Voisko joku selvittää

Ethän kuitenkaan usko tähän satuun.
Tuo valovoiman muuttuminen on typerä provo. Saatko jotain tyydytystä tuollaisesta hölynpölystä

Kennon koolla (croppikertoimella) ei ole vähäisintäkään vaikutusta valovoimaan, kuten ei siis myöskään polttoväliin.

Kaikki muutkin objektiivin ominaisuudet pysyvät täysin samanlaisina riippumatta siitä minkälaiseen kameraan objektiivi kiinnitetään.

Dol Biong kirjoitti:

Ethän kuitenkaan usko tähän satuun.
Tuo valovoiman muuttuminen on typerä provo. Saatko jotain tyydytystä tuollaisesta hölynpölystä

Kennon koolla (croppikertoimella) ei ole vähäisintäkään vaikutusta valovoimaan, kuten ei siis myöskään polttoväliin.

Kaikki muutkin objektiivin ominaisuudet pysyvät täysin samanlaisina riippumatta siitä minkälaiseen kameraan objektiivi kiinnitetään.

Lue lisää

Se on ihan, miten sen haluaa laskea - jos sen laskee kaavasta:

valovoima = polttoväli/aukon läpimitta

niin silloinhan tuo croppikerroin tulee tuonne mukaan

croppivalovoima = croppikerroin*polttoväli/läpimitta

juu kyllä sä toisaalt ihan oikees oot, mitä yrität sanoa - ongelma vain on, ettei asia ole lainkaan niin yksinkertainen, miten sen nyt yksinkertaistit

perustelu: pikkukennollisessa kamerassa pikselin koko on pienempi, joten se saa vähemmän valoa kuin suuremman kennon suurempi pikseli - siksi valovoimaisesta objektiivista saa täyden valovoiman hyödyn suurikokoisten pikselien kennoa käytettäessä eli toisin sanoen full frame kennolla

tosin sehän on myös kennon ominaisuuksista kiinni, paljon se tarvii valoa - tulevaisuudessa tuskin tarvitaan enää näin valovoimaisia objektiiveja, kun kennoja ollaan saatu kehitettyä paremmin toimiviksi pienellä valon intensiteetillä.

no mutta jos nyt sitten lähdetään tuolle sun linjalle, että yksinkertaistetaan asioita, niin onhan näin, että esim. Canonilla pikkukennoisella kameralla voidaan käyttää vain EF-S objektiiveja ja full frame kennoisella vain EF objektiiveja - hyvä nyrkkisääntö

lisään edelliseen kirjoitti:

Se on ihan, miten sen haluaa laskea - jos sen laskee kaavasta:

valovoima = polttoväli/aukon läpimitta

niin silloinhan tuo croppikerroin tulee tuonne mukaan

croppivalovoima = croppikerroin*polttoväli/läpimitta

juu kyllä sä toisaalt ihan oikees oot, mitä yrität sanoa - ongelma vain on, ettei asia ole lainkaan niin yksinkertainen, miten sen nyt yksinkertaistit

perustelu: pikkukennollisessa kamerassa pikselin koko on pienempi, joten se saa vähemmän valoa kuin suuremman kennon suurempi pikseli - siksi valovoimaisesta objektiivista saa täyden valovoiman hyödyn suurikokoisten pikselien kennoa käytettäessä eli toisin sanoen full frame kennolla

tosin sehän on myös kennon ominaisuuksista kiinni, paljon se tarvii valoa - tulevaisuudessa tuskin tarvitaan enää näin valovoimaisia objektiiveja, kun kennoja ollaan saatu kehitettyä paremmin toimiviksi pienellä valon intensiteetillä.

no mutta jos nyt sitten lähdetään tuolle sun linjalle, että yksinkertaistetaan asioita, niin onhan näin, että esim. Canonilla pikkukennoisella kameralla voidaan käyttää vain EF-S objektiiveja ja full frame kennoisella vain EF objektiiveja - hyvä nyrkkisääntö

Lue lisää

”valovoima = polttoväli/aukon läpimitta
niin silloinhan tuo croppikerroin tulee tuonne mukaan
croppivalovoima = croppikerroin*polttoväli/läpimitta”

Noissa saduissa ei ole siteeksikään totta (ensimmäisessä vähän hajua)
– valovoima = polttoväli/aukon läpimitta vai siinä erityistapauksessa, että objektiivissa olisi vain yksi linssi (sellaisia ei kai enää valmisteta)! Tuota nimellistä valovoimaa ei voi mittanauhalla mitata, ei myöskään polttoväliä. Ne on teoreettisia arvoja joita et pysty mittaamaan.
– monilinssisissä objektiiveissa ei ole mitään ”aukon läpimittaa” josta voisi laskea objektiivin valovoiman. Teoriassa se olisi etummaisen linssin läpimitta, mutta sekään ei vastaa todellisuutta kun kaikki valo ei mene objektiivin läpi (osa jää matkalle)
– croppikerroin ei muuta polttoväliä eikä sillä ole muutenkaan mitään tekemistä objektiivin kanssa. Croppikerroin on pelkästään kennon ”ominaisuus”. Ikävä kyllä moni ei pysty tätä ymmärtämään
– mitään croppivalovoimaa ei todellakaan ole olemassa. Objektiivin läpäisemä valo tulee aina koko kuvaympyrän alueelle joten kenno ei voi siihen vaikuttaa.

”no mutta jos nyt sitten lähdetään tuolle sun linjalle …
pikkukennoisella kameralla voidaan käyttää vain EF-S objektiiveja ja full frame kennoisella vain EF objektiiveja - hyvä nyrkkisääntö”
—tuokin on typerää valehtelua. Kennon koko ei mitenkään vaikuta siihen minkälaisia objektiiveja voi käyttää.
– jos objektiivin kuvaympyrä on 5cm tai suurempi niin se riittää n. ff-kennoisiin ja kaikkiin sitä pienempiin
– jos kuvaympyrä on pienempi kuin edellisessä niin objektiivi vinjetoi voimakkaasti ff-kennoisessa, mutta mikään ei estä sen käyttöä. Esim croppikennoisen objektiivin kuvasta ff-kennoisessa voidaan rajata aivan samanlainen (kokoinen) kuva kuin croppikennoisella.
– joissakin pikkujärkkärin objektiiveissa on niin suuri kuvaympyrä, että niitä voisi käyttää paljon suuremmissakin kameroissa.

Mikä ihme saa niin monet väittämään, että objektiivin polttoväli muuttuu kennokoon mukaan?
Onko kysymyksessä yksinkertaisesti vain pelkkä tyhmyys vai saako joku (sadistista)tyydytystä väärien tietojen levittämisestä?

