Mitä tarkoittaa herkkyyden laajennus?
Esim.kennon vakioherkkyysasteikko 200-3200.Ja sitten."voidaan laajentaa 100-6400"?!
Manuaalisesti säädän herkkyyden.Nykyisessä rungossa usein käytän herkkyyttä 100.
asa-asiaa
hö!hä?
30
278
Vastaukset
Tuossa kamerassa voidaan käyttää yhtä aukkoa suurempaa tai pienempää herkkyyttä kuin sen normaali herkkyysalue on. Kun halutaan lisää herkkyyttä signaalia joka saadaan kennolta vahvistetaan ja vastaavasti vaimennetaan kun halutaan pienempää herkkyyttä. Herkkyyden lisäys yleensä lisää kohinaa ja päinvastoin. Sitä miten tuo ISO200 -> 100 tehdään en osaa sanoa, enkä tiedä miten se vaikuttaa kuvaan.
- Coq Bleu
Et kerro mitää kamerastasi joten menee arvaukseksi.
Arvaan, että vain herkkyydet 200 – 3200 tulevat suoraan kennolta.
Herkkyydet 100 ja 6400 tehdään säätämällä kuvaa kameran softassa.- hä!hö?
Ihan yksinkertainen kysymys "voidaa vähentää/lisätä pienintä/suurinta herkkyyttä" Miten?
Asa,aukko,aika-asiat, suhteet ja niiden käyttö itselläni kysyjänä selvillä.
Nimenomaan ainoastaan asasäädöstä on nyt puhe.
Tutkiessani myynnissä olevien runkojen teknisiä tietoja törmään usein kyseiseen mainintaan.
Vai enkö nyt oikein hiffaa jotain? hä!hö? kirjoitti:
Ihan yksinkertainen kysymys "voidaa vähentää/lisätä pienintä/suurinta herkkyyttä" Miten?
Asa,aukko,aika-asiat, suhteet ja niiden käyttö itselläni kysyjänä selvillä.
Nimenomaan ainoastaan asasäädöstä on nyt puhe.
Tutkiessani myynnissä olevien runkojen teknisiä tietoja törmään usein kyseiseen mainintaan.
Vai enkö nyt oikein hiffaa jotain?ASA on historiaa ja nyt on kyseessä ISO-standardi. Tosin luvut ovat mielestäni pysyneet ennallaan.
Yksi ISO askel eli tuplaantuminen ylöspäin tai puoliintuminen alaspäin mentäessä vastaa yhden aukkoyksikön muutosta tai ajan muutosta samassa suhteessa jos aukko pidetään vakiona.
Tässä tuota aukkosarjaa 1; 1.4; 2; 2.8; 4; 5.6; 8; 11; 16; 22; 32 jossa valon määrä tuplaantuu tai puoliintuu riippuen suunnasta.
Jos puhutaan järkkäristä niin kyse aukosta on objektiivin eikä rungon ominaisuus. Runko antaa tarvittavan ajan sen ISO arvon perusteella jonka olet valinnut. Käytännössä kannattaa käyttää mahdollisimman pientä ISO arvoa jotta kuvat olisivat mahdollisimman vähäkohinaisia.
Herkkyyden (ISO arvon) muutos tapahtuu lisäämällä tai vähentämällä kennon sähköisen signaalin vahvistusta.- voi voi pikku-d
nikon_d90 kirjoitti:
ASA on historiaa ja nyt on kyseessä ISO-standardi. Tosin luvut ovat mielestäni pysyneet ennallaan.
Yksi ISO askel eli tuplaantuminen ylöspäin tai puoliintuminen alaspäin mentäessä vastaa yhden aukkoyksikön muutosta tai ajan muutosta samassa suhteessa jos aukko pidetään vakiona.
Tässä tuota aukkosarjaa 1; 1.4; 2; 2.8; 4; 5.6; 8; 11; 16; 22; 32 jossa valon määrä tuplaantuu tai puoliintuu riippuen suunnasta.
Jos puhutaan järkkäristä niin kyse aukosta on objektiivin eikä rungon ominaisuus. Runko antaa tarvittavan ajan sen ISO arvon perusteella jonka olet valinnut. Käytännössä kannattaa käyttää mahdollisimman pientä ISO arvoa jotta kuvat olisivat mahdollisimman vähäkohinaisia.
Herkkyyden (ISO arvon) muutos tapahtuu lisäämällä tai vähentämällä kennon sähköisen signaalin vahvistusta.nikon_d90 taitaa taas säädellä asoita autolla
Sillä ei ole mitään merkitystä herkkyyden kannalta ilmoitetaanko arvo ASA, ISO, Din vai jollakin muulla asteikolla. Se on kuin esim matkan pituus ei muutu siitä ilmoitetaanko se penikulmina, maileina vai kilometreinä.
”Runko” ei anna mitään aikoja, valotusajat ”antaa” kameran käyttäjä
Aloittajan kysymä herkkyyden laajennus ei myöskään mitenkään liity ”aukkosarjaan”
Tuo (ASA, ISO, Din) herkkyyden laajennus alaspäin tehdään kamerassa mm ”sähköisellä” ns. harmaasuotimella.
Ylöspäin laajennus tehdään nostamalla valotusta kameran sisäisessä kuvankäsittelyssä. - hä!hö?
voi voi pikku-d kirjoitti:
nikon_d90 taitaa taas säädellä asoita autolla
Sillä ei ole mitään merkitystä herkkyyden kannalta ilmoitetaanko arvo ASA, ISO, Din vai jollakin muulla asteikolla. Se on kuin esim matkan pituus ei muutu siitä ilmoitetaanko se penikulmina, maileina vai kilometreinä.
