Rahaa tehdään !

joutuvat maksamaan kirkollisveroa ? Onko kirkko joku Mafia ?

Siksi kun eduskunta on niin päättänyt. Ja asia muuttuu jos eduskunta päättää muuttaa verotuksen toisin;)
Ei tämä ole kirkkovaltuuston päätettävissä oleva asia.
Kannatan ehdottomasti vapaaehtoista kunnallisverotusta .

Ottamatta sen kummemmin kantaa kirkon ja pappien tarpeellisuudesta, voin todeta että ilmankin olen pärjännyt. Henkisesti olen eronnut kirkosta (sikäli kuin koskaan olen omasta tahdosta kuulunutkaan) jo silloin kun ikätoverit kävivät rippikoulua. Olin luokassamme ainoa, joka ei käynyt. Virallisesti kirkosta erosin vasta kun olin jo yli 10 vuotta kirkollisveroa maksanut. Ainoa asia johon ehkä pappia joskus tarvin (oikeasti en minä, mutta omaiset), on kuoltuani minut saa haudata kirkollisin menoin, en siinä vaiheessa vastaan pane.

Yhteisöverosta vielä: se on vain yksi vero muiden joukossa, vaikka suurin osa siitä menee ev.lut kirkolle. Yhteisöveroa perustellaan sillä, että kirkolla on myös velvollisuuksia, esimerkkinä vaikkapa hautausmaiden ylläpito. Niinpä aivan hyvin voin päätyä kirkkomaahan riippumatta siitä kuulunko kirkkoon vai en.

"Inarilainen lehdessä eräs talousnero kertoi että kun vielä sata eroaa on papin palkkarahat kasassa."

Niin, kun lisää eroaa, pitää jossain säästää. Kirkko voi keskenään päättää, erottaako pappeja, suurentaako kirkollisveroa vai leikkaako budjettia vähän sieltä sun täältä. Pelkästään kirkosta eroamisistahan ei seurakunnan budjetin pieneneminen johdu, väkeä muuttaa pois, yrityksilläkin menee laman aikaan vähän heikommin, eikä sieltäkään verotuloa kerry... ja tunnetustihan menoilla ei helposti tule katto vastaan.

Nimimerkki "Kirkkoon kuulumaton" kirjoitti: "Yhteisöverosta vielä: se on vain yksi vero muiden joukossa, vaikka suurin osa siitä menee ev.lut kirkolle." Tarkennuksena sen verran, että yhteisöverosta jyvitetään kirkkokuntien käyttöön vajaa kaksi prosenttia, josta suurin osa menee ev.lut. kirkolle.

Yleisemmin asiaa tarkasteltuna voitaneen olla yhtä mieltä siitä, että kirkko yhteiskunnallisena ja uskonnollisena toimijana ja vaikuttajana on menettänyt tasaisesti merkitystään viimeisten vuosisatojen aikana. Kehitykselle ei näy muutosta, vaan trendi jatkunee vakaana. Uskoakseni jossain vaiheessa joudutaan kirkon rahoituspohjaa (ja miksei myös toimintamallienkin perustoja) remontoimaan perusteellisesti.

Vaihtoehtoisia ratkaisumalleja ovat vaikkapa rahoituksen muutos rahastotuottoihin perustuvaksi eli verotuksesta luopuminen, verotuksen lähes jokavuotinen kiristäminen, veropohjan laajentaminen, toiminnan radikaali supistaminen joko "yhteiskunnallisesta" sektorista (diakonia, humanitaarinen työ) tai "uskonnollisesta" sektorista (kirkolliset toimitukset, hautaustoiminnan ulkoistaminen, kiinteistömassan ulkoistaminen...) jne jne jne.

Näin ekonomistina ajattelisin, että kysymyshän on pohjimmiltaan kysynnästä ja tarjonnasta. Onko kirkon tarjonnalla kysyntää ja pystyykö kirkko vastaamaan mahdolliseen kysyntään? Ja löytyykö se kysynnän ja tarjonnan tasapaino, jossa maksajallekin jäisi iloinen mieli?