Jos joskus saat kameran niin voit ihan itse todeta ja mittailla mistä polttoväli ja valovoima tulee ja yrittää niiden mittaamista ja valovoiman laskemista (polttoväli/aukon läpimitta)

Dol Biong kirjoitti:

”valovoima = polttoväli/aukon läpimitta
niin silloinhan tuo croppikerroin tulee tuonne mukaan
croppivalovoima = croppikerroin*polttoväli/läpimitta”

Noissa saduissa ei ole siteeksikään totta (ensimmäisessä vähän hajua)
– valovoima = polttoväli/aukon läpimitta vai siinä erityistapauksessa, että objektiivissa olisi vain yksi linssi (sellaisia ei kai enää valmisteta)! Tuota nimellistä valovoimaa ei voi mittanauhalla mitata, ei myöskään polttoväliä. Ne on teoreettisia arvoja joita et pysty mittaamaan.
– monilinssisissä objektiiveissa ei ole mitään ”aukon läpimittaa” josta voisi laskea objektiivin valovoiman. Teoriassa se olisi etummaisen linssin läpimitta, mutta sekään ei vastaa todellisuutta kun kaikki valo ei mene objektiivin läpi (osa jää matkalle)
– croppikerroin ei muuta polttoväliä eikä sillä ole muutenkaan mitään tekemistä objektiivin kanssa. Croppikerroin on pelkästään kennon ”ominaisuus”. Ikävä kyllä moni ei pysty tätä ymmärtämään
– mitään croppivalovoimaa ei todellakaan ole olemassa. Objektiivin läpäisemä valo tulee aina koko kuvaympyrän alueelle joten kenno ei voi siihen vaikuttaa.

”no mutta jos nyt sitten lähdetään tuolle sun linjalle …
pikkukennoisella kameralla voidaan käyttää vain EF-S objektiiveja ja full frame kennoisella vain EF objektiiveja - hyvä nyrkkisääntö”
—tuokin on typerää valehtelua. Kennon koko ei mitenkään vaikuta siihen minkälaisia objektiiveja voi käyttää.
– jos objektiivin kuvaympyrä on 5cm tai suurempi niin se riittää n. ff-kennoisiin ja kaikkiin sitä pienempiin
– jos kuvaympyrä on pienempi kuin edellisessä niin objektiivi vinjetoi voimakkaasti ff-kennoisessa, mutta mikään ei estä sen käyttöä. Esim croppikennoisen objektiivin kuvasta ff-kennoisessa voidaan rajata aivan samanlainen (kokoinen) kuva kuin croppikennoisella.
– joissakin pikkujärkkärin objektiiveissa on niin suuri kuvaympyrä, että niitä voisi käyttää paljon suuremmissakin kameroissa.

Mikä ihme saa niin monet väittämään, että objektiivin polttoväli muuttuu kennokoon mukaan?
Onko kysymyksessä yksinkertaisesti vain pelkkä tyhmyys vai saako joku (sadistista)tyydytystä väärien tietojen levittämisestä?

Jos joskus saat kameran niin voit ihan itse todeta ja mittailla mistä polttoväli ja valovoima tulee ja yrittää niiden mittaamista ja valovoiman laskemista (polttoväli/aukon läpimitta)

Lue lisää

Tuohon ei Dol Biong voi sanoa kuin: AMEN. Voi myös sanoa tosin, joskus täälläkin joku viitsii kertoa koko totuuden selvällä suomenkielellä. Toivottavasti tuo toinen informoija lukee kommenttisi ja oppii.

Dol Biong kirjoitti:

”valovoima = polttoväli/aukon läpimitta
niin silloinhan tuo croppikerroin tulee tuonne mukaan
croppivalovoima = croppikerroin*polttoväli/läpimitta”

Noissa saduissa ei ole siteeksikään totta (ensimmäisessä vähän hajua)
– valovoima = polttoväli/aukon läpimitta vai siinä erityistapauksessa, että objektiivissa olisi vain yksi linssi (sellaisia ei kai enää valmisteta)! Tuota nimellistä valovoimaa ei voi mittanauhalla mitata, ei myöskään polttoväliä. Ne on teoreettisia arvoja joita et pysty mittaamaan.
– monilinssisissä objektiiveissa ei ole mitään ”aukon läpimittaa” josta voisi laskea objektiivin valovoiman. Teoriassa se olisi etummaisen linssin läpimitta, mutta sekään ei vastaa todellisuutta kun kaikki valo ei mene objektiivin läpi (osa jää matkalle)
– croppikerroin ei muuta polttoväliä eikä sillä ole muutenkaan mitään tekemistä objektiivin kanssa. Croppikerroin on pelkästään kennon ”ominaisuus”. Ikävä kyllä moni ei pysty tätä ymmärtämään
– mitään croppivalovoimaa ei todellakaan ole olemassa. Objektiivin läpäisemä valo tulee aina koko kuvaympyrän alueelle joten kenno ei voi siihen vaikuttaa.

”no mutta jos nyt sitten lähdetään tuolle sun linjalle …
pikkukennoisella kameralla voidaan käyttää vain EF-S objektiiveja ja full frame kennoisella vain EF objektiiveja - hyvä nyrkkisääntö”
—tuokin on typerää valehtelua. Kennon koko ei mitenkään vaikuta siihen minkälaisia objektiiveja voi käyttää.
– jos objektiivin kuvaympyrä on 5cm tai suurempi niin se riittää n. ff-kennoisiin ja kaikkiin sitä pienempiin
– jos kuvaympyrä on pienempi kuin edellisessä niin objektiivi vinjetoi voimakkaasti ff-kennoisessa, mutta mikään ei estä sen käyttöä. Esim croppikennoisen objektiivin kuvasta ff-kennoisessa voidaan rajata aivan samanlainen (kokoinen) kuva kuin croppikennoisella.
– joissakin pikkujärkkärin objektiiveissa on niin suuri kuvaympyrä, että niitä voisi käyttää paljon suuremmissakin kameroissa.

Mikä ihme saa niin monet väittämään, että objektiivin polttoväli muuttuu kennokoon mukaan?
Onko kysymyksessä yksinkertaisesti vain pelkkä tyhmyys vai saako joku (sadistista)tyydytystä väärien tietojen levittämisestä?

Jos joskus saat kameran niin voit ihan itse todeta ja mittailla mistä polttoväli ja valovoima tulee ja yrittää niiden mittaamista ja valovoiman laskemista (polttoväli/aukon läpimitta)

Lue lisää

ps.
”perustelu: pikkukennollisessa kamerassa pikselin koko on pienempi, joten se saa vähemmän valoa kuin suuremman kennon suurempi pikseli”

Tuokin on pelkkää satuilua, aikuisten oikeasti
– pikselin koko ei vähääkään riipu kennon koosta ja saman kokoisissa kennoissa voi olla hyvin erikokoisia pikseleitä.
– pienempi pikseli ”tarvitsee” (kestää) vähemmän valoa kuin iso. Eli mitä isompi pikseli sitä enemmän tarvitaan valoa, että kennon dynamiikka tulisi hyödynnettyä.

Pari esimerkkiä kennojen koosta:
G1 X: 14.20 Mpix, 14.0 x 18.7 mm
X 100: 12.37 Mpix, 15.8 x 23.6 mm
1 DX: 17.92 Mpix, 24.0 x 36.0 mm
D3 X: 24.59 Mpix, 24.0 x 35.9 mm
D 4 : 16.16 Mpix, 23.9 x 36.0 mm

Yritäppä selittää miten em kennoissa menee tuo ”croppivalovoima” edes kahden viimeksi mainitun osalta (kennot on n. saman kokoisia, mutta D3X:ssa on hyvin paljon pienemmät pikselit).

Dol Biong kirjoitti:

ps.
”perustelu: pikkukennollisessa kamerassa pikselin koko on pienempi, joten se saa vähemmän valoa kuin suuremman kennon suurempi pikseli”

Tuokin on pelkkää satuilua, aikuisten oikeasti
– pikselin koko ei vähääkään riipu kennon koosta ja saman kokoisissa kennoissa voi olla hyvin erikokoisia pikseleitä.
– pienempi pikseli ”tarvitsee” (kestää) vähemmän valoa kuin iso. Eli mitä isompi pikseli sitä enemmän tarvitaan valoa, että kennon dynamiikka tulisi hyödynnettyä.

