Purjeveneen moottorit

Talvisäilytys syö moottoreita mikäli öljyjä ei ole vaihdettu syksyllä asianmukaisesti. Vanhentunut öljy on hapanta ja siihen tulee ilmankosteudesta vettä joka taasen reagoi mm. laakeripinnoilla aiheuttaen rako ja pistekorroosiota moottorin pinnoilla. Samoin käy polttoainejärjestelmän puolella mikäli dieselin seassa on vettä ja epäpuhtauksia. Öljy myös lopulta haihtuu suojattavilta pinnoilta ja jäljelle jää vain epäpuhtaudet ja kosteus.

Mikäli syyshuollot on tehty asianmukaisesti niin koneen pitäisi kestää yli 4000 ajotuntia ja yli kaksikymmentä vuotta, ennen perusteellista kunnostusremonttia tai koneen vaihtoa. Huonosti huollettu ei välttämättä kestä kahtakaan tuhatta ajotuntia.

Suodinsuodin kirjoitti:

Talvisäilytys syö moottoreita mikäli öljyjä ei ole vaihdettu syksyllä asianmukaisesti. Vanhentunut öljy on hapanta ja siihen tulee ilmankosteudesta vettä joka taasen reagoi mm. laakeripinnoilla aiheuttaen rako ja pistekorroosiota moottorin pinnoilla. Samoin käy polttoainejärjestelmän puolella mikäli dieselin seassa on vettä ja epäpuhtauksia. Öljy myös lopulta haihtuu suojattavilta pinnoilta ja jäljelle jää vain epäpuhtaudet ja kosteus.

Mikäli syyshuollot on tehty asianmukaisesti niin koneen pitäisi kestää yli 4000 ajotuntia ja yli kaksikymmentä vuotta, ennen perusteellista kunnostusremonttia tai koneen vaihtoa. Huonosti huollettu ei välttämättä kestä kahtakaan tuhatta ajotuntia.

Lue lisää

Veneessäni on Perkins 4.108 diesel vm.1979 raakavesijäähdytyksellä.
Kansi vaihdettiin 2002 impellerin hajoamisesta johtuneen ylikuumenemisen takia,
(kansi oli muuten ihan kunnossa, mutta venttiilit paloi).
Lohkon vesikanavat rassattiin ennen uuden kannen laittoa ja lohko kuulemma kestää vielä meikäläisen eliniän loppuun. Kampiakselin stefa vähän tiputtelee, mutta kone toimii loistavasti.
Ei savuta ja käynnistyy laakista. Öljyt on aina vaihdettu vasta keväällä, mutta toki glykolit ajetaan sisään talveksi.
Eli ainakin oma koneeni on kestänyt 32 vuotta keväisillä öljyn- ja suodattimien vaihdoilla. Itseasiassa mineraaliöljyjä käytettäessä tulisi seisoneet öljyt vaihtaa jokatapauksessa vielä keväällä öljyn erottumisen takia.
Toki vene on aito purjevene, joka kulkee varsin hyvin kevyessäkin kelissä eli konetunteja tulee todella vähän kaudessa.

Onkohan vertailu auton moottoriin sittenkään noin yksinkertaista, että 3000 h veneen dieselissä vastaisi 450.000km autossa?

Jos vertaillaan itse dieselmoottoreita eikä käyttötunteja tai ajokilometrejä, eroja löytyy. Meridieseleissä maks. kierrosluku ja teho ovat sylinteritilavuuteen nähden pienempiä kuin autonmoottoreissa. Monet veneiden koneet perustuvat teollisuuskoneiden tai autonmoottoreiden marinointiin. Luulisi, että sama kone kestää kauemmin, kun siitä otettu maksimi teho ja kierrosluku ovat alhaisemmat niinkuin venemoottoreissa on tehty.
Esim. oman paattini mitsussa on 1.8 l sylinteritilavuus, maks. 3000 rpm, 42 hv. Minkä henkilöauton 1.8 l dieselistä olisi otettu yhtä vähän heppoja?

"Talvella mm sylinterien seinämät syöpyy"

Eittei vaan asia olisi kuten tässä:

http://www.hs.fi/artikkeli/Pakkanen ja ruoste/1135244852794
"Siten pakkasessa ruostuminen on olematonta ja vaikutusta lisää vielä se, että pakkasessa ilma on kuivaa.
"

Yanmar 2gm20 koneeni käyttöohje käskee tyhjentämään koneen vesistä ja tukkimaan ilma-aukot. Minulla onkin teoria, että glykolilitkut ruostuttavat koneita pahemmin kuin yanmari 2gm20 käytetty metodi.

