Inspiroivia kuvia

"Enää ei pelkkä kamera riitää."

Sinähän se digikuvaujsen kirous on. Oheislaitteet maksaa enemmän kuin kamera, eikä yksikään kuva ole aito (jälkikäsittelemätön). Valokuvaan ei voi ollenkaan luottaa.

pokglir kirjoitti:

"Enää ei pelkkä kamera riitää."

Sinähän se digikuvaujsen kirous on. Oheislaitteet maksaa enemmän kuin kamera, eikä yksikään kuva ole aito (jälkikäsittelemätön). Valokuvaan ei voi ollenkaan luottaa.

Lue lisää

"eikä yksikään kuva ole aito"

Ihan mielenkiinnosta, minkälainen on aito kuva? Sellainen minkä ihmissilmä LUULEE näkevänsä ehkä? Muistaakseni ihmissilmän toiminta valaistuserojen osalta on kuvattu lähinnä logaritmiseksi. Sen sijaan väriherkkyys tunnetusti on suurimmillaan vihreän kohdalla ja vielä riippuen siitä onko silmä sopeutunut hämärään vai ei. Ja kaiken lisäksi näköaistimukseen tuppaa ymppäytymään kokemusperäinen mielikuva menneestä maailmasta. Huonona esimerkkinä puolillaan olevasta lasista, toiset näkee sen puolillaan tyhjänä ja toiset taas puolillaan täytenä....

Entäs sitten polttoväli? Onkos kaikki muut kuin kinovastaavalla (muistaakseni hiukan alle 50mm) optiikalla otetut kuvat epäaitoja. Teoriasi mukaan ovat koska et nähnyt tilannetta samalla tavalla...?

Milloinkas muuten on viimeksi nähty aitoja kuvia? Capan ”Kaatuva sotilas” on kuvattu ihan oikealle filmille ja onkohan mistään kuvasta maailmassa käyty niin paljon polemiikkia kuin sen aitoudesta? Siitäkin huolimatta että Hra Capa oli tunnetuimpia ja arvostetuimpia WW-2 kuvaajia, ollen henkilökohtaisesti mukana mm. Normandian maihinnousun ensi hetkistä alkaen.

Toisaalta olen itse nauraa räköttänyt uutisille jossa joku kertoo ITSE nähneensä arveluttavia kuvia Ruotsin Kaarle-kunkusta ilolintujen seurassa. Kyllä se kuvan aitous on mielestäni ihan veteen piirrettyä viivaa oli siten kyse digistä tai filmistä.

Onko jossain laissa määrätty että kuvat pitää julkaista suoraan kamerasta? Miksi kuvankäsittelyohjelmia saa myydä? Pitäisikö kaltaisillesi määrätä pakkosterilisaatio? Viimeiseen vastaan että KYLLÄ!

”Enää ei pelkkä kamera riitää.”
Kyllä valokuvauksen harrastajan elämä on kurjaa kun ei voi lähettää pelkkää kameraa valokuvauskilpailuihin.

Vanhaan hyvään aikaan Kodakilla oli kamera joka lähetettiin kodakin laboratorioon kuvien kehittämistä ja kameran uudelleenlataamista varten.
Vastaavasti voitaisiin tietysti järjestää valokuvauskilpailu kertakäyttökameroilla – sellaistako haikailet, miksi ihmeessä?

anti-ps kirjoitti:

Onko jossain laissa määrätty että kuvat pitää julkaista suoraan kamerasta? Miksi kuvankäsittelyohjelmia saa myydä? Pitäisikö kaltaisillesi määrätä pakkosterilisaatio? Viimeiseen vastaan että KYLLÄ!

Lue lisää

Saa myydä. Mutta vain hullu ostaa :-D

Nyt olet kyllä hakoteillä. Digikuva on negatiivi, josta luova työ alkaa. Kuvamanipulaatioksi se muuttuu vasta sen jälkeen, kun kuvaan lisätään tai siitä poistetaan kuvaelementtejä.

Digikuva julkaistaan käsittelyn jälkeen. Nuo nettijulkaisukanavat ovat ovat teknisesti vielä hyvin lapsenkengissä, joten netissä julkaistua kuvaa on paha arvostellakkaan. A3 tuloste on halpa ja kohtuullinen tapa julkaista kuvia.

Jos haluat kuvat valmiiksi kerralla, palaat diakuvaukseen. Siinä on oma viehätyksensä ja kieltämättä digillä ei pääse lähellekkään sitä loistokkuutta, mitä 6x6 dia antaa.