Pari esimerkkiä kennojen koosta:
G1 X: 14.20 Mpix, 14.0 x 18.7 mm
X 100: 12.37 Mpix, 15.8 x 23.6 mm
1 DX: 17.92 Mpix, 24.0 x 36.0 mm
D3 X: 24.59 Mpix, 24.0 x 35.9 mm
D 4 : 16.16 Mpix, 23.9 x 36.0 mm

Yritäppä selittää miten em kennoissa menee tuo ”croppivalovoima” edes kahden viimeksi mainitun osalta (kennot on n. saman kokoisia, mutta D3X:ssa on hyvin paljon pienemmät pikselit).

Lue lisää

vastaus Canonin asiakastuelta:

Kyseisestä ilmiöstä käytetään nimitystä crop factor. Lisää tietoa tästä löytyy sivulta

http://en.wikipedia.org/wiki/Crop_factor

Nähdäkseni valovoiman kanssa tällä ei ole tekemistä. Objektiivin valovoima on se kuin se on eikä vähene, jos esimerkiksi EOS 7D –kamerassa käytetään mainittua EF 24-70mm 1:2.8 L USM –objektiivia.

oma lisäykseni: Kyllä - objektiivin kannalta asia menee juurikin näin - mutta eikö olekin näin, että mitä suuremmalla pinta-alalla kennon pikseli vastaanottaa valoa, sitä vähemmän siinä esiintyy kohinaa.

Objektiivin tapauksessa näyttää valovoima tarkoittavan valon intensiteettiä kennon pinnalla, mutta 36 x 24 mm koon kenno kerää pikseliinsä enemmän valoa pikselin suuremman pinta-alansa vuoksi.

Joten josko meiltä nyt sitten löytyykin riittävän valovoimaisia objektiiveja, olisiko Canon hämäräkuvaajalle suositeltava kameraksi 5D(vastaan nyt vain tänne, ettei tarvi keskustella samaa 2 ketjussa), jolla voi saada hämärässä maisemakuvia eikä vain mustaa sössöä.

Jos asiaa ei voi ratkaista objektiivilla, kannattaisiko se ratkaista kamerarunkoa vaihtamalla?

Kirjoitat: Objektiivin vaihto ei auta kun kennon dynamiikka ei riitä.
600D:n dynamiikka 11,5 EV on n. 2–3 EV:n verran liian vähän maisemakuvaukseen. Kuvasignaali ei erotu kohinasta kuvan ”tummassa päässä”.

Eli missä kameran kennossa dynamiikka on sitten kohdillaan? 1DX? D3X? D4? Entä Leica? Soveltuuko maisemakuvaukseen?

f/2.8 kirjoitti:

vastaus Canonin asiakastuelta:

Kyseisestä ilmiöstä käytetään nimitystä crop factor. Lisää tietoa tästä löytyy sivulta

http://en.wikipedia.org/wiki/Crop_factor

Nähdäkseni valovoiman kanssa tällä ei ole tekemistä. Objektiivin valovoima on se kuin se on eikä vähene, jos esimerkiksi EOS 7D –kamerassa käytetään mainittua EF 24-70mm 1:2.8 L USM –objektiivia.

oma lisäykseni: Kyllä - objektiivin kannalta asia menee juurikin näin - mutta eikö olekin näin, että mitä suuremmalla pinta-alalla kennon pikseli vastaanottaa valoa, sitä vähemmän siinä esiintyy kohinaa.

Objektiivin tapauksessa näyttää valovoima tarkoittavan valon intensiteettiä kennon pinnalla, mutta 36 x 24 mm koon kenno kerää pikseliinsä enemmän valoa pikselin suuremman pinta-alansa vuoksi.

Joten josko meiltä nyt sitten löytyykin riittävän valovoimaisia objektiiveja, olisiko Canon hämäräkuvaajalle suositeltava kameraksi 5D(vastaan nyt vain tänne, ettei tarvi keskustella samaa 2 ketjussa), jolla voi saada hämärässä maisemakuvia eikä vain mustaa sössöä.

Jos asiaa ei voi ratkaista objektiivilla, kannattaisiko se ratkaista kamerarunkoa vaihtamalla?

Kirjoitat: Objektiivin vaihto ei auta kun kennon dynamiikka ei riitä.
600D:n dynamiikka 11,5 EV on n. 2–3 EV:n verran liian vähän maisemakuvaukseen. Kuvasignaali ei erotu kohinasta kuvan ”tummassa päässä”.

Eli missä kameran kennossa dynamiikka on sitten kohdillaan? 1DX? D3X? D4? Entä Leica? Soveltuuko maisemakuvaukseen?

Lue lisää

En muuten usko, että Canonin asiakastuki kirjoitaa tällaista höpönhöpöä:
”Objektiivin tapauksessa näyttää valovoima tarkoittavan valon intensiteettiä kennon pinnalla, mutta 36 x 24 mm koon kenno kerää pikseliinsä enemmän valoa pikselin suuremman pinta-alansa vuoksi.”
Miksi haluat pilata asiantuntevan maahantuojan asiakaspalvelun maineen?

Eihän se noin mene, kennon koko ei ratkaise pikselin kokoa, pieneen kennoon voidaan rakentaa suuremmat pikselit kuin isoon kennoon ja samankokoisissa kennoissa voi olla aivan erikokoiset pikselit.
Etkö tajua mitä tarkoitin noilla esimerkeilläni
– D3 X: 24.59 Mpix, 24.0 x 35.9 mm
– D 4 : 16.16 Mpix, 23.9 x 36.0 mm
Yritääpä selittää kumman pikseli vastaanottaa enemmän valoa ja miksi?
Entä miksi Fujin X100:n dynamiikka on 12,4 Ev ja 600D:n dynamiikka 11,5 E – johtuuko kennon koosta?

”Objektiivin vaihto ei auta kun kennon dynamiikka ei riitä.”
Asia on täsmälleen näin. Erityisesti maisemakuvauksessa vaaditaan kennolta hyvää dynamiikkaa. Luonnossa mikään ei ole mustaa joten kuvan tummaan päähän pitää saada signaali joka erottuu kohinasta (kuva ei saa mennä tukkoon)

”Eli missä kameran kennossa dynamiikka on sitten kohdillaan?”
Ensinnäkin en tunne kaikkia kameroita, en edes kaikkia ns.digikameroita. Mutta yleisesti ottaen maisemakuvaukseen vaaditaan suurien kontrastien takia (tummat varjot, kirkas auringonpaiste, heijastukset lumesta ja vedestä jne.) n. 12 Ev:n dynamiikka
Esim dxo:n mittausten perusteella sellainen löytyisi mm. seuraavista:
Pentax K-5: 14,1 Ev
Nikon D7000: 13.,9 Ev
Nikon D3X: 13,7 Ev
Sony NEX-7: 13,7 Ev
Phase One IQ180: 13,6 Ev
Nikon D5100: 13,6 Ev
Sony Alpha 580: 13,3 Ev
Phase One P65Plus: 13 Ev
Phase One P40 Plus: 13 Ev
Sony NEX-5N: 12,7 Ev
Pentax 645D: 12,6 Ev
Nikon D90: 12,6 Ev
Pentax K-x: 12,5 Ev
Fujifilm FinePix X100: 12,4 Ev
Sony Alpha 850: 12,2 Ev
Nikon D700: 12,2 Ev
Nikon D3: 12,2 Ev
Canon EOS 1Ds Mark III: 12 Ev
Nikon D3s: 12 Ev
jne. Riittäisivätköhän nuo sinulle esimerkiksi