”Runko” ei anna mitään aikoja, valotusajat ”antaa” kameran käyttäjä
Aloittajan kysymä herkkyyden laajennus ei myöskään mitenkään liity ”aukkosarjaan”
Tuo (ASA, ISO, Din) herkkyyden laajennus alaspäin tehdään kamerassa mm ”sähköisellä” ns. harmaasuotimella.
Ylöspäin laajennus tehdään nostamalla valotusta kameran sisäisessä kuvankäsittelyssä.Nyt rupeaa pikkusen selviämään.Näin arvelinkin "voi voi..." Kiitos.
Mutta... MITEN sen itse säädän?
Onkohan ASA/ISO-asteikkopalkissa alenevast/ylenevästi yksinkertaisesti valintamahdollisuus myös näille herkkyyksille? - canonbear
hä!hö? kirjoitti:
Nyt rupeaa pikkusen selviämään.Näin arvelinkin "voi voi..." Kiitos.
Mutta... MITEN sen itse säädän?
Onkohan ASA/ISO-asteikkopalkissa alenevast/ylenevästi yksinkertaisesti valintamahdollisuus myös näille herkkyyksille?Kameran asetuksista pitää sallia laajempien ISO-arvojen käyttö. Tarkista käyttöohjeesta, mikä asetus pitää vaihtaa niin, että kyseiset laajennetut arvot saa käyttöön. Kun asetus on kunnossa, voit valita ne kuten muutkin arvot.
voi voi pikku-d kirjoitti:
nikon_d90 taitaa taas säädellä asoita autolla
Sillä ei ole mitään merkitystä herkkyyden kannalta ilmoitetaanko arvo ASA, ISO, Din vai jollakin muulla asteikolla. Se on kuin esim matkan pituus ei muutu siitä ilmoitetaanko se penikulmina, maileina vai kilometreinä.
”Runko” ei anna mitään aikoja, valotusajat ”antaa” kameran käyttäjä
Aloittajan kysymä herkkyyden laajennus ei myöskään mitenkään liity ”aukkosarjaan”
Tuo (ASA, ISO, Din) herkkyyden laajennus alaspäin tehdään kamerassa mm ”sähköisellä” ns. harmaasuotimella.
Ylöspäin laajennus tehdään nostamalla valotusta kameran sisäisessä kuvankäsittelyssä.Onhan noilla eroa, ne ovat eri standardisointilaitosten valvomia, ISO ja ASA ovat lineaarisia mutta DIN on logaritminen. Herkkyysasetteluunhan se ei vaikuta, sen on oltava sopiva olkoon mittayksikkö mikä hyvänsä.
Minun kameroissani herkkyysasetus on rungossa, ei objektiivissa. Millainen kuvittelet sähköisen harmaasuodattimen olevan? Siinä tavalla tai toisella pienennetään signaalin vahvistusta. Se voi tapahtua vaikkapa kennon jännitettä laskemalla jolloin se saattaisi olla lineaarisin tapa. En kuitenkaan tunne noiden kennojen fysikaalisia ominaisuuksia niin paljoa että lähtisin mitään varmaa väittämään.
Miten ajattelet nostaa valotuista kameran sisäisessä kuvankäsittelyssä? Siinä veikkaan signaalinvahvistuksen kennossa tai kennon ja prosessorin välillä olevan osallisena. CMOS kennoihin voidaan integroida oma vahvistin jokaiselle bitille mutta CCD kennolla pitää olla erillinen joka lienee integroitu prosessoriin? En ole tutustunut tarpeeksi asiaan jotta voisin kuitenkaan väittää joten jos todella tiedät niin kerro!
Runkoko ei anna valotusaikaa? Näin oli tosiaan aiemmin kun kameralaatikko ja kuvaaja touhusivat yhdessä siellä mustan liinan alla ja valotus mitattiin sekuntikellon avulla. Nyt se kello on integroitu siihen järkkärin runkoon joten siitä se aika tulee vaikka M arvoilla, sinä et tarvitse enää sekuntikelloa normaalikuvauksessa.
Aukkosarja taas liittyi DIN, ASA ja ISO arvoihin, yhden pykälän vaikutus on sama kuin ISO:n tai ASA:n tuplaantuminen tai puoliintuminen vaihtoehtona DIN määrittelyn muuttumiseen arvolla 3 eli DIN24 on tupla herkkä verrattuna DIN21 herkkyyteen kun noilla lineaarisilla määreillä sama tapahtuu esim. välillä 100 - 200.
DIN = Deutsche Industrial Norme
ASA = American Standard Association
ISO = International Organization for Standardization
Nuo ne ovat syyllisiä noihin ISO ASA ja DIN normeihin. Tänään on oikeastaan valokuvauksessa käytössä ISO standardin mukaiset arvot.canonbear kirjoitti:
Kameran asetuksista pitää sallia laajempien ISO-arvojen käyttö. Tarkista käyttöohjeesta, mikä asetus pitää vaihtaa niin, että kyseiset laajennetut arvot saa käyttöön. Kun asetus on kunnossa, voit valita ne kuten muutkin arvot.
"hä!hö" et kertonut millaisesta kamerasta on kyse mutta kun tietosi valokuvauksesta lienevät aloittajan tasolla (ellet siis ole provo) niin suosittelen automaattisen ISO valinnan käyttöä. On kuitenkin varsin helppoa nähdä oliko herkkyys sopiva kun katsot millaisia arvoja kamera käytti kuvaan. Jos käytät auto-ISO:a niin säädä max asetus sopivaksi, pokkarilla ehkä 400 tai 800 on suurin mitä kannattaa käyttää ja järkkäreillä voidaan merkistä riippuen mennä aina 3200 asti. Itse en käytä auto-ISO:a ja jossain paikoissa olen joutunut säätämään sen jopa ISO2000 asti jolla D90 vielä antaa kohtuullisen hyvää kuvaa.
