Uuden kamerani käsisäädöissä on muutama juttu, jotka mietityttävät:
Mitä tarkoittaa ESP, kesk. pain, piste? Voin siis valita jonkun noista kolmesta. Minkälaisessa tilanteessa käytän mitäkin?
Entä ND-suodatin (päällä/pois)? Milloin pidän päällä ja milloin pois?
AF, makro, super makro, TR, MF? Makron tiedän, mutta super makroa en ole aikaisemmin käyttänyt, mikä ero sillä on tavalliseen makroon? Mitä nuo muut tarkoittavat? Nyt taitaa asetus olla AF:ssa.
Kysymyksiä asetuksista
Olympus
8
323
Vastaukset
- o2
Mitä tarkoittaa ESP (kuudes aisti)?
Electro-Selective Pattern, muka oikea valotus hankalissa olosuhteissa
kesk. pain, piste?
– no sitä miltä alueelta ja miten mitataan
kesk pain > mittaa keskiarvon koko kuva-alalta, mutta painottaa keskialuetta
piste > mittaa vai tähtäimessä näkyvän pisteen kohdalta
Minkälaisessa tilanteessa käytän mitäkin?
– sitä ei voi kukaan muu päättää puolestasi, minä mittaan valotuksen pistemittauksella (yleensä harmaakortista)
Mittausalueita (pisteitä) voi käyttää valotuksen ja valkotasapainon mittaamisessa sekä tarkennuksessa.
Entä ND-suodatin (päällä/pois)? Milloin pidän päällä ja milloin pois?
– päällä vain silloin kun haluat kuvata pitkillä valotusajoilla esim. virtaavaa vettä
(joskus myös kun haluat kuvata suuremmalla aukolla difration vähentämiseksi)
AF > suriseva automaattitarkennus uusavuttomille
MF > manuaalitarkennus
makro, super makro > yleensä myyntikikkoja Makro tarkoittaa sitä että kuva on kennolla vähintään kohteen kokoinen (1:1)Tarkoittanet tuon difraction yhteydessä suuremmalla aukkoluvulla eli pienemmällä aukolla. Tosin pokkareissa ja muissa pienikennoisissa ei ole oikeita pieniä aukkoja vaan pienin on luokkaa 8 - 10 jos sitäkään. Niissä kun lyhyen reaalipolttovälin ansiosta esim. F32 olisi niin pieni fyysiseltä kooltaan että difraction vaikutus pilaisi koko kuvan.
Makron käytännön merkitys tuon edellä kuvatun lisäksi on lähelle tarkennus, jopa lähes kiinni linssiin. Liian lähelle tarkennettaessa tulee kuvaajan ja hänen kameransa varjosta ongelma varsin helposti. Kukkia ja muuta jalatonta/ryömimätöntä/lentämätöntä voidaan periaatteessa kuvata vaikka kuinka läheltä jos varjo pystytään välttämään mutta nuo liikkuvat kohteet tuppaavat olemaan näkymättömissä kuvauksen kannalta jo ennen tarkennuksen valmistumista saatikka kuvausta.
Makro on sanana alkanut menettää alkuperäistä (vähintään 1:1) merkitystään ja olen nähnyt esitteissä objektiivia joka kuvaa 1:3 tai 1:4:n sanottavan makroksi vaikka siihen pitäisi laittaa lainausmerkit.- taas turkulainen
Työeläkeläinen kirjoitti:
Tarkoittanet tuon difraction yhteydessä suuremmalla aukkoluvulla eli pienemmällä aukolla. Tosin pokkareissa ja muissa pienikennoisissa ei ole oikeita pieniä aukkoja vaan pienin on luokkaa 8 - 10 jos sitäkään. Niissä kun lyhyen reaalipolttovälin ansiosta esim. F32 olisi niin pieni fyysiseltä kooltaan että difraction vaikutus pilaisi koko kuvan.
Makron käytännön merkitys tuon edellä kuvatun lisäksi on lähelle tarkennus, jopa lähes kiinni linssiin. Liian lähelle tarkennettaessa tulee kuvaajan ja hänen kameransa varjosta ongelma varsin helposti. Kukkia ja muuta jalatonta/ryömimätöntä/lentämätöntä voidaan periaatteessa kuvata vaikka kuinka läheltä jos varjo pystytään välttämään mutta nuo liikkuvat kohteet tuppaavat olemaan näkymättömissä kuvauksen kannalta jo ennen tarkennuksen valmistumista saatikka kuvausta.