”1DX? D3X? D4?
Entä Leica? Soveltuuko maisemakuvaukseen?”
D4:stä tiedän vain huhuja arvaan, että dynamiikka on merkittävästi parempi kuin edellämainitut.
Leica S2 lienee dynamiikaltaan hyvin riittävä, M9:n dynamiikka on vähän alakanttiin 11,7 Ev, eli ns valotusvara on ”olemation”.
Maisemakuvauksessa ”oikean” valotuksen mittaaminen on varsin ongelmallista. Suorassa auringonvalossa kohdistuvan valon mittaaminen johtaa harhaan. Harmaakortti on ”mahdoton” asettaa täysin oikeaan kulmaan valoon nähden. Parhaan tuloksen saanee mittaamalla erikseen tummin varjo ja ja valoisin kohta johon pitää saada sävyjä, näiden keskiverto lienee lähinnä oikea valotusarvo, mutta vaatii osaamista ja usealle harrastelijalle ”ylivoimaisia” laskutoimituksia kun valokin muuttuu kaiken aikaa.

Kerro terveisiä Canonin asiakastuelle jos joskus tapaat heitä. Arostan heidän asiantuntemuksensa jaosaamisensa hyvin korkealle.
Mulla on nyt käytössäni kaksi Canonia (uusin lienee järjestyksessä kahdeksas) enkä ole koskaan saanut asiakastuelta vääriä tietoja!

Osaako Canonin asiakastuki kertoa milloin tulee ensimmäinen peilitön Canonin järkkäri?

Dol Biong kirjoitti:

En muuten usko, että Canonin asiakastuki kirjoitaa tällaista höpönhöpöä:
”Objektiivin tapauksessa näyttää valovoima tarkoittavan valon intensiteettiä kennon pinnalla, mutta 36 x 24 mm koon kenno kerää pikseliinsä enemmän valoa pikselin suuremman pinta-alansa vuoksi.”
Miksi haluat pilata asiantuntevan maahantuojan asiakaspalvelun maineen?

Eihän se noin mene, kennon koko ei ratkaise pikselin kokoa, pieneen kennoon voidaan rakentaa suuremmat pikselit kuin isoon kennoon ja samankokoisissa kennoissa voi olla aivan erikokoiset pikselit.
Etkö tajua mitä tarkoitin noilla esimerkeilläni
– D3 X: 24.59 Mpix, 24.0 x 35.9 mm
– D 4 : 16.16 Mpix, 23.9 x 36.0 mm
Yritääpä selittää kumman pikseli vastaanottaa enemmän valoa ja miksi?
Entä miksi Fujin X100:n dynamiikka on 12,4 Ev ja 600D:n dynamiikka 11,5 E – johtuuko kennon koosta?

”Objektiivin vaihto ei auta kun kennon dynamiikka ei riitä.”
Asia on täsmälleen näin. Erityisesti maisemakuvauksessa vaaditaan kennolta hyvää dynamiikkaa. Luonnossa mikään ei ole mustaa joten kuvan tummaan päähän pitää saada signaali joka erottuu kohinasta (kuva ei saa mennä tukkoon)

”Eli missä kameran kennossa dynamiikka on sitten kohdillaan?”
Ensinnäkin en tunne kaikkia kameroita, en edes kaikkia ns.digikameroita. Mutta yleisesti ottaen maisemakuvaukseen vaaditaan suurien kontrastien takia (tummat varjot, kirkas auringonpaiste, heijastukset lumesta ja vedestä jne.) n. 12 Ev:n dynamiikka
Esim dxo:n mittausten perusteella sellainen löytyisi mm. seuraavista:
Pentax K-5: 14,1 Ev
Nikon D7000: 13.,9 Ev
Nikon D3X: 13,7 Ev
Sony NEX-7: 13,7 Ev
Phase One IQ180: 13,6 Ev
Nikon D5100: 13,6 Ev
Sony Alpha 580: 13,3 Ev
Phase One P65Plus: 13 Ev
Phase One P40 Plus: 13 Ev
Sony NEX-5N: 12,7 Ev
Pentax 645D: 12,6 Ev
Nikon D90: 12,6 Ev
Pentax K-x: 12,5 Ev
Fujifilm FinePix X100: 12,4 Ev
Sony Alpha 850: 12,2 Ev
Nikon D700: 12,2 Ev
Nikon D3: 12,2 Ev
Canon EOS 1Ds Mark III: 12 Ev
Nikon D3s: 12 Ev
jne. Riittäisivätköhän nuo sinulle esimerkiksi

”1DX? D3X? D4?
Entä Leica? Soveltuuko maisemakuvaukseen?”
D4:stä tiedän vain huhuja arvaan, että dynamiikka on merkittävästi parempi kuin edellämainitut.
Leica S2 lienee dynamiikaltaan hyvin riittävä, M9:n dynamiikka on vähän alakanttiin 11,7 Ev, eli ns valotusvara on ”olemation”.
Maisemakuvauksessa ”oikean” valotuksen mittaaminen on varsin ongelmallista. Suorassa auringonvalossa kohdistuvan valon mittaaminen johtaa harhaan. Harmaakortti on ”mahdoton” asettaa täysin oikeaan kulmaan valoon nähden. Parhaan tuloksen saanee mittaamalla erikseen tummin varjo ja ja valoisin kohta johon pitää saada sävyjä, näiden keskiverto lienee lähinnä oikea valotusarvo, mutta vaatii osaamista ja usealle harrastelijalle ”ylivoimaisia” laskutoimituksia kun valokin muuttuu kaiken aikaa.

Kerro terveisiä Canonin asiakastuelle jos joskus tapaat heitä. Arostan heidän asiantuntemuksensa jaosaamisensa hyvin korkealle.
Mulla on nyt käytössäni kaksi Canonia (uusin lienee järjestyksessä kahdeksas) enkä ole koskaan saanut asiakastuelta vääriä tietoja!

Osaako Canonin asiakastuki kertoa milloin tulee ensimmäinen peilitön Canonin järkkäri?

Lue lisää

P.S.
anteeksi tuo unohtui:
”Joten josko meiltä nyt sitten löytyykin riittävän valovoimaisia objektiiveja, olisiko Canon hämäräkuvaajalle suositeltava kameraksi 5D(vastaan nyt vain tänne, ettei tarvi keskustella samaa 2 ketjussa), jolla voi saada hämärässä maisemakuvia eikä vain mustaa sössöä

Lähes kaikkien objektiivien valovoima riittää yleensä maisemakuvaukseen. Minusta kaikki ilmeisesti Canonin objektiivit joiden polttoväli on n. 24 – 85mm/35 soveltuvat hyvin maisemakuvaukseen. Kaupunkimaisemiin valitsisin ff-kennoiseen Canon TS-E 24mm f/3.5 L II, se on mielestäni kallis, mutta paras laajakulma kaupukimaisemiin. Jos … niin vuoristomaisemiin hankkisin Canon TS-E 90mm f/2.8.

EOS 5DN dynamiikka (11,1) riittää maisemakuviin vain jos auringon edessä on vähintään pilvenhattara ja valotuksen voisi haarukoida (aika) tai käyttää HDR-käsittelyä

Vastasin vain tänne.
Ethän huijaa ”Canonin asiakastuki”?

Dol Biong kirjoitti:

P.S.
anteeksi tuo unohtui:
”Joten josko meiltä nyt sitten löytyykin riittävän valovoimaisia objektiiveja, olisiko Canon hämäräkuvaajalle suositeltava kameraksi 5D(vastaan nyt vain tänne, ettei tarvi keskustella samaa 2 ketjussa), jolla voi saada hämärässä maisemakuvia eikä vain mustaa sössöä

Lähes kaikkien objektiivien valovoima riittää yleensä maisemakuvaukseen. Minusta kaikki ilmeisesti Canonin objektiivit joiden polttoväli on n. 24 – 85mm/35 soveltuvat hyvin maisemakuvaukseen. Kaupunkimaisemiin valitsisin ff-kennoiseen Canon TS-E 24mm f/3.5 L II, se on mielestäni kallis, mutta paras laajakulma kaupukimaisemiin. Jos … niin vuoristomaisemiin hankkisin Canon TS-E 90mm f/2.8.

EOS 5DN dynamiikka (11,1) riittää maisemakuviin vain jos auringon edessä on vähintään pilvenhattara ja valotuksen voisi haarukoida (aika) tai käyttää HDR-käsittelyä

Vastasin vain tänne.
Ethän huijaa ”Canonin asiakastuki”?

Lue lisää

Canonin asiakastuelta tullut viesti ennen oma lisäykseni:

eli sen yläpuolella

f/2.8 kirjoitti:

Canonin asiakastuelta tullut viesti ennen oma lisäykseni:

eli sen yläpuolella

Että sillälailla.

Arvasinkin sinun huijaavan Canonin asiakastuella ratsastaen.
Canon on niin arvostettu kameramerkki, ettei sen asiakastuki pilaa merkin mainetta loruilemalla merkin tuotteiden ominaisuuksista:
”Joten josko meiltä nyt sitten löytyykin riittävän valovoimaisia objektiiveja …”

Tuollainen laajalti arvostetun kameramerkin ”näyttäminen” huijariksi on typerää ja lapsellista!

PS.
Yritäppä vastata perustelusti näihin kysymyksiin:
– D3 X: 24.59 Mpix, 24.0 x 35.9 mm
– D 4 : 16.16 Mpix, 23.9 x 36.0 mm
Kumman em. pikseli vastaanottaa enemmän valoa ja miksi?

Entä miksi Fujin X100:n dynamiikka on 12,4 Ev ja 600D:n dynamiikka 11,5 E – johtuuko se kennon koosta?

Dol Biong kirjoitti:

Että sillälailla.

Arvasinkin sinun huijaavan Canonin asiakastuella ratsastaen.
Canon on niin arvostettu kameramerkki, ettei sen asiakastuki pilaa merkin mainetta loruilemalla merkin tuotteiden ominaisuuksista:
”Joten josko meiltä nyt sitten löytyykin riittävän valovoimaisia objektiiveja …”

Tuollainen laajalti arvostetun kameramerkin ”näyttäminen” huijariksi on typerää ja lapsellista!

PS.
Yritäppä vastata perustelusti näihin kysymyksiin:
– D3 X: 24.59 Mpix, 24.0 x 35.9 mm
– D 4 : 16.16 Mpix, 23.9 x 36.0 mm
Kumman em. pikseli vastaanottaa enemmän valoa ja miksi?

Entä miksi Fujin X100:n dynamiikka on 12,4 Ev ja 600D:n dynamiikka 11,5 E – johtuuko se kennon koosta?

Lue lisää

Tai miksi:
Canon EOS 1Ds Mark III:n dynamiikka on 12 Ev,
mutta
Fujin X100:n dynamiikka on 12,4 Ev

Onko Fujissa siis isompi kenno ja pystyykö sen pikselit vastaanottamaan enemmän valoa, jos niin on niin mistä se johtuu?

onko näin? kirjoitti:

Tai miksi:
Canon EOS 1Ds Mark III:n dynamiikka on 12 Ev,
mutta
Fujin X100:n dynamiikka on 12,4 Ev

Onko Fujissa siis isompi kenno ja pystyykö sen pikselit vastaanottamaan enemmän valoa, jos niin on niin mistä se johtuu?

Lue lisää

Nuo 12 EV:n ( 14 EV Pentax K5, Nikon D7000 ) lukemat pätevät vain alhaisilla ISO arvoilla (noin 100 ). Tilannehan muuttu täsin kun ISo kasvatetaan jolloin dynamiikka huononee, esim D7000 ja Canon 60 D on ISO 3200:ssa vain 8,5 EVtä.

60 D kirjoitti:

Nuo 12 EV:n ( 14 EV Pentax K5, Nikon D7000 ) lukemat pätevät vain alhaisilla ISO arvoilla (noin 100 ). Tilannehan muuttu täsin kun ISo kasvatetaan jolloin dynamiikka huononee, esim D7000 ja Canon 60 D on ISO 3200:ssa vain 8,5 EVtä.

Lue lisää

Miksi "kasvatat" ISOa maisemakuvauksessa?
Onko sinulla joku ISO vamma?

f/2.8 kirjoitti:

Canonin asiakastuelta tullut viesti ennen oma lisäykseni:

eli sen yläpuolella

Tuo Canonin asiakastukena esiintyminen on niin törkeä temppu, että jätän asian tutkittavaksi

kasvattaa? kirjoitti:

Miksi "kasvatat" ISOa maisemakuvauksessa?
Onko sinulla joku ISO vamma?

kasvattaa
1.pitää kasvamassa, varttumassa, viljellä, hoitaa, elättää. esim. Kasvattaa sikoja, hevosia. Kasvattaa perunaa. Ruusujen kasvattaminen. Äiti, joka on kasvattanut viisi lasta.

2.saada kasvamaan
3.antaa kasvaa. esim. Hiuksia kasvattava öljy. Vastoinkäymiset kasvattavat sisua.

4.(henkisesti) kehittää ja opettaa, ohjata, koulia, totuttaa (yhteisön) tapoihin. esim. Huonosti kasvatettu lapsi. Kasvattaa siisteyteen. Koulun kasvattava tehtävä.

5.lisätä, suurentaa, enentää. esim. Kasvattaa etumatkaa.

Suomnekieli on näköjään joillekin vaikeata ymmärtää oikein.

60 D kirjoitti:

kasvattaa
1.pitää kasvamassa, varttumassa, viljellä, hoitaa, elättää. esim. Kasvattaa sikoja, hevosia. Kasvattaa perunaa. Ruusujen kasvattaminen. Äiti, joka on kasvattanut viisi lasta.

2.saada kasvamaan
3.antaa kasvaa. esim. Hiuksia kasvattava öljy. Vastoinkäymiset kasvattavat sisua.

4.(henkisesti) kehittää ja opettaa, ohjata, koulia, totuttaa (yhteisön) tapoihin. esim. Huonosti kasvatettu lapsi. Kasvattaa siisteyteen. Koulun kasvattava tehtävä.

5.lisätä, suurentaa, enentää. esim. Kasvattaa etumatkaa.