Käyttämällä ja kokeilemalla opit, muutoin käytä vain A-asentoa jolloin kamera päättää puolestasi.nikon_d90 kirjoitti:
Onhan noilla eroa, ne ovat eri standardisointilaitosten valvomia, ISO ja ASA ovat lineaarisia mutta DIN on logaritminen. Herkkyysasetteluunhan se ei vaikuta, sen on oltava sopiva olkoon mittayksikkö mikä hyvänsä.
Minun kameroissani herkkyysasetus on rungossa, ei objektiivissa. Millainen kuvittelet sähköisen harmaasuodattimen olevan? Siinä tavalla tai toisella pienennetään signaalin vahvistusta. Se voi tapahtua vaikkapa kennon jännitettä laskemalla jolloin se saattaisi olla lineaarisin tapa. En kuitenkaan tunne noiden kennojen fysikaalisia ominaisuuksia niin paljoa että lähtisin mitään varmaa väittämään.
Miten ajattelet nostaa valotuista kameran sisäisessä kuvankäsittelyssä? Siinä veikkaan signaalinvahvistuksen kennossa tai kennon ja prosessorin välillä olevan osallisena. CMOS kennoihin voidaan integroida oma vahvistin jokaiselle bitille mutta CCD kennolla pitää olla erillinen joka lienee integroitu prosessoriin? En ole tutustunut tarpeeksi asiaan jotta voisin kuitenkaan väittää joten jos todella tiedät niin kerro!
Runkoko ei anna valotusaikaa? Näin oli tosiaan aiemmin kun kameralaatikko ja kuvaaja touhusivat yhdessä siellä mustan liinan alla ja valotus mitattiin sekuntikellon avulla. Nyt se kello on integroitu siihen järkkärin runkoon joten siitä se aika tulee vaikka M arvoilla, sinä et tarvitse enää sekuntikelloa normaalikuvauksessa.
Aukkosarja taas liittyi DIN, ASA ja ISO arvoihin, yhden pykälän vaikutus on sama kuin ISO:n tai ASA:n tuplaantuminen tai puoliintuminen vaihtoehtona DIN määrittelyn muuttumiseen arvolla 3 eli DIN24 on tupla herkkä verrattuna DIN21 herkkyyteen kun noilla lineaarisilla määreillä sama tapahtuu esim. välillä 100 - 200.
DIN = Deutsche Industrial Norme
ASA = American Standard Association
ISO = International Organization for Standardization
Nuo ne ovat syyllisiä noihin ISO ASA ja DIN normeihin. Tänään on oikeastaan valokuvauksessa käytössä ISO standardin mukaiset arvot.Jäi tuo osoite pois, sen piti olla "voi voi pikku-D" tai sinne päin.
D90 ei ole pikku D vaan ihan kohtuullisen kokoinen D90. Osta ja kokeile!- voi voi pikku_d
nikon_d90 kirjoitti:
Onhan noilla eroa, ne ovat eri standardisointilaitosten valvomia, ISO ja ASA ovat lineaarisia mutta DIN on logaritminen. Herkkyysasetteluunhan se ei vaikuta, sen on oltava sopiva olkoon mittayksikkö mikä hyvänsä.
Minun kameroissani herkkyysasetus on rungossa, ei objektiivissa. Millainen kuvittelet sähköisen harmaasuodattimen olevan? Siinä tavalla tai toisella pienennetään signaalin vahvistusta. Se voi tapahtua vaikkapa kennon jännitettä laskemalla jolloin se saattaisi olla lineaarisin tapa. En kuitenkaan tunne noiden kennojen fysikaalisia ominaisuuksia niin paljoa että lähtisin mitään varmaa väittämään.
Miten ajattelet nostaa valotuista kameran sisäisessä kuvankäsittelyssä? Siinä veikkaan signaalinvahvistuksen kennossa tai kennon ja prosessorin välillä olevan osallisena. CMOS kennoihin voidaan integroida oma vahvistin jokaiselle bitille mutta CCD kennolla pitää olla erillinen joka lienee integroitu prosessoriin? En ole tutustunut tarpeeksi asiaan jotta voisin kuitenkaan väittää joten jos todella tiedät niin kerro!
Runkoko ei anna valotusaikaa? Näin oli tosiaan aiemmin kun kameralaatikko ja kuvaaja touhusivat yhdessä siellä mustan liinan alla ja valotus mitattiin sekuntikellon avulla. Nyt se kello on integroitu siihen järkkärin runkoon joten siitä se aika tulee vaikka M arvoilla, sinä et tarvitse enää sekuntikelloa normaalikuvauksessa.
Aukkosarja taas liittyi DIN, ASA ja ISO arvoihin, yhden pykälän vaikutus on sama kuin ISO:n tai ASA:n tuplaantuminen tai puoliintuminen vaihtoehtona DIN määrittelyn muuttumiseen arvolla 3 eli DIN24 on tupla herkkä verrattuna DIN21 herkkyyteen kun noilla lineaarisilla määreillä sama tapahtuu esim. välillä 100 - 200.
DIN = Deutsche Industrial Norme
ASA = American Standard Association
ISO = International Organization for Standardization
Nuo ne ovat syyllisiä noihin ISO ASA ja DIN normeihin. Tänään on oikeastaan valokuvauksessa käytössä ISO standardin mukaiset arvot.”Siinä tavalla tai toisella pienennetään signaalin vahvistusta.”
Ei todelllakaan ja sitäpaitsi ccd-kennolla ei edes ole signaalin vahvistusta. Tuollaisen ”sisäänrakennetun” harmaasuotimen idea on mahdillistaa suuremman aukon/pitemmän ajan käyttö kirkkaassa valossa.
”Miten ajattelet nostaa valotuista kameran sisäisessä kuvankäsittelyssä?”
Vastaanpa kysymyksellä niin ehkä sinäkin saatat ymmärtää.
Miten sinä ajattelet nostaa valotusta kameran ulkopuolisessa kuvankäsittelyssä?
Kolmen pisteen vihje, kennosta tulee vain analoginen signaali, jota ei säädetä kameran kuvankäsittelyssä eikä tallenneta muistikortille.
Kahden pisteen vihje, sun Nikonissa muistikortille tallennettu kuva on aina säädetty kameran sisäisessä kuvankäsittelyssä.
Yhden pisteen vihje, se on pelkkää A/D muuntimen jälkeen tapahtuvaa binäärilukujen matematiikkaa.
Oletko jo 90:ssä koska pääset sataan tai sinne päin voi voi pikku_d kirjoitti:
”Siinä tavalla tai toisella pienennetään signaalin vahvistusta.”
Ei todelllakaan ja sitäpaitsi ccd-kennolla ei edes ole signaalin vahvistusta. Tuollaisen ”sisäänrakennetun” harmaasuotimen idea on mahdillistaa suuremman aukon/pitemmän ajan käyttö kirkkaassa valossa.
”Miten ajattelet nostaa valotuista kameran sisäisessä kuvankäsittelyssä?”
Vastaanpa kysymyksellä niin ehkä sinäkin saatat ymmärtää.
Miten sinä ajattelet nostaa valotusta kameran ulkopuolisessa kuvankäsittelyssä?
Kolmen pisteen vihje, kennosta tulee vain analoginen signaali, jota ei säädetä kameran kuvankäsittelyssä eikä tallenneta muistikortille.
Kahden pisteen vihje, sun Nikonissa muistikortille tallennettu kuva on aina säädetty kameran sisäisessä kuvankäsittelyssä.
Yhden pisteen vihje, se on pelkkää A/D muuntimen jälkeen tapahtuvaa binäärilukujen matematiikkaa.
Oletko jo 90:ssä koska pääset sataan tai sinne päinHaluaisinpa nähdä sen kameran jossa peilin lisäksi häälyy harmaasuotimia paritellen. Kyse on muusta vaimennuksesta esim. kennojännitteen alentamisesta. Miten se vaikuttaa signaalin lineaarisuuteen ei ole tiedossani eikä näytä olevan sinunkaan.
Se onko kennon analogisignaalin vahvistus kennolla vai muualla ennen a/d muunninta ei ole merkitystä ehkä muun kuin kohinan suhteen.
Kyllä signaali skaalataan ennen a/d muuntimelle menoa eikä sitä enää sen jälkeen siinä suhteessa muuteta. Noin minä ainakin olen aina menetellyt koko suunnittelijana olo aikani. Kuten olen jo sanonut en ole juuri kameroiden elektroniikkaan tutustunut mutta uskon yleisten periaatteiden olevan siinä samoja kuin muuallakin mittaustekniikassa. Aina pyritään suureen tarkkuuteen eli skaalataan sisääntulosignaali a/d muuntimen sisäänmenoon sopivaksi.- pikku_d:lle
nikon_d90 kirjoitti:
Haluaisinpa nähdä sen kameran jossa peilin lisäksi häälyy harmaasuotimia paritellen. Kyse on muusta vaimennuksesta esim. kennojännitteen alentamisesta. Miten se vaikuttaa signaalin lineaarisuuteen ei ole tiedossani eikä näytä olevan sinunkaan.
Se onko kennon analogisignaalin vahvistus kennolla vai muualla ennen a/d muunninta ei ole merkitystä ehkä muun kuin kohinan suhteen.
Kyllä signaali skaalataan ennen a/d muuntimelle menoa eikä sitä enää sen jälkeen siinä suhteessa muuteta. Noin minä ainakin olen aina menetellyt koko suunnittelijana olo aikani. Kuten olen jo sanonut en ole juuri kameroiden elektroniikkaan tutustunut mutta uskon yleisten periaatteiden olevan siinä samoja kuin muuallakin mittaustekniikassa. Aina pyritään suureen tarkkuuteen eli skaalataan sisääntulosignaali a/d muuntimen sisäänmenoon sopivaksi.”Haluaisinpa nähdä sen kameran jossa … häälyy harmaasuotimia”
Kukaan ei tule sinulle autolla kameroita näyttämään. Joten jos halu jatkuu edelleen niin mene lähimpään kamerakauppaan ja pyydä nähtäväksi esim Fuji X100 -kamera. Myyjä toivottavasti osaa kertoa sinulle miksi ”muusta vaimennuksesta” käytetään nimitystä harmaasuodin ”Built-in neutral density filter (3 stops)”.
Jos myyjä ei suostu näyttämään kameraa niin voi katsella kuvia ja tietoja netistä esim:
http://www.dpreview.com/reviews/FujifilmX100/
”nikon_d90 … ei ole pikku D vaan ihan kohtuullisen kokoinen” - ei ole pikku
pikku_d:lle kirjoitti:
”Haluaisinpa nähdä sen kameran jossa … häälyy harmaasuotimia”
Kukaan ei tule sinulle autolla kameroita näyttämään. Joten jos halu jatkuu edelleen niin mene lähimpään kamerakauppaan ja pyydä nähtäväksi esim Fuji X100 -kamera. Myyjä toivottavasti osaa kertoa sinulle miksi ”muusta vaimennuksesta” käytetään nimitystä harmaasuodin ”Built-in neutral density filter (3 stops)”.