Canonisti inäkin kirjoitti:

Nyt olet kyllä hakoteillä. Digikuva on negatiivi, josta luova työ alkaa. Kuvamanipulaatioksi se muuttuu vasta sen jälkeen, kun kuvaan lisätään tai siitä poistetaan kuvaelementtejä.

Digikuva julkaistaan käsittelyn jälkeen. Nuo nettijulkaisukanavat ovat ovat teknisesti vielä hyvin lapsenkengissä, joten netissä julkaistua kuvaa on paha arvostellakkaan. A3 tuloste on halpa ja kohtuullinen tapa julkaista kuvia.

Jos haluat kuvat valmiiksi kerralla, palaat diakuvaukseen. Siinä on oma viehätyksensä ja kieltämättä digillä ei pääse lähellekkään sitä loistokkuutta, mitä 6x6 dia antaa.

Lue lisää

”Digikuva on negatiivi”

No ei kyllä ole missään mielessä!
Tiedätkö mitä tarkoittaa negatiivi (valoisuus ja värit ovat päinvastaiset kuin valmiissa kuvassa eli positiivissa)?

Tuleeko digikameran kennosta negatiivinen jännite?
Vai onko digikuvan binääridata negatiivista (negatiivisten binäärilukujen lukujen joukko)?

Jos on ihan pakko verrata filmiversioon niin ehkä RAW on vähänkuin valotettu, mutta kehittämätön (positiivi) dia (ns. kääntöfilmi).

Digikuvan voi tietysti kuvankäsittelyssä muuttaa negatiiviksi, mutta mitä järkeä siinä olisi?

diginegatiivi? kirjoitti:

”Digikuva on negatiivi”

No ei kyllä ole missään mielessä!
Tiedätkö mitä tarkoittaa negatiivi (valoisuus ja värit ovat päinvastaiset kuin valmiissa kuvassa eli positiivissa)?

Tuleeko digikameran kennosta negatiivinen jännite?
Vai onko digikuvan binääridata negatiivista (negatiivisten binäärilukujen lukujen joukko)?

Jos on ihan pakko verrata filmiversioon niin ehkä RAW on vähänkuin valotettu, mutta kehittämätön (positiivi) dia (ns. kääntöfilmi).

Digikuvan voi tietysti kuvankäsittelyssä muuttaa negatiiviksi, mutta mitä järkeä siinä olisi?

Lue lisää

Ok. Yritin selittää asian liian vaikeasti. :D Prosessinäkökulmasta digikuva kovalevyllä on kuin negatiivi. Siitä vasta alkaa kuvan teko. RAW antaa paremmat mahdollisuudet kuin .jpg, mutta prosessinäkökulmasta molemmat ovat vasta aihioita.

Canonisti inäkin kirjoitti:

Nyt olet kyllä hakoteillä. Digikuva on negatiivi, josta luova työ alkaa. Kuvamanipulaatioksi se muuttuu vasta sen jälkeen, kun kuvaan lisätään tai siitä poistetaan kuvaelementtejä.

Digikuva julkaistaan käsittelyn jälkeen. Nuo nettijulkaisukanavat ovat ovat teknisesti vielä hyvin lapsenkengissä, joten netissä julkaistua kuvaa on paha arvostellakkaan. A3 tuloste on halpa ja kohtuullinen tapa julkaista kuvia.

Jos haluat kuvat valmiiksi kerralla, palaat diakuvaukseen. Siinä on oma viehätyksensä ja kieltämättä digillä ei pääse lähellekkään sitä loistokkuutta, mitä 6x6 dia antaa.

Lue lisää

Kohta suosittelet varmaan kaikille jotain metri x metri kokoista paljekameraa :-D

Canonisti minäkin kirjoitti:

Ok. Yritin selittää asian liian vaikeasti. :D Prosessinäkökulmasta digikuva kovalevyllä on kuin negatiivi. Siitä vasta alkaa kuvan teko. RAW antaa paremmat mahdollisuudet kuin .jpg, mutta prosessinäkökulmasta molemmat ovat vasta aihioita.

Lue lisää

digikuva kovalevyllä on kuin negatiivi?

No ei takuulla ole missään mielessä.
Jos nyt ihan välttämättä haluat jotakin verrata negatiiviin niin sitä digikamerassa vastaa lähinnä kenno – ei kuva!

Digikuva on aina ja kaikissa vaiheissa positiivi (kuin dia), tallennustavasta ja paikasta riippumatta!
Onko tätä mahdoton ymmärtää?

Negatiivissa eniten valoa saaneet kohdat on mustia, digikuvassa valkoisia jne

ps.
Action/Sport -sarjan voittajakuvan Suzy kuvasi pokkarilla (G9) kun aika (n. 30 sek) ei riittänyt järkkärin käyttöön.

Tiedot löytyvät noiden kuvien kohdalta, ainakin 8"x10" kameralla ottetut tiedot. Ei niitä tarvi muualta hakea. Ei tuon kuvan värimaailma näytä aidolta. Dia on ensin skannattu ja sitten photoshopattu.

En vastusta kuvien toonausta. Sitä ei voi välttää. Se miniusta on yllättävää, että kuvista ei enää erota alkuperäistä kovin helposti ja ne on usien yhdistelmiä. Kuvadoupingille on annettu periksi. SEhän ei vahingoita ketään fyysisesti
.
Ainoat kuvat mitkä pitäisi olla käsittelemettömiä ovat todistustaineistokuvat ja lääketieteelliset kuvat. Paitsi että lääketieteen käyttämäät kuvat on oltava valkotasapainonsa vuoksi standardisoituja. Eihän erivärisiä ihosieniä, palovammoja ym. ym muuten osaa arvioida. Kyllä niihinkin kelpaa millä vaan otettu ja missä vaan valossa kuvattu, mutta lopulliseen arvioon eivät sellaisenaan aina kelpaa.

Itekkin harrastan vänintään Lr:llä horisontin kääntämistä ja lievää terävöittämistä yms. pientä - ja PS.llä tarpeen vaatiessa loput. Haaa!

Ps kirjoitti:

Tiedot löytyvät noiden kuvien kohdalta, ainakin 8"x10" kameralla ottetut tiedot. Ei niitä tarvi muualta hakea. Ei tuon kuvan värimaailma näytä aidolta. Dia on ensin skannattu ja sitten photoshopattu.

En vastusta kuvien toonausta. Sitä ei voi välttää. Se miniusta on yllättävää, että kuvista ei enää erota alkuperäistä kovin helposti ja ne on usien yhdistelmiä. Kuvadoupingille on annettu periksi. SEhän ei vahingoita ketään fyysisesti
.
Ainoat kuvat mitkä pitäisi olla käsittelemettömiä ovat todistustaineistokuvat ja lääketieteelliset kuvat. Paitsi että lääketieteen käyttämäät kuvat on oltava valkotasapainonsa vuoksi standardisoituja. Eihän erivärisiä ihosieniä, palovammoja ym. ym muuten osaa arvioida. Kyllä niihinkin kelpaa millä vaan otettu ja missä vaan valossa kuvattu, mutta lopulliseen arvioon eivät sellaisenaan aina kelpaa.

Itekkin harrastan vänintään Lr:llä horisontin kääntämistä ja lievää terävöittämistä yms. pientä - ja PS.llä tarpeen vaatiessa loput. Haaa!

Lue lisää

”Ainoat kuvat mitkä pitäisi olla käsittelemettömiä ovat todistustaineistokuvat ja lääketieteelliset kuvat.”

Osaatko selittää miten tehdään käsittelemättömiä kuvia?
Perinteinen Polaroid lienee vähiten käsitelty?

DB kirjoitti:

ps.
Action/Sport -sarjan voittajakuvan Suzy kuvasi pokkarilla (G9) kun aika (n. 30 sek) ei riittänyt järkkärin käyttöön.

Tuo on tosi kiva!

”Dia on ensin skannattu ja sitten photoshopattu.”

Aika hassua tuo photoshoppaminen kun kuvan ottaja kertoo lähettäneensä kilpailuun alkuperäisen dian!
Mistä olet saanut tiedon tuosta photoshoppaamisesta ja värimaailman muuttamisesta?

Skannaamisen ymmärrän jotta kuva voidaan näyttää netissä. MUTTA! saako kilpailun järjestäjä photoskopata kilpailuun lähetettyjä kuvia ja muuttaa kuvan värimaailman epäaidoksi?

”Kuvaaja on käyttänyt filttereitä tai editoinut WB:tä tai värikanavia photarissa.”
Tuo kuulostaa enempi hätävalheelta!

Toisaalta:
Digikameralla ei muuten voi kuvata ilman filttereitä, eikä myöskään negafilmille. Digikamerassa on ”filttereitä” kennon edessä ja negassa on ruskea värimaski (filtteri) sisäänrakennettuna.
Onko kuva manipuloitu jos ”Kuvaaja on käyttänyt filttereitä”?

o2 kirjoitti:

”Dia on ensin skannattu ja sitten photoshopattu.”

Aika hassua tuo photoshoppaminen kun kuvan ottaja kertoo lähettäneensä kilpailuun alkuperäisen dian!
Mistä olet saanut tiedon tuosta photoshoppaamisesta ja värimaailman muuttamisesta?

