jo jättää autot kokonaan huomiotta ja pyörät ja ihmiset saa olla rauhassa kunhän käskee jättämään kun tulee se tuijottava katse. Ja osaa jo tänä päivänä istua, odottaa, tulla luokse ja pari näyttelykäskyä :)
mulla on kaksi isoa koiraa... toinen vinkuu häntä heiluen ku toisen koiran näkee, toinen ei reagoi millään.... ja tämä joka ei reagoi on 7kk pentu... olen aina ohittanut muut koirat, mutta tämä pentu on utelias ja haluaisi moikkaamaan, mutta en anna... ainakaan joka kerta.... komento on tien viereen istumaan ja istutaan siinä kunnes vastaantuleva koira on mennyt ohi...

tämä on toiminu jo muutaman kuukauden, mutta eräs pikkufifin omistaja... ensimmäisellä kerralla kohteliaasti kysyi saako tulla moikkaamaan, sanoin että ei kun harjoitellaan ohituksia, no nyt ei kysy vaan tuo fifinsä moikkaamaan... ei omani mittää fifille tee mutta ei ole kiva kun yrittää harjoitella jotain niin se ei onnistukkaan....

miksi tämän naisen pitää aina päästää koiransa moikkaamaan minun koiria vaikka koitan hälle sanoa että kävele vain ohi... ärsyttää ku ei ymmärrä että opetan koiriani siinä tilanteessa....

eräs ilta huomasin kuinka hän päästi kaikkien koirien luokse, eräakin omistaja huusi että tämä ei siedä muita koiria ja silti päästi... onneksi ei mittää sattunu...
Meillä ohitustereenin myötä koiran käytös on muuttunut erittäin uhkaavasta lähes rauhalliseen. Huono puoli tässäkin on se että nyt kun käytös ei enää ole päällepäin uhkaavaa, päästävät varomattomat koiranomistajat koiransa pitkällä hihnalla hyvin läheltä ohi tai jopa nenätysten. Oma koirani kun haluaisi aina kiertää mahdollisimman kaukaa.. Toivottavasti joku näistä varomattomista lukee näitä keskusteluja. Kyseessä on paitsi useiden koirakoiden ohitustreeni myös monien pienten(ja isompienkin) koirien turvallisuus.
nyt on pakko kommata jo jonkin verran vanhaa tekstiä,koska juuri näin noitten rottien omistajien kanssa on ! et ei voi olla oikeesti vaikeeta vetää sitä 5-7m flexiä lyhyemmälle ! ja siis kun koira kulkee jo näin kaukana kun ei olla vielä kohakkain ja entäs sitten kun ollaan ?!
vielä kun omani'' on semmone kohta 2v (säkä tosin vain'' n.62cm) ja erittäin halukas mennä leikkimään kaikkien kanssa,varsinkin kun tuo sen koulutus jää kokonaan pois ainakun en itse ole paikalla.. (älkää puuttuku tähän kenen koira asiaan,monimutkainen ja PITKÄ juttu) niin ei asiaa auta että sitten joku päästää rottasa siihen toisen nenän alle murisemaa ja puremaa (onneksi eivät yletä) ja vieläkun selvästi näkee että nyt ollaan harjottelemassa ja jos pysähyn,sillon koira on kunnolla,nii siltikkin vaan pittää tehä noin... mennee hermot oikeesti noihin.. tiiän vaan pari jotka on kasvattanu rottasa kunnolla ! ja näillä usein sitte myös isompia koiria myös..
Ja ei tartte tulla väittämää mtn itsepäisyydestä,itellä on myös pystykorvan ja suomenlapinkoiran risteytys eli kaksinverroin jästipäisyyttä,siis ettei voi ees kuvitella; vielä nyttenki 12v ikäsenä jaksaa väittää vastaan joka asiasta ;] mutta silti käveli jo pari vuotisena ilman narua vieressä vaikka ois vihamiehet(koirat) tullu vastaan.. muttaku nää joilla on näitä pikkupiskejä,niin koirien iät tuntuu olevan siellä 4v---> jos ei tuohon ikään oo saanu koiraa ees narussa kävelemää ni jo on !

..ja aika hyvin muute kävelee tuo nuorempiki irti...
Mikä ihme siinä ohittamisessa nykyään on niin vaikeata Ei kässää.

Olen omistanut/kouluttanut koiria nyt jo parikymmentä vuotta eikä ole ollut mitään vaikeuksia ohittaa tai että olisi hitusestikaan remmirähinää. Ohitustreenit kuulostaa hauskalta..tarviiko sitäkin erikseen treenata?

Kaikki asiat opitaan ihan normaalisti lenkin ohessa. Sosiaalistaminen paikallaolot hihnakäytökset, vapaanaoloharjoittelut etc...ei todellakaan mitään ihmeellistä.