#)I)I)# kirjoitti:

"Talvella mm sylinterien seinämät syöpyy"

Eittei vaan asia olisi kuten tässä:

http://www.hs.fi/artikkeli/Pakkanen ja ruoste/1135244852794
"Siten pakkasessa ruostuminen on olematonta ja vaikutusta lisää vielä se, että pakkasessa ilma on kuivaa.
"

Yanmar 2gm20 koneeni käyttöohje käskee tyhjentämään koneen vesistä ja tukkimaan ilma-aukot. Minulla onkin teoria, että glykolilitkut ruostuttavat koneita pahemmin kuin yanmari 2gm20 käytetty metodi.

Lue lisää

Jos koneessasi on makeavesijäähdytys, sen makeavesipuolella on glykoliliuos kesät-talvet (aivan samoin kuin autosi jäähdytysjärjestelmässä on). Et kai sinä sitä tyhjennä? Vai kerroitko nyt raakavesijäähdytetystä koneesta?

Toinen pointtini on se, että jäähdytysnesteessä on ruoste-esto mukana. "Pakkasneste" ei ruostuta moottoria.

Makeavesijäähdytteisissä merimoottoreissa on tapana ajaa pakkasneste pakoputkeen, ettei vesilukko jäädy ja halkea. Aika harva vedenerottaja/vesilukko (millä nimellä halutaankin kutsua) on varustettu tyhjennyshanalla. Se ei tyhjene, vaikka lorotat raakavesipuolen letkut tyhjäksi impelleriä poistaessasi.

Henkilöautoissa tavallinen keskinopeus sen elinikänä taitaa olla noin 50 km/h, joten 3000 käyttötuntia vastaisi 150 tkm ajomatkaa. Makuasiaksi jää edelleen, onko se paljon vai vähän.

pakkasneste kirjoitti:

Jos koneessasi on makeavesijäähdytys, sen makeavesipuolella on glykoliliuos kesät-talvet (aivan samoin kuin autosi jäähdytysjärjestelmässä on). Et kai sinä sitä tyhjennä? Vai kerroitko nyt raakavesijäähdytetystä koneesta?

Toinen pointtini on se, että jäähdytysnesteessä on ruoste-esto mukana. "Pakkasneste" ei ruostuta moottoria.

Makeavesijäähdytteisissä merimoottoreissa on tapana ajaa pakkasneste pakoputkeen, ettei vesilukko jäädy ja halkea. Aika harva vedenerottaja/vesilukko (millä nimellä halutaankin kutsua) on varustettu tyhjennyshanalla. Se ei tyhjene, vaikka lorotat raakavesipuolen letkut tyhjäksi impelleriä poistaessasi.

Lue lisää

Vai kerroitko nyt raakavesijäähdytetystä koneesta?

http://en.wikipedia.org/wiki/Yanmar_2GM20
"The 2GM20 series uses either a seawater cooling system, or a freshwater cooling system (specified by the letter F)"
"

pakkasneste kirjoitti:

Jos koneessasi on makeavesijäähdytys, sen makeavesipuolella on glykoliliuos kesät-talvet (aivan samoin kuin autosi jäähdytysjärjestelmässä on). Et kai sinä sitä tyhjennä? Vai kerroitko nyt raakavesijäähdytetystä koneesta?

Toinen pointtini on se, että jäähdytysnesteessä on ruoste-esto mukana. "Pakkasneste" ei ruostuta moottoria.

Makeavesijäähdytteisissä merimoottoreissa on tapana ajaa pakkasneste pakoputkeen, ettei vesilukko jäädy ja halkea. Aika harva vedenerottaja/vesilukko (millä nimellä halutaankin kutsua) on varustettu tyhjennyshanalla. Se ei tyhjene, vaikka lorotat raakavesipuolen letkut tyhjäksi impelleriä poistaessasi.

Lue lisää

"Aika harva vedenerottaja/vesilukko (millä nimellä halutaankin kutsua) on varustettu tyhjennyshanalla. "

On niissä tyhjennyskorkki. Vetus on pop valmistaja ja tämä malli yleinen:

http://ca.binnacle.com/online/productphotos/Vetus_waterlock_specs_XL.jpg

.,llrr kirjoitti:

"Aika harva vedenerottaja/vesilukko (millä nimellä halutaankin kutsua) on varustettu tyhjennyshanalla. "

On niissä tyhjennyskorkki. Vetus on pop valmistaja ja tämä malli yleinen:

http://ca.binnacle.com/online/productphotos/Vetus_waterlock_specs_XL.jpg

Lue lisää

Eipä ole tyhjennyskorkkia tässäkään:
http://www.marinepartseurope.com/fi/volvo-penta-c77-silencer-wet-exhaust-systems.aspx

Vaikka tyhjennyshana tai -korkki olisikin, se on usein aika hankalassa paikassa ja siksi vesilukon tyhjentäminen on helpommin sanottu kuin tehty.

ei suinkaan kaikissa kirjoitti:

Eipä ole tyhjennyskorkkia tässäkään:
http://www.marinepartseurope.com/fi/volvo-penta-c77-silencer-wet-exhaust-systems.aspx

Vaikka tyhjennyshana tai -korkki olisikin, se on usein aika hankalassa paikassa ja siksi vesilukon tyhjentäminen on helpommin sanottu kuin tehty.

