Mitä Katainen tarkoittaa

voittaa ja tukitaloudesta luovutaan, onkohan Kataisella jotain sisäpiirin tietoa mitä EU:ssa suunnitellaan, ruuan loppuminen on katastrofi ja nykymenoa ei voi jatkaa, EU ei missään vaiheessa voi perustaa ruokahuoltoaan tuonnin varaan.

Siis viljelee vaikka rehu ohraa innovatiivisesti. eli keväällä muokkaa maan ja kylvää ja lannoittaa. Kesällä huolehtii tautien ja rikkakasvien torjunnasta. Syksyllä korjaa sadon, lopuksi muokkaa maan talvea odottamaan.

Tälläistähän innovatiivisyyttä minäkin harjoitan. kyselen eri liikkeista lannoitteiden, kasvinsuojeluaineiden, polttoaineiden ja kaluston hintoja, ja ostan sieltä mistä saan edullisimmin.
Syksyllä taas otan selvää mitä kaupat maksavat sadostani, ja myyn sille mistä saan parhaimman hinnan.

Mutta kun keran JoVain:illa on meilla vielä aivan uusia innovatiisiä ratkaisuja vaikkapa viljanviljelyyn, niin otan niitä mielelläni vastaan.

Koneeni on 50ha viljelyyn juuri riittäviä, eivätkä kovin uusiakaan, kuten ei muillakaan kokoisillani nykykyään pienehköillä tiloilla.
Siemeniä, lannoitteita, ja kasvinsuojeluaineita ei voi käyttää vähenpää, vaan olen vuosien kokemuksella tietoinen millä panostuksella saan parhaimman tuoton.
Mutta kun esimerkiksi vuonna viljasta maksettiin 75/tonni, ei mitenkään voinut laittaa pienenpää määrää lannotteita ja siemeniä maahan, sehän olisi ollut jo maatalustukiéhtojen vastaistakin.
Mutta odottelen mielenkiinnolla mitä maatalouasiantuntija JoVain kohta meille opettaa. Vai pitääkö alkaa rakentamaan niitä taivaspeltoja, 70ha peltojen hinnaksi tulisi 350 miljoonaa euroa. Se olisi sitä uutta innovatiivisyyttä varmaankin.

maausko. kirjoitti:

Siis viljelee vaikka rehu ohraa innovatiivisesti. eli keväällä muokkaa maan ja kylvää ja lannoittaa. Kesällä huolehtii tautien ja rikkakasvien torjunnasta. Syksyllä korjaa sadon, lopuksi muokkaa maan talvea odottamaan.

Tälläistähän innovatiivisyyttä minäkin harjoitan. kyselen eri liikkeista lannoitteiden, kasvinsuojeluaineiden, polttoaineiden ja kaluston hintoja, ja ostan sieltä mistä saan edullisimmin.
Syksyllä taas otan selvää mitä kaupat maksavat sadostani, ja myyn sille mistä saan parhaimman hinnan.

Mutta kun keran JoVain:illa on meilla vielä aivan uusia innovatiisiä ratkaisuja vaikkapa viljanviljelyyn, niin otan niitä mielelläni vastaan.

Koneeni on 50ha viljelyyn juuri riittäviä, eivätkä kovin uusiakaan, kuten ei muillakaan kokoisillani nykykyään pienehköillä tiloilla.
Siemeniä, lannoitteita, ja kasvinsuojeluaineita ei voi käyttää vähenpää, vaan olen vuosien kokemuksella tietoinen millä panostuksella saan parhaimman tuoton.
Mutta kun esimerkiksi vuonna viljasta maksettiin 75/tonni, ei mitenkään voinut laittaa pienenpää määrää lannotteita ja siemeniä maahan, sehän olisi ollut jo maatalustukiéhtojen vastaistakin.
Mutta odottelen mielenkiinnolla mitä maatalouasiantuntija JoVain kohta meille opettaa. Vai pitääkö alkaa rakentamaan niitä taivaspeltoja, 70ha peltojen hinnaksi tulisi 350 miljoonaa euroa. Se olisi sitä uutta innovatiivisyyttä varmaankin.

Lue lisää

Niin, tuli virhe tuossa, 50ha pellot kun rakentaa kerroskasvihuoneiksi tulee maksamaan ainoastaa 250 miljoonaa, koska neliö maksaa 500€, ja hehtaari siten 5 miljoonaa euroa.

Jos tälle tielle mennään, ei kestä kauaa, kun maajussit saa määrätä hinnan.
Tulee alkutuottajapohatoita, kuten nyt on öljypohatoita.

. kirjoitti:

Jos tälle tielle mennään, ei kestä kauaa, kun maajussit saa määrätä hinnan.
Tulee alkutuottajapohatoita, kuten nyt on öljypohatoita.

tukitalous on viimeinen viljelijän rahastus ja se tie alkaa olla lopussa..

"Raaka-aineet ostetaan sieltä mistä halvimmalla saadaan. Ainoastaan hinta ratkaisee".
Kun meitä on muutaman kymmenen vuoden kulutta 10 miljardia voidaan tuosta lainuksesta otta sana " halvimmalla" pois, lause kuuluu siis: "Raaka-aineet ostetaan sieltä mistä saadaan".

vanhemmat ihmiset vielä muistavat ajan jolloin maataloustuotteista sai mitä kehtasi pyytää. Viljelymenetelmien kehitys, lähinnä lannoitteet räjäytti tuotannon ja romautti hinnat nyt on se tie kuljettu loppuun ja edessä on ajat jolloin viljelijäkin voi vaikuttaa siihen kenelle myy ja millä hinnalla..

Vuosina 1867-1868 Suomessa tapahtui väestökatastrofi, joka johtui poikkeuksellisen kylmästä säästä. Sadot olivat olleet huonoja jo vuosikymmenen alkupuolella. Kesä 1866 oli erittäin sateinen ja syysviljan kylvö epäonnistui monin paikoin. Talvesta 1867 tuli vaikea ja pitkä. Toukokuussa ei päästy toukotöihin, sillä Etelä-Suomessakin oli vielä hanki maassa. Karja ei päässyt laitumelle ja siltä loppui rehu. Syksyn sadot jäivät hallan takia puolta pienemmiksi kuin normaalisti.
Ruoan lisäksi puuttui myös työtä. Itsekin puutetta kärsivät isännät sanoivat irti palvelusväkeään ja liikkeelle lähti suuria kerjäläislaumoja. On arvioitu, että vaeltavia kerjäläisiä oli kymmeniä tuhansia. Jo ennen katovuosia Suomea olivat kiusanneet kulkutaudit, kuten lavantauti ja pilkkukuume. Nälkiintyneiden kerjäläisten joukossa kulkutaudit tekivät tuhoisaa jälkeä.