Mistä moinen remmirähinä on tullut ennen minusta ei ollut niinkään mutta silloin ihmiset opetti koirat tapaamaan myös remmissä. Kunhan oli tasapainoisia tavattavia ja koirat odotti vierellä lupaa. Nyt halutaan ettei koirat remmissä saa koskaan kontaktia ja remmirähinää juuri näillä ihmisillä...tai siis heidän koirillaan. ;)

Tuntuu että suuntaus on mennyt remmirähinäkoiriin ja villikkolapsiin. Kumpiakaan ei osata kouluttaa.
Se että ei enneta tavata remmissä on vain toimintaa tilanteen korjaamiseksi. Kun remmirähinä on syystä tai toisesa jo alkanut, on helpompi vetää selkeä linja niin ettei hihnassa tervehditä. otappa huomioon ettei kaikilla ole 20 vuoden kokemusta :P
Niinpä, ja lisäksi esim. oma koirani oli pentuna sellainen, että kaikkia vastaantulevia olisi pitänyt päästä tervehtimään. Jos olisin päästänyt vetävän pennun muiden luo, se vetäisi nykyäänkin niitä päin. Toisinsanoen, koira olisi saanut päättää miten lenkillä käyttäydytään.

Sellainenkin näkökulma voi olla paikallaan, että on eri asia, onko omistanut ja kouluttanut 20 vuotta esim. rottweilereita vai kultaisianoutajia.Esim. 3 vuotta vaikeampia rotuja omistaneella voi olla aika paljon enemmän kokemusta kuin 20 vuotta yleisesti ottaen helpompia rotuja kouluttaneella, koska tietyt rodut käyttäytyvät monesti jo luonnostaan hyvin.
Miksi ihmeessä niitä "vaativia" sitten on pakko ylipäätään joka Iidan ja Aadan sekä Eetun omistaa, kun rahkeet ei kerran riitä. Tyytyisivätpä vähän vähemmän vaativaan niin voisivat nauttia elämästä koiran kanssa. Eikä marista tyhjänpäiväisiä täällä kuinka koira päättäisi jos ja jos ei...
Luepa viestini uudelleen. Tietenkin tarkoitin sellaisia kouluttajia, jotka osaavat asiansa. Toisinsanoen: ihminen, jolla on ollut vaikka 2 rottweileria, voi olla pätevämpi kouluttaja kuin sellainen, jolla on ollut 10 kultaistanoutajaa. Oletus on, että kouluttaja on osannut asiansa ja koirat käyttäytyvät kunnolla.
Mietin että eiköhän 10 kultsiin mahdu jo useampi hankalampikin yksilö joukkoon. Sitäpaitsi jos tuon määrän on hoitanut kehdosta hautaan, niin siinä alkaa olla jo itsellä iän puolesta sellaista elämän kokemusta mistä nämä mainitut Iida, Aada, ja Eetu jotka ovat nämä vaativat(suom.tappajakoirat)hankkineet, niin voivat vain kuvitella.

Tässä voisi mainita sen vanhan miehen viisauden että järkevä ei joudu tilanteeseen josta viisas voi ehkä selviytyäkin.

Siispä jos jätettäisiin nämä viranomaiskäyttöön jalostetut koirat vain viranomaisille ja me tavalliset Iidat, Aadat ja Eetut vain nauttisimme ihan seurakoirien seurasta.

Näin ei tarvitsisi miettiä miten selviytyä elämästä koiran kanssa hengissä, eikä myöskään pääsisikö mitenkään luistamaan vastuusta kun koira aiheuttaa kuolemantapauksen tai rampauttaa loppuelämäksi, joko toisen eläimen tai pahassa lykyssä ihmisen.

Sitä mää tossa vaan ihmettelin...
"Mietin että eiköhän 10 kultsiin mahdu jo useampi hankalampikin yksilö joukkoon."

Siksipä kirjoitinkin, että 2 rottweileria omistanut VOI OLLA pätevämpi. Koirien lukumäärä ei aina kerro pätevyydestä. Lisäksi ihmisen ikä ei todellakaan takaa sitä, että osaisi kouluttaa paremmin.
edelleen vastaan tuota väitettäsi että edes VOISI OLLA. Yhtä pätevä kyllä EHKÄ. Mutta älä kuitenkaan aliarvioi sitä että ne helpommatkin yksilöt antavat omistajalleen perustietoa kuinka koiran kanssa eletään.

Väitteesi on kyllä silti lähes paikkansa pitävä tilanteessa jossa 2-kymppinen Kaisa ja 5-kymppinen Viivi ottavat ensimmäisen koiran. Kaisa sen Rotikan ja Viivi vain Kultsin. Kun kymmenen-viidentoista vuoden kuluttua molemmat ovat saattaneet koiransa haudan lepoon, voidaan kyllä sanoa että Kaisalla on varmasti ollut hankalampaa omansa kouluttamisessa ja kurissa pitämisessä kuin Viivillä leppoisan kultsinsa kanssa. Todennäköisesti ainakin. Joten luultavasti hän pärjää paremmin seuraavankin vaativan yksilön kanssa.

Mutta väitteeni pointti olikin se että kyllä 10 koiran joukkoon mahtuu ne kaksi vaativampaakin yksilöä, vaikka rotu onkin periaatteessa helppokoulutteinen. Ja että helppokin koira opettaa omistajalleen jotain.
Jos noihin 10 kultaiseennoutajaan mahtuu 2 vaativaa yksilöä, on kultaistennoutajien omistajalla siis tavallaan samanverran kokemusta kuin 2 rottweileria omistaneella. Toki on pidettävä mielessä, että vaativiinkin rotuihin voi mahtua helppoja yksilöitä. Eli ihan yksilöistä riippuen, molemmat voivat olla yhtä päteviä tai toinen voi olla pätevämpi.