Suomnekieli on näköjään joillekin vaikeata ymmärtää oikein.

Lue lisää

”Tilannehan muuttu täsin kun ISo kasvatetaan …”

Miksi siis ”ISo kasvatetaan” kun kysymyksessä on maisemakuvan vaatima suuri dynamiikka (ja valotusvara)?
Eikö jyrkässä valossa olisi järkevämpää kuvata maisemakuva 100 – 200 ISO-arvoa käyttäen?

Vai etkö voi myöntää olleesi väärässä?

kasvattaa? kirjoitti:

”Tilannehan muuttu täsin kun ISo kasvatetaan …”

Miksi siis ”ISo kasvatetaan” kun kysymyksessä on maisemakuvan vaatima suuri dynamiikka (ja valotusvara)?
Eikö jyrkässä valossa olisi järkevämpää kuvata maisemakuva 100 – 200 ISO-arvoa käyttäen?

Vai etkö voi myöntää olleesi väärässä?

Lue lisää

Kysymyksessähän oli dynamiikan muuttuminen jos ISO arvoa muutetaan koska ei tuo dynamiikka ole vakio. Maisemakuvaus on sitten asia erikseen: kyllä mä otan noita maisemakuvia joskus jopa ISO 1600:lla kun ei aina ole noita ideaalisia auringon paisteita Suomenkaan kesässä varsinkaan illan hämärtyessä..

60 D kirjoitti:

Kysymyksessähän oli dynamiikan muuttuminen jos ISO arvoa muutetaan koska ei tuo dynamiikka ole vakio. Maisemakuvaus on sitten asia erikseen: kyllä mä otan noita maisemakuvia joskus jopa ISO 1600:lla kun ei aina ole noita ideaalisia auringon paisteita Suomenkaan kesässä varsinkaan illan hämärtyessä..

Lue lisää

”Kysymyksessähän oli dynamiikan muuttuminen jos ISO arvoa muutetaan”

Kukas se sellaisen kysymyksen on esittänyt?
Pääsiköhän sinulta taas ns. hätävalhe?

Sinäkös se täällä esiinnyit Canonin asiakastukena, asiaa tutkitaan!

Dol Biong kirjoitti:

”valovoima = polttoväli/aukon läpimitta
niin silloinhan tuo croppikerroin tulee tuonne mukaan
croppivalovoima = croppikerroin*polttoväli/läpimitta”

Noissa saduissa ei ole siteeksikään totta (ensimmäisessä vähän hajua)
– valovoima = polttoväli/aukon läpimitta vai siinä erityistapauksessa, että objektiivissa olisi vain yksi linssi (sellaisia ei kai enää valmisteta)! Tuota nimellistä valovoimaa ei voi mittanauhalla mitata, ei myöskään polttoväliä. Ne on teoreettisia arvoja joita et pysty mittaamaan.
– monilinssisissä objektiiveissa ei ole mitään ”aukon läpimittaa” josta voisi laskea objektiivin valovoiman. Teoriassa se olisi etummaisen linssin läpimitta, mutta sekään ei vastaa todellisuutta kun kaikki valo ei mene objektiivin läpi (osa jää matkalle)
– croppikerroin ei muuta polttoväliä eikä sillä ole muutenkaan mitään tekemistä objektiivin kanssa. Croppikerroin on pelkästään kennon ”ominaisuus”. Ikävä kyllä moni ei pysty tätä ymmärtämään
– mitään croppivalovoimaa ei todellakaan ole olemassa. Objektiivin läpäisemä valo tulee aina koko kuvaympyrän alueelle joten kenno ei voi siihen vaikuttaa.

”no mutta jos nyt sitten lähdetään tuolle sun linjalle …
pikkukennoisella kameralla voidaan käyttää vain EF-S objektiiveja ja full frame kennoisella vain EF objektiiveja - hyvä nyrkkisääntö”
—tuokin on typerää valehtelua. Kennon koko ei mitenkään vaikuta siihen minkälaisia objektiiveja voi käyttää.
– jos objektiivin kuvaympyrä on 5cm tai suurempi niin se riittää n. ff-kennoisiin ja kaikkiin sitä pienempiin
– jos kuvaympyrä on pienempi kuin edellisessä niin objektiivi vinjetoi voimakkaasti ff-kennoisessa, mutta mikään ei estä sen käyttöä. Esim croppikennoisen objektiivin kuvasta ff-kennoisessa voidaan rajata aivan samanlainen (kokoinen) kuva kuin croppikennoisella.
– joissakin pikkujärkkärin objektiiveissa on niin suuri kuvaympyrä, että niitä voisi käyttää paljon suuremmissakin kameroissa.

Mikä ihme saa niin monet väittämään, että objektiivin polttoväli muuttuu kennokoon mukaan?
Onko kysymyksessä yksinkertaisesti vain pelkkä tyhmyys vai saako joku (sadistista)tyydytystä väärien tietojen levittämisestä?

Jos joskus saat kameran niin voit ihan itse todeta ja mittailla mistä polttoväli ja valovoima tulee ja yrittää niiden mittaamista ja valovoiman laskemista (polttoväli/aukon läpimitta)

Lue lisää

"Tuota nimellistä valovoimaa ei voi mittanauhalla mitata, ei myöskään polttoväliä. Ne on teoreettisia arvoja joita et pysty mittaamaan."

Niimpä ne lasketaan:

Himmenin ei ole yksinään, se on siellä linssistön keskellä. Jos himmennin on oikeassa paikassa optiikassa, se käyttäytyy kuin se olisi etulinssin taossa. Ja f-luku ei ole mikään polttoväli per himmentimen aukon läpimitta. Se on polttoväli per himmentimen rajoittaman valonkeruualan läpimitta, tyypillsesti himmenninaukon projektio siellä linssistön etulinssillä.

http://books.google.fi/books?id=zTOfNOzTCLEC&pg=PA19&lpg=PA19&dq=airy disk aperture lens&source=bl&ots=2_NKwCJ9I3&sig=i1EZ3tSq51-E6C8ScjkE4bIeW5A&hl=fi&sa=X&ei=CJMlT7K3FMWg4gSHzIn6DA&redir_esc=y#v=onepage&q=airy disk aperture lens&f=false

Principles of Stellar Interferometry, luvun 2.2.2 loppu, jossa laskettiin tuon himmentimen sijainnin vaikutusta diffraktioon. Täysin käsittämättömän Fourier-lauseen jälkeen sanottiin, että tämä todistaa, ettei himmentimen paikalla ole merkitystä (kunhan se on toimivasti optisella polulla).

oma lisäys: Itse päättelin tästä, että näitä voisi laskea etulinssin läpimitan mukaan. Mitä suurempi etulinssi, sitä suurempi valovoima.

Taas tuossa oli todistettu, ettei himmentimen paikalla ole merkitystä. Tämä tukee teoriaa, että himmennin voidaan valovoiman kannalta sijoittaa myös kennon tasolle. Tällöin voidaan ajatella, että croppaaminen heikentää valovoimaa.

Tiedän - pelkkää laskentaa, mutta niinhän insinööreillä on tapana - ja tässä aineskin Leicalla onnistuneet hyvin - kuva on laadukas. Ja eiköhän ne insinöörit näitä laske Canonillakin - vaikka yrität väittää, ettei näitä kukaan laske.