Lue lisää

"Vaikka tyhjennyshana tai -korkki olisikin, se on usein aika hankalassa paikassa ja siksi vesilukon tyhjentäminen on helpommin sanottu kuin tehty. "

Jos purjevenettä aikoo itse ylläpitää, ei mikään homma olekaan helppoa. Helpommalla pääsee kun jättää veneen hankkimatta ja pelaa vaikka tietokonepelejä.

http://www.virtualskipper.com/

,...3 kirjoitti:

Vai kerroitko nyt raakavesijäähdytetystä koneesta?

http://en.wikipedia.org/wiki/Yanmar_2GM20
"The 2GM20 series uses either a seawater cooling system, or a freshwater cooling system (specified by the letter F)"
"

Lue lisää

Kyllä se asia oli tuttu ilman wikipediaa, että 2GM20 jammua tehdään sekä makeavesi- että merivesijäähdytteisinä. Et halunnut suoraan kertoa, onko oma koneesi F-mallinen makeavesijäähdyttienen vai onko se raaka- eli merivesijäähdytteinen malli!

Jos yhä olet sitä mieltä, että korroosio johtuukin glykoliliuoksesta, miksi nimenomaan merivesijäähdytettyjen koneiden ongelma on korroosio? Makeavesijäähdytys on suositumpi (vaikka on kalliimpi), koska moottorin elinikä on pitempi. Olisiko sinulle sittenkin sattunut ajatusvirhe?

+öä., kirjoitti:

"Vaikka tyhjennyshana tai -korkki olisikin, se on usein aika hankalassa paikassa ja siksi vesilukon tyhjentäminen on helpommin sanottu kuin tehty. "

Jos purjevenettä aikoo itse ylläpitää, ei mikään homma olekaan helppoa. Helpommalla pääsee kun jättää veneen hankkimatta ja pelaa vaikka tietokonepelejä.

http://www.virtualskipper.com/

Lue lisää

tietokonepelien harrastajana sinulle on muodostunut "erilainen" käsitys purjeveneen huoltohommista. Itselläni on ollut vene jo ennenkuin sinä synnyit. Nyt iän mukana olen tullut vähän kankeammaksi ja mukavuudenhaluisemmaksi. Siksi lorautan mieluummin glykolit moottorini merivesisuodattimeen, josta kone imaisee ne pakoputken vesilukkoon kuin alan kömpiä ahtaaseen paikkaan. Siitä oli kysymys.
Ei ne veneen huoltohommat muuten vaikeita ole niinkuin sinä kuvittelet! Itse tykkään niistä ja pidän veneen huoltoa osana harrastustani. Panin muuten eilen akut lataantumaan, seuraavan kerran taas ennen vesillelaskua.

s_411 kirjoitti:

Henkilöautoissa tavallinen keskinopeus sen elinikänä taitaa olla noin 50 km/h, joten 3000 käyttötuntia vastaisi 150 tkm ajomatkaa. Makuasiaksi jää edelleen, onko se paljon vai vähän.

Lue lisää

Niin henkilöautossa, mutta entäs veneessä?

älä huolestu! kirjoitti:

tietokonepelien harrastajana sinulle on muodostunut "erilainen" käsitys purjeveneen huoltohommista. Itselläni on ollut vene jo ennenkuin sinä synnyit. Nyt iän mukana olen tullut vähän kankeammaksi ja mukavuudenhaluisemmaksi. Siksi lorautan mieluummin glykolit moottorini merivesisuodattimeen, josta kone imaisee ne pakoputken vesilukkoon kuin alan kömpiä ahtaaseen paikkaan. Siitä oli kysymys.
Ei ne veneen huoltohommat muuten vaikeita ole niinkuin sinä kuvittelet! Itse tykkään niistä ja pidän veneen huoltoa osana harrastustani. Panin muuten eilen akut lataantumaan, seuraavan kerran taas ennen vesillelaskua.

Lue lisää

Ja luonto kiittää kankeita glykolin kanssa lotraavia. Glykoli on ihmiselle myrkylistä ja ei ole työturvallisuusyistäkään järkeä merivesijäähdytteisessä koneessa glykolin kanssa touhuta.

rautalangasta? kirjoitti:

Kyllä se asia oli tuttu ilman wikipediaa, että 2GM20 jammua tehdään sekä makeavesi- että merivesijäähdytteisinä. Et halunnut suoraan kertoa, onko oma koneesi F-mallinen makeavesijäähdyttienen vai onko se raaka- eli merivesijäähdytteinen malli!

