Pari kysymystä

Taidat olla canonisti...

”Kertoo objektiivin himmenninaukon koon … Mitä pienempi arvo, sitä suurempi aukko ja päinvastoin.”

Nuo on vääriä tietoja. Kaikki ei ole totta mitä netissä kerrotaan!

Aukkoarvo ei kerro aukon kokoa vaan se on aukon halkaisijan suhde objektiivin polttoväliin.
Eli jos objektiivin polttoväli kerrotaan aukkoarvolla saadaan aukon teoreettinen halkaisija. Esimerkiksi jos polttoväli on 55 mm ja aukkoarvo on f/11 niin aukon teoreettinen koko (halkaisija) on 55 x 1/11 eli 10 mmm.

Aukkoarvo on murtoluku ja siitä seuraa, että mitä suurempi luku sitä suurempi aukko.
Esimerkiksi 1/4 on suurempi luku kuin 1/8 ja siis 1/4 on suurempi aukko kuin 1/8.

”suurin mahdollinen aukko 50mm polttovälillä on f-4 ja 200 mm polttovälillä f-5.6.”
Ei noin! Valovoima ei ole polttovälin ja aukkoluvun erotus vaa osamäärä.
po.
suurin mahdollinen aukko 50mm polttovälillä on f/4 ja 200 mm polttovälillä f/5.6.

Dol Biong kirjoitti:

”Kertoo objektiivin himmenninaukon koon … Mitä pienempi arvo, sitä suurempi aukko ja päinvastoin.”

Nuo on vääriä tietoja. Kaikki ei ole totta mitä netissä kerrotaan!

Aukkoarvo ei kerro aukon kokoa vaan se on aukon halkaisijan suhde objektiivin polttoväliin.
Eli jos objektiivin polttoväli kerrotaan aukkoarvolla saadaan aukon teoreettinen halkaisija. Esimerkiksi jos polttoväli on 55 mm ja aukkoarvo on f/11 niin aukon teoreettinen koko (halkaisija) on 55 x 1/11 eli 10 mmm.

Aukkoarvo on murtoluku ja siitä seuraa, että mitä suurempi luku sitä suurempi aukko.
Esimerkiksi 1/4 on suurempi luku kuin 1/8 ja siis 1/4 on suurempi aukko kuin 1/8.

”suurin mahdollinen aukko 50mm polttovälillä on f-4 ja 200 mm polttovälillä f-5.6.”
Ei noin! Valovoima ei ole polttovälin ja aukkoluvun erotus vaa osamäärä.
po.
suurin mahdollinen aukko 50mm polttovälillä on f/4 ja 200 mm polttovälillä f/5.6.

Lue lisää

Matematiikka on ihmeellistä joten tukeudun laskentoon 1950 luvun malliin.

55mm optiikalla F11 tarkoittaa 55/11 = 5mm teoreettista aukkoa eikä 10mm kuten "Dol Biong" laski.

Teoreettinen aukon koko eli F-luku on todella optinen pituus jaettuna optisella halkaisijalla, jotka optiset luvut eivät välttämättä ole ihan samoja kuin fyysiset.

Harvoin näkee aukkoa ilmoitettavan murtolukuna vaan yleisempi on F-arvo joka ilmoittaa optiikan "valovoiman". Nuo suurimmat mahdolliset ovat vähän outoja koska jos vaan viitsii ensin maksaa ja sitten kantaa niin periaatteessa ei liene ylärajaa valovoimalle eli alarajaa F-arvolle.

Käytännössä kuitenkin zoom linsseissä F2.8 on suurin aukko ainakin harrastajatasolla mutta kiinteissä löytyy, varsinkin laajakulmilla ja "normaaleilla" valovoimaisempiakin kuten F1.4 jne.

Minullakin on optiikka jossa 200mm omaa valovoiman F2.8 ja 300mm jossa on F4, joten edeltäjän esitystä ei pidä sinänsä pitää faktana vaan periaatteellisena ilmaisuna kunhan laskuvirheet korjataan.

Pokkareissa ja muissa pienikennoisissahan pienimmät aukot ovat luokkaa F8 koska muutoin aukko menee fyysisesti niin pieneksi, että diffraktio alkaa haitata voimallisesti. Otetaan esimerkki todellinen polttoväli 5mm ja aukko F8, 5/8 = 0,625mm eli lähinnä neulanreikäkameran aukko.

Nikon D90 kirjoitti:

Matematiikka on ihmeellistä joten tukeudun laskentoon 1950 luvun malliin.

55mm optiikalla F11 tarkoittaa 55/11 = 5mm teoreettista aukkoa eikä 10mm kuten "Dol Biong" laski.

Teoreettinen aukon koko eli F-luku on todella optinen pituus jaettuna optisella halkaisijalla, jotka optiset luvut eivät välttämättä ole ihan samoja kuin fyysiset.

Harvoin näkee aukkoa ilmoitettavan murtolukuna vaan yleisempi on F-arvo joka ilmoittaa optiikan "valovoiman". Nuo suurimmat mahdolliset ovat vähän outoja koska jos vaan viitsii ensin maksaa ja sitten kantaa niin periaatteessa ei liene ylärajaa valovoimalle eli alarajaa F-arvolle.

Käytännössä kuitenkin zoom linsseissä F2.8 on suurin aukko ainakin harrastajatasolla mutta kiinteissä löytyy, varsinkin laajakulmilla ja "normaaleilla" valovoimaisempiakin kuten F1.4 jne.

Minullakin on optiikka jossa 200mm omaa valovoiman F2.8 ja 300mm jossa on F4, joten edeltäjän esitystä ei pidä sinänsä pitää faktana vaan periaatteellisena ilmaisuna kunhan laskuvirheet korjataan.

Pokkareissa ja muissa pienikennoisissahan pienimmät aukot ovat luokkaa F8 koska muutoin aukko menee fyysisesti niin pieneksi, että diffraktio alkaa haitata voimallisesti. Otetaan esimerkki todellinen polttoväli 5mm ja aukko F8, 5/8 = 0,625mm eli lähinnä neulanreikäkameran aukko.

Lue lisää

Joo tuo 10 mm oli typerä päässälaskuvirhe, ei pitäisi yrittää kun en osaa. Kaava on kuitenkin oikein, mutta 55 x 1/11 on tietenkin 5.

Aukkoarvo on aina murtoluku (osamäärä) ilmotetaan se miten tahansa. Jos sen ymmärtää niin tietää myös, että isompi luku tarkoittaa isompaa aukkoa. Minusta esimerkiksi tuo aiemmassa linkissä oleva f–5,6 on pelkästään harhaanjohtava.

SI-järjestelmä:
Valo-opissa f tarkoittaa linssin (objektiivin) polttoväliä, ei himmentimen reikää.
F tarkoittaa faradia (kapasitanssin yksikkö).
Se, että joidenkin kameramaahantuojien mainosmiehet käyttävät F-kirjainta valovoimaa tarkoittaessaan ei muuta sitä oikeaksi.

Dol Biong kirjoitti:

Joo tuo 10 mm oli typerä päässälaskuvirhe, ei pitäisi yrittää kun en osaa. Kaava on kuitenkin oikein, mutta 55 x 1/11 on tietenkin 5.

Aukkoarvo on aina murtoluku (osamäärä) ilmotetaan se miten tahansa. Jos sen ymmärtää niin tietää myös, että isompi luku tarkoittaa isompaa aukkoa. Minusta esimerkiksi tuo aiemmassa linkissä oleva f–5,6 on pelkästään harhaanjohtava.

SI-järjestelmä:
Valo-opissa f tarkoittaa linssin (objektiivin) polttoväliä, ei himmentimen reikää.
F tarkoittaa faradia (kapasitanssin yksikkö).
Se, että joidenkin kameramaahantuojien mainosmiehet käyttävät F-kirjainta valovoimaa tarkoittaessaan ei muuta sitä oikeaksi.

Lue lisää

"SI-järjestelmä:
Valo-opissa f tarkoittaa linssin (objektiivin) polttoväliä, ei himmentimen reikää.
F tarkoittaa faradia (kapasitanssin yksikkö).
Se, että joidenkin kameramaahantuojien mainosmiehet käyttävät F-kirjainta valovoimaa tarkoittaessaan ei muuta sitä oikeaksi. "

Ketä SI-järjestelmä kiinnostaa.
Esim tähtitieteessä F tarkoittaa aukkosuhdetta.
(Eli käytännössä juurikin valovoimaa)
Ja kun on olemassa vallitsevia käytäntöjä asian esittämiseksi, niin eikös se ole pääasia , että viesti menee perille, oli se sit ilmoitettu vaikka kiinaksi.


"Objektiivin halkaisijaa D sanotaan kaupoputken aukoksi. Aukon D ja polttovälin f suhde F=D/f on nimeltään aukkosuhde."
Lähde Tähtitieteen perusteet (vm 1995) s.84

Dol Biong kirjoitti:

Joo tuo 10 mm oli typerä päässälaskuvirhe, ei pitäisi yrittää kun en osaa. Kaava on kuitenkin oikein, mutta 55 x 1/11 on tietenkin 5.

Aukkoarvo on aina murtoluku (osamäärä) ilmotetaan se miten tahansa. Jos sen ymmärtää niin tietää myös, että isompi luku tarkoittaa isompaa aukkoa. Minusta esimerkiksi tuo aiemmassa linkissä oleva f–5,6 on pelkästään harhaanjohtava.

SI-järjestelmä:
Valo-opissa f tarkoittaa linssin (objektiivin) polttoväliä, ei himmentimen reikää.
F tarkoittaa faradia (kapasitanssin yksikkö).
Se, että joidenkin kameramaahantuojien mainosmiehet käyttävät F-kirjainta valovoimaa tarkoittaessaan ei muuta sitä oikeaksi.

Lue lisää

Arvoisa "Dol Biong", jos puhutaan faradeista merkitään esim. 10F eli laatu tulee arvon jälkeen kuten vaikka 10m, 10kg jne.

F8 ei tarkoita luokan 8 faradeita vaan ainakin valokuvauksesta puhuttaessa se kuvaa aukon arvoa.

En tiedä onko ilmaisua standardisoitu mutta ainakin seuraavia ilmaisuja näkee yleisesti F8, f/8 ja F-8 tai f-8. Nuo kuitenkin jokainen harrastajakin ymmärtää joten siinä ei ole sekaannuksen vaaraa, uskoakseni.

Työeläkeläinen kirjoitti:

Arvoisa "Dol Biong", jos puhutaan faradeista merkitään esim. 10F eli laatu tulee arvon jälkeen kuten vaikka 10m, 10kg jne.

F8 ei tarkoita luokan 8 faradeita vaan ainakin valokuvauksesta puhuttaessa se kuvaa aukon arvoa.

En tiedä onko ilmaisua standardisoitu mutta ainakin seuraavia ilmaisuja näkee yleisesti F8, f/8 ja F-8 tai f-8. Nuo kuitenkin jokainen harrastajakin ymmärtää joten siinä ei ole sekaannuksen vaaraa, uskoakseni.

Lue lisää

Joo on hienoa matkia amerikkalaisia kaikessa iso F kirjain ja piste pilkun tilalle aukkoarvoon. Jos laittaa vielä miinusmerkin tai tacuviivan väliin niin tulee ihan amerikkalainen olo. SI-sopimuksista viis eihän sitä kaikki muutkaan noudata!
Sitäpaitsi on hienoa olla erilainen.

uskoakseni. kirjoitti:

Joo on hienoa matkia amerikkalaisia kaikessa iso F kirjain ja piste pilkun tilalle aukkoarvoon. Jos laittaa vielä miinusmerkin tai tacuviivan väliin niin tulee ihan amerikkalainen olo. SI-sopimuksista viis eihän sitä kaikki muutkaan noudata!
Sitäpaitsi on hienoa olla erilainen.

Lue lisää

Tuossa on ideaa, unohdetaan murtoluvut.
Ilmoitetaan valotusaikakin S125, S250 jne mitäs me noista SI-järjestelmistä. Ollaan erilaisia!