Jos myyjä ei suostu näyttämään kameraa niin voi katsella kuvia ja tietoja netistä esim:
http://www.dpreview.com/reviews/FujifilmX100/
”nikon_d90 … ei ole pikku D vaan ihan kohtuullisen kokoinen”… the camera's built-in neutral densty filter, which reduces the light reaching the sensor by three stops.
- Nikon D90
pikku_d:lle kirjoitti:
”Haluaisinpa nähdä sen kameran jossa … häälyy harmaasuotimia”
Kukaan ei tule sinulle autolla kameroita näyttämään. Joten jos halu jatkuu edelleen niin mene lähimpään kamerakauppaan ja pyydä nähtäväksi esim Fuji X100 -kamera. Myyjä toivottavasti osaa kertoa sinulle miksi ”muusta vaimennuksesta” käytetään nimitystä harmaasuodin ”Built-in neutral density filter (3 stops)”.
Jos myyjä ei suostu näyttämään kameraa niin voi katsella kuvia ja tietoja netistä esim:
http://www.dpreview.com/reviews/FujifilmX100/
”nikon_d90 … ei ole pikku D vaan ihan kohtuullisen kokoinen”Vaan onko tuossa ”Built-in neutral density filter (3 stops)” kyse oikeasta harmaa filtteristä vai sähköisesti aikaansaaduksi? Eli heilahtaako rungon sisällä joku harmaa suodatinlevy vai alennetaanko vain kennon jännitettä? Sitä en pikaisella silmäyksellä havainnut. Kerro sinä kun tunnut olevan "tietäjä".
Nopeasti arvioiden tuo X100 on varsin rajoittunut käyttömahdollisuuksiltaan omatessaan vain yhden hieman laajakulmaisen objektiivin (FF 35mm). Pituudestaan päätellen se soveltunee parhaiten maisemakuvaukseen johon tuo harmaafiltterikin on ehkä omimmillaan. Muotokuvat tuolla pituudella lienevät hieman "lusikkaan katsoneita".
Olen jo alkanut kiinnostua siitä miten tuo vaimennus käytännössä tehdään joten kerro se meille! perin pohjin vaikka purkamalla X100 värkkisi! - värkkisi!
Nikon D90 kirjoitti:
Vaan onko tuossa ”Built-in neutral density filter (3 stops)” kyse oikeasta harmaa filtteristä vai sähköisesti aikaansaaduksi? Eli heilahtaako rungon sisällä joku harmaa suodatinlevy vai alennetaanko vain kennon jännitettä? Sitä en pikaisella silmäyksellä havainnut. Kerro sinä kun tunnut olevan "tietäjä".
Nopeasti arvioiden tuo X100 on varsin rajoittunut käyttömahdollisuuksiltaan omatessaan vain yhden hieman laajakulmaisen objektiivin (FF 35mm). Pituudestaan päätellen se soveltunee parhaiten maisemakuvaukseen johon tuo harmaafiltterikin on ehkä omimmillaan. Muotokuvat tuolla pituudella lienevät hieman "lusikkaan katsoneita".
Olen jo alkanut kiinnostua siitä miten tuo vaimennus käytännössä tehdään joten kerro se meille! perin pohjin vaikka purkamalla X100 värkkisi!Mitä ihmeen merkitystä näillä on sen kanssa onko kamerassa harmaasuodin vai ei:
”X100 on varsin rajoittunut käyttömahdollisuuksiltaan”
"lusikkaan katsoneita".
”vaikka purkamalla X100 värkkisi”
”kerro se meille! perin pohjin”
”Haluaisinpa nähdä sen kameran”
—etkö enää haluakkaan nähdä kameraa (meille!)?
Onkohan sinulla matoja värkissäsi? värkkisi! kirjoitti:
Mitä ihmeen merkitystä näillä on sen kanssa onko kamerassa harmaasuodin vai ei:
”X100 on varsin rajoittunut käyttömahdollisuuksiltaan”
"lusikkaan katsoneita".
”vaikka purkamalla X100 värkkisi”
”kerro se meille! perin pohjin”
”Haluaisinpa nähdä sen kameran”
—etkö enää haluakkaan nähdä kameraa (meille!)?
Onkohan sinulla matoja värkissäsi?X100 ei sovi esim. kuvauksiin jossa kohde on hiemankin etäällä jos se ei ole ronsu tai kirahvi. Se ei sovi muotokuvaan koskapa sen optiikan polttoväli on liian lyhyt ja sen vuoksi tulee tuo lusikkaan katsomisen vaikutelma. Jos et tiedä mikä se on niin hae kiiltävä pesty iso lusikka ja katso itseäsi sen kuperalta puolen niin opit.
Tässä nyt on opponenttini ansiosta keskusteltu siitä harmaasuotimesta siellä kameran sisällä jonka hän siellä väittää sijaitsevan ja minä olen ehdottanut sähköistä järjestelmää vaimennukseen esim. kennon jännitteen laskua vaan ei ole kelvannut. Hän kun on tietäjä mielestään niin nyt olen kysynyt miten se oikeasti siltä osin toimii? Jos kerran kinaa asiasta niin on hyvä myös tietää mistä kinaa, minä olen vain arvellut.
Minun värkkini toimivat eikä matoja ole näkynyt joten jos tiedät niin kerro millainen se sisäänrakennettu harmaasuodin (Built-in neutral density filter) on ja millä periaatteella se toimii.- värkkisi!
nikon_d90 kirjoitti:
X100 ei sovi esim. kuvauksiin jossa kohde on hiemankin etäällä jos se ei ole ronsu tai kirahvi. Se ei sovi muotokuvaan koskapa sen optiikan polttoväli on liian lyhyt ja sen vuoksi tulee tuo lusikkaan katsomisen vaikutelma. Jos et tiedä mikä se on niin hae kiiltävä pesty iso lusikka ja katso itseäsi sen kuperalta puolen niin opit.
Tässä nyt on opponenttini ansiosta keskusteltu siitä harmaasuotimesta siellä kameran sisällä jonka hän siellä väittää sijaitsevan ja minä olen ehdottanut sähköistä järjestelmää vaimennukseen esim. kennon jännitteen laskua vaan ei ole kelvannut. Hän kun on tietäjä mielestään niin nyt olen kysynyt miten se oikeasti siltä osin toimii? Jos kerran kinaa asiasta niin on hyvä myös tietää mistä kinaa, minä olen vain arvellut.
Minun värkkini toimivat eikä matoja ole näkynyt joten jos tiedät niin kerro millainen se sisäänrakennettu harmaasuodin (Built-in neutral density filter) on ja millä periaatteella se toimii.”Jos kerran kinaa asiasta niin on hyvä myös tietää mistä kinaa”
Mitenkäs nuo mutokuvat ja lusikat liittyy aloittajan kysymään kennon herkkyysasiaan. Aiheuttiko tuo X100 sinulle herneen nenään?
Olisikohan muissakin Internal ND-kameroissa (esim. Sony DSC-HX100, HX100V, Canon XA10, XH-A1, G5 jne) sama vika jos on ”kiiltävä pesty iso lusikka ja katso itseäsi sen kuperalta puolen”
minä olen vain arvellut. - kkuikhhfgf
nikon_d90 kirjoitti:
Onhan noilla eroa, ne ovat eri standardisointilaitosten valvomia, ISO ja ASA ovat lineaarisia mutta DIN on logaritminen. Herkkyysasetteluunhan se ei vaikuta, sen on oltava sopiva olkoon mittayksikkö mikä hyvänsä.
Minun kameroissani herkkyysasetus on rungossa, ei objektiivissa. Millainen kuvittelet sähköisen harmaasuodattimen olevan? Siinä tavalla tai toisella pienennetään signaalin vahvistusta. Se voi tapahtua vaikkapa kennon jännitettä laskemalla jolloin se saattaisi olla lineaarisin tapa. En kuitenkaan tunne noiden kennojen fysikaalisia ominaisuuksia niin paljoa että lähtisin mitään varmaa väittämään.
Miten ajattelet nostaa valotuista kameran sisäisessä kuvankäsittelyssä? Siinä veikkaan signaalinvahvistuksen kennossa tai kennon ja prosessorin välillä olevan osallisena. CMOS kennoihin voidaan integroida oma vahvistin jokaiselle bitille mutta CCD kennolla pitää olla erillinen joka lienee integroitu prosessoriin? En ole tutustunut tarpeeksi asiaan jotta voisin kuitenkaan väittää joten jos todella tiedät niin kerro!
Runkoko ei anna valotusaikaa? Näin oli tosiaan aiemmin kun kameralaatikko ja kuvaaja touhusivat yhdessä siellä mustan liinan alla ja valotus mitattiin sekuntikellon avulla. Nyt se kello on integroitu siihen järkkärin runkoon joten siitä se aika tulee vaikka M arvoilla, sinä et tarvitse enää sekuntikelloa normaalikuvauksessa.
Aukkosarja taas liittyi DIN, ASA ja ISO arvoihin, yhden pykälän vaikutus on sama kuin ISO:n tai ASA:n tuplaantuminen tai puoliintuminen vaihtoehtona DIN määrittelyn muuttumiseen arvolla 3 eli DIN24 on tupla herkkä verrattuna DIN21 herkkyyteen kun noilla lineaarisilla määreillä sama tapahtuu esim. välillä 100 - 200.
DIN = Deutsche Industrial Norme
ASA = American Standard Association
ISO = International Organization for Standardization
Nuo ne ovat syyllisiä noihin ISO ASA ja DIN normeihin. Tänään on oikeastaan valokuvauksessa käytössä ISO standardin mukaiset arvot."Tänään on oikeastaan valokuvauksessa käytössä ISO standardin mukaiset arvot."
Tuosta ei kannata kinata, sillä ASA=ISO, eli arvo on sama kummassakin tapauksessa. Kuvat tulee yhtä hyviä, vaikka kameraan laittaa ASAn ISOn sijaan.
ASA on määritetty ISO 5800 standardissa. Nykyään vain ollaan niin maailmallisia, ettei paikalliset nimitykset käy ja siksi piti alkaa ISOtella, vaikka ASA antaa saman tuloksen, eikä johda harhaan. - Kameramies243
nikon_d90 kirjoitti:
ASA on historiaa ja nyt on kyseessä ISO-standardi. Tosin luvut ovat mielestäni pysyneet ennallaan.
Yksi ISO askel eli tuplaantuminen ylöspäin tai puoliintuminen alaspäin mentäessä vastaa yhden aukkoyksikön muutosta tai ajan muutosta samassa suhteessa jos aukko pidetään vakiona.
Tässä tuota aukkosarjaa 1; 1.4; 2; 2.8; 4; 5.6; 8; 11; 16; 22; 32 jossa valon määrä tuplaantuu tai puoliintuu riippuen suunnasta.
Jos puhutaan järkkäristä niin kyse aukosta on objektiivin eikä rungon ominaisuus. Runko antaa tarvittavan ajan sen ISO arvon perusteella jonka olet valinnut. Käytännössä kannattaa käyttää mahdollisimman pientä ISO arvoa jotta kuvat olisivat mahdollisimman vähäkohinaisia.
Herkkyyden (ISO arvon) muutos tapahtuu lisäämällä tai vähentämällä kennon sähköisen signaalin vahvistusta."ASA on historiaa ja nyt on kyseessä ISO-standardi."