Ehkä kärjistin tätä rotuasiaa liikaa. Minusta on vaan periaatteessa väärin olettaa, että 10 kultaistanoutajaa/tiibetinspanielia tms. omistanut on automaattisesti pätevämpi kuin 2 rottweileria/amerikanbuldoggia/bullterrieria jne. omistanut.
No omistan rodun en rotua mainitse niin sellaisen jota ei suositella ensi koiraa hankkivalle ja kirjoissa on yleensä mainittu vielä että ei tule helpolla toimeen muiden koirien kanssa sekä koulutus voi olla hieman hankalampaa kuin ns.helppojen. No 20vuoden kokemuksella voin sanoa ettei pidä paikkansa.

Rodustani annetaan väärä kuva minusta kirjoissa ja rotu on minusta erittäin hyväkoulutteinen kunhan osaa perusasiat eli tuntee koiran eleet ja osaa oikaista ne tarvittaessa, osaa olla johdonmukainen, osaa motivoida oikein ja harjoittelee jo ihan pennusta asti sosiaalisuutta, vapaanaoloa ihan perusasioita.

Mutta varsinkin toitottaisin eleiden tuntemista ja siihen oikeaa puuttumista tarvittaessa. Ja tämä tuntuu usein ongelmia kohtaavilta omistajilta puuttuvan. Plus sitten se perusjohtajuus ja luottamus. Ja tätäkin harjoitellaan koirapuistoissakin(mutta ei kaikkiomistajat tee näin ne menee portista sisään ja koira tekee mitä tekee ja sitten ihmetellään)
"Niinpä, ja lisäksi esim. oma koirani oli pentuna sellainen, että kaikkia vastaantulevia olisi pitänyt päästä tervehtimään. Jos olisin päästänyt vetävän pennun muiden luo, se vetäisi nykyäänkin niitä päin. Toisinsanoen, koira olisi saanut päättää miten lenkillä käyttäydytään.

Tottakai pentu haluaa tutustua kaikkiin. Niin kuuluukin.

Niin minullakin mutta minä opetin pentuani silloin että odota ja juttelen toiselle omistajalle voiko tulla ja sitten annan luvan mene vain kun on rauhallisesti. Siis silloin minä päätän ja pentu pääsee harjoittelemaan sosiaalistumista. Jos toinen omistaja sanoo että ei sovi tavata sanon pennullen että mennään ja houkuttelen sen mukaani leikin avulla yleensä vinkulelu ja pieni juoksu auttaa houkuttelemaan mukaan.

Kärsivällisyys on a ja o pennun kanssa ja asioista voi tehdä hauskoja kun koulutetaan. Mutta myös ojentaminen on osattava oikein tarvittaessa.
Lisään vielä että usein koiraa vedetään hihnasta kun halutaan vaihtaa suuntaa mutta minusta se eiole niin hyvä(jos nyt pahakaan muttamutta) vaan voi kutsua kontaktin avulla. Silloin ei reagoi hihnaan aikuisenakaan. Ja samalla tulee harjoiteltua lenkin ohella.
Jokin kyllä mättää tuossa tilanteen korjaamisessa minusta. Ja kertoo vain siitä että omistaja ei ole osannut koiraa opettaa pennusta asti miten muita koiria kohdataan.
"Haluaisin vain ystävälliseen sävyyn kysyä, että mikä siinä on ettei omia riehuvia terriereitä ja muita voida pitää omalla puolella tietä?"

miksi kysyt täällä olisit kysynyt kyseiseltä henkilöltä. Enhän minä voi tietää miksi ,tuskin meistä kukaan oli paikalla ;)?

Ja miksi et kouluta koiraasi jos sinulla on vaikeuksia koirasi suhteen?
Kunhan halusin purkaa turhautumistani :D Ja minähän nimenomaan koulutan koiraani. Koko kirjoitukseni koski nimenomaan ohitustreeniä.
Kyllä se niin on, niinku joku tuossa aiemmin sanoi, että miksi ei opetella lukemaan koiria, jos osaat oman koirasi lukea, niin ymmärrät myös vieraan koiran käytöksestä asennosta eleistä yms. että milloin sopii tulla oman koiran kanssa tutustumaan. JA MUISTAKAA NYT PIRULAUTA SE, ETTÄ KUN OMISTAJA PUHUU KOIRALLEEN ANTAA KOMENTOJA JOHDONMUKAISESTI, NIIN EI SIINÄ tarvitse muiden koiraihmisten koirineen tulla sössimään. Täytyy antaa tilaa erilaisille koiraihmisille, NIMITTÄIN JOTKUT OSAAVAT TOSIAANKIN KOULUTTAA KOIRANSA MYÖS IHMISTEN ILMOILLA EIKÄ VAIN AIDATUISSA KOIRATARHOISSA, JOISSA EI OLE RISTINSIELUA, tai sovituissa koiraharjoitustreeneissä, missä tilanteet on tekemällä tehtyjä, ei yllättäviä juttuja laisinkaan joita kadulla liikkuessa sattuu.