Kun olet lukenut tämänkin ketjun loppuun huomaat että et tajua sen enempää kuin ennenkään.

"Teoriassa suurin aukkoarvo eli valovoima on f/1."

mistähän teoriasta mahtaa olla kyse?


http://www.tekniikkatalous.fi/viihde/vimpaimet/leica rakensi maailman suuriaukkoisimman linssin f 095/a131429

keke kuusaalta kirjoitti:

"Teoriassa suurin aukkoarvo eli valovoima on f/1."

mistähän teoriasta mahtaa olla kyse?


http://www.tekniikkatalous.fi/viihde/vimpaimet/leica rakensi maailman suuriaukkoisimman linssin f 095/a131429

Lue lisää

Kysymys on ihan tavallisesta perinteisestä linssiteoriasta ja valo-opista. ja kansainvälisestä sopimuksesta. Sovittiin kansainvälisten f-lukujen sarja 1; 1.4; 2; 2.8; 4; 5.6; 8; 11; 16; 22; 32; 45; 64; 90; jne (nyk SI-järjestelmä) jossa yksi ”pykälä” kuvaa aukon pinta-alan kaksinkertaistumista/puolittumista. Valovoima tarkoittaa oikeastaan kuvapinnalle tulevan valon intensiteettiä eli voimakkuutta (valovirran kattamaa avaruuskulmaa kohden. Kyse ei ole siis mistään suureesta jonka voit mitata objektiivista vaan kansainvälisestä sopimuksesta. Testien perusteella näyttää siltä, että kobjektiivien valmistajat noudattavat sopimusta ”vapaasti soveltaen”. Testeissä mitattu valovoima ei usein vastaa valmistajan ilmoittamaa.

Nuo valovoima/aukkoarvot ovat kaikki teoreettisia arvoja jotka siis kuvaavat sitä paljonko linssi pystyy läpäisemään valoa (toimittamaan valoa kuvapinnalle).
Luku on teoreettinen myös siksi, että objektiivin arvot ilmoitetaan äärettömään tarkennettuna vaikka kaikki (esim maksot) eivät edes tarkennu äärettömään.

Linssin valovoimaan (valonläpäisykykyyn käytännössä) vaikuttaa ratkaisevasti objektiivin etummaisen linssin halkaisija ja linsseissä käytetty lasilaatu (kvartsi)
Optisen järjestelmän aukkosuhde κ = f/D.
Aukon todellinen halkaisija on käytännössä aina pienempi kuin ilmoitettu aukkoarvo osoittaa.

Kuvaavaa on esimerkiksi, että jos objektiivin eteen lisätään suurikokoinen lämilinssi tai laajakulmalisäke niin sen valovoima saattaa suurentua.

Ennätystä pitää kai hallussaan Schmidt ”solide” f/0,35
lähde: http://www.dg77.net/photo/tech/fast.htm

keke kuusaalta kirjoitti:

"Teoriassa suurin aukkoarvo eli valovoima on f/1."

mistähän teoriasta mahtaa olla kyse?


http://www.tekniikkatalous.fi/viihde/vimpaimet/leica rakensi maailman suuriaukkoisimman linssin f 095/a131429

Lue lisää

Tuo Leicahan on helvetin pimeä!

http://www.petapixel.com/2010/11/27/kowa-65mm-f0-75-x-ray-lens-mounted-on-a-nikon-d90/

http://photography-on-the.net/forum/showthread.php?t=918237

Canonilla ja Nikonilla löytyy myös objektiivit joiden valovoima on jotain 0.7 luokkaa.

o2 kirjoitti:

Kysymys on ihan tavallisesta perinteisestä linssiteoriasta ja valo-opista. ja kansainvälisestä sopimuksesta. Sovittiin kansainvälisten f-lukujen sarja 1; 1.4; 2; 2.8; 4; 5.6; 8; 11; 16; 22; 32; 45; 64; 90; jne (nyk SI-järjestelmä) jossa yksi ”pykälä” kuvaa aukon pinta-alan kaksinkertaistumista/puolittumista. Valovoima tarkoittaa oikeastaan kuvapinnalle tulevan valon intensiteettiä eli voimakkuutta (valovirran kattamaa avaruuskulmaa kohden. Kyse ei ole siis mistään suureesta jonka voit mitata objektiivista vaan kansainvälisestä sopimuksesta. Testien perusteella näyttää siltä, että kobjektiivien valmistajat noudattavat sopimusta ”vapaasti soveltaen”. Testeissä mitattu valovoima ei usein vastaa valmistajan ilmoittamaa.

Nuo valovoima/aukkoarvot ovat kaikki teoreettisia arvoja jotka siis kuvaavat sitä paljonko linssi pystyy läpäisemään valoa (toimittamaan valoa kuvapinnalle).
Luku on teoreettinen myös siksi, että objektiivin arvot ilmoitetaan äärettömään tarkennettuna vaikka kaikki (esim maksot) eivät edes tarkennu äärettömään.

Linssin valovoimaan (valonläpäisykykyyn käytännössä) vaikuttaa ratkaisevasti objektiivin etummaisen linssin halkaisija ja linsseissä käytetty lasilaatu (kvartsi)
Optisen järjestelmän aukkosuhde κ = f/D.
Aukon todellinen halkaisija on käytännössä aina pienempi kuin ilmoitettu aukkoarvo osoittaa.

Kuvaavaa on esimerkiksi, että jos objektiivin eteen lisätään suurikokoinen lämilinssi tai laajakulmalisäke niin sen valovoima saattaa suurentua.

Ennätystä pitää kai hallussaan Schmidt ”solide” f/0,35
lähde: http://www.dg77.net/photo/tech/fast.htm

Lue lisää

ps.
Eräissä pokkareissa nuo aukkoarvot on vielä enempi teoriaa (pelkkää huijausta) kun niissä ei edes ole himmennintä.

valovoimaa!!! kirjoitti:

Tuo Leicahan on helvetin pimeä!

http://www.petapixel.com/2010/11/27/kowa-65mm-f0-75-x-ray-lens-mounted-on-a-nikon-d90/

http://photography-on-the.net/forum/showthread.php?t=918237

Canonilla ja Nikonilla löytyy myös objektiivit joiden valovoima on jotain 0.7 luokkaa.

Lue lisää

Joo himmeitä Canon ja NIkon satuja riittää

Valoisampia vaihtoehtoja:
Schmidt peiliobjektiivi f/0,02
Schmidt monobloc f/0,3
G.O.I. 20 mm f/0,5 (venäläinen, painaa muistaakseni 10 kg)
Super Farron 76 mm f/0,87.
Carl Zeiss 50mm 0.70
Toko – Simlar 50 mm f/0,7

valovoimaa!!! kirjoitti:

Tuo Leicahan on helvetin pimeä!

http://www.petapixel.com/2010/11/27/kowa-65mm-f0-75-x-ray-lens-mounted-on-a-nikon-d90/

http://photography-on-the.net/forum/showthread.php?t=918237

Canonilla ja Nikonilla löytyy myös objektiivit joiden valovoima on jotain 0.7 luokkaa.

Lue lisää

Yksi tuollaine Canon f/0,7 demo tehtiin kerran, mutta niitä ei alettu koskaan valmistaa myyntiin kun sen piirtokyky oli ihan surkea!

Valovoima alkaa nykyisin olla kovin yliarvostettu kun suurimpia aukkoja ei yleensä käytetä ja digikameroissa suuret ISO-arvot korvaavat valovoiman tarpeen vähäisessä vaossa.

Suurella valovoimalla on digikameroissa merkitystä ensisijassa AF-uusavuttomille

Canon 0,7? kirjoitti:

Yksi tuollaine Canon f/0,7 demo tehtiin kerran, mutta niitä ei alettu koskaan valmistaa myyntiin kun sen piirtokyky oli ihan surkea!

Valovoima alkaa nykyisin olla kovin yliarvostettu kun suurimpia aukkoja ei yleensä käytetä ja digikameroissa suuret ISO-arvot korvaavat valovoiman tarpeen vähäisessä vaossa.

Suurella valovoimalla on digikameroissa merkitystä ensisijassa AF-uusavuttomille

Lue lisää

Valovoima mahdollistaa himmentämisen ja sitä kautta saa paremman piirron jo vähän suuremmilla aukoilla. Aukon pari himmennettynä yleensä löytyy se paras piirto. Millään 2.8-valovoimalla en lähtisi enää sisäkuvauksissa himmentelemään. Kaikkia kuvia kun ei halua pilata sillä salamalla.
Suurempia aukkoja tarvitaan myös silloin kun halutaan lyhyttä terävyysaluetta. Siinä ei auta isojen säätelyt eikä vakaajat.

aidosti kuvaava kirjoitti:

Valovoima mahdollistaa himmentämisen ja sitä kautta saa paremman piirron jo vähän suuremmilla aukoilla. Aukon pari himmennettynä yleensä löytyy se paras piirto. Millään 2.8-valovoimalla en lähtisi enää sisäkuvauksissa himmentelemään. Kaikkia kuvia kun ei halua pilata sillä salamalla.
Suurempia aukkoja tarvitaan myös silloin kun halutaan lyhyttä terävyysaluetta. Siinä ei auta isojen säätelyt eikä vakaajat.

Lue lisää

Ei se parempi piirto himmentämisestä johdu, pikemminkin päinvastoin.
Suurien linssien reuna-alueet piirtää huonosti ja vinjetoi täydellä aukolla, siksi on pakko himmentää. Pienivalovoimaisissa himmentäminen ei paljon paranna piirtoa.

Milloin tarvitset f/2,8 aukkoa lyhyempää terävyysaluetta, paitsi satuillessa?

Canon 0,7? kirjoitti:

Yksi tuollaine Canon f/0,7 demo tehtiin kerran, mutta niitä ei alettu koskaan valmistaa myyntiin kun sen piirtokyky oli ihan surkea!

Valovoima alkaa nykyisin olla kovin yliarvostettu kun suurimpia aukkoja ei yleensä käytetä ja digikameroissa suuret ISO-arvot korvaavat valovoiman tarpeen vähäisessä vaossa.

Suurella valovoimalla on digikameroissa merkitystä ensisijassa AF-uusavuttomille

Lue lisää

"Valovoima alkaa nykyisin olla kovin yliarvostettu kun suurimpia aukkoja ei yleensä käytetä ja digikameroissa suuret ISO-arvot korvaavat valovoiman tarpeen vähäisessä vaossa."


saat toki kuvata juuri millaisella aukolla haluat.
mutta turha väittää, että valovoimalla ei olisi merkitystä.
Kyllä se on esim henkilökuvauksessa erittäin oleellinen asia jos halutaan lyhyt syväterävyys.
esim:
http://www.harhakuva.org/view/195632

aidosti satua? kirjoitti:

Ei se parempi piirto himmentämisestä johdu, pikemminkin päinvastoin.
Suurien linssien reuna-alueet piirtää huonosti ja vinjetoi täydellä aukolla, siksi on pakko himmentää. Pienivalovoimaisissa himmentäminen ei paljon paranna piirtoa.

Milloin tarvitset f/2,8 aukkoa lyhyempää terävyysaluetta, paitsi satuillessa?

Lue lisää

Jos sinä et tarvi niihin lokkikuviisi lyhyttä syväterävyyttä, se ei tarkoita ettei kukaan muukaan tarvi kuviinsa sellaista.

aitoa faktaa kirjoitti:

Jos sinä et tarvi niihin lokkikuviisi lyhyttä syväterävyyttä, se ei tarkoita ettei kukaan muukaan tarvi kuviinsa sellaista.

Minäkin arvasin, että tuohon kysymykseen et pysty vastaamaan.
Väitteesi olikin siis aidosti satuilua kun et pystynyt esittämään yhtäkään esimerkkiä.
Tuo väitteesi lyhyemmän terävyysalueen tarpeesta oli täysin typerä ja osoittaa ettet ymmärrä koko asiasta mitään!
Toivottavasti kukaan lukija ei ole niin tyhmä, että uskoo juttuihisi!