Skannaamisen ymmärrän jotta kuva voidaan näyttää netissä. MUTTA! saako kilpailun järjestäjä photoskopata kilpailuun lähetettyjä kuvia ja muuttaa kuvan värimaailman epäaidoksi?

”Kuvaaja on käyttänyt filttereitä tai editoinut WB:tä tai värikanavia photarissa.”
Tuo kuulostaa enempi hätävalheelta!

Toisaalta:
Digikameralla ei muuten voi kuvata ilman filttereitä, eikä myöskään negafilmille. Digikamerassa on ”filttereitä” kennon edessä ja negassa on ruskea värimaski (filtteri) sisäänrakennettuna.
Onko kuva manipuloitu jos ”Kuvaaja on käyttänyt filttereitä”?

Lue lisää

Tässä tullaan tilanteeseen kohta kuitenkin ettei aitoa ja epäaitoa ole helppo tunnistaa:
http://www.solidworksgallery.com/category/2010-beta-contest/grand-prize-winners/Week2-DarylSpeed_33898d517651f32aaff89fc5c8e9b906.jpg

Silloin, jonkun wb:n vääntämisen tai muun pienen psoppailun voipi tyystin unohtaa.

Amerikassa onkin ehkä jonkinverran enemmän kuvattavaa kuin täällä, ja hämähäkitkin isompia...

isompi USA kirjoitti:

Amerikassa onkin ehkä jonkinverran enemmän kuvattavaa kuin täällä, ja hämähäkitkin isompia...

”ehkä jonkinverran”

Onhan sitä täällä,
Mun suosikkeja on mm:

– ex rakennusjätteiden kaatopaikka ”Albany Bulb”
http://www.google.fi/search?q=albany bulb&hl=fi&site=webhp&prmd=imvns&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=_D3_TpuMJLP04QT2g8iKCQ&sqi=2&ved=0CEEQsAQ&biw=1021&bih=565

– Bolinas
http://www.google.fi/search?q=bolinas ca&hl=fi&site=webhp&prmd=imvns&source=lnms&tbm=isch&ei=Sj__TuvODvLR4QSpmtSnAg&sa=X&oi=mode_link&ct=mode&cd=2&sqi=2&ved=0CBAQ_AUoAQ&biw=1021&bih=565

– Tea Garden
http://www.google.fi/search?q=Tea Garden SFO&hl=fi&prmd=imvns&source=lnms&tbm=isch&ei=Cj__TuOUJ8PN4QSStdmNCA&sa=X&oi=mode_link&ct=mode&cd=2&ved=0CBsQ_AUoAQ&biw=1021&bih=535

– Mission District
http://www.google.fi/search?q=Mission District&hl=fi&site=webhp&prmd=imvns&source=lnms&tbm=isch&ei=ZED_Tqa0JuzR4QS9k7nHAg&sa=X&oi=mode_link&ct=mode&cd=2&ved=0CCMQ_AUoAQ&biw=1021&bih=535

– Joaquin Miller Park
http://www.google.fi/search?q=Joaquin Miller Park, Berkeley CA USA&hl=fi&prmd=imvnso&source=lnms&tbm=isch&ei=7ED_TvLdM-eE4gTXsbjFCA&sa=X&oi=mode_link&ct=mode&cd=2&ved=0CBgQ_AUoAQ&biw=1021&bih=535#hl=fi&tbm=isch&sa=X&ei=70D_TtvaObT04QT3mb2NCA&ved=0CDgQBSgA&q=Joaquin Miller Park, Berkeley CA US&spell=1&bav=on.2,or.r_gc.r_pw.r_cp.,cf.osb&fp=bd5f43453249c645&biw=1021&bih=565

mutta paljon riipuu siitä miten asioita katsoo, kyllä kuvattavaa riittää Suomessakin: Koli, Lappi, revontulet, Saaristomeri jne.
Tärkeintä on olla oikeassa paikassa oikealla hetkellä

Dol Biong kirjoitti:

”ehkä jonkinverran”

Onhan sitä täällä,
Mun suosikkeja on mm:

– ex rakennusjätteiden kaatopaikka ”Albany Bulb”
http://www.google.fi/search?q=albany bulb&hl=fi&site=webhp&prmd=imvns&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=_D3_TpuMJLP04QT2g8iKCQ&sqi=2&ved=0CEEQsAQ&biw=1021&bih=565

– Bolinas
http://www.google.fi/search?q=bolinas ca&hl=fi&site=webhp&prmd=imvns&source=lnms&tbm=isch&ei=Sj__TuvODvLR4QSpmtSnAg&sa=X&oi=mode_link&ct=mode&cd=2&sqi=2&ved=0CBAQ_AUoAQ&biw=1021&bih=565