ööh...ei ole. Aina, melkein jokapaikassa käytetään ASA-asteikkoa mutta kirjoitetaan perään ISO eli esim. 100 ISO. Oikeaoppisesti ISO-merkinnässä ilmoitetaan ASA ja Din-luvut. Siispä ISO-standardinmukainen merkintätapa on tälle edellämainitulle esimerkilleni 100/21° ISO.
- 60+
Yleensä setupissa näkyy suoraan oletus arvot 200-400-800-1600-3200 jne kun selaa ylös-alaspäin ja sitten ne lisä arvot ylös päin ovat esim Hi1 ja Hi2 ja alaspäin Lo1 ja Lo2.
Lo2 (50)- Lo1(100)-200-400-800-1600-3200-Hi1(6400)- Hi2(12800)
Nämä Lo ja Hi arvot ovat sellaisia ylimääräisiä vaimennus ja vahvistusjippoja jotka Lo-päässä aiheuttavat kontrastivirheitä ja Hi-päässä voimakkaasti kohinaa joka redusoidaan softalla jolloin pienten detaljien erottelu kärsii pahasti- treeert
Jaa. Olenkin ihmetellyt omaa D90 kameraani, koska siinä(kin) tuo iso- asteikko menee juuri noin. Olisi hauska tietää miksei nämä iso- arvot mene niin kuin ennenvanhaan meni että yksinkertaisesti 50 ja viidenkympin asteikolla siitä ylöspäin? Toiseksi ihmetyttää se, että niin monet karttavat isoja isoja, koska mitä varten valmistajat niillä mahtavilla isoilla muuten retostelevat ellei niitä ole tarkoitus käyttääkkin.
treeert kirjoitti:
Jaa. Olenkin ihmetellyt omaa D90 kameraani, koska siinä(kin) tuo iso- asteikko menee juuri noin. Olisi hauska tietää miksei nämä iso- arvot mene niin kuin ennenvanhaan meni että yksinkertaisesti 50 ja viidenkympin asteikolla siitä ylöspäin? Toiseksi ihmetyttää se, että niin monet karttavat isoja isoja, koska mitä varten valmistajat niillä mahtavilla isoilla muuten retostelevat ellei niitä ole tarkoitus käyttääkkin.
D90 kenno on suunniteltu tuota ISO200 varten ja se toimii sillä ilman lisävenkutuksia, tuon veikkaan olevan syynä. En ole muistaakseni koskaan joutunut käyttämään noita alle 200 olevia ISO arvoja mutta yläpäässä olen huomannut ISO2000 olevan hyvinkin käyttökelpoinen jossain sisä/hämäräkuvauksissa. Myös nuo Hi arvot ovat osaltani kokeilematta, en katso niitä tarvittavan kuvan laadun kustannuksella.
- Palvelua se on
"Mitä tarkoittaa herkkyyden laajennus?
Esim.kennon vakioherkkyysasteikko 200-3200.Ja sitten."voidaan laajentaa 100-6400"?!"
Se tarkoittaa käytännössä sitä, että tuotteen tekijä on halunnut antaa kuvaajalle valinnan vapauden käyttää vielä pikkusen laajempaa asetuskirjoa, mitä olisi firman mielestä kuitenkaan perusteltua, kun mietitään kohinaa yms kuvanlaadullisuutta.
Firma on halunnut eritellä arvot tuolla tavalla Hi tai Lo, ilmentääkseen, että ko. arvot ovat jo aika kaukana siitä, mitä valmistaja pitää kohtuullisena kuvan laatua ajatellen. - Pentax K-r
Pentaxin K-r:ssä menee näin:
Normaalisti on käytössä herkkyydet ISO 200 - 12800. Muuttamalla asetusta "Expanded sensitivity" saadaan alueeksi 100 - 25600.
No minä sitten ihmettelemään, että miksi tuo koko alue ei ole jo oletuksena käytettävissä, niin Pentaxin foorumilla joku kertoi, että kun tuo laajennettu alue on käytössä niin mm. "kuvien dynamiikka voi latistua riippumatta siitä, mikä ISO on valittu".
Haiskahtaa siis siltä, että tuo laajennus on tehty jollain erikoisemmalla softakikkailulla, mene ja tiedä kun en aloittelevana harrastajana niin paljoa asiasta ymmärrä enkä ole niin hyviä kuvia onnistunut ottamaan jossa tuo kävisi ilmi.- hö!hä?
Suurkiitos kaikista vastauksista ja pikku väittelyistä.
En ole trolli.
Rupesi asia kiinnostamaan kun tutkin D300s ja D7000 eroja.
Kennon rakenteesta noin yleisesti sain joskus takavuosina hyviä linkkejä alkuperäiseltä "WB" nimimerkiltä.
Todellakin Nikonin teknisestä tuesta sanottiin tänään, että omalla riskillä vaan kannattaa käyttää näitä low/high arvoja, vai mitä ne ny...Sen kummempaa selitystä laskentatavasta tai menetelmästä en saanut.
Henkilökohtaisesti käytän kaikkia mahdollisia aukko,aika ja herkkyyslukemia tilanteesta riippuen.
Sorry että sekotan ISOt,ASAt ja Dinit.Kaikkia olen käytännössä tarvinnut enkä jaksa aina muistella mikä näistä nyt on käytössä.Laskentakaava jokaisella erikseen hoituu kyllä.
Kuvaan100 ISO:lla nimenomaan studiossa vanhasta tottumuksesta. Olen ollut havaitsevinani, että varman päälle hyvää jälkeä tulee mahdollisimman pienellä herkkyydellä kuten filmiaikanakin.
Se, että kysymykseni voivat vaikuttaa typeriltä, johtuu siitä, että haluan mahdollisimman monelta kokemusperäisiä vastauksia palstalla.