Jessica Wihuri kirjoitti:

"Valovoima alkaa nykyisin olla kovin yliarvostettu kun suurimpia aukkoja ei yleensä käytetä ja digikameroissa suuret ISO-arvot korvaavat valovoiman tarpeen vähäisessä vaossa."


saat toki kuvata juuri millaisella aukolla haluat.
mutta turha väittää, että valovoimalla ei olisi merkitystä.
Kyllä se on esim henkilökuvauksessa erittäin oleellinen asia jos halutaan lyhyt syväterävyys.
esim:
http://www.harhakuva.org/view/195632

Lue lisää

Kerroppa esimerkki henkilökuvauksesta jossa potrettiobjektiivissa (n. 100mm/35) tarvitaan 2,8 aukkoa lyhyempi terävyysalue?
Teetkö henkilökuvausta erittäin ienikennoisella pokkarilla?

Esim. 2,8 suuremmalla valovoimalla on todellista merkitystä vain uusavuttomille joiden täytyy käyttää automaattitarkennusta hämärässä.

ettei kukaan? kirjoitti:

Minäkin arvasin, että tuohon kysymykseen et pysty vastaamaan.
Väitteesi olikin siis aidosti satuilua kun et pystynyt esittämään yhtäkään esimerkkiä.
Tuo väitteesi lyhyemmän terävyysalueen tarpeesta oli täysin typerä ja osoittaa ettet ymmärrä koko asiasta mitään!
Toivottavasti kukaan lukija ei ole niin tyhmä, että uskoo juttuihisi!

Lue lisää

No kerrotaan esimerkki: Kukkakuvissa. Sellaisissa joissa lähes koko kukka on syväterävyysalueen ulkopuolella. 50mm/1.2 on aika sopiva lasi sellaiseen.

Jessica Wihuri kirjoitti:

"Valovoima alkaa nykyisin olla kovin yliarvostettu kun suurimpia aukkoja ei yleensä käytetä ja digikameroissa suuret ISO-arvot korvaavat valovoiman tarpeen vähäisessä vaossa."


saat toki kuvata juuri millaisella aukolla haluat.
mutta turha väittää, että valovoimalla ei olisi merkitystä.
Kyllä se on esim henkilökuvauksessa erittäin oleellinen asia jos halutaan lyhyt syväterävyys.
esim:
http://www.harhakuva.org/view/195632

Lue lisää

Esimerkiksi mun kamerassa 85mm objektiivilla 2,5 m etäisyydellä aukolla f/2 syvä terävyysalue on vain 4 cm ja aukolla 1,4 se on 3 cm.
Mihin henkilökuvauksessa tuollaista syväterävyysaluetta tarvitaan?

Esim jos tarkentaa silmiin nii nenä ja korvat on epäterävänä kuvassa ja vinossa asennossa vain toinen silmä on kuvassa terävänä. Terävyysalue ulottuu tarkennuspisteestä 1 cm kohti kameraa ja 2 cm poispäin!

aidosti kuvaava kirjoitti:

No kerrotaan esimerkki: Kukkakuvissa. Sellaisissa joissa lähes koko kukka on syväterävyysalueen ulkopuolella. 50mm/1.2 on aika sopiva lasi sellaiseen.

50mm f/1,4 jos kuvausetäisyys esim 0,5 m niin syväterävyysalue on vain 4,3 mm croppikennoisessa, siis tarkennusetäisyydestä n. 1,4 mm kohti kameraa ja 2,9 mm kauemmaksi.

Että sellaisia aika sopivia kukkakuvia. Oletko koskaan kuvannut mitään?

Jessica Wihuri kirjoitti:

"Valovoima alkaa nykyisin olla kovin yliarvostettu kun suurimpia aukkoja ei yleensä käytetä ja digikameroissa suuret ISO-arvot korvaavat valovoiman tarpeen vähäisessä vaossa."


saat toki kuvata juuri millaisella aukolla haluat.
mutta turha väittää, että valovoimalla ei olisi merkitystä.
Kyllä se on esim henkilökuvauksessa erittäin oleellinen asia jos halutaan lyhyt syväterävyys.
esim:
http://www.harhakuva.org/view/195632

Lue lisää

Tuossa linkin kuvasta:
EOS 5D, ISO 400, EF 85mm, 1/ 125 sek, f/1,8.
Syväterävyysalue on esim 2m etäisyydellä 6 cm.
2,8 aukolla syväterävyysalue olisi vastaavasti 9 cm.

Mitä etua kuvassa on saavutettu pienemmällä syväterävyysalueella, epäterävä suu?

Jessicalle kirjoitti:

Esimerkiksi mun kamerassa 85mm objektiivilla 2,5 m etäisyydellä aukolla f/2 syvä terävyysalue on vain 4 cm ja aukolla 1,4 se on 3 cm.
Mihin henkilökuvauksessa tuollaista syväterävyysaluetta tarvitaan?

Esim jos tarkentaa silmiin nii nenä ja korvat on epäterävänä kuvassa ja vinossa asennossa vain toinen silmä on kuvassa terävänä. Terävyysalue ulottuu tarkennuspisteestä 1 cm kohti kameraa ja 2 cm poispäin!

Lue lisää

"saat toki kuvata juuri millaisella aukolla haluat."

erittäin oleellinen? kirjoitti:

Kerroppa esimerkki henkilökuvauksesta jossa potrettiobjektiivissa (n. 100mm/35) tarvitaan 2,8 aukkoa lyhyempi terävyysalue?
Teetkö henkilökuvausta erittäin ienikennoisella pokkarilla?

Esim. 2,8 suuremmalla valovoimalla on todellista merkitystä vain uusavuttomille joiden täytyy käyttää automaattitarkennusta hämärässä.

Lue lisää

"Esim. 2,8 suuremmalla valovoimalla on todellista merkitystä vain uusavuttomille joiden täytyy käyttää automaattitarkennusta hämärässä."

Ja pienemmillä sitten merkitys kaiketi liittyy tosi staroihin jotka ei saa fokusta kohdalleen, niin täytyy luottaa syvyysterävyyteen?

KukkakuvassaS kirjoitti:

50mm f/1,4 jos kuvausetäisyys esim 0,5 m niin syväterävyysalue on vain 4,3 mm croppikennoisessa, siis tarkennusetäisyydestä n. 1,4 mm kohti kameraa ja 2,9 mm kauemmaksi.

Että sellaisia aika sopivia kukkakuvia. Oletko koskaan kuvannut mitään?

Lue lisää

Tässä on lähellä minun käyttämää tyyliä:

http://www.flickr.com/photos/cubagallery/6194748008/
http://www.flickr.com/photos/cubagallery/3831295511/

Syväterävyysalueeseen ei vaikuta kennon koko. Ainoastaan kuvausetäisyys, aukko ja polttoväli vaikuttaa, vaikka dofmaster muuta väittääkin.

Ja että olenko koskaan kuvannut mitään? No en kovin paljon. Digillä noin 7 vuotta. Filmillä vuodesta -78 lähtien ja edelleen kuvaan sillä. Myös laakaa menee edelleen. Arviolta reilut 300 tuhatta kuvaa ottanut.

aidosti kuvaava kirjoitti:

Tässä on lähellä minun käyttämää tyyliä:

http://www.flickr.com/photos/cubagallery/6194748008/
http://www.flickr.com/photos/cubagallery/3831295511/

Syväterävyysalueeseen ei vaikuta kennon koko. Ainoastaan kuvausetäisyys, aukko ja polttoväli vaikuttaa, vaikka dofmaster muuta väittääkin.

Ja että olenko koskaan kuvannut mitään? No en kovin paljon. Digillä noin 7 vuotta. Filmillä vuodesta -78 lähtien ja edelleen kuvaan sillä. Myös laakaa menee edelleen. Arviolta reilut 300 tuhatta kuvaa ottanut.

Lue lisää

Eihän noissa mitään suurta valovoimaa/aukkoa tarvita. Tuollaisia pehmennyksiä tekee kuvansäädössä millä tahansa aukolla kuvatuista kuvista. Pistäppä näytille itse ottamasi kuva!

”Ainoastaan kuvausetäisyys, aukko ja polttoväli vaikuttaa,”
Onhan se suunnilleen noin kennolla jos ei huomioida kuvan kokoa ja linssin reunapiirtoa.
Toisaalta jos kuvataan samaan kokoon niin sitten kennon koolla on välillisesti merkitystä kun pitää kuvata eri etäisyydeltä tai/ja eri polttovälillä. Useimmiten kuvaajan tavoitteena on tietyn kokoinen kuva ja rajaus, silloin kennon koko (ja resoluutio) vaikuttaa.

o2 kirjoitti:

Kysymys on ihan tavallisesta perinteisestä linssiteoriasta ja valo-opista. ja kansainvälisestä sopimuksesta. Sovittiin kansainvälisten f-lukujen sarja 1; 1.4; 2; 2.8; 4; 5.6; 8; 11; 16; 22; 32; 45; 64; 90; jne (nyk SI-järjestelmä) jossa yksi ”pykälä” kuvaa aukon pinta-alan kaksinkertaistumista/puolittumista. Valovoima tarkoittaa oikeastaan kuvapinnalle tulevan valon intensiteettiä eli voimakkuutta (valovirran kattamaa avaruuskulmaa kohden. Kyse ei ole siis mistään suureesta jonka voit mitata objektiivista vaan kansainvälisestä sopimuksesta. Testien perusteella näyttää siltä, että kobjektiivien valmistajat noudattavat sopimusta ”vapaasti soveltaen”. Testeissä mitattu valovoima ei usein vastaa valmistajan ilmoittamaa.

Nuo valovoima/aukkoarvot ovat kaikki teoreettisia arvoja jotka siis kuvaavat sitä paljonko linssi pystyy läpäisemään valoa (toimittamaan valoa kuvapinnalle).
Luku on teoreettinen myös siksi, että objektiivin arvot ilmoitetaan äärettömään tarkennettuna vaikka kaikki (esim maksot) eivät edes tarkennu äärettömään.

Linssin valovoimaan (valonläpäisykykyyn käytännössä) vaikuttaa ratkaisevasti objektiivin etummaisen linssin halkaisija ja linsseissä käytetty lasilaatu (kvartsi)
Optisen järjestelmän aukkosuhde κ = f/D.
Aukon todellinen halkaisija on käytännössä aina pienempi kuin ilmoitettu aukkoarvo osoittaa.

Kuvaavaa on esimerkiksi, että jos objektiivin eteen lisätään suurikokoinen lämilinssi tai laajakulmalisäke niin sen valovoima saattaa suurentua.

Ennätystä pitää kai hallussaan Schmidt ”solide” f/0,35
lähde: http://www.dg77.net/photo/tech/fast.htm

Lue lisää

"Kysymys on ihan tavallisesta perinteisestä linssiteoriasta ja valo-opista. ja kansainvälisestä sopimuksesta. Sovittiin kansainvälisten f-lukujen sarja"

eli kyse ei ole teoriasta, vaan sopimuksesta.

aidosti satua? kirjoitti:

Tuossa linkin kuvasta:
EOS 5D, ISO 400, EF 85mm, 1/ 125 sek, f/1,8.
Syväterävyysalue on esim 2m etäisyydellä 6 cm.
2,8 aukolla syväterävyysalue olisi vastaavasti 9 cm.

Mitä etua kuvassa on saavutettu pienemmällä syväterävyysalueella, epäterävä suu?

Lue lisää

"Mitä etua kuvassa on saavutettu pienemmällä syväterävyysalueella, epäterävä suu?"

Jos sen eduksi laskee, niin esim sitten niin.
(tämä asiahan ei liity mihinkään henkilökohtaiseen mielipiteeseen siitä, että millainen kuva nyt kenenkin mielestä on hyvä)

Mutta sitä ei olisi saavutettu millään f/5,6 -lasilla :-)

kukkakuvia? kirjoitti:

Eihän noissa mitään suurta valovoimaa/aukkoa tarvita. Tuollaisia pehmennyksiä tekee kuvansäädössä millä tahansa aukolla kuvatuista kuvista. Pistäppä näytille itse ottamasi kuva!