Tsemiä vaan ealrothille, kyllä tähän maailmaan mahtuu monenlaista koiranomistajaa. Minä kuulun niihin, jotka kouluttavat joka ohitustilanteessa koiraansa, nimittäin on pikkunen pakko, jos meinaan pitää koirani ruodussa. Joudun toki myös väistämään, koska joskus vain on niin pakko tehdä. Mutta erikseen lukunsa on nämä koirat koosta riippumatta, jotka räjähtävät jo ihmisen nähdessään ilman että koirasta on tietoakaan.

TAISI NYT MENNÄ SOPAT MONELLA VÄÄRÄÄN KURKKUUN, KO TAAS MENTIIN TÄHÄN KOKOASIAAN, MUTTA KOIRAT OLIPA MINKÄ KOKOISIA TAHANSA VOIVAT JOSKUS KÄYTTÄYTYÄ TOSI HUONOSTI HIHNASSA KUIN MYÖS ILMAN HIHNAA. Aina nimittäin ei voi tietää mikä koirassa laukaisee sen takaa-ajovietin, tai muun äkillisen aggressiokohtauksen.
no,on toki kaiken kokoisissa koirissa (OMISTAJISSA) tätä ongelmaa,mutta se on tosiasia että sitä on kyllä noitten rottien omistajilla eniten ! jotenki ne kai aattelee,että ne on niin pieniä ettei haittaa jos menee sen 5m eellä ja tulee rähisemää ja hyppimää muitten päälle... ja sama,herranjumala ei tartte tulla tunkemaan sen koira kanssa leikkimään ! onneks jotkut on fiksuja ja kysyy ensin..

mutta no,enköhä oo tarpeeks purkanu tätä tossa edellisessä viestissäni ja nyt tässä olkoon,idiootteja ja koiria ymmärrättömiä riittää valitettavasti
TAISI NYT MENNÄ SOPAT MONELLA VÄÄRÄÄN KURKKUUN, KO TAAS MENTIIN TÄHÄN KOKOASIAAN, MUTTA KOIRAT OLIPA MINKÄ KOKOISIA TAHANSA VOIVAT JOSKUS KÄYTTÄYTYÄ TOSI HUONOSTI HIHNASSA KUIN MYÖS ILMAN HIHNAA. Aina nimittäin ei voi tietää mikä koirassa laukaisee sen takaa-ajovietin, tai muun äkillisen aggressiokohtauksen. "

Niinpä..kaikkien ei kuuluisi hankkia koiria varsinkaan isoja jos ei osaa kouluttaa ja näitä surullisen paljon. :(

Ei se ison koiran omistaminen tee sinusta kouluttajaa omistaminen on eri asia vaan se hallitseminen.

Ja voi noita iänikuisia uutisia kun isojen koirien omistajat ei osaa kouluttaa koiriaan. Ja jälleen menetämme pikkukoiria turhaan kyvyttömien ihmisten takia
. :( Vinkki pitäkää laillinen sumutin taskussa jos iso hyökkää koiranne kimppuun. Voi auttaa.
En haluaisi "syrjiä" minkäänkokoisia koiria, mutta omat kokemukset ovat sellaisia, että isojen koirien omistajat pyrkivät saamaan koiristaan kunnon koirakansalaisia a kouluttavat niitä enemmän kuin pikkuisten omistajat: ja vain siksi, koska "koira on pieni, niin ei se haittaa vaikka sitä ei ole koulutettu", mikä minusta on ikävää. Oletuksena kuitenkin itselläni on, että koska haluan omasta koirastani hyväkäytöksisen koiran, niin haluaisivat myös muut omistajat koiran koosta riippumatta. Onhan se mukavampi olla koiran kanssa saman katon alla, kun se ei ole hirvittävä kauhukakara.

Itselle sattui eilen hieman ikävähkö juttu, mutta onneksi siitä ei sen vakavampia seurauksia tullut. Olin pentuni ja kaverini kanssa illalla lenkillä ja vastaan tuli nuorehko mieshenkilö kääpiösnautserin kanssa, käppänä toki flexissä. Aloitin siis pennun kanssa kontaktiharjoitukset ja ne menivätkin tosi hyvin. Käppänä jäi tosin makaamaa keskelle tietä ja nousi ylös vasta, kun olimme sen ohittaneet. Saman tien, kun koira nousi ylös, omistaja päästi flexin löysälle ja käppänä meinasi tunkea iholle: onneksi pentuni ei huomannut sitä, eikä säikähtänyt, mutta itselle tuli tosi paha mieli asiasta. Että kun selvästi nähdään, että nyt on harjoittelu menossa (ja vaikka ei olisikaan, vaan ohittaisi toista ihan normaalisti), niin päästetään siitä huolimatta oma koira toisen iholle kiinni, VAROITTAMATTA!

Meidän takanamme tuli sitten omistaja kahden koiran kanssa, ja hän joutui väistymään koirineen käppänän tieltä parkkipaikalle vain, koska käppänä siirtyi heidän puolelleen tietä makaamaan. Lisäksi omistaja päästi sen taaskin "tutustumaan" noihin kahteen koiraan, kun kahden koiran omistaja lopulta päätti yrittää ohi, että pääsisi jatkamaan matkaansa, sillä käppänällä ei sitä aikomusta ollut. Ja rähinähän siitä syntyi.