Dol Biong kirjoitti:

”valovoima = polttoväli/aukon läpimitta
niin silloinhan tuo croppikerroin tulee tuonne mukaan
croppivalovoima = croppikerroin*polttoväli/läpimitta”

Noissa saduissa ei ole siteeksikään totta (ensimmäisessä vähän hajua)
– valovoima = polttoväli/aukon läpimitta vai siinä erityistapauksessa, että objektiivissa olisi vain yksi linssi (sellaisia ei kai enää valmisteta)! Tuota nimellistä valovoimaa ei voi mittanauhalla mitata, ei myöskään polttoväliä. Ne on teoreettisia arvoja joita et pysty mittaamaan.
– monilinssisissä objektiiveissa ei ole mitään ”aukon läpimittaa” josta voisi laskea objektiivin valovoiman. Teoriassa se olisi etummaisen linssin läpimitta, mutta sekään ei vastaa todellisuutta kun kaikki valo ei mene objektiivin läpi (osa jää matkalle)
– croppikerroin ei muuta polttoväliä eikä sillä ole muutenkaan mitään tekemistä objektiivin kanssa. Croppikerroin on pelkästään kennon ”ominaisuus”. Ikävä kyllä moni ei pysty tätä ymmärtämään
– mitään croppivalovoimaa ei todellakaan ole olemassa. Objektiivin läpäisemä valo tulee aina koko kuvaympyrän alueelle joten kenno ei voi siihen vaikuttaa.

”no mutta jos nyt sitten lähdetään tuolle sun linjalle …
pikkukennoisella kameralla voidaan käyttää vain EF-S objektiiveja ja full frame kennoisella vain EF objektiiveja - hyvä nyrkkisääntö”
—tuokin on typerää valehtelua. Kennon koko ei mitenkään vaikuta siihen minkälaisia objektiiveja voi käyttää.
– jos objektiivin kuvaympyrä on 5cm tai suurempi niin se riittää n. ff-kennoisiin ja kaikkiin sitä pienempiin
– jos kuvaympyrä on pienempi kuin edellisessä niin objektiivi vinjetoi voimakkaasti ff-kennoisessa, mutta mikään ei estä sen käyttöä. Esim croppikennoisen objektiivin kuvasta ff-kennoisessa voidaan rajata aivan samanlainen (kokoinen) kuva kuin croppikennoisella.
– joissakin pikkujärkkärin objektiiveissa on niin suuri kuvaympyrä, että niitä voisi käyttää paljon suuremmissakin kameroissa.

Mikä ihme saa niin monet väittämään, että objektiivin polttoväli muuttuu kennokoon mukaan?
Onko kysymyksessä yksinkertaisesti vain pelkkä tyhmyys vai saako joku (sadistista)tyydytystä väärien tietojen levittämisestä?

Jos joskus saat kameran niin voit ihan itse todeta ja mittailla mistä polttoväli ja valovoima tulee ja yrittää niiden mittaamista ja valovoiman laskemista (polttoväli/aukon läpimitta)

Lue lisää

"– valovoima = polttoväli/aukon läpimitta vai siinä erityistapauksessa, että objektiivissa olisi vain yksi linssi (sellaisia ei kai enää valmisteta)!"

Polttoväli ja F-luku ovat termejä, jolla koko objektiivi kuvataan yhtenä linssinä ja linssin tasossa olevana himmenninaukkona. Riippumatta miten se objektiivi on toteutettu, se voidaan redusoida tällaiseksi ja sekä optiset perusominaisuudet että diffraktio toimivat edelleen samanlailla.

oma lisäykseni: Kyse ei ole valmiin tuotteen mitoista, vaan juuri tuon yhtenä linssinä kuvatun objektiivin redusoitujen arvojen käyttämisessä näitä laskettaessa.

lainaus toisaalta kirjoitti:

"Tuota nimellistä valovoimaa ei voi mittanauhalla mitata, ei myöskään polttoväliä. Ne on teoreettisia arvoja joita et pysty mittaamaan."

Niimpä ne lasketaan:

Himmenin ei ole yksinään, se on siellä linssistön keskellä. Jos himmennin on oikeassa paikassa optiikassa, se käyttäytyy kuin se olisi etulinssin taossa. Ja f-luku ei ole mikään polttoväli per himmentimen aukon läpimitta. Se on polttoväli per himmentimen rajoittaman valonkeruualan läpimitta, tyypillsesti himmenninaukon projektio siellä linssistön etulinssillä.

http://books.google.fi/books?id=zTOfNOzTCLEC&pg=PA19&lpg=PA19&dq=airy disk aperture lens&source=bl&ots=2_NKwCJ9I3&sig=i1EZ3tSq51-E6C8ScjkE4bIeW5A&hl=fi&sa=X&ei=CJMlT7K3FMWg4gSHzIn6DA&redir_esc=y#v=onepage&q=airy disk aperture lens&f=false

Principles of Stellar Interferometry, luvun 2.2.2 loppu, jossa laskettiin tuon himmentimen sijainnin vaikutusta diffraktioon. Täysin käsittämättömän Fourier-lauseen jälkeen sanottiin, että tämä todistaa, ettei himmentimen paikalla ole merkitystä (kunhan se on toimivasti optisella polulla).

oma lisäys: Itse päättelin tästä, että näitä voisi laskea etulinssin läpimitan mukaan. Mitä suurempi etulinssi, sitä suurempi valovoima.

Taas tuossa oli todistettu, ettei himmentimen paikalla ole merkitystä. Tämä tukee teoriaa, että himmennin voidaan valovoiman kannalta sijoittaa myös kennon tasolle. Tällöin voidaan ajatella, että croppaaminen heikentää valovoimaa.

Tiedän - pelkkää laskentaa, mutta niinhän insinööreillä on tapana - ja tässä aineskin Leicalla onnistuneet hyvin - kuva on laadukas. Ja eiköhän ne insinöörit näitä laske Canonillakin - vaikka yrität väittää, ettei näitä kukaan laske.

Lue lisää

”Itse päättelin tästä, että näitä voisi laskea etulinssin läpimitan mukaan.”
—teorissa kyllä, mutta käytännössä ei kun kaikki etummaiseeen linssiin osunut valo ei mene objektiivin läpi. Läpäisy riippuu mm. lasilaadusta, lasipinojen määrästä, linssien pinnoituksesta jne.

”Tämä tukee teoriaa, että himmennin voidaan valovoiman kannalta sijoittaa myös kennon tasolle.”

—voidaanhan se teoriassa, mutta ns. iirishimmentimellä kuvasta tulee aina pyöreä eikä himmentäminen vaikuta valotukseen eikä laajenna syväterävyysaluetta, se vai croppaa kuvaa.
Kennon tasolla himmentäminen (valotuksen säätö) onnistuisi säädettävällä harmmaasuotimella, mutta silloinkaan se ei laajenna terävyysaluetta
Helpoimmin irishimmentimen voisi siirtää objektiivin ja rungon väliseen ns. sovitteeseen tai se olisi integroitu runkoon, silloin objektiivitkin olisi huomattavasti halvempi valmistaa (himmennin ja sen vaatima elektroniikka jäisi pois).