”Ainoastaan kuvausetäisyys, aukko ja polttoväli vaikuttaa,”
Onhan se suunnilleen noin kennolla jos ei huomioida kuvan kokoa ja linssin reunapiirtoa.
Toisaalta jos kuvataan samaan kokoon niin sitten kennon koolla on välillisesti merkitystä kun pitää kuvata eri etäisyydeltä tai/ja eri polttovälillä. Useimmiten kuvaajan tavoitteena on tietyn kokoinen kuva ja rajaus, silloin kennon koko (ja resoluutio) vaikuttaa.

Lue lisää

Miksi tehdä kuvansuttauksella sellaisen minkä voi tehdä kuvaamallakin? No kahdesta syystä: Ei ole varaa valovoimaiseen objektiivin tai ei muuten vain osata tehdä kuvaamalla mitään. Itse edustan sitä koulukuntaa joka tekee kuvan valmiiksi jo ennen kuin laukaisimeen kosketaan. Valokuvauksesta ymmärtävät tietävät mitä tarkoitan. Voit kysyä joltakin sellaiselta mitä tarkoitan, kun se jäi sinulle epäselväksi kuitenkin.
Omaan osaamiseeni luotan sen verran että uskallan teettää minkä tahansa ottamani kuvan vaikka isona canvas-tauluna ennen kuin olen kuvaa edes nähnyt. Ei tarvi tarkistella ja photosoppailla kuvaa ennen kuin siitä tulee kelvollinen. Siinä on sulle tavoitetta. Tosin se on sama kuin tavoittelisit kuuta taivaalta.

Ja tämän palstan finninpuristelijoille en laita yhtään mitään nähtäville. Ei helmiä sioille.

aidosti kuvaava kirjoitti:

Miksi tehdä kuvansuttauksella sellaisen minkä voi tehdä kuvaamallakin? No kahdesta syystä: Ei ole varaa valovoimaiseen objektiivin tai ei muuten vain osata tehdä kuvaamalla mitään. Itse edustan sitä koulukuntaa joka tekee kuvan valmiiksi jo ennen kuin laukaisimeen kosketaan. Valokuvauksesta ymmärtävät tietävät mitä tarkoitan. Voit kysyä joltakin sellaiselta mitä tarkoitan, kun se jäi sinulle epäselväksi kuitenkin.
Omaan osaamiseeni luotan sen verran että uskallan teettää minkä tahansa ottamani kuvan vaikka isona canvas-tauluna ennen kuin olen kuvaa edes nähnyt. Ei tarvi tarkistella ja photosoppailla kuvaa ennen kuin siitä tulee kelvollinen. Siinä on sulle tavoitetta. Tosin se on sama kuin tavoittelisit kuuta taivaalta.

Ja tämän palstan finninpuristelijoille en laita yhtään mitään nähtäville. Ei helmiä sioille.

Lue lisää

Joo on siis niin kuin arvelin. Et osaa kuvata ja siksi voit näyttää finninpuristelijoille vain muiden ottammia kuvia

kekekekkeke kirjoitti:

"Kysymys on ihan tavallisesta perinteisestä linssiteoriasta ja valo-opista. ja kansainvälisestä sopimuksesta. Sovittiin kansainvälisten f-lukujen sarja"

eli kyse ei ole teoriasta, vaan sopimuksesta.

Lue lisää

No ei eli kyllä, kun ihan kaikki sopimukset ovat teoriaa ja ne eivät aina sellaisenaan toteudu käytännössä!

Se menne siis niinkuin lapseni sanoi kun meillä oli kiistaa taskurahan määrästä: ”Käytäntö ja terrori on ihan eriasioita”.

JW kirjoitti:

"Mitä etua kuvassa on saavutettu pienemmällä syväterävyysalueella, epäterävä suu?"

Jos sen eduksi laskee, niin esim sitten niin.
(tämä asiahan ei liity mihinkään henkilökohtaiseen mielipiteeseen siitä, että millainen kuva nyt kenenkin mielestä on hyvä)

Mutta sitä ei olisi saavutettu millään f/5,6 -lasilla :-)

Lue lisää

”Mutta sitä ei olisi saavutettu millään f/5,6 -lasilla :-)”

Sulla meni nyt puurot ja vellit sekaisin. Luuletko, että f/5,6 on suurempi kuin f/2,8 valovoima josta tässä keskustellaan?

"Esim. 2,8 suuremmalla valovoimalla on todellista merkitystä vain uusavuttomille joiden täytyy käyttää automaattitarkennusta hämärässä … 2,8 aukolla syväterävyysalue olisi vastaavasti 9 cm”

Sinähän se vasta satuja kertoilet
”… aukko, objektiivissa oleva laite, joka muodostaa erikokoisia reikiä.”
– no ei todellakaan ole vaan aukko on kuin reikäleivässä oleva reikä (tyhjää täynnä). Reikä ei ole mikään laite. Se laite jolla aukon suuruutta säädellään on nimeltään himmennin.

”Suljin on kameran sisälle rakennettu ikkunaverhon kaltainen laite”
– voihan vitsi. Aikuisten oikeasti sulkimia on nykyaikaisissa kameroissa kolmenlaisia ja niiden yhdistelmiä. Mikään niistä ei vähääkään muistuta ikkunaverhoa.
Suljin on mekaaninen tai/ja elktroninen laite joka säätää valon pääsyä kuvapinnalle.
1) Elektroninen (sähköinen) suljin on sellainen jossa ei ole mitääm liikkuvia osia, se on kuin virtakytkin (CMOS-kennoon integroitu toiminto).
2) Keskussulkimessa on metallilevyjä objektiivin himmennintasossa (objektiivin linssien välissä). Yleensä lamelleja, jotka siirtyvät säteettäisesti ulospäin optisesta akselista. Salamatäsmäys toimii kaikilla valotusajoilla. Keskussuljin voi olla myös samalla himmennin. Ns. studiokameroissa käytetään yleisesti keskussuljinta
3) Verhosuljin muodostuu nykyaikaisissa kameroissa pystysuoraan kahdessa ryhmässä liikkuvista lamelleista.
Verhosuljinta ei voi käyttää videokuvauksessa eikä nopeassa sarjakuvauksessa.

Pokkareissa on usein sekä elektroninen, että mekaaninen suljin.

”Yleensä ISO on se pienin arvo mikä kamerasta löytyy. Jos sitä muuttaa, on olemassa joku perusteltu syy”
—yleensä se syy on, että pienin arvo on ”keinotekoinen” (ohjelmallinen). Pääsääntöisesti kannatta käyttää ISO:n asteikkoa 100, 200, 400, 800 jne. Kaikki ”väliarvot” on ohjelmallisesti manipuloituja (ei kennolla tuotettuja).

”netistä löytyy parempia ohjeita”
—pikemminkin pahempia ohjeita jotka on mitä sattuu satuilua kuvatauluista yms.

Tuossa olikin hyvät (ja hauskat) valotusohjeet.

– aukolla muodostetaan erikokoisia reikiä
1. pitää muuttaa toista kulmaa jotta säilyy oikea valotus
2. jos aukko pitenee niin ISO:n on lyhennyttävä vastaavan mitan

jos ne ei vähääkään kiinnosta ja halua … mitä kummallisimmin perustein

voi sinua 5D kirjoitti:

Sinähän se vasta satuja kertoilet
”… aukko, objektiivissa oleva laite, joka muodostaa erikokoisia reikiä.”
– no ei todellakaan ole vaan aukko on kuin reikäleivässä oleva reikä (tyhjää täynnä). Reikä ei ole mikään laite. Se laite jolla aukon suuruutta säädellään on nimeltään himmennin.

”Suljin on kameran sisälle rakennettu ikkunaverhon kaltainen laite”
– voihan vitsi. Aikuisten oikeasti sulkimia on nykyaikaisissa kameroissa kolmenlaisia ja niiden yhdistelmiä. Mikään niistä ei vähääkään muistuta ikkunaverhoa.
Suljin on mekaaninen tai/ja elktroninen laite joka säätää valon pääsyä kuvapinnalle.
1) Elektroninen (sähköinen) suljin on sellainen jossa ei ole mitääm liikkuvia osia, se on kuin virtakytkin (CMOS-kennoon integroitu toiminto).
2) Keskussulkimessa on metallilevyjä objektiivin himmennintasossa (objektiivin linssien välissä). Yleensä lamelleja, jotka siirtyvät säteettäisesti ulospäin optisesta akselista. Salamatäsmäys toimii kaikilla valotusajoilla. Keskussuljin voi olla myös samalla himmennin. Ns. studiokameroissa käytetään yleisesti keskussuljinta
3) Verhosuljin muodostuu nykyaikaisissa kameroissa pystysuoraan kahdessa ryhmässä liikkuvista lamelleista.
Verhosuljinta ei voi käyttää videokuvauksessa eikä nopeassa sarjakuvauksessa.

Pokkareissa on usein sekä elektroninen, että mekaaninen suljin.

Lue lisää

Tollaset asiat, jotka opiskelin yli 30 vuotta sitten,ei jaksa enää kiiinnostaa. Eikä ne todellista valokuvaaja paljon jaksa kiinnostaa muutenkaan. Rakennedetaljien selittelyssä menee helposti vipuun. Turhaa saivartelet.
Todella kiinostavaa on esim terävyysalue, ja opiskeluun liittyy motivointi:

http://www.youtube.com/watch?v=Ut0R1ZlPmQk&feature=related

Parempi vaan kuvata ja ottaa rauhalliseti.

5D kirjoitti:

Tollaset asiat, jotka opiskelin yli 30 vuotta sitten,ei jaksa enää kiiinnostaa. Eikä ne todellista valokuvaaja paljon jaksa kiinnostaa muutenkaan. Rakennedetaljien selittelyssä menee helposti vipuun. Turhaa saivartelet.
Todella kiinostavaa on esim terävyysalue, ja opiskeluun liittyy motivointi:

http://www.youtube.com/watch?v=Ut0R1ZlPmQk&feature=related

Parempi vaan kuvata ja ottaa rauhalliseti.

Lue lisää

Ihanko totta?

rakennedetaljit yli 30 vuotta sitten puuta heinää ja pitkät lorut:
– säädettiin aukolla reikää?
– kaikissa digikameroissa oli verhosuljin joka oli kuin ikkunaverho?

Voi sinua 5D ressukkaa.
Parempi ajatella ensin, ennenkuin kirjoittaa mitä on tietävinään

parempi? kirjoitti:

Ihanko totta?

rakennedetaljit yli 30 vuotta sitten puuta heinää ja pitkät lorut:
– säädettiin aukolla reikää?
– kaikissa digikameroissa oli verhosuljin joka oli kuin ikkunaverho?

Voi sinua 5D ressukkaa.
Parempi ajatella ensin, ennenkuin kirjoittaa mitä on tietävinään

Lue lisää

Puuta heinää ja pitkät korut. 5D:hän puhui vertauskuvallista kieltä, niin kuin Vapahtajammekin aikoinaan. Näin toimien tyhmemmätkin "opetuslapset" ymmärtänevät mistä on kysymys.

junttilan erkki kirjoitti:

Puuta heinää ja pitkät korut. 5D:hän puhui vertauskuvallista kieltä, niin kuin Vapahtajammekin aikoinaan. Näin toimien tyhmemmätkin "opetuslapset" ymmärtänevät mistä on kysymys.

Lue lisää

Ahaa, nytpä minäkin alan ymmärtää.

Siis vertauskuvallisella aukolla muodostetaan erikokoisia reikiä, ja vertauskuvallisessa kolmiossa joutuu muuttamaan toista kulmaa (huom ei siis kolmatta).
Ikkunaverho on kaikkien erilaisten sulkimien vertauskuva jne

Selvähän tämä! Mutta minkä vertauskuva on litteä kuvataulu?

o2 kirjoitti:

Ahaa, nytpä minäkin alan ymmärtää.