Niin.Voinhan tietysti olla oikeestikin typerä.
Tosi mielenkiintoisia kaikki asiaan paneutuneiden vastaukset.
"D90":sen kommentteja seuranneena, tiedän, että puhuu useimmiten asiaa.Interiöörikuvansa olleet myös havainnollista ja hyödyllistä katseltavaa.
Digitaalisuus on tuonut vanhojen kuvaussääntöjen lisäksi melkoisesti uutta pureskeltavaa. - Nikon D90
hö!hä? kirjoitti:
Suurkiitos kaikista vastauksista ja pikku väittelyistä.
En ole trolli.
Rupesi asia kiinnostamaan kun tutkin D300s ja D7000 eroja.
Kennon rakenteesta noin yleisesti sain joskus takavuosina hyviä linkkejä alkuperäiseltä "WB" nimimerkiltä.
Todellakin Nikonin teknisestä tuesta sanottiin tänään, että omalla riskillä vaan kannattaa käyttää näitä low/high arvoja, vai mitä ne ny...Sen kummempaa selitystä laskentatavasta tai menetelmästä en saanut.
Henkilökohtaisesti käytän kaikkia mahdollisia aukko,aika ja herkkyyslukemia tilanteesta riippuen.
Sorry että sekotan ISOt,ASAt ja Dinit.Kaikkia olen käytännössä tarvinnut enkä jaksa aina muistella mikä näistä nyt on käytössä.Laskentakaava jokaisella erikseen hoituu kyllä.
Kuvaan100 ISO:lla nimenomaan studiossa vanhasta tottumuksesta. Olen ollut havaitsevinani, että varman päälle hyvää jälkeä tulee mahdollisimman pienellä herkkyydellä kuten filmiaikanakin.
Se, että kysymykseni voivat vaikuttaa typeriltä, johtuu siitä, että haluan mahdollisimman monelta kokemusperäisiä vastauksia palstalla.
Niin.Voinhan tietysti olla oikeestikin typerä.
Tosi mielenkiintoisia kaikki asiaan paneutuneiden vastaukset.
"D90":sen kommentteja seuranneena, tiedän, että puhuu useimmiten asiaa.Interiöörikuvansa olleet myös havainnollista ja hyödyllistä katseltavaa.
Digitaalisuus on tuonut vanhojen kuvaussääntöjen lisäksi melkoisesti uutta pureskeltavaa.Tuo DIN, ASA ja ISO luokittelu on todella kulkenut harrastukseni rinnalla. Ensin ostin 21DIN ja ehkä 24DIN filmejä, sen jälkeen samat taisivat olla ASA100 ja ASA200 sekä joskus ASA400 filmiä tai DIA:a. Nyt digin myötä samat asiat ovat tulleet esiin ISO:ina mikä vanhusta alkuun hämmensi mutta johon ajan mittaan tottuu.
En ole tosiaan edes kokeillut noita Hi ja Lo arvoja mutta ainakin testeissä Hi arvojen kohina on ollut sitä luokkaa ettei edes kokeilu kiinnosta normaaliolosuhteissa. Vaimennus on hankalampaa koska silloin jouduttaneen laskemaan kennon normaalia herkkyyttä ja silloin on vaarana saada aikaan epälineaarisuutta kirkkaus/väri-informaatioon, siitä ehkä lausuma "omalla vastuulla".
Digi ei paljoakaan ole kumonnut mitään mutta tuonut uusia mahdollisuuksia varsinkin koska suurelta osin kuva on heti tarkasteltavissa sen sijaan, että odotat viikon jotta saat kuvat/diat kehittämöstä.
- paljoakaan?
”Digi ei paljoakaan ole kumonnut mitään”
Minusta digi on ”kumonnut” kaikki filmin kustannukset ja hankaluudet esim:
– samaa herkkyyttä ei tarvitse käyttää kaikissa kuvissa
– herkkyyttä ei joudu valitsemaan muistikorttia (kuten filmiä) ostaessa
– kuvaaminen on ”ilmaista” kun välineet on hankittu (ei filmiä, ei filmin kehitystä)
– ”filmiä” ei tarvitse vaihtaa kiiressä, kaikki keikan kuvat mahtuu yhdelle kortille
– filminsiirron hitaus ei rajoita sarjakuvausnopeutta
– videokuvaus ei onnistunut filmijärkkärillä
– digikuvien säilytys ja siirto on helppoa negaan verrattuna
– jne jne … - Herrag
http://www.faceplantstatus.com/faceplant-56 LOOOOL :DDD
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ruotsissa uusi vakava ongelma: Vanhusten seksuaalinen hyväksikäyttö
palvelutaloissa ja kotihoidossa. Tämäkin on ihan puhtaasti väärän maahanmuuton vaikutusta, sillä tekijät ovat kaikki keh731910Työeläkkeiden maksaminen lopetettava ASAP.
"Vanhimmat sukupolvet ovat saaneet vastinetta eläkemaksuilleen moninkertaisesti nykyisiin ja tuleviin sukupolviin verr971653- 1471197
- 59688
- 198652
Järkytys uutisten ystäville - Huomenta Suomen kesään iso muutos
Huomenta Suomi on monen suomalaisen vakio-ohjelma. Suorana nähtävä Huomenta Suomi seuraa päivän tärkeimpiä uutisia, pol6636Trumpille jälleen voitto
Trump ensin tuhosi Iranin ydinohjusprojektin, jotta ko. terroristivaltio ei voisi aiheuttaa ydinsotaa. Ja nyt Trump pako190551- 54537
- 46488
Haluan teidät molemmat elämääni
Toista rakastan todella syvästi, ja toinen on kuin paras ystävä minulle. En voi luopua kummastakaan... </337462