Makro on sanana alkanut menettää alkuperäistä (vähintään 1:1) merkitystään ja olen nähnyt esitteissä objektiivia joka kuvaa 1:3 tai 1:4:n sanottavan makroksi vaikka siihen pitäisi laittaa lainausmerkit.En minäkään ymmärtänyt kysyjän kysymystä, koska en omista Olympusta. Noi kysymykset löytää vastauksensa parhaiten kameran mauaalista tai tuotteen nettisivuilta, toivottavasti.
Minua kiinnostaa enemmän Työeläkeläisen vastauksen ensimmäisessä kappaleessa esitetyt asiat:
"- Tosin pokkareissa ja muissa pienikennoisissa ei ole oikeita pieniä aukkoja vaan pienin on luokkaa 8 - 10 jos sitäkään. Niissä kun lyhyen reaalipolttovälin ansiosta esim. F32 olisi niin pieni fyysiseltä kooltaan että difraction vaikutus pilaisi koko kuvan."
1) Mikä on "oikea pieni aukko"? Eikö jokaisessa kamerassa tai paremminkin objektiivissa ole aukko, ja kameran pienin aukko on suhteellinen asia, joka riippuu optiikan mitoista ?
2) Mikä on "reaalipolttoväli"
3) Onko jossakin digipokkarin objektiivissa käytettävissä aukko 32? Yleensä parhaissa kinarikoon vaihto-objktiivesissa pienin aukko on 22, mutta on joissain pienempikin. Kerro tietämättömälle.
4) Mitä tiedät diffractiosta (parasta kirjoittaa kahdella ähvällä)? Kerro meille tietämättömille, miten diffractiosi pilaa kuvan!
Mielestäni makrokuvaus on käsitteenä edelleen pitänyt merkityksensä. Suurennussuhde 1:1 tai suurempi. Vain mainosmiehet ja asiasta tietämättömät hyväksyvät mitä tahansa puutaheinää. Makrokuvaukseen on tarjolla erityisiä salamalaitteita, jolla saa valoa riittävästi kohteeseen ja siten välttää pahat varjot. Taidat muuten puhua lähikuvauksesta (close-up-picture). "Be careful out there!"
Sitten noin muuten vaan tiedoksi. Suomen kielessä on vain yksi sana, jossa käyteään f-kirjainta, ja se on pesofati. - tiedoksi.
taas turkulainen kirjoitti:
En minäkään ymmärtänyt kysyjän kysymystä, koska en omista Olympusta. Noi kysymykset löytää vastauksensa parhaiten kameran mauaalista tai tuotteen nettisivuilta, toivottavasti.
Minua kiinnostaa enemmän Työeläkeläisen vastauksen ensimmäisessä kappaleessa esitetyt asiat:
"- Tosin pokkareissa ja muissa pienikennoisissa ei ole oikeita pieniä aukkoja vaan pienin on luokkaa 8 - 10 jos sitäkään. Niissä kun lyhyen reaalipolttovälin ansiosta esim. F32 olisi niin pieni fyysiseltä kooltaan että difraction vaikutus pilaisi koko kuvan."
1) Mikä on "oikea pieni aukko"? Eikö jokaisessa kamerassa tai paremminkin objektiivissa ole aukko, ja kameran pienin aukko on suhteellinen asia, joka riippuu optiikan mitoista ?
2) Mikä on "reaalipolttoväli"
3) Onko jossakin digipokkarin objektiivissa käytettävissä aukko 32? Yleensä parhaissa kinarikoon vaihto-objktiivesissa pienin aukko on 22, mutta on joissain pienempikin. Kerro tietämättömälle.
4) Mitä tiedät diffractiosta (parasta kirjoittaa kahdella ähvällä)? Kerro meille tietämättömille, miten diffractiosi pilaa kuvan!
Mielestäni makrokuvaus on käsitteenä edelleen pitänyt merkityksensä. Suurennussuhde 1:1 tai suurempi. Vain mainosmiehet ja asiasta tietämättömät hyväksyvät mitä tahansa puutaheinää. Makrokuvaukseen on tarjolla erityisiä salamalaitteita, jolla saa valoa riittävästi kohteeseen ja siten välttää pahat varjot. Taidat muuten puhua lähikuvauksesta (close-up-picture). "Be careful out there!"
Sitten noin muuten vaan tiedoksi. Suomen kielessä on vain yksi sana, jossa käyteään f-kirjainta, ja se on pesofati.Älä nyt pilaa pesofatillasi työeläkeläisen viisautta ja ylivertaisuutta edelliseen vastaajaan verrattuna.
Tämän kaltaasissa harrastelijootten kiirjootuksissa on tärkiäää etsiä muiren teköömiä kirjootusvirhehiä.
Suomen kielessä on myäs ff-sana se on kaffeli. - kirotusvihreitä?
Työeläkeläinen kirjoitti:
Tarkoittanet tuon difraction yhteydessä suuremmalla aukkoluvulla eli pienemmällä aukolla. Tosin pokkareissa ja muissa pienikennoisissa ei ole oikeita pieniä aukkoja vaan pienin on luokkaa 8 - 10 jos sitäkään. Niissä kun lyhyen reaalipolttovälin ansiosta esim. F32 olisi niin pieni fyysiseltä kooltaan että difraction vaikutus pilaisi koko kuvan.
Makron käytännön merkitys tuon edellä kuvatun lisäksi on lähelle tarkennus, jopa lähes kiinni linssiin. Liian lähelle tarkennettaessa tulee kuvaajan ja hänen kameransa varjosta ongelma varsin helposti. Kukkia ja muuta jalatonta/ryömimätöntä/lentämätöntä voidaan periaatteessa kuvata vaikka kuinka läheltä jos varjo pystytään välttämään mutta nuo liikkuvat kohteet tuppaavat olemaan näkymättömissä kuvauksen kannalta jo ennen tarkennuksen valmistumista saatikka kuvausta.
Makro on sanana alkanut menettää alkuperäistä (vähintään 1:1) merkitystään ja olen nähnyt esitteissä objektiivia joka kuvaa 1:3 tai 1:4:n sanottavan makroksi vaikka siihen pitäisi laittaa lainausmerkit.kas tässäpä oiva esimerkki miten pitää oikeinkirjoittaa:
”ja olen nähnyt esitteissä objektiivia joka kuvaa … vaikka siihen pitäisi laittaa lainausmerkit.”
että näin ;–(
- Manu Ali XZ-1
Valotuksen mittausalueen valinta:
ESP - Valitse, kun haluat tasapainoisen valotuksen koko kuvassa.
Keskustaa painottava mittaus - Mittauksen keskiarvo lasketaan koko kuvan alueelta. Suurin paino annetaan keskellä olevalle alueelle.
Pistemittaus - Kamera mittaa kuvan keskiosan.
Harmaasuodattimen (ND) käyttö:
Käytä kameran sisäänrakennettua harmaasuodatinta vähentämään kameraan tulevaa valoa pidempiä suljinaikoja ja suurempia aukkoja varten.
Tarkennustilan valinta/lähikuvaus:
AF - Kun laukaisin painetaan puoliväliin, kamera tarkentaa kerran ja
lukitsee sitten tarkennuksen.
Makro - Lähin kuvausetäisyys on 10 cm (laajakulma) - 30 cm (tele) kohteesta.
Super makro - Lähin kuvausetäisyys on 1 cm kohteesta.
TR - Kamera tarkentaa jatkuvasti liikkuvien kohteiden seuraamista varten.
MF - Manuaalinen tarkennus halutulle etäisyydelle.- taas turkulainen
Sitä en ymmärrä, että eri kameravalmistajilla pitää samasta asiasta olla omat termit. Kaikkien kannalta olis järkevää, että koko kuva-alan mittaus sanottais koko kuva-alan mittaus, tai kaikki käyttäis esim. termiä ESP. Eihän tässä ymmärrä toisen puhetta. Se on sama kuin kaikki puhuis eri kielillä. Esim. rakennusfirmat, vaikka kilpailevat samoista töistä, kaivavat maata kaivinkoneella ja työmailla on rappari ja muurari. Jotain järkee kameratehtaille.