Tuli sellainen olo, että olisi tehnyt mieli sanoa pari valittua sanaa tuon käppänän omistajalle, koska en kuitenkaan halua, että pentu saa tuollaisista yllätysjutuista traumoja (vaikka sitä epäilenkin, mutta ei sitä koskaan tiedä, jos se on keskittynyt ottamaan kontaktia minuun ja yhtäkkiä toinen koira hyökkää iholle varoittamatta..) ja sen takia sitten alkaisi aggressiiviseksi muille koirille. Siinä vaiheessa, jos noin kävisi, tekisi mieli asustella Yhdysvalloissa, niin voisi haastaa kyseisen omistajan oikeuteen ja vaatia miljoonakorvauksia ja mitä luultavimmin vielä voittaakin kyseisen oikeusjutun.
tapaista vähän minullakin, tosin koirat eivät keskenään paljon toisiaan tervehtineet, kun toisen koiran omistaja äsähti älä päästä sitä koiraasi etkö näe, että minulla on kantamuksia, tokihan näin, mutta harmi kun en kerinnyt sanomaan, että saanko auttaa kantamaan osan tavaroistasi, olisiko siinä kasseja siirrellessä saaneet koirat hieman tutustua. Siinä oli pentuaikainen ensimmäinen koirakohtaaminen, toinen koirakohtaaminen olikin sitten taas sellainen, että olimme omalla tontillamme, kun ohi menit oikein virkeän ja innokkaan näköisiä pieniä koiria flexitaluttimella taluttettuna, no toinen koirista oli niin innokas ja puolusti emäntäänsä ja haukkui minkä kiireemmän kerkisi ja kun meni vielä niin vauhdilla eteenpäin, että ei meinannut korinalta kunnolla henkikään kulkea.
No arvannet, että koirani oppi pikkusen erilaisen suhtautumistavan toisiin koriin. Nykyään täytyy jatkuvasti olla valppaana toisten koirien suhteen, ja täytyy väistää, täytyy istuttaa oma koira, seisoa itse edessä, että näköhavainto toiseen koiraan minimoituisi mahdollisimman lyhyeksi hetkeksi, palkita oma koira siitä, että se jaksaa istua sievästi vaikkakin innokkaasti vilkuillen minun ohitseni.
Koirani on nyt 7 v. ja harmittaa, että annoin näiden pentuaikaisten tapahtumien, joita toki oli samanlaisia muitakin sotkea oman koirani sosiaalistamista siinä määrin, että nyt on tilanne tämä.
Suosittelen lämpimästi sinulle rotikkarinsessa, että liityt oman paikkakuntasi Kennel yhdistykseen, ja myös rotukohtaiseen yhdistykseen. Näin saat koirallesi kaikista parhaiten kivoja harjoittelu kavereita treeneihin.
Mutta älä unohda sitä tärkeää seikkaa, että jos sinun lähiympäristössä on koiria muillakin, niin niihin tutustuminen on ensiarvoisen tärkeää, koska niitten kanssahan ne kohtaamiset arkipäivän elämässä aina yleensä tulee.
Toki tiedän, että lähiympäristössäni on myös muita koiria, joita luultavimmin tulemme kohtaamaan useammin. Ja ei siinä mitään, näinhän se onkin ja jos minulta kysytään kohteliaasti, että saako oma koira tulla tutustumaan pentuuni, yleensä annan luvan (näin on tapahtunut noista kaikista koirien lähikontakteista KERRAN, muuten omistaja on ollut koiransa vietävissä ihan sata-nolla ja koira on ehtinyt tunkea iholle, kun olen [syystä tai toisesta] olettanut, että omistaja pitää sen kurissa).

Itse en tee aloitetta koskaan vastaantulevan/ohimenevän koirakon moikkaamiseen, vaan kuljetaan pennun kanssa ohi kontaktia ottaen (tällä hetkellä vielä koulutuslelun kanssa, ihmisten ohittaminen sujuu lähes täysin pelkällä "käskyllä"). Joten aloitteen jätän suosiolla toiselle, sillä tuohan varmasti menisi moikkaamaan kaikkia, jos sen vain päästäisi, mutta koska vastaantulijoita harvemmin tunnen, niin minusta on vain mukavampi, että he itse kysyvät, saavatko he näyttää pentua omalle koiralleen, jolloin uskallan luottaa vielä siihen, että he tuntevat koiransa ja tietävät sen olevan vain ystävällisen kiinnostunut.