Siis vertauskuvallisella aukolla muodostetaan erikokoisia reikiä, ja vertauskuvallisessa kolmiossa joutuu muuttamaan toista kulmaa (huom ei siis kolmatta).
Ikkunaverho on kaikkien erilaisten sulkimien vertauskuva jne

Selvähän tämä! Mutta minkä vertauskuva on litteä kuvataulu?

Lue lisää

Selvähän tämä. Näin kauan on 5D viihtynyt keskuudessamme emmekä vieläkään ymmärrä..."jos yhtä muuttaa joutuu KAHTA JÄLLELLÄ OLEVAAKIN muuttamaan" jotenkin näin hän sanoi. 1 2=3?. Sulkimet liikkuvat hurjaa vauhtia kuin ikkunaverhot.. lainaus päättyy. Minun on helppoa ymmärtää tämäkin..naapurin rouvan ikkunavrhot liikkuvat hurjaa vauhtia aina kun pyyhällän ohi. Litteä kuvataulu lienee se vihonviimeinen vitasus joka on jo saapunut keskuuteemme: jonkinlainen tabloid tai vastaava?

junttilan erkki kirjoitti:

Selvähän tämä. Näin kauan on 5D viihtynyt keskuudessamme emmekä vieläkään ymmärrä..."jos yhtä muuttaa joutuu KAHTA JÄLLELLÄ OLEVAAKIN muuttamaan" jotenkin näin hän sanoi. 1 2=3?. Sulkimet liikkuvat hurjaa vauhtia kuin ikkunaverhot.. lainaus päättyy. Minun on helppoa ymmärtää tämäkin..naapurin rouvan ikkunavrhot liikkuvat hurjaa vauhtia aina kun pyyhällän ohi. Litteä kuvataulu lienee se vihonviimeinen vitasus joka on jo saapunut keskuuteemme: jonkinlainen tabloid tai vastaava?

Lue lisää

”."jos yhtä muuttaa joutuu KAHTA JÄLLELLÄ OLEVAAKIN muuttamaan" jotenkin näin hän sanoi.”

Höpön höpö, etkö osaa lukea, vai etkö ymmärrä?
5D kirjoitti:
”Jos yhtä niistä muutat, joudut kahdesta jäljellä olevasta muuttamaan TOISTA”

Missä kohtaa tuossa lukee ”KAHTA JÄLLELLÄ OLEVAAKIN”

Onko sillä naapurin tädillä elektroninen vai keskussulkimen muotoinen ikkuna jossa verhot liikkuu hurjaa vauhtia (45m/sek)

5D kirjoitti:

Tollaset asiat, jotka opiskelin yli 30 vuotta sitten,ei jaksa enää kiiinnostaa. Eikä ne todellista valokuvaaja paljon jaksa kiinnostaa muutenkaan. Rakennedetaljien selittelyssä menee helposti vipuun. Turhaa saivartelet.
Todella kiinostavaa on esim terävyysalue, ja opiskeluun liittyy motivointi:

http://www.youtube.com/watch?v=Ut0R1ZlPmQk&feature=related

Parempi vaan kuvata ja ottaa rauhalliseti.

Lue lisää

"Turhaa saivartelet.
Todella kiinostavaa on esim terävyysalue, ja opiskeluun liittyy motivointi"

Lopulta joskus asiaa! _Kiitos_

vikkelät verhot kirjoitti:

”."jos yhtä muuttaa joutuu KAHTA JÄLLELLÄ OLEVAAKIN muuttamaan" jotenkin näin hän sanoi.”

Höpön höpö, etkö osaa lukea, vai etkö ymmärrä?
5D kirjoitti:
”Jos yhtä niistä muutat, joudut kahdesta jäljellä olevasta muuttamaan TOISTA”

Missä kohtaa tuossa lukee ”KAHTA JÄLLELLÄ OLEVAAKIN”

Onko sillä naapurin tädillä elektroninen vai keskussulkimen muotoinen ikkuna jossa verhot liikkuu hurjaa vauhtia (45m/sek)

Lue lisää

Äläs nyt taas ota kaikkea niin kirjaimellisesti, vähän säätövaraa pitää olla. Tarkkaan ottaen 5D sanoi juuri noin että jäljellä olevista TOISTA, joten oikeassa olet. Naapurin tätikin oli sangen vertauskuvallinen hahmo. Mutta, entäpä jos 5D on sittenkin oikeassa, ja aina ei tarvikkaan säätää kuin kahta kolmesta tietyissä olosuhteissa jolloin 1 1=3?

junttilan erkki kirjoitti:

Äläs nyt taas ota kaikkea niin kirjaimellisesti, vähän säätövaraa pitää olla. Tarkkaan ottaen 5D sanoi juuri noin että jäljellä olevista TOISTA, joten oikeassa olet. Naapurin tätikin oli sangen vertauskuvallinen hahmo. Mutta, entäpä jos 5D on sittenkin oikeassa, ja aina ei tarvikkaan säätää kuin kahta kolmesta tietyissä olosuhteissa jolloin 1 1=3?

Lue lisää

”Mutta, entäpä jos 5D on sittenkin oikeassa, ja aina ei tarvikkaan säätää kuin kahta kolmesta tietyissä olosuhteissa jolloin 1 1=3?”

Ehkä on noinkin, kuka mitäkin säätää.
Minulla on tapana säätää milloin mitäkin. Joskus säädän valoa joskus valotusta. Melkein koskaan en säädä toista.

1) ISO-arvo on oletusarvoisesti 200. Liian vanhana konkarina tuo Iso tulee aina huitaistua valoisuuden mukaan rutiinilla (ajattelematta).
2) aukkoarvolla en säädä valotusta vaan valitsen sillä haluamani (tarvittavan) terävyysalueen.
3) valotusajalla sitten säädän valotuksen (harmaakortista mitaten jos mahdollista). Jos ei onnistu niin sitten käyn ensimmäisen kimppuun (ISO 50 – 12 800), yleensä ei tarvitse.

Jos teen jotain väärin, niin entäs sitten, täähän on vain harrastus ja virheistä oppii. Kukin säätää tavallaan, eikä kukaan voi tietää mikä on toiselle oikein/paras ;–}

Mitäs se aloittaja taas kysyikään?

Lopen kyllästynyt kirjoitti:

"Turhaa saivartelet.
Todella kiinostavaa on esim terävyysalue, ja opiskeluun liittyy motivointi"

Lopulta joskus asiaa! _Kiitos_

Mitäs älämölöä täältä taas kuluu! Löysin mainion videon: Nuppi ja Nahka - YouTube
http://www.youtube.com/watch?v=okRRcu5Lu2I

Täin näkee kameran kenno maailman, kun pienet otukset siirtelevät verhoja: http://aijaa.com/008869227642.jpg.
Tää on tosi juttu!!!

Olipa taas opettavainen keskustelu. Kiitos kaikille.

kuvatauluja? kirjoitti:

”Yleensä ISO on se pienin arvo mikä kamerasta löytyy. Jos sitä muuttaa, on olemassa joku perusteltu syy”
—yleensä se syy on, että pienin arvo on ”keinotekoinen” (ohjelmallinen). Pääsääntöisesti kannatta käyttää ISO:n asteikkoa 100, 200, 400, 800 jne. Kaikki ”väliarvot” on ohjelmallisesti manipuloituja (ei kennolla tuotettuja).

”netistä löytyy parempia ohjeita”
—pikemminkin pahempia ohjeita jotka on mitä sattuu satuilua kuvatauluista yms.

Lue lisää

heh, ei näin. kennosta riippuu onko sen herkkyys 100 vai 200. eli ei tod. voi ylistää.
ja isommat iso arvot tehdään vahvistamalla signaalia. ja vain vahvistamalla signaalia. oli se sitten 400, 800 tai 2000.

Johnnymale kirjoitti:

heh, ei näin. kennosta riippuu onko sen herkkyys 100 vai 200. eli ei tod. voi ylistää.
ja isommat iso arvot tehdään vahvistamalla signaalia. ja vain vahvistamalla signaalia. oli se sitten 400, 800 tai 2000.

Lue lisää

"ja isommat iso arvot tehdään vahvistamalla signaalia. ja vain vahvistamalla signaalia. oli se sitten 400, 800 tai 2000. "

Vahvistaisivatkin vain signaalia.
penteleet kun vahvistavat kohinaakin siinä sivussa.

Johnnymale kirjoitti:

heh, ei näin. kennosta riippuu onko sen herkkyys 100 vai 200. eli ei tod. voi ylistää.
ja isommat iso arvot tehdään vahvistamalla signaalia. ja vain vahvistamalla signaalia. oli se sitten 400, 800 tai 2000.

Lue lisää

Sinulla ei siis ole vähäisintäkään käsitystä asiasta, mutta pitää olla tietävinään jotakin.
Nuo geometrisen sarjan ISO-arvot tehdään KENNOLLA. Prusarvoa nostetaan syättämällä kennolle korkeampaa jännitettä tai/ja taustavalaisemalla kennoa. RAW-kuvissa suuret ISO-arvotkin on kennolta tulevaa dataa. Ne väliarvot tehdään softalla himmaamalla kennolta tulevaa seuraavaa suuremppaa ISO-arvoa.

Niitä väliarvoja ei siis tehdä vahvistamalla signaalia vaan heikentämällä sitä. Et varmaan pysty ymmärtämään tätä, mutta näin asia aikuisten oikeasti on.

Sun kannattaa nyt kyllä vaihtaa nimimerkkiä kun menit munaamaan itsesi tässäkin asiassa!

”kennosta riippuu onko sen herkkyys 100 vai 200”
Herkkyys ei milloinkaan riipu kennosta vaan sinne syötetyn energian jännitteestä ja taustavalosta!

5D kirjoitti:

Mitäs älämölöä täältä taas kuluu! Löysin mainion videon: Nuppi ja Nahka - YouTube
http://www.youtube.com/watch?v=okRRcu5Lu2I

Täin näkee kameran kenno maailman, kun pienet otukset siirtelevät verhoja: http://aijaa.com/008869227642.jpg.
Tää on tosi juttu!!!

Olipa taas opettavainen keskustelu. Kiitos kaikille.

Lue lisää

"Olipa taas opettavainen keskustelu. Kiitos kaikille."
Linkkejesi ansioista edes hauska. Opettavainen... tjaa. 1 1=3? Whataa fak.

ai sun ahterissas?

tryrrhg kirjoitti:

ai sun ahterissas?

Eikun kujalan olli tarkoittaa minun Samyang 14mm f/2.8 laajakulmalinssiä. Ostin sellaisen Nikoniin AE- versiona, siinä kunon niitä nastoja jotka välittävät tietoa rungolle. Suljinta valotusaikaa. Paitsi että ryökäle ei toimikkaan kuin silloin kun väännän aukkorenkaan objektiivista f/22. Muutoin runko ei suostu reagoimiaan mitenkään koko objektiiviin, ei edessuljin laukea. Luulin että siinä onjokin vika, mutta nyt tiedän että korealainen insinööri on niin viisas (edes lukematta tätä ketjua) että on ymmärtänyt säätää jo valmiiksi kujalan ollin mainitseman totuuden.

junttilan erkki kirjoitti:

Eikun kujalan olli tarkoittaa minun Samyang 14mm f/2.8 laajakulmalinssiä. Ostin sellaisen Nikoniin AE- versiona, siinä kunon niitä nastoja jotka välittävät tietoa rungolle. Suljinta valotusaikaa. Paitsi että ryökäle ei toimikkaan kuin silloin kun väännän aukkorenkaan objektiivista f/22. Muutoin runko ei suostu reagoimiaan mitenkään koko objektiiviin, ei edessuljin laukea. Luulin että siinä onjokin vika, mutta nyt tiedän että korealainen insinööri on niin viisas (edes lukematta tätä ketjua) että on ymmärtänyt säätää jo valmiiksi kujalan ollin mainitseman totuuden.