– Tea Garden
http://www.google.fi/search?q=Tea Garden SFO&hl=fi&prmd=imvns&source=lnms&tbm=isch&ei=Cj__TuOUJ8PN4QSStdmNCA&sa=X&oi=mode_link&ct=mode&cd=2&ved=0CBsQ_AUoAQ&biw=1021&bih=535

– Mission District
http://www.google.fi/search?q=Mission District&hl=fi&site=webhp&prmd=imvns&source=lnms&tbm=isch&ei=ZED_Tqa0JuzR4QS9k7nHAg&sa=X&oi=mode_link&ct=mode&cd=2&ved=0CCMQ_AUoAQ&biw=1021&bih=535

– Joaquin Miller Park
http://www.google.fi/search?q=Joaquin Miller Park, Berkeley CA USA&hl=fi&prmd=imvnso&source=lnms&tbm=isch&ei=7ED_TvLdM-eE4gTXsbjFCA&sa=X&oi=mode_link&ct=mode&cd=2&ved=0CBgQ_AUoAQ&biw=1021&bih=535#hl=fi&tbm=isch&sa=X&ei=70D_TtvaObT04QT3mb2NCA&ved=0CDgQBSgA&q=Joaquin Miller Park, Berkeley CA US&spell=1&bav=on.2,or.r_gc.r_pw.r_cp.,cf.osb&fp=bd5f43453249c645&biw=1021&bih=565

mutta paljon riipuu siitä miten asioita katsoo, kyllä kuvattavaa riittää Suomessakin: Koli, Lappi, revontulet, Saaristomeri jne.
Tärkeintä on olla oikeassa paikassa oikealla hetkellä

Lue lisää

Oops melkein mielenkiintoisin unohtui
Nuo lähimmät naapurini
– East Bay Rats
http://www.google.fi/search?q=east bay rats&hl=fi&site=webhp&prmd=imvns&source=lnms&tbm=isch&ei=LEP_TqPyFumh4gSO_vmOBg&sa=X&oi=mode_link&ct=mode&cd=2&sqi=2&ved=0CBoQ_AUoAQ&biw=1021&bih=565

”Aito valokuva taas on helpompi asia. Se on tuotettu valokuvaamalla.”

Mitä tarkoittaa ”valokuvaamalla”?
Esim. jos laitan esineitä pimiössä vedostuspaperille, kun valotan ja kehitän sen niin onko lopputulos aito valokuva?
Onko ns. Kirlian-kuva aito valokuva – entä röntgenkuva ja IR-kuvat?

Onko yleensäkään mitään mahdollisuutta (ja tarvettakaan) määritellä luotettavasti mikä on aito valokuva.

Eikös nuo manipulointi ja epäaitousräksytys tule vain siitä, että on tarvetta vahvistaa heikkoa itsetuntoa pilkkaamalla toisten ottamia (ei omia) valokuvia?

aidosti epäaito? kirjoitti:

”Aito valokuva taas on helpompi asia. Se on tuotettu valokuvaamalla.”

Mitä tarkoittaa ”valokuvaamalla”?
Esim. jos laitan esineitä pimiössä vedostuspaperille, kun valotan ja kehitän sen niin onko lopputulos aito valokuva?
Onko ns. Kirlian-kuva aito valokuva – entä röntgenkuva ja IR-kuvat?

Onko yleensäkään mitään mahdollisuutta (ja tarvettakaan) määritellä luotettavasti mikä on aito valokuva.

Eikös nuo manipulointi ja epäaitousräksytys tule vain siitä, että on tarvetta vahvistaa heikkoa itsetuntoa pilkkaamalla toisten ottamia (ei omia) valokuvia?

Lue lisää

"”Aito valokuva taas on helpompi asia. Se on tuotettu valokuvaamalla.”

Mitä tarkoittaa ”valokuvaamalla”?
Esim. jos laitan esineitä pimiössä vedostuspaperille, kun valotan ja kehitän sen niin onko lopputulos aito valokuva?"

Toki.
Sehän on aito lopputulos valokuvaamalla tuotettuna.



"Onko ns. Kirlian-kuva aito valokuva – entä röntgenkuva ja IR-kuvat?"


En tunne ns. Kirlian-kuvaa terminä.
Miksipä röntgenkuva ei olisi aito?
Tai IR-kuva myöskin.


"Onko yleensäkään mitään mahdollisuutta (ja tarvettakaan) määritellä luotettavasti mikä on aito valokuva."

En tiedä.