Ja kuitenkin pentu saa olla tekemisissä myös muiden koirien kanssa, en pidä sitä eristettynä ja vältä kaikin tavoin toisten koirien kohtaamista, sillä tärkeää on kuitenkin se, että vaikka se ei tulisikaan toimeen kaikkien koirien kanssa vapaana ollessaan, niin hihnan päässä se silti sietäisi niitä sen verran, että pystyisi olemaan esimerkiksi samassa tilassa/kehässä niiden kanssa.
Muiden syyttely ei johda mihinkään. Ei pidä leimata huonoiksi ohittajiksi nimenomaan isojen tai pienten koirien omistajia. Toinen asia mitä ei myöskään pidä tehdä: ei pidä olettaa mitään asioita ohitettavan koiran ja sen taluttajan suhteen. Tämä Rotikkarinsessan kirjoittama pätkä särähti korvaani: "koira on ehtinyt tunkea iholle, kun olen [syystä tai toisesta] olettanut, että omistaja pitää sen kurissa)". Minun periaatteisiini toisia koiria ohittaessani kuuluu ehdottomasti riskien minimointi. Kun nyt yleisesti tiedetään, että ihmiset ovat huonoja kommunikoimaan (voivat esim. päästää koiransa "moikkkaamaan" lupaa kysymättä) niin oman koiran turvallisuuden varmistaminen ja luottamuksen rakentaminen ja säilyttäminen on kaiken a ja o. (En tarkoita tällä suinkaan sitä että muita koiria tulisi vältellä lenkeillä!!). Oman koiran kouluttaminen on ensiarvoisen tärkeää ja johtajuuden (saavuttaminen+) säilyttäminen ehdoton edellytys hyvälle koira-omistaja -suhteelle. Vastuu omasta koirasta on aina itsellä.
Niin, toki riskien minimointi kuuluu omistajan vastuulle ja näin minäkin pyrin tekemään. Olen vain kuvitellut, näköjään valheellisesti (mikä on harmi, sillä se leimaa väkisinkin tietynrotuisia/-kokoisia koiria), että jokaisella koiranomistajalla olisi sen verran älliä päässä ja käytöstapoja, että ilman lupaa ei koiraa päästetä edes "pelkän" ihmisen, saati toisen koiran luo.

Nyt tosiaan, kun tuo oma pentuni tuli, olen alkanut paremmin huomata, että kaikenlaisia ihmisiä tosiaan löytyy koiranomistajista, mutta siitä huolimatta yritän jaksaa uskoa siihen, että enemmistö kuitenkin on niitä järkeviä: vaikka vaikeaa se onkin. Edellisen, aikuisen koirani kanssa ei ollut minkäänlaisia ongelmia, sillä yhdenkään vastaantulevan koirantaluttajan koiraa ei päästetty sen lähelle, vaikka se ei osoittanut koskaan oikeastaan edes mielenkiintoa niihin, vaan tassutteli nätisti ohi.

Olisi kiva, kun jotenkin saisi selville, että miksi se on eri asia pennun kanssa. Tai siis miksi usein käy niin, että aikuisen (tai siltä näyttävän) koiran luokse omaa koiraa ei päästetä, mutta jos kyseessä on pentu (tai siltä näyttävä) koira, niin se on ns. vapaata riistaa.

Mutta eipä tässä oikein auta, ei voi jäädä pennun kanssa pelkästään pihapiiriin pyörimään vain sen takia, että kaikki eivät osaa/jaksa/halua/viitsi/välitä kouluttaa ja/tai komentaa koiriaan millään tavalla. Eli täytyy vain pitää huoli, että mitään ei pääse sattumaan.
Harmi että olet saanut noin huonoja kokemuksia pikkukoirista... Mutta juuri tästä syystä tarjoan itseäni ja koiraani ohitustreenikaveriksi niille joilla on isompia koiria jotka suhtautuvat negatiivisesti pieniin koiriin, usein johtuen huonoista kokemuksista.

Aina saa olle niin ylpeä kun meidän neiti 30 cm ja n 6 kiloa rauhallisesti kävelee vain tai tarvittaessa pysähdymme ja seisomme tai istutan koiran paikoilleen, vaikka vastassa olisi todella iso kaveri joka haukkuu, murisee tai hyökkäilee.

Näin isokin koira voi saada toisen kuvan pienestä ja sille on helpompi opettaa pienten ohitus yhtä sujuvaksi kuin toisten rotuisten kanssa ja sitten ruveta mallikkaasti ohittelemaan rähiseviä pikkuisia.

Minulla on remmirähjääjä tapakoulutuksessa (epävarmuudesta johtuvaa, koiran hyökkäyksistä) ja sanon ihan rehellisesti vastaantulevalle jo matkan päästä: "Tällä on ohitusvaikeuksia, toisesta ei tarvitse huolehtia, mutta voisitko ottaa vähän lyhyemmälle äläkä päästä tervehtimään". Mukavasti kun ilmaisee ja hymyä perään niin on kyllä kaikki olleet avuliaita ja tehneet niin kuin pyydän. Jotkut on kieltämättä olleet aika yllättyneen näköisiä, etenkin kun molemmat koirat ovat samaa rotua ja toinen on hyvien käytöstapojen prinsessa ja toinen melkein räjähtää jos sattuu olemaan huono päivä :)

Mutta muista Rotikkarinsessa, kyllä meitä pienten koirien omistajiakin löytyy jotka koiriaan kouluttavat, älä heitä koko korillista mäkeen joidenkin mätien omenoiden takia ;) Om koirani on siis 1,5 vuotias ja osaa yli 40 käskyä ja harrastaa koiratanssia, agilitya ja näyttelyitä.
Juu varmasti löytyy! :) Kaverini otti äskettäin terrierin ja on ottanut napakan otteen koulutukseen alusta pitäen. Jopa napakamman kuin moni ison koiran omistaja. Hatun noston arvoista. Itsellä ei todellakaan ole mitään ennakkoluuloja pienten koirien suhteen. Vain omistajissa on puutteita, (myös isojen omistajissa) vaikka en itsekkään ole täydellinen. :F
Terrieri ei vaadi sen napakampaa koulutusta(mitä lienee tarkoittavan?)