Lue lisää

Lisäisin vielä edelliseen vuodatukseen senkin totuuden että kun japanilainen ja korealainen insinööri ovat lyöneetpäänsä yhteen em. lasi yhdistettynä Nikonin runkoon sulauttaa toimintansa niin hienosti yhteen että japanilainen automatiikka lemppaa korealaisen f/22 ja ottaa automaattisesti käyttöön hämärässä f/2.8 nopealla suljinajalla höystettynä. Mitä tästä opimme? Antaa kameran hoitaa hommat, kyllä ne siellä tehtaalla tietää mistä ne ja me on tehty.

junttilan erkki kirjoitti:

Eikun kujalan olli tarkoittaa minun Samyang 14mm f/2.8 laajakulmalinssiä. Ostin sellaisen Nikoniin AE- versiona, siinä kunon niitä nastoja jotka välittävät tietoa rungolle. Suljinta valotusaikaa. Paitsi että ryökäle ei toimikkaan kuin silloin kun väännän aukkorenkaan objektiivista f/22. Muutoin runko ei suostu reagoimiaan mitenkään koko objektiiviin, ei edessuljin laukea. Luulin että siinä onjokin vika, mutta nyt tiedän että korealainen insinööri on niin viisas (edes lukematta tätä ketjua) että on ymmärtänyt säätää jo valmiiksi kujalan ollin mainitseman totuuden.

Lue lisää

Kokeileppa objektiivin A-asentoa.
Mun kamerassa Samyanng toimii automaattivalotuksella kun lukitsee objektiivin aukon A-asentoon.

—skarppaaja— kirjoitti:

Kokeileppa objektiivin A-asentoa.
Mun kamerassa Samyanng toimii automaattivalotuksella kun lukitsee objektiivin aukon A-asentoon.

Minulla ei toimi (D90) edes A asennossa tuo 14,sen sijaan saman valmistajan 8mm kalansilmäke toimii juurikin A asennossa, mutta siinä ei olekkaan nastoja. Kuulin semmoisenkin jutun että tätä 14 AE versiota voi mukamas säätää joko renkaasta tai kamerasta, aukkoa siis, mutta ei ainakaan minun kamerassani. Ainoa oikea asento näyttää olevan f/22 ja silloin kamera tekee ja säätelee kaiken itse. Eipä siinä ole sanan sijaa kameran käsittelijällä. Toiseksi olen kuullut että semmoisia vihreitä nuolia ja pallukka pitäisi ilmestyä etsimeen kun tarkentaa, käsipelillä tietenkin, mutta ei minun kamerassani. No, näillä mennään ja toimiihan tuo noinkin.

junttilan erkki kirjoitti:

Minulla ei toimi (D90) edes A asennossa tuo 14,sen sijaan saman valmistajan 8mm kalansilmäke toimii juurikin A asennossa, mutta siinä ei olekkaan nastoja. Kuulin semmoisenkin jutun että tätä 14 AE versiota voi mukamas säätää joko renkaasta tai kamerasta, aukkoa siis, mutta ei ainakaan minun kamerassani. Ainoa oikea asento näyttää olevan f/22 ja silloin kamera tekee ja säätelee kaiken itse. Eipä siinä ole sanan sijaa kameran käsittelijällä. Toiseksi olen kuullut että semmoisia vihreitä nuolia ja pallukka pitäisi ilmestyä etsimeen kun tarkentaa, käsipelillä tietenkin, mutta ei minun kamerassani. No, näillä mennään ja toimiihan tuo noinkin.

Lue lisää

Mulla on 14 ja 85 milliset Samyangit.
Kumpikin toimii K-5:ssa automatiikalla kun objektiivin aukkorenkaa lukitsee A-asentoon.
Tähtäimessä näkyy merkit sekä tarkennuspisteen kohdalla, että tämtäinkuvan alla ja kuuluu ”piip” kun tarkennus on oikein. Tosi kätevä ja nopea tarkentaa myös vähäisessä valossa. Helppo säätää ja tarkistaa syväterävyysalue.

—skarppaaja— kirjoitti:

Mulla on 14 ja 85 milliset Samyangit.
Kumpikin toimii K-5:ssa automatiikalla kun objektiivin aukkorenkaa lukitsee A-asentoon.
Tähtäimessä näkyy merkit sekä tarkennuspisteen kohdalla, että tämtäinkuvan alla ja kuuluu ”piip” kun tarkennus on oikein. Tosi kätevä ja nopea tarkentaa myös vähäisessä valossa. Helppo säätää ja tarkistaa syväterävyysalue.

Lue lisää

Juu otin kameran käteen ja kokeilin taas, ja totta tosiaan kyllä siellä vihreä pallo ilmestyy näkyviin kun tarkennus on kohdillaan. Tosin tässä Nikonissa ei näy mitään nuolia eikä ääniäkään kuulu. (Paha juttu jos kamerasta kuulee ääniä) no nii vitsi vitsi. Laukaisin pitää näemmä olla puoliväliin painettu jotta manööverit onnistuu. Sama mihin asentoon säätöpyörän panee toiminto on aina sama. Kun pääsisi ulos kokeileen, mutta tuo jatkuva sade.. muutoin näyttää tuottavan laadukasta kuvaa.

junttilan erkki kirjoitti:

Juu otin kameran käteen ja kokeilin taas, ja totta tosiaan kyllä siellä vihreä pallo ilmestyy näkyviin kun tarkennus on kohdillaan. Tosin tässä Nikonissa ei näy mitään nuolia eikä ääniäkään kuulu. (Paha juttu jos kamerasta kuulee ääniä) no nii vitsi vitsi. Laukaisin pitää näemmä olla puoliväliin painettu jotta manööverit onnistuu. Sama mihin asentoon säätöpyörän panee toiminto on aina sama. Kun pääsisi ulos kokeileen, mutta tuo jatkuva sade.. muutoin näyttää tuottavan laadukasta kuvaa.

Lue lisää

”Nikonissa ei näy mitään nuolia eikä ääniäkään kuulu”

Ei mun kmerassakaan mitään tarkennusnuloia näy vaan tarkennuskohdan merkki vaihtaa väriä kun tarkennus on oikein. Vilkaiseppa valikkoa, eiköhän siltä löydy merkkiäänien valinta.

”(Paha juttu jos kamerasta kuulee ääniä)”
Ei se ole ollenkaan paha juttu esim studiossa jalustalta kuvatessa.
Arvaa voiko äänen voimakkuutta säätää ja saako äänen halutessa pois päältä.
Tuota merkkiääntä kovempi ääni mun kamerassa on peilin ja sulkimen aiheuttama ääni.

Se on kyllä paha juttu joskus kun on AF-uusavuttomia vierellä, niiden tarkennusmoottorit ulvoo, surisee ja vinkuu niin kovaa ettei oman kameran hiljainen merkkiääni kuulu ja on pakko varmistaa tarkennus tähtäimeen katsomalla kun mun kamerassa nuo tarkennusmerkit ei näy näytöllä.

”Sama mihin asentoon säätöpyörän panee toiminto on aina sama”
Jos tarkoitat valotustavan säätöpyörää niin kyllä tarkennuksen osalta, mutta ei valotuksen automatiikan osalta. Mun kamerassa ei myöskään AF/MF valinta vaikuta tarkennukseen Samyangeilla.

Joskus jos ei tiedä tai ymmärrä jotakin asiaa kannattaa kysyä eikä väittää vastaan jos joku jotakin neuvoo.

nii vitsi vitsi kirjoitti:

”Nikonissa ei näy mitään nuolia eikä ääniäkään kuulu”

Ei mun kmerassakaan mitään tarkennusnuloia näy vaan tarkennuskohdan merkki vaihtaa väriä kun tarkennus on oikein. Vilkaiseppa valikkoa, eiköhän siltä löydy merkkiäänien valinta.

”(Paha juttu jos kamerasta kuulee ääniä)”
Ei se ole ollenkaan paha juttu esim studiossa jalustalta kuvatessa.
Arvaa voiko äänen voimakkuutta säätää ja saako äänen halutessa pois päältä.
Tuota merkkiääntä kovempi ääni mun kamerassa on peilin ja sulkimen aiheuttama ääni.

Se on kyllä paha juttu joskus kun on AF-uusavuttomia vierellä, niiden tarkennusmoottorit ulvoo, surisee ja vinkuu niin kovaa ettei oman kameran hiljainen merkkiääni kuulu ja on pakko varmistaa tarkennus tähtäimeen katsomalla kun mun kamerassa nuo tarkennusmerkit ei näy näytöllä.

”Sama mihin asentoon säätöpyörän panee toiminto on aina sama”
Jos tarkoitat valotustavan säätöpyörää niin kyllä tarkennuksen osalta, mutta ei valotuksen automatiikan osalta. Mun kamerassa ei myöskään AF/MF valinta vaikuta tarkennukseen Samyangeilla.

Joskus jos ei tiedä tai ymmärrä jotakin asiaa kannattaa kysyä eikä väittää vastaan jos joku jotakin neuvoo.

Lue lisää

Ei nyt ole mitään syytä vetää hernettä nenään... se äänien kuuleminen oli ihan tosi ihan vaan kevennyksenä heitetty. Palataanpas alkulähteille. 1: Luulemani tarkennusnuolien etsimessä näkyminen johtuu yksinomaan valmistajan väitteestä että kaikissa Nikoneissa nuo tarkennus-suuntaa osoittavat nuolet pitäisi AE versiossa etsimestä näkyä. 2: Tarkoitin Nikonnin säätöpyörää josta valitaan kuvaustila, P S A ja M. 3: Myöskään Nikoneissa AF/AM valinta ei näytä vaikuttavan mitään Samyangeissa. Lopuksi: olen kiitollinen vastauksistasi, niistä oli minulle paljonkin apua.

junttilan erkki kirjoitti:

Ei nyt ole mitään syytä vetää hernettä nenään... se äänien kuuleminen oli ihan tosi ihan vaan kevennyksenä heitetty. Palataanpas alkulähteille. 1: Luulemani tarkennusnuolien etsimessä näkyminen johtuu yksinomaan valmistajan väitteestä että kaikissa Nikoneissa nuo tarkennus-suuntaa osoittavat nuolet pitäisi AE versiossa etsimestä näkyä. 2: Tarkoitin Nikonnin säätöpyörää josta valitaan kuvaustila, P S A ja M. 3: Myöskään Nikoneissa AF/AM valinta ei näytä vaikuttavan mitään Samyangeissa. Lopuksi: olen kiitollinen vastauksistasi, niistä oli minulle paljonkin apua.

Lue lisää

Eihän tässä mitään hernettä, älä ota viimeisintä neuvoani liian vakavasti.

Tarkoitimme siis samaa säätöpyörää joka mimulla on usein Av- asennossa.
Huomasithan painaa sitä Samyangin aukkorenkaassa olevaa pientä nappia A-asennon lukitsemiseseksi.

ääniä kamerasta kirjoitti:

Eihän tässä mitään hernettä, älä ota viimeisintä neuvoani liian vakavasti.

Tarkoitimme siis samaa säätöpyörää joka mimulla on usein Av- asennossa.
Huomasithan painaa sitä Samyangin aukkorenkaassa olevaa pientä nappia A-asennon lukitsemiseseksi.

Lue lisää

Kuullostaa siltä että olemme jonkinlaisia huumorimiehiä kumpainenkin..

junttilan erkki kirjoitti:

Kuullostaa siltä että olemme jonkinlaisia huumorimiehiä kumpainenkin..

Oikea huumori on pelkkää suhteellisuuden tajua ihan niinkuin valotus.

”Ainoa oikea asento näyttää olevan f/22”
Minua jäi askarruttamaan tuo Sigman A-asetuksen lukitusnappi jota tuossa edellä kysyin. Itse en aluksi sitä huomannut ja pari päivää meni ihmetellessä kun mikään ei toiminut niinkuin piti.