Valokuvauskilpailuissa se ehkä jollain tavalla merkitsee.
Mutta yleisessä käytössä merkitys lienee vähäinen.


"Eikös nuo manipulointi ja epäaitousräksytys tule vain siitä, että on tarvetta vahvistaa heikkoa itsetuntoa pilkkaamalla toisten ottamia (ei omia) valokuvia? "

En pilkkaa toisten kuvia sillä perusteilla että oliko kuvat "aitoja valokuvia" tai "manipulaation avuilla tuotettuja".
Sisältö ja tarkoitus ratkaisee monessa kohdin.

Mutta tuon voi kääntää toki niinkin, että onko tarve kehittää omia ei-kovin-hyviä-valokuvia kuvan käsitelyllisillä keinoilla, kun ei pärjää muuten?
Vaikka kilpailuissa tms.

Vate Vähämato kirjoitti:

"”Aito valokuva taas on helpompi asia. Se on tuotettu valokuvaamalla.”

Mitä tarkoittaa ”valokuvaamalla”?
Esim. jos laitan esineitä pimiössä vedostuspaperille, kun valotan ja kehitän sen niin onko lopputulos aito valokuva?"

Toki.
Sehän on aito lopputulos valokuvaamalla tuotettuna.



"Onko ns. Kirlian-kuva aito valokuva – entä röntgenkuva ja IR-kuvat?"


En tunne ns. Kirlian-kuvaa terminä.
Miksipä röntgenkuva ei olisi aito?
Tai IR-kuva myöskin.


"Onko yleensäkään mitään mahdollisuutta (ja tarvettakaan) määritellä luotettavasti mikä on aito valokuva."

En tiedä.

Valokuvauskilpailuissa se ehkä jollain tavalla merkitsee.
Mutta yleisessä käytössä merkitys lienee vähäinen.


"Eikös nuo manipulointi ja epäaitousräksytys tule vain siitä, että on tarvetta vahvistaa heikkoa itsetuntoa pilkkaamalla toisten ottamia (ei omia) valokuvia? "

En pilkkaa toisten kuvia sillä perusteilla että oliko kuvat "aitoja valokuvia" tai "manipulaation avuilla tuotettuja".
Sisältö ja tarkoitus ratkaisee monessa kohdin.

Mutta tuon voi kääntää toki niinkin, että onko tarve kehittää omia ei-kovin-hyviä-valokuvia kuvan käsitelyllisillä keinoilla, kun ei pärjää muuten?
Vaikka kilpailuissa tms.

Lue lisää

”En tunne ns. Kirlian-kuvaa terminä.”
katso:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kirliankuvaus

Totta mooses röntgenkuva on aito, mutta onko se valokuva, eli voiko valokuvia tuottaa vain näkyvällä valolla vai kelpaako muukin (valo) sähkömagneettinen säteily (UV, IR, Rtg jne).

Jos korjaan negan valotusvirheitä lisävalottamalla ja varjostamalla vedostusvaiheessa nii onko lopputulos manipuloitu?
Entä jos teen samat temput kuvansäätöohjelmassa?

"...ja MUUNNELTU vaikka sävymaailman osalta, on se kaiketi vieläkin valokuva, mutta ei kai enään aito."

-Tuo aitouden referenssi oli juurikin se pointtini! Mikä on aitoa, ihmissilmä näkee maailman yhdellä tapaa ja leijonan silmä toisella (tietääkseni mv) ja kuvakenno sitten taas ihan omalla tavallaan. Ihmissilmän ja kuvakennon toimintaperiaatteessa, herkkyydessä ja dynamiikassa ja vaikka missä on vissi ero joka tulee vaikka siinä kohtaa esiin kun otat putkelle vaikka raw-näkymän (en uskalla käyttää sanaa raw-kuva kun triggaisi ainakin kymmenen ***tuilua).

Siis pointtini on siinä että julistetaanko ihmissilmän näkemä näkymä absoluuttiseksi globaaliksi totuudeksi ja kaikki mikä poikkeaa siitä vaikka sävymaailman osalta on jo sitten epäaitoa?

Mielestäni ei. Itse laittaisin rajapyykkiä aitouteen lähinnä siihen jo esitettyyn, eli kuvassa näkyvien komponenttien poistamisen tai lisäämisen kohdalla mutta vain silloin kun poisto/lisäys jotenkin muuttaa kuvan sanomaa. Esmerkiksi itse olen poistanut muistomerkki-maisemakuvista takana roikkuvia kaapeleita ja en siinä kohtaa pitäisi itseäni kva-manipuloijana...