Vaan ihan normaalin peruskoulutuksen kuten muutkin johdonmukaisen motivoivan ja jämptin.

Negatiivisella koulutuksella (alistaminen niskaan kiinni otto ymspakotteet)pääsee lopputulokseen mutta ei ole koiralle hyväksi(kovilla otteilla opettaa koviin otteisiin)..mieluummin pehmeä ja hyvä positiivinen koulutus joka säilyttää koiralle hyvän johtajuuden ja luottamuksen.

Terrieri varsinkin tarvii hyvän kouluttajan(eleiden rodun tuntemus dominoinnin ymmärtämisen sosiaalistamisen ymmärtämisen jne) ja hyvällä saa hyvää pahalla saa vain vastarinnan aikaiseksi, ja itsellä kaksi käyttöterrieriä jotka tokoilleet ja ovat sosiaalisia ja hyvin käyttäytyviä ja koskaan en ole pahalla kouluttanut vaan ihan kuten kouluttaisin mitä tahansa rotua. Ja edistyminen menee aina yksilön mukaan.
mm.kahden pienen kv-terrierrin omistajana en myöskään ole sen napakampi kuin isompienkaan kanssa. Kuri pitää olla, mutta kurissa ei saa elää ja tällä onkin hyvin suuri ero ja merkitys. Meillä kuri tarkoittaa sitä, että se on tietty ja ehdoton. Meillä ei koirat elä kurissa vaan kurinalaisena, vaan kun se on tarpeen sitä käytetään ja on ehdotonta. Tämän myös koirat tietää.

Mitenkään kovempia otteita tai menetelmiä ei käytetä, (tosin ei niitä vierastetakkaan) vaan kiinnitetään huomio ennemminkin rodunomaisuuteen ja sen mukana tuomiin asioihin huomioiden nämä koulutuksessa.

Sen olen myös huomannut, että jos pienellä koiralla patoutuu liikunnan tarve, se alkaa näkymään hermostuneisuudessa ja agressiivisuudessa, sekä sen, että tasapuolinen ja rehti pitää olla kaikessa ja varsinkin jos niitä koiria on useampi.
Liikunnan ja aivojen käyttöä siis koiralla toki myös isännällä niin tarvitaan. Omistamani terrierit (foksit) tarvitsee toimintaa johon voi purkaa energiaansa ja älliänsä. Pohjimmiltaan terrierit on vahvasti työkoirapohjaisia ja jos energiaa ei voi purkaa kyllä se keinot keksii ;) ja jos omistajalla ei peruskoulutus ja dominanssin johtajuuden vahvistaminen hanskassa niin kyllä se on sitten terrieri joka alkaa johtaa tanssia. ;)

Mutta toitotan yhteistoiminnan ja johtajuuden luottamuksen perään en vanhanajan koulutusta jossa otettiin luulot pois ja aiheutettiin vain koiralle vastarinnan koko koulutusta kohtaan ja veti samalla luottamuksen kouluttajaan.. koulutus on parhaimmillaan ohjaamista hyvään(tarvittaessa lievät pakotteet, oikaisu) sekä uuden oppiminen ja yhteistyö. Koirapsykologiaa ja koirankoulutusta. Ja kärsivällisyyttä ja oivaltamista.

Hyviä oppeja minusta on Anders Hallgrenilla, Vilanderilla, Cesar Miller ymmärtää puolestaan dominanssin pienin kritiikein...jne..kukaan ei ole seppä syntyessään ja kaipaisi että jokainen ottaisi sen koirakirjan käteensä eikä vain luule olevansa hyvä kouluttaja vaan opettelee koko ajan lisää..aina on varaa kehittyä. Ja koiran koulutus ei ole koiran kyvyistä niinkään kyse vaan omistajan kyvystä saada koira ymmärtää mitä siltä halutaan.
en tosiaan tarkoittanut napakkuudella minkäänlaista voimankäyttöä tai kovia otteita, vaan johdonmukaisuutta. myönnän että sanavalinta saattoi olla vähän kehno. :D
No hyvä että tuli tarkennettua :)
Terrierit on yllättävän hyväkoulutteisia kun kouluttaja on oppinut perusteet..ja johdonmukaisuus on se a ja o jota toivoisi kaikkien rotujen kohdalla toetutuvan..