Siis painoitko sitä pientä nappia aukkorenkaassa lukitaksesi sen A-asentoon?

junttilan erkki kirjoitti:

Ei nyt ole mitään syytä vetää hernettä nenään... se äänien kuuleminen oli ihan tosi ihan vaan kevennyksenä heitetty. Palataanpas alkulähteille. 1: Luulemani tarkennusnuolien etsimessä näkyminen johtuu yksinomaan valmistajan väitteestä että kaikissa Nikoneissa nuo tarkennus-suuntaa osoittavat nuolet pitäisi AE versiossa etsimestä näkyä. 2: Tarkoitin Nikonnin säätöpyörää josta valitaan kuvaustila, P S A ja M. 3: Myöskään Nikoneissa AF/AM valinta ei näytä vaikuttavan mitään Samyangeissa. Lopuksi: olen kiitollinen vastauksistasi, niistä oli minulle paljonkin apua.

Lue lisää

minun Nikonissa ei ole säätöpyörää josta voisi valita P, S, A tai M tilan. sori, oli pakko ;D

ääniä kamerasta? kirjoitti:

Oikea huumori on pelkkää suhteellisuuden tajua ihan niinkuin valotus.

”Ainoa oikea asento näyttää olevan f/22”
Minua jäi askarruttamaan tuo Sigman A-asetuksen lukitusnappi jota tuossa edellä kysyin. Itse en aluksi sitä huomannut ja pari päivää meni ihmetellessä kun mikään ei toiminut niinkuin piti.

Siis painoitko sitä pientä nappia aukkorenkaassa lukitaksesi sen A-asentoon?

Lue lisää

Äh puh. Oli kysymys Samyangista eikä mistään Sigmasta. Sitäpaitsi minun Samyangissa ei ole mitään A nappulaa.

junttilan erkki kirjoitti:

Äh puh. Oli kysymys Samyangista eikä mistään Sigmasta. Sitäpaitsi minun Samyangissa ei ole mitään A nappulaa.

Tuo Sigma oli kirotusvihre po. Samyang.
Kaikissa mun Samyangeissa on siinä aukkorenkaassa pieni pyöreä lukitusnuppi (ei A-nappula).
Siis sen 22 aukon vieressä on pieni punainen piste, seuraavaksi punainen A ja sitten se painonappi.

Kun nupista painaa ja samalla kiertää aukkorengasta niin rengas kääntyy 22:n ohi punaisen pisteen kohdalle ja lukittuu siihen. Eli ei käänny muihin aukkoarvoihin kun painamalla sitä nappia uudelleen.

Jos sun objektiivissa ei ole tuollaista lukitusnappia niin kysymykseni on aiheeton johtuu tietämättömyydestä Nikon-sovitteisten osalta.

ääniä kamerasta? kirjoitti:

Tuo Sigma oli kirotusvihre po. Samyang.
Kaikissa mun Samyangeissa on siinä aukkorenkaassa pieni pyöreä lukitusnuppi (ei A-nappula).
Siis sen 22 aukon vieressä on pieni punainen piste, seuraavaksi punainen A ja sitten se painonappi.

Kun nupista painaa ja samalla kiertää aukkorengasta niin rengas kääntyy 22:n ohi punaisen pisteen kohdalle ja lukittuu siihen. Eli ei käänny muihin aukkoarvoihin kun painamalla sitä nappia uudelleen.

Jos sun objektiivissa ei ole tuollaista lukitusnappia niin kysymykseni on aiheeton johtuu tietämättömyydestä Nikon-sovitteisten osalta.

Lue lisää

ps.
Esim tuossa kuvassa näkyy tarkoittamani lukitusnappi:
http://www.telefoto.fi/index.php?open=7563&selected=72071

ääniä kamerasta? kirjoitti:

ps.
Esim tuossa kuvassa näkyy tarkoittamani lukitusnappi:
http://www.telefoto.fi/index.php?open=7563&selected=72071

Lue lisää

Toveri olet nähnyt unta. Ei sellaista mystistä painonappia ole olemassakaan.

linssin huuru muodostuu pienistä vesipisaroista jotka toimivat linssin tavoin.
tuolla lähilinssillä tarkoitetaan kai ns. makrolisäkettä jossa on suurikokoinen etulinssi. Näyttää tuo etummaisen linssin koko vaikuttavan objektiivin sisään tulevan valon määrään ja sitäkautta välillisesti valovoimaan.

uskoako vaiko ei? ;D
varmempaa tietoa löytyy kirjastosta. vanhatkin kirjat on ihan hyviä noiden asioitten opetteluun.

kirjastosetä kirjoitti:

uskoako vaiko ei? ;D
varmempaa tietoa löytyy kirjastosta. vanhatkin kirjat on ihan hyviä noiden asioitten opetteluun.

kokeilemalla oppii

Joo tuo valotus on siis kolmen konstin taikaa.
säätövarassa löytyy esim.
ISO 100 – f/5,6 – 1/125 sek
ISO 200 – f/8 – 1/125 sek
ISO 400 – f/5,6 – 1/1000 sek
ISO 100 – f/8 – 1/60 sek
Tuottavat kaikki saman valotuksen (jos hätäinen päässälaskuni skulaa)

Että kamera on oikeassa paikassa ja laukaistaan oikealla hetkellä, jos kuva epäonnistuu niin pitää mennä lähemmäksi.

Kaikki muu on enempi tai vähempi pelkkää teknistä askartelua (polttoväli, valotus, kuvansäätö yms).

Tärkeintä on? kirjoitti:

Että kamera on oikeassa paikassa ja laukaistaan oikealla hetkellä, jos kuva epäonnistuu niin pitää mennä lähemmäksi.

Kaikki muu on enempi tai vähempi pelkkää teknistä askartelua (polttoväli, valotus, kuvansäätö yms).

Lue lisää

"jos kuva epäonnistuu niin pitää mennä lähemmäksi. "

Mennäänkö sittenkin lähemmäksi vaikka kuva epäonnistui juuri sen takia että oltiin jo liian lähellä?

tärkeintä oli? kirjoitti:

"jos kuva epäonnistuu niin pitää mennä lähemmäksi. "

Mennäänkö sittenkin lähemmäksi vaikka kuva epäonnistui juuri sen takia että oltiin jo liian lähellä?

Tuotakin kannatta kokeilla

että oltiin jo kirjoitti:

Tuotakin kannatta kokeilla

Mutta jos kuvaatte niin kuin minä Samyangin fisulla tai laajakulmalla niin silloin ei juurikaan tule sitä vaaraa että olisi liian lähellä objektia. Eikö ole totta ainakin tämä?

näinkö? kirjoitti:

Joo tuo valotus on siis kolmen konstin taikaa.
säätövarassa löytyy esim.
ISO 100 – f/5,6 – 1/125 sek
ISO 200 – f/8 – 1/125 sek
ISO 400 – f/5,6 – 1/1000 sek
ISO 100 – f/8 – 1/60 sek
Tuottavat kaikki saman valotuksen (jos hätäinen päässälaskuni skulaa)

Lue lisää

nt

junttilan erkki kirjoitti:

Mutta jos kuvaatte niin kuin minä Samyangin fisulla tai laajakulmalla niin silloin ei juurikaan tule sitä vaaraa että olisi liian lähellä objektia. Eikö ole totta ainakin tämä?

Lue lisää

Mulla tuppaa olemahan sellaasta jotta arat tiput ei päästä tarpeheksi lähelle. Onkohan mun kennossa jotain vikaa vai onko vika naamassa.

En ole koskaan tavannut kuvaa joka on otettu liian läheltä, sellaasiakin on —kai?

Ympäri mentiin ja alkuun tultiin. Tuliko tästä nyt kukaan hullua hurskaammaksi?

aukkomania kirjoitti:

Ympäri mentiin ja alkuun tultiin. Tuliko tästä nyt kukaan hullua hurskaammaksi?

Hurskaaksi en tullut, pikemminkin hulluksi kerettiläiseksi.

Netti on vain keisari jolla ei ole vaatteita.
Netistä löytyvät ”paremmat ohjeet” ovat parempia vain niiden kirjoittajalle?

Netin tiedoista tulee hurskaaksi vain vanhus jotka uskoo kaikkeen mitä on kirjoitettu.

Mielenkiintoista millasta paskia sitä noilla sivuilla sössötetään :-)

"Valovoiman laskenta

Valovoima on periaatteessa optiikan polttovälin ja objektiivin valoa läpäisevän aukon läpimitan suhde. Eli suuremmat linssit antavat pienemmän valovoiman."
http://www.pikseli.fi/digifaq/3_valovoima.html

Kolli Ala-Rinne kirjoitti:

Mielenkiintoista millasta paskia sitä noilla sivuilla sössötetään :-)

"Valovoiman laskenta

Valovoima on periaatteessa optiikan polttovälin ja objektiivin valoa läpäisevän aukon läpimitan suhde. Eli suuremmat linssit antavat pienemmän valovoiman."
http://www.pikseli.fi/digifaq/3_valovoima.html

Lue lisää

Eikös juuri tuo pikseli ollut se tälläkin palstalla eniten kehuttu alan lehti josta löytyy parempia ohjeita.

valon määrää rajoitetaan … pienentämällä linssin 'reikää'

Mun linsseissä ei ole yhtään reikää, pitäiskö hankkia suuremmat linssit vai pitäkö porata kittizoomiin reikä?

laskentaa? kirjoitti:

Eikös juuri tuo pikseli ollut se tälläkin palstalla eniten kehuttu alan lehti josta löytyy parempia ohjeita.

valon määrää rajoitetaan … pienentämällä linssin 'reikää'

Mun linsseissä ei ole yhtään reikää, pitäiskö hankkia suuremmat linssit vai pitäkö porata kittizoomiin reikä?

Lue lisää

Kyllä lähes kaikissa objektiiveissa on himmennin, sillä pienennetään sitä reikää. Se reikä on yleensä molemmissa päissä sitä objektiivia.

reikä on ykkönen kirjoitti:

Kyllä lähes kaikissa objektiiveissa on himmennin, sillä pienennetään sitä reikää. Se reikä on yleensä molemmissa päissä sitä objektiivia.

Joo on siinä himmentimessä säädettävä reikä, mutta ei linsseissä.
Miten linssin reikää pienennetään jos siinä ei ole reikää?

ei reikää? kirjoitti:

Joo on siinä himmentimessä säädettävä reikä, mutta ei linsseissä.
Miten linssin reikää pienennetään jos siinä ei ole reikää?

Miksi linssissä pitää olla reikä? Mitä luulet sillä saavuttavasi? Oletko oikeasti vajukki vai esitätkö?

Ei kannata uskoa kaikkia netissä olevia "pikku-kakkosen valokuvausoppaita". Niiden tekijöillä on ymmärrystä valokuvauksesta vähemmän kuin tämän palstan aloittelijoilla.

valitettava fakta kirjoitti:

Ei kannata uskoa kaikkia netissä olevia "pikku-kakkosen valokuvausoppaita". Niiden tekijöillä on ymmärrystä valokuvauksesta vähemmän kuin tämän palstan aloittelijoilla.

Mistä tiedät mihin netissä oleviin tietoihin kannattaa uskoa, jos ei kaikkiin?

Vai olisiko sittenkin niin, ettö mihinkään netissä olevaan tietoon ei kannata uskoa?

Kyllä. Joka objektiiviä varten tarvitaan reikä. Eihän ole reiän reunoja, jos reikää ei ole. Objektiivi saadaan tietenkin vaikka liimaamalla kiinni reiän reunoihin

Ja siinä se kirjoitti:

Kyllä. Joka objektiiviä varten tarvitaan reikä. Eihän ole reiän reunoja, jos reikää ei ole. Objektiivi saadaan tietenkin vaikka liimaamalla kiinni reiän reunoihin

“Joka objektiiviä varten tarvitaan reikä“

Riittääks se ku siin rungos on reikä joka objektiivia varten, niin sit ei tarviikkaan linsseissä olla reikää et voi rajottaa valoa?

"mittaat aukon joka on vain teoreettinen arvo"
- Ainakin minun kinofilmijärkkärin objektiivista (50/1.8) sen voi mitata ihan viivottimella. (24 mm)

"Miten voisin mitata oman kamerani valotusajat?"
- Mittaa vaikka sekuntikellolla. http://fi.wikipedia.org/wiki/Sekuntikello
Pitempiin valotusaikoihin se riittää ihan hyvin.