Mutta edelleen, se kuvan aitous on mielestäni ihan veteen piirrettyä viivaa.

tyhmä kyselee kirjoitti:

”En tunne ns. Kirlian-kuvaa terminä.”
katso:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kirliankuvaus

Totta mooses röntgenkuva on aito, mutta onko se valokuva, eli voiko valokuvia tuottaa vain näkyvällä valolla vai kelpaako muukin (valo) sähkömagneettinen säteily (UV, IR, Rtg jne).

Jos korjaan negan valotusvirheitä lisävalottamalla ja varjostamalla vedostusvaiheessa nii onko lopputulos manipuloitu?
Entä jos teen samat temput kuvansäätöohjelmassa?

Lue lisää

"Totta mooses röntgenkuva on aito, mutta onko se valokuva, eli voiko valokuvia tuottaa vain näkyvällä valolla vai kelpaako muukin (valo) sähkömagneettinen säteily (UV, IR, Rtg jne)."


niin, mitä se valo on?

Onko valo ainaoastaan visuaalisen spektrin alueella, vai riittääkö, että on sähkämagneettista säteilyä.

No joka tapauksessa kuva on aito.
Se, että onko kyseessä sitten valokuva, saannee joku valo-opin asiiiijantuntija vastata :-)


"Jos korjaan negan valotusvirheitä lisävalottamalla ja varjostamalla vedostusvaiheessa nii onko lopputulos manipuloitu?
Entä jos teen samat temput kuvansäätöohjelmassa? "

Paperi on valotettu valolla.
Tokikin se ei enä'än ole ihan sama kuin negatiivin ilmentämä.

Sen sijaan kuvansäätöohjelma ei tuota mitään valolla kuvattua.
Vaan bittivirtoja juoksutetaan sinne ja tänne, jolla toki tähdätään johonkin tulokseen.

Nikon D300s kirjoitti:

"...ja MUUNNELTU vaikka sävymaailman osalta, on se kaiketi vieläkin valokuva, mutta ei kai enään aito."

-Tuo aitouden referenssi oli juurikin se pointtini! Mikä on aitoa, ihmissilmä näkee maailman yhdellä tapaa ja leijonan silmä toisella (tietääkseni mv) ja kuvakenno sitten taas ihan omalla tavallaan. Ihmissilmän ja kuvakennon toimintaperiaatteessa, herkkyydessä ja dynamiikassa ja vaikka missä on vissi ero joka tulee vaikka siinä kohtaa esiin kun otat putkelle vaikka raw-näkymän (en uskalla käyttää sanaa raw-kuva kun triggaisi ainakin kymmenen ***tuilua).

Siis pointtini on siinä että julistetaanko ihmissilmän näkemä näkymä absoluuttiseksi globaaliksi totuudeksi ja kaikki mikä poikkeaa siitä vaikka sävymaailman osalta on jo sitten epäaitoa?

Mielestäni ei. Itse laittaisin rajapyykkiä aitouteen lähinnä siihen jo esitettyyn, eli kuvassa näkyvien komponenttien poistamisen tai lisäämisen kohdalla mutta vain silloin kun poisto/lisäys jotenkin muuttaa kuvan sanomaa. Esmerkiksi itse olen poistanut muistomerkki-maisemakuvista takana roikkuvia kaapeleita ja en siinä kohtaa pitäisi itseäni kva-manipuloijana...

Mutta edelleen, se kuvan aitous on mielestäni ihan veteen piirrettyä viivaa.

Lue lisää

”… julistetaanko ihmissilmän näkemä näkymä absoluuttiseksi globaaliksi totuudeksi”

Tuossa ” mitä kuvaaja näki” olisi ideaa, mutta jos viilataan pilkkua niin siinäkin on omat hankaluutensa.
– esim silmän aukkoarvo (n. f/2 – f/8) /terävyysalue on varsin ratkaiseva siinä mitä kuvassa näkyy
– silmä ei paljon ”zoomaile” joten kaikki pitäisi kuvata noin kuvan lävistäjän mittaisella polttovälillä
– muisti säätelee näkemäämme
jne

Nuoruudessani touhotettiin käsitteestä ”pure picture” jolla tarkoitettiin ”aitoa” kuvaa. Kaikki filmin valottamisen jälkeiset säädöt oli kiellettyjä.

Miten olisi eräänlainen toistettavuus sääntö (tieteen tapaan):
Kuka tahansa olisi samoilla välineillä ja samassa tilanteessa saattanut ottaa samanlaisen kuvan?

Vate Vähä-Late kirjoitti:

"Totta mooses röntgenkuva on aito, mutta onko se valokuva, eli voiko valokuvia tuottaa vain näkyvällä valolla vai kelpaako muukin (valo) sähkömagneettinen säteily (UV, IR, Rtg jne)."


niin, mitä se valo on?