Kätevimmin himmentäminen hoituisi kahdella polarisaatiosuotimella, toista kiertämällä saataisiinn portaaton valotuksen säätö, mutta silloinkin menetetään syväterävyysalueen hallinta

Dynamiikka = pienimmän ja suurimman arvon ero. Ja tämä ei riipu siitä kuinka pieni on pienin tai kuinka suuri on suurin. Vain erotus ratkaisee mikä on suuri dynamiikka. Dynamiikka voi olla suuri vaikka alapää ei menisi kovin alas jos taas yläpäässä päästään pitkälle. Suuri dynamiikka ei siis automaattisesti ole paras jos se ei asetu käytön kannalta optimaaliselle alueelle.

"Kyllä se riippuu kun puhutaan kennon dynamiikasta. Kennoissa musta on aina mustaa (tukossa) ja valkoinen on valkoista (puhki). 8bit RGB arvoina ne on musta= R:0, G:0 ja B:0, valkoinen R:255, G:255 ja B:255. Ne on kaikissa kennoissa pienimmän ja suurimman arvon ero on täsmälleen sama eivätkä nämä ääriarvot kerro mitään kennon dynamiikasta."

Dynamiikka on edelleen suurimman ja pienimmän mahdollisen arvon ero. Jos tarkoitat jotain muuta, et puhu dynamiikasta vaan jostain muusta. Esimerkiksi erottelukyvystä dynamiikan ääripäissä.

"Tuo on ”täyttä lööperiä”
Jos dynamiikka ei asetu optimaaliselle alueelle niin vika on kuvaajan päässä, ei dynamiikassa
vrt"

Puhumme edelleen eri asioista. Sanoin asian ehkä hieman epäselvästi mutta tarkoitan sitä että dynamiikka (tai mikään muukaan ominaisuus) ei ole mikään kaikesta muusta erillinen asia. Jonkun ominaisuuden kasvattaminen vaikuttaa aina laitteen (esim. kennon) muihin ominaisuuksiin ja ominaisuudet ovat siis aina kompromissi. Siksi on oleellista että laite toimiin kaikin puolin hyvin juuri sillä tärkeimmällä käyttöalueella. Ääripäiden hyvyys ei ole oleellista jos keskialue ei toimi hyvin. Tiettyä ominaisuutta liikaa painottava laite ei ole yleensä se paras.
Hyvä esimerkki voisi olla vaikka kaiutin, joiden kanssa puhutaan myös paljon dynamiikasta. Kaiutin jonka toisto ulottuu hyvin alas (=suuri dynamiikka) on toki tällä lukuarvolla mitaten hyvä mutta jos se saavuttamiseksi on pitänyt tinkiä toistosta tärkeällä keskialueella, ei se ole kokonaisuutena välttämättä hyvä kaiutin.

"vrt
”Suuri valovoima ei siis automaattisesti ole paras jos se ei asetu käytön kannalta optimaaliselle alueelle.”?"

Siis juuri näin. Jos valovoiman kasvattaminen syö liikaa optiikan/kennon tms. muita ominaisuuksia (optiikan vääristymät, kennon väritoisto yms.), se ei ole automaattisesti paras.

Et siis ymmärtänyt vieläkään
Kaikissa kameroiden kennoissa minimi ja maksimi ovat aina samat, musta ja valkoinen, eli kennoissa ei ole eroa ääriarvojen suhteen.

Kun et ymmärrä kameroista mitään niin tehdään rautalankamalli kaiuttimista
Kaiuttimien osalta tilanne on täysin toinen, ei ole minimihiljaisuutta eikä maksimiäänenpainetta joka olisi sama kaikissa kaiuttimissa.
Jos tehdään mahdollisimman hyvä kaiutin niin se ei syö muita laitteita (vahvistin, mikrofoni yms).
Jos … niin kaiuttimissa tuota kennon dynamiikkaa voisi verrata siihen kuinka monta äänen eri voimakkuuseroa pystytään erottamaan (kohina poislukien).

lienee turhaa? kirjoitti:

Et siis ymmärtänyt vieläkään
Kaikissa kameroiden kennoissa minimi ja maksimi ovat aina samat, musta ja valkoinen, eli kennoissa ei ole eroa ääriarvojen suhteen.

Kun et ymmärrä kameroista mitään niin tehdään rautalankamalli kaiuttimista
Kaiuttimien osalta tilanne on täysin toinen, ei ole minimihiljaisuutta eikä maksimiäänenpainetta joka olisi sama kaikissa kaiuttimissa.
Jos tehdään mahdollisimman hyvä kaiutin niin se ei syö muita laitteita (vahvistin, mikrofoni yms).
Jos … niin kaiuttimissa tuota kennon dynamiikkaa voisi verrata siihen kuinka monta äänen eri voimakkuuseroa pystytään erottamaan (kohina poislukien).

Lue lisää

"Et siis ymmärtänyt vieläkään
Kaikissa kameroiden kennoissa minimi ja maksimi ovat aina samat, musta ja valkoinen, eli kennoissa ei ole eroa ääriarvojen suhteen."

Ymmärsin varsin hyvin. Mutta jos kaikissa minimi ja maksimi ovat samat, kaikissa on myös sama dynamiikka koska dynamiikka tarkoittaa suurimman ja pienimmän välistä eroa. Kinaan siis sanan dynamiikka käytöstä, en itse asiasta.

"Kun et ymmärrä kameroista mitään niin tehdään rautalankamalli kaiuttimista
Kaiuttimien osalta tilanne on täysin toinen, ei ole minimihiljaisuutta eikä maksimiäänenpainetta joka olisi sama kaikissa kaiuttimissa."

No nyt kävi niin että sinä et ymmärrä mitään kaiuttimista ja niiden dynamiikasta. Niiden toistoalueen dynamikka ei tarkoita äänenpaineen tai "kovuuden" vaihtelua vaan toistoalueen laajuutta värähtelytaajuutena eli siis matalat-korkeat äänet akselilla. Laajan dynamiikan kaiutin siis toistaa sekä matalia ääniä että korkeita. Esim. tyypilliset pikkukaiuttimet toistavat alapäässä noin 60 Hz, isommat lattiakaiuttimet 40-50 Hz ja subbarit 20-30 hZ. Yläpäässä taas on joissain kaiuttimissa ns. supertweettereitä jotka voivat toistaa myös kuuloalueen yläpuolelle. Kaiuttimien dynamiikka voi siis vaihdella paljonkin mutta se ei kerro vielä mitään kaiuttimen laadusta.

Ja kyllä minä edelleen väitän että tuo mitä sinä tarkoitat kennon dynamiikalla (eli siis kuinka paljon se erottelee varsinkin ihan tummassa tai hyvin valoisassa päässä), ei ole ominaisuus joka on irrallaankaikista kennon muista ominaisuuksita vaan ihan samalla tavalla "naimisissa" niiden kanssa kuin kaikissa muissakin laitteissa. Eli eri tekniikoilla tai painotuksilla saadaan aikaan erilaisia ja eri asioissa hyviä kennoja. Eikä ole yhtä tapaa tehdä se paras kenno.
Valovoimainen ja herkkä kenno on toki yleensä hyvä. Mutta ei kuitenkaan aina kaikissa ominaisuuksissa se paras. Tämä on se mistä kiistelen, ei mikään muu. Toki olen hyvin monissa eri harrastuksissa huomannut että on paljonkin harrastajia jotaka vannovat aina jonkun tietyn ominaisuuden nimeen ja pitävät sitä täysin välttämättömänä. Mutta toiset taas suosivat jotain toista ominaisuutta tai niiden sopivaa yhdistelmää.