Terrieri on hyvin älykäs ja huomaa helpolla ettei omistaja olekaan aina samaa mieltä ja oikaisee säännöistä jos mahdollista.
Asiaa. Terrierit on todellakin nopeaoppisia ja ottavat väljät pois, jos tarjolla sitä on.
Terriereille pitää olla Selkeä ja määrätietoinen niin sillä selviää.
Kaikkia kommentteja en jaksa lukea, mutta kerronpa minäkin. Minulla on vähän alta 2 vuotias cockeri, joka olisi iloisesti leikkimässä jokaisen vastaan tulevan koiran kanssa. Rähjät tosin kiertää kaukaa. Olemme harjoitelleen namuilla ohitustilanteita ja harjoittelu jatkuu..., mutta aika hyvin menee. Joskus teemme niin, että pysähdymme ja koira on minuun katsekontaktissa vieraan koiran ohittaessa meidät.
Mutta jumalauta, kun jotkut eivät tajua, että me harjoittelemme. Moni jää koiransa kanssa pällistelemään ja pysähtyy kohdallemme katsomaan, mitä teemme. No, saammehan lisää haastetta harjoitteluun.
Voi olla kannattavaa, että opettaa koiralle yhden mallin ohitukseen. Eli ohittaminen kontaktissa ja sille vastaatulijalle voi hyvissa ajoin sanoa, että OHITA. Itse kontakti pitäisi kestää tälläisen helposti, koska vahvasti opetettuna koira sitä ylläpitää.

Omalla kv-parsonilla on toisinaan tapana jollekkin rähjätä, enkä ihan tiedä vielä mikä koirassa tämän laukaisee. Apuna tähän on (kun huomaan muutoksen) kääntyminen taaksepäin ja silloin otan sen kontaktin ja käännyn takaisin jo kontaktissa ohi. Noin muuten jo hyvissä ajoin "herätän koiran" kontaktiin ja kontroloinnin alaiseksi.

"joka olisi iloisesti leikkimässä jokaisen vastaan tulevan koiran kanssa"..hihnassa kävely on kokonaisvaltainen suoritus, eri tapahtumineen, ei valikoiva.
Täytyy jatkossa sanoa tosiaankin jotain pysähtyjille ja muille, jotka eivät ymmärrä, että meillä on treeni menossa...

Olen miettinyt hihnassa kulkemistamme, että teenköhän nyt ihan oikein. Siitä olen iloinen, että cockerini ei rähjää, vaan on tosiaan varsinainen hännän heiluttaja ja haluaisi iloisesti tervehtiä ja leikkiä. On mukavaa kohdata tuttuja ja antaa vähän leikkisästi pyörähdellä, mutta onkohan se ihan oikein... Kuitenkin lenkillä treenaamme vierellä kulkemista aktiivisesti joka kerta ja jotkut pitää ohittaa ja joidenkin kanssa saa haistella ja vähän leikkiäkin. Sekoitanko koiraa, vai voiko se oppia, että joskus saa kohdata, joskus ei?
Kuten jo mainitsin, niin hihna käytös on kokonaisvaltainen, enkä ainakaan itse sotke siihen mitään tapaamisia, koska en edes ymmärrä mitä koira siitä saa. Haittana on koiralle epäjohdonmukaisuus. Asiat pitää olla selkeitä ja rutinoituja, siitä tulee ajan kanssa se käytös (totutut tavat)

Jos vastaan tulee tuttu ihminen ja haluat vaihtaa pari sanaa, niin koira on sivulla ja odottaa. Jos tuttu haluaa moikata koiraa, on koira paikallaan eikä niin että koira liikkuu tutun luokse.

Kannattaa olla hieman kaukoviisa siitä mitä ja miten opettaa. Minulla on jotain kokkemusta cockkereista ja tiedän myös miten nopeasti asiat voi sen kohdalla kääntyä päälaelleen. Jos koira saa esim. selkään toiselta koiralta saattaa cockeri jatkossa osoittaa vastaantulijoille muuta kuin iloisuutta. Samoin olen tavannut monia kokkereita, jotka ikääntyessään käy hieman epästävälliseksi. Eli lenkkeily ja hihnakäytös on suoritus, johon rutiinikäytös tuo pysyvyyttä ajan kanssa.

"On mukavaa kohdata tuttuja ja antaa vähän leikkisästi pyörähdellä, mutta onkohan se ihan oikein"...mieti mielummin, että onko se koiralle hyväksi. Mitä se siitä saa?. Taitaa tuo tapa miellyttää enemminkin lenkittäjää..=D
"Kuten jo mainitsin, niin hihna käytös on kokonaisvaltainen, enkä ainakaan itse sotke siihen mitään tapaamisia, koska en edes ymmärrä mitä koira siitä saa"

Hiukan lisään että varmaan riippuu koirastakin hieman mitä saa. :)

Oma kettuterrierivanhuksenikin on iloinen karavaanari joka seurustelee mielellään ihan samoin kuin minäkin eli kun heitän pari ystävällistä sanaa vastaantulevan koiranomistajan kanssa niin koirani tutustuu samalla hänen koiraansa hännät heiluen.

Ja jos kiire menemme ohi vain tai jos toiselle ei sovi tapaaminen ohitamme vain. Jokainen tyylillään ja itse pidän muiden tapaamisesta samoin koirani. Lienemme molemmat yltiösosiaalisia ;)

Ja ongelmia ei ole koskaan ollut niin remmikäytöksessä kuin muutenkaan koirieni kanssa (tosin painotan aina perussosiaalistamista, koirien eleiden tuntemusta ja muiden kunnioittamista haluaako tutustua vai eijne.)
 /   /  /  / Ohitus treeniä..

Asiantuntijat

  • SincityNaisille ja pariskunnille sunnattu intiimituotteiden erik...

Keskusteluhaku

Laaja haku



Lisää keskusteluja aiheesta

Tietoa mainosten kohdentamisesta