Onko valo ainaoastaan visuaalisen spektrin alueella, vai riittääkö, että on sähkämagneettista säteilyä.

No joka tapauksessa kuva on aito.
Se, että onko kyseessä sitten valokuva, saannee joku valo-opin asiiiijantuntija vastata :-)


"Jos korjaan negan valotusvirheitä lisävalottamalla ja varjostamalla vedostusvaiheessa nii onko lopputulos manipuloitu?
Entä jos teen samat temput kuvansäätöohjelmassa? "

Paperi on valotettu valolla.
Tokikin se ei enä'än ole ihan sama kuin negatiivin ilmentämä.

Sen sijaan kuvansäätöohjelma ei tuota mitään valolla kuvattua.
Vaan bittivirtoja juoksutetaan sinne ja tänne, jolla toki tähdätään johonkin tulokseen.

Lue lisää

”Sen sijaan kuvansäätöohjelma ei tuota mitään valolla kuvattua.”

Tuo sama vaivaa myös kaikkia ns. digikameralla tuotettuja kuvia.
Digikameran kennossa valo ei tuota kuvaa vaan sähköenergiaa.

Toisaalta eihän perinteisessä filmille kuvaamisessakaan valo tuota kuvaa vaan kemiallinen prosessi. Valo vaan vaikuttaa esim. tietynlaiseen bromidiin niin, että ne voidaan kemiallisessa prosessissa muuttaa eri kokoisiksi hopeakiteiksi jne. Silmä sitten tuottaa kuvan esim paperin hopeakiteiden (rakeiden) välien heijastamasta valosta paperilla.

aitous? kirjoitti:

”… julistetaanko ihmissilmän näkemä näkymä absoluuttiseksi globaaliksi totuudeksi”

Tuossa ” mitä kuvaaja näki” olisi ideaa, mutta jos viilataan pilkkua niin siinäkin on omat hankaluutensa.
– esim silmän aukkoarvo (n. f/2 – f/8) /terävyysalue on varsin ratkaiseva siinä mitä kuvassa näkyy
– silmä ei paljon ”zoomaile” joten kaikki pitäisi kuvata noin kuvan lävistäjän mittaisella polttovälillä
– muisti säätelee näkemäämme
jne

Nuoruudessani touhotettiin käsitteestä ”pure picture” jolla tarkoitettiin ”aitoa” kuvaa. Kaikki filmin valottamisen jälkeiset säädöt oli kiellettyjä.

Miten olisi eräänlainen toistettavuus sääntö (tieteen tapaan):
Kuka tahansa olisi samoilla välineillä ja samassa tilanteessa saattanut ottaa samanlaisen kuvan?

Lue lisää

"Mitä kuvaaja näki". Infrapunakuvat ei silloin olisi aitoja kuvia koska niihin kuviin tulee sellaista mitä ihmissilmä ei näe. Samalla periaatteella myös röntgenkuva ei olisi aito. Ja salamalla otetut. Salama valaisee huonossa valossa sen verran hyvin että kuvaan tulee enemmän kuin mitä kuvaaja näkee. Mustavalkokuvat ei myöskään voi olla aitoja koska harva ihminen näkee mustavalkoisesti.

aito feikki kirjoitti:

"Mitä kuvaaja näki". Infrapunakuvat ei silloin olisi aitoja kuvia koska niihin kuviin tulee sellaista mitä ihmissilmä ei näe. Samalla periaatteella myös röntgenkuva ei olisi aito. Ja salamalla otetut. Salama valaisee huonossa valossa sen verran hyvin että kuvaan tulee enemmän kuin mitä kuvaaja näkee. Mustavalkokuvat ei myöskään voi olla aitoja koska harva ihminen näkee mustavalkoisesti.

Lue lisää

… vetelä täällä

”Infrapunakuvat ei silloin olisi aitoja kuvia koska niihin kuviin tulee sellaista mitä ihmissilmä ei näe. Samalla periaatteella myös röntgenkuva ei olisi aito.”
>> Onhan ne aitoja, mutta ei tässä mielessä valokuvia.

”Salama valaisee …”
Samankaltaisia ongelmia lienee myös mm makrokuvissa yms
Mutta toisaalta unikin lienee ”aito” näköaistimme tuottama kuva.

Ei silmä mitään ”näe”. Silmän verkkokalvon solut vaan ärsyyntyy valosta ja ”valittaa” asiasta aivoille. Aivot sitten rakentavat näistä valituksista ”aidon” kuvan?