"ISO-arvot tehdään kennolle syötettävää jännitettä muuttamalla ja kennon taustavalaisulla."
- Mikäs sitä kennolle syötettävää jännitettä ja kennon taustavalaistusta säätää ellei prosessori?

"digikameroiden ISO-arvoilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa minkälaisen densiteetin joku filmi tuottaa tietyssä prosessissa!"
- Onko digikameroille olemassa eri ISO-asteikko kuin filmikameroille?
Tuo on minulle aivan uusi tieto. Olen aina kuvitellut että herkkyysarvo ISO100 digikamerassa vastaisi filminherkkyyttä ISO100/21.

"– ISO:lla säädetään kennon valontarvetta, vähäisessä valossa käytetään suurta ISO-arvoa jotta valotusaika ei tulisi liian pitkäksi.
Usein pyritään käyttämään ISO-arvoa 100 tai 200."

Ai että kennon valontarvetta voi säätää?

mielenkiintoinen visio.

Itse olen , ilmeisesti ihan halluissani , tullut sellaiseen tulokseen, että kennoa pyritään valottamaan juuri sille kennolle optimaalisella valomäärällä, jotta kuvan laatu olisi optimaalinen, josta seuraa, että valon tarve on about vakio.

Vähäisessä valossa toki sitten nostetaan ISOa _koska halutaan_ se lyhyempi valotusaika. Tämä tosin tehdään sitten alivalottamalla verrattuna siihen optimivalomäärään.
Eli joudutaan tekemään kompromissi kahden ristiriitaisen asian välillä.

Naah.
Riippuu kamerasta taasen. Minulla on heikko vehje dynamiikan suhteen, jolloin joudun tekemään kompromissejä mustan ja valkoisen välillä.
Optimaalinen kameralle ja kuvaajalle ei ole kuitenkaan sama. Joudun tekemään näitä päätöksiä aina välillä. Harmaakortti ei toimi aina, vaikka se olisi teknisesti oikein valotettu.
Kissa on mustavalkoinen.

Et sinä näitä pysty ymmärtämään, mutta kerron kuitenkin.
Optimaalinen ISO-arvo riippuu aina valon määrästä.
Mitä pimeämpää on sitä suurempi ISO-arvo on optimaalinen ja mekein päinvastoin.
Alivalottamisella ei ole mitään tekemistä ISO-arvon kanssa digikuvauksessa. Mikä tahansa ISO-arvo voidaan ali tai/ja ylivalottaa.
Mikä saa sinut kirjoittamaan ihan höpöjä ISO-arvoista ja valottamisesta.

Jolloin tokikin kirjoitti:

Et sinä näitä pysty ymmärtämään, mutta kerron kuitenkin.
Optimaalinen ISO-arvo riippuu aina valon määrästä.
Mitä pimeämpää on sitä suurempi ISO-arvo on optimaalinen ja mekein päinvastoin.
Alivalottamisella ei ole mitään tekemistä ISO-arvon kanssa digikuvauksessa. Mikä tahansa ISO-arvo voidaan ali tai/ja ylivalottaa.
Mikä saa sinut kirjoittamaan ihan höpöjä ISO-arvoista ja valottamisesta.

Lue lisää

jtk edell
”Tokikin se optimaalinen valotus tarkoittaa juuri sitä tässäkin tapauksessa, jolla saadan paras tekninen laatu.”

Joo sellaisiakin hörhöjä on jotka ymmärtävät vain kuvan teknistä laatua.

Minulle optimaalinen valotus tarkoittaa kuvan sanoman välittämistä katsojalle jolloin esim ns high key-kuvissa ”tekninen optimaalinen valotus” on väärin. Ajattelen siis niin, että teknisesti väärin valotettu kuva on usein sisällön ja vaikutuksen kannalta oikein valotettu

Jolloin tokikin kirjoitti:

Et sinä näitä pysty ymmärtämään, mutta kerron kuitenkin.
Optimaalinen ISO-arvo riippuu aina valon määrästä.
Mitä pimeämpää on sitä suurempi ISO-arvo on optimaalinen ja mekein päinvastoin.
Alivalottamisella ei ole mitään tekemistä ISO-arvon kanssa digikuvauksessa. Mikä tahansa ISO-arvo voidaan ali tai/ja ylivalottaa.
Mikä saa sinut kirjoittamaan ihan höpöjä ISO-arvoista ja valottamisesta.

Lue lisää

"Et sinä näitä pysty ymmärtämään, mutta kerron kuitenkin."

Kiitos armollisuudestasi.

"Optimaalinen ISO-arvo riippuu aina valon määrästä.
Mitä pimeämpää on sitä suurempi ISO-arvo on optimaalinen ja mekein päinvastoin."

Et näemmä sinäkään.


"Alivalottamisella ei ole mitään tekemistä ISO-arvon kanssa digikuvauksessa. Mikä tahansa ISO-arvo voidaan ali tai/ja ylivalottaa.
Mikä saa sinut kirjoittamaan ihan höpöjä ISO-arvoista ja valottamisesta. "

Et ilmeisesti tajua :-)

Jolloin tokikin kirjoitti:

jtk edell
”Tokikin se optimaalinen valotus tarkoittaa juuri sitä tässäkin tapauksessa, jolla saadan paras tekninen laatu.”

Joo sellaisiakin hörhöjä on jotka ymmärtävät vain kuvan teknistä laatua.

Minulle optimaalinen valotus tarkoittaa kuvan sanoman välittämistä katsojalle jolloin esim ns high key-kuvissa ”tekninen optimaalinen valotus” on väärin. Ajattelen siis niin, että teknisesti väärin valotettu kuva on usein sisällön ja vaikutuksen kannalta oikein valotettu

Lue lisää

"jtk edell
”Tokikin se optimaalinen valotus tarkoittaa juuri sitä tässäkin tapauksessa, jolla saadan paras tekninen laatu.”

Joo sellaisiakin hörhöjä on jotka ymmärtävät vain kuvan teknistä laatua."

Niin.
Tässä nyt oli kysymyksessä ihan se KENNO ja sen tuottama laatu.

Tai ainakin mulla oli.


"Minulle optimaalinen valotus tarkoittaa kuvan sanoman välittämistä katsojalle jolloin esim ns high key-kuvissa ”tekninen optimaalinen valotus” on väärin. "

Niin mullekkin JOS puhutaan ilmaisusta tai visuaalisuudesta yms.

"Ajattelen siis niin, että teknisesti väärin valotettu kuva on usein sisällön ja vaikutuksen kannalta oikein valotettu"

Kyllä.
Jos kuvaaja on saanut sitä mitä tilaa, niin toki näin.

Mutta tossa aikaisemmin puhuin siitä ihan kennon näkökulmasta, että millä avuilla kenno pystyy tuottamaan teknisesti mahdollisimman puhdasta dataa.

Turun Murre kirjoitti:

"Et sinä näitä pysty ymmärtämään, mutta kerron kuitenkin."

Kiitos armollisuudestasi.

"Optimaalinen ISO-arvo riippuu aina valon määrästä.
Mitä pimeämpää on sitä suurempi ISO-arvo on optimaalinen ja mekein päinvastoin."

Et näemmä sinäkään.


"Alivalottamisella ei ole mitään tekemistä ISO-arvon kanssa digikuvauksessa. Mikä tahansa ISO-arvo voidaan ali tai/ja ylivalottaa.
Mikä saa sinut kirjoittamaan ihan höpöjä ISO-arvoista ja valottamisesta. "

Et ilmeisesti tajua :-)

Lue lisää

Kyllä Turun Murre tajuaa

Jos käyttää kamerassa ISO 400 filmiä niin se alivalottamista kun filmin optimaainen valotus on ISO 100.
Valotus on kennolla ihan sama asia kuin filmillä. ISO 100 ei voi olla alivalotus kun se on optimaalinen ja kaikki muut paitsi ISO 100 on alivalotuksia —kai?

Turun Keisari kirjoitti:

"jtk edell
”Tokikin se optimaalinen valotus tarkoittaa juuri sitä tässäkin tapauksessa, jolla saadan paras tekninen laatu.”

Joo sellaisiakin hörhöjä on jotka ymmärtävät vain kuvan teknistä laatua."

Niin.
Tässä nyt oli kysymyksessä ihan se KENNO ja sen tuottama laatu.

Tai ainakin mulla oli.


"Minulle optimaalinen valotus tarkoittaa kuvan sanoman välittämistä katsojalle jolloin esim ns high key-kuvissa ”tekninen optimaalinen valotus” on väärin. "

Niin mullekkin JOS puhutaan ilmaisusta tai visuaalisuudesta yms.

"Ajattelen siis niin, että teknisesti väärin valotettu kuva on usein sisällön ja vaikutuksen kannalta oikein valotettu"

Kyllä.
Jos kuvaaja on saanut sitä mitä tilaa, niin toki näin.

Mutta tossa aikaisemmin puhuin siitä ihan kennon näkökulmasta, että millä avuilla kenno pystyy tuottamaan teknisesti mahdollisimman puhdasta dataa.

Lue lisää

”… siitä ihan kennon näkökulmasta,”

Joo siis ihan optimaalisesti kennon näkökulmasta musta kissa on kuvassa keskiharmaa, samoin valkoinen koira. Silloin kennolla on ”teknisesti mahdollisimman puhdas” eläin.

Jos musta kissa näyttää kuvassaakin mustalta niin se on teknisesti alivalotettu, kun optimaalisesti valotettu kissa on kuvassa keskiharmaa?

Ihan totta. Bergin kuvassa tuo ihmeellinen painonappi totta tosiaan näkyy, ja aivan selvästi. Siitäkin huolimatta minun Samyangissa ei tuollaista ihmeellsisyyttä ole. Sitäkin olen ihmetellyt miten niin monet pysytvät raahaamaan näihin keskusteluihin noita suoria linkkejä. Onkos teidän tietsikassa joku painonappi mitä minulta ei löydy?

junttilan errki kirjoitti:

Ihan totta. Bergin kuvassa tuo ihmeellinen painonappi totta tosiaan näkyy, ja aivan selvästi. Siitäkin huolimatta minun Samyangissa ei tuollaista ihmeellsisyyttä ole. Sitäkin olen ihmetellyt miten niin monet pysytvät raahaamaan näihin keskusteluihin noita suoria linkkejä. Onkos teidän tietsikassa joku painonappi mitä minulta ei löydy?

Lue lisää

Mistä ihmeestä sait tietää:
”Ei sellaista mystistä painonappia ole olemassakaan”
Onko sun päässä joku mystinen uninappi mitä minulta ei löydy?

Vai meneekö se niin, että jos sinä et tiedä jotakin asiaa niin sitten sitä ei ole olemassa?
Jos ”tuo ihmeellinen painonappi” näkyy kuvassa niin onko se olemassa?

tuo ihmeellinen? kirjoitti:

Mistä ihmeestä sait tietää:
”Ei sellaista mystistä painonappia ole olemassakaan”
Onko sun päässä joku mystinen uninappi mitä minulta ei löydy?

Vai meneekö se niin, että jos sinä et tiedä jotakin asiaa niin sitten sitä ei ole olemassa?
Jos ”tuo ihmeellinen painonappi” näkyy kuvassa niin onko se olemassa?

Lue lisää

Jos onkin suurta erreestä koko asia-kuvamanipulaatio- tai sitten jos liikaa vehtaa asian tiimoilta nii tulookin riena...pelvottaa..

junttilan errki kirjoitti:

Jos onkin suurta erreestä koko asia-kuvamanipulaatio- tai sitten jos liikaa vehtaa asian tiimoilta nii tulookin riena...pelvottaa..

Kyllä se on unta koko kuva.
Ei tuollaista kuvaa ole olemassa!

Se on just niinkun tuo sun Samyang. Kun siinä ei ole lukitusnappia niin ei sitä voi olla kenenkään muunkaan objektiivissa. Kyllä jämpti on niin.

Jos ei tiedä jotakin asia niin aina kannatta väittää vastaan ihan vaan varmuuden vuoksi!