Harmaasuodatin kuulostaa järkevältä. Tarkoittako se kennon herkkyyden laskua? Mikä on Olympuksen alin ISO? Itellä on ISO 100 normaalisti alin herkkyys, mutta voin takanäytön valikosta valita ISO 50.
Makro ja Supermakro kuulostavat hienoilta ominaisuuksilta. Miten ihmeessä ne toimivat? Lähin kuvausetäisyys on optiikkaan liittyvä ja kunkin objektiivin ominaisuus, ja objektiiviin ominaisuuksiin ei kamera voi vaikuttaa (polttoväli, linssien ja linssiryhmien etäisyydet)! Ainoa mikä tulee mieleen, on kuva-alan pienentäminen, eli päästetään kennolle vain läheltä objektiivin optista keskiakselia tulevat valonsäteet? Tomiiko ominaisuus kaikilla objektiiveilla?
Muuten noi ominaisuudet on jälleen eri nimillä omassakin kamerassa.
Onpa hieno kamera!
- o2
Sitä en ymmärrä, että eri kameravalmistajilla pitää samasta asiasta olla omat termit.
> ymmärrätkö sen, että kaikilla autonvalmistajilla on samat kujeet esim ajonvakautuslaitteissa, myös autossa voi olla ESP esim.
AHCCAT, ASC, DSC, DSTC, ESC, ESP,SEAT, MSP, PSM, GMC, STC, VDC, VSA, VSC – Jotain järkee autotehtaille?
Kyllä meillä valikuvauksen harrastajilla on paljon helpompaa?
Eihän tässä ymmärrä toisen puhetta.
>onneksi vain harvoissa kameroissa on puheohjaus. Yleensä riitttää jos osaa lukea kameran käyttöohjetta.
Harmaasuodatin kuulostaa järkevältä. Tarkoittako se kennon herkkyyden laskua?
> no ei tarkoita, vaan valon ”jarruttamista”. Kaikkein kätevin on säädettävä harmaasuodin objektiivin edessä
Mikä on Olympuksen alin ISO?
> tuo riippuu siitä mikä malli on kysymyksessä
Makro ja Supermakro kuulostavat hienoilta ominaisuuksilta. Miten ihmeessä ne toimivat?
> ne toimivat siten, että ymmärtämätön ostaja uskoo niihin
ja siten, että objektiivin rakenne (tarkennus) muutetaan sellaiseksi, että voi kuvata hyvin läheltä kohdetta.
Tomiiko ominaisuus kaikilla objektiiveilla?
> toimii se melkein kaikilla jos siirrät objektiivin riittävän kauas kamerasta esim. loittorenkaiden tai palkeen avulla joskus myös oblektiivia kääntämällä tai ns lähilinssillä (macrolisäke).
Muuten noi ominaisuudet on jälleen eri nimillä omassakin kamerassa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ruotsissa uusi vakava ongelma: Vanhusten seksuaalinen hyväksikäyttö
palvelutaloissa ja kotihoidossa. Tämäkin on ihan puhtaasti väärän maahanmuuton vaikutusta, sillä tekijät ovat kaikki keh741943Työeläkkeiden maksaminen lopetettava ASAP.
"Vanhimmat sukupolvet ovat saaneet vastinetta eläkemaksuilleen moninkertaisesti nykyisiin ja tuleviin sukupolviin verr971673- 1481240
- 59688
- 201675
Järkytys uutisten ystäville - Huomenta Suomen kesään iso muutos
Huomenta Suomi on monen suomalaisen vakio-ohjelma. Suorana nähtävä Huomenta Suomi seuraa päivän tärkeimpiä uutisia, pol6646- 55571
Trumpille jälleen voitto
Trump ensin tuhosi Iranin ydinohjusprojektin, jotta ko. terroristivaltio ei voisi aiheuttaa ydinsotaa. Ja nyt Trump pako192556- 46498
Haluan teidät molemmat elämääni
Toista rakastan todella syvästi, ja toinen on kuin paras ystävä minulle. En voi luopua kummastakaan... </337462