Jos yhä olet sitä mieltä, että korroosio johtuukin glykoliliuoksesta, miksi nimenomaan merivesijäähdytettyjen koneiden ongelma on korroosio? Makeavesijäähdytys on suositumpi (vaikka on kalliimpi), koska moottorin elinikä on pitempi. Olisiko sinulle sittenkin sattunut ajatusvirhe?

Lue lisää

"Jos yhä olet sitä mieltä, että korroosio johtuukin glykoliliuoksesta, miksi nimenomaan merivesijäähdytettyjen koneiden ongelma on korroosio? "

On makeavesikoneissakin vaihteisto merivesijäähytetty. Että eipä ole juurikaan ideaa koko makeavesijäähytyksessä.

Korroosia johtuu glykolilitkuista tai sitten kuivaksi tyhjennettyä konetta ei ole huuhdeltu makealla.

Perkins valmistaa Volvon pienet dieselit. Miksi Perkinsin elinikä on kaksinkertainen Volvoon verrattuna?

20+8=? kirjoitti:

Perkins valmistaa Volvon pienet dieselit. Miksi Perkinsin elinikä on kaksinkertainen Volvoon verrattuna?

Näissä tuntimäärissä oli varmaankin kysymys isommista Perkinseistä kuin Volvon marinoimista pikku-perkinseistä. Tuntimäärä ei myöskään ollut koneen eliniäkä, vaan kerrottiin käyttötunneista peruskorjaukseen saakka. Tuntimäärä oli yanmarin ja perkinsin. Charterveneissä volvoihin näköjään tehtiin peruskorjaus aikaisemmin kuin jammuihin.

Nykyisin Perkins Sabren pienin merimoottori näyttää olevan M92B, jonka iskutil. on 4,4 l, maks. rpm 2400, teho 86 hv.

Charter-veneet pannaan vaihtoon yleensä 5 vuoden iässä ja silloin niissä on konetunteja korkeintaan 2500. Noiden veneiden öljyt vaihdetaan silloin kuin muistetaan, sillä ilman kunnollista hoitoakin diesel kestää tuon määrän.

3+2 kirjoitti:

Charter-veneet pannaan vaihtoon yleensä 5 vuoden iässä ja silloin niissä on konetunteja korkeintaan 2500. Noiden veneiden öljyt vaihdetaan silloin kuin muistetaan, sillä ilman kunnollista hoitoakin diesel kestää tuon määrän.

Lue lisää

Minkä charter-firman veneitä tuo "korkeintaan 2500" konetuntia koskee? Ovatko kyseesssä suomalaisen firman veneet, jotka telakoidaan talviksi? Minusta tuo tuntimäärä tuntuu kovin vähäiseltä viiden käyttövuoden konetunneiksi.

Kun itse vuokrasin charter-veneen Karibialla, tuntimittarissa oli isompi lukema, vaikka vene oli suht uusi. Tuntuu kummalta, ettei charter-veneiden koneita huollettaisi. Olisin kuvitellut, että konerikot tulisivat charter-firmalle paljon kalliimmiksi kuin määräaikaiset huollot.

Vuosia sitten eräs ammatikseen Helsingissä charteria ajava eläköityvä mies
myi venettään, jossa oli yli 40 000h ajettu Ford. Sanoi antavansa moottorille
takuun, koska tiesi, että kone on hyvässä kunnossa.

Yanmar raakavesi gm sarjan on raportoitu kestävän 30 vuotta suolaisilla vesillä, kuten japanilaisissa fiskareissa.

Laitetaanpa tarkka luku, eli kone ollut käytössä kuudella eri vuosikymmenellä. Sillä on enemmän kokemusta kuin Väyrysellä ministerinpestistä. Nyt lähti käyntiin 44. käyttövuosi...

Albin o-oo kirjoitti:

Laitetaanpa tarkka luku, eli kone ollut käytössä kuudella eri vuosikymmenellä. Sillä on enemmän kokemusta kuin Väyrysellä ministerinpestistä. Nyt lähti käyntiin 44. käyttövuosi...

Lue lisää

Herätit nostalgisia muistoja! Itselläni oli Albin Jungman 0-11 yksisylinterinen 5 hv kone, joka oli peräisin 1940-luvulta. Magneettoon kyllä tuli vikaa enkä löytänyt varaosaa mistään. Kone sentään vielä käynnistyi jotenkuten, kun vene siirtyi seuraavalle omistajalle joitakin vuosia sitten.
Siihen koneeseen tehtiin aina huolellinen talvihuolto, johon kuului makeavesihuuhtelu ja sen jälkeen suojaöljykäsittely vesitilaan. Moottoriöljyn tilalle laitettiin aina talveksi säilytysöljy. Moottorin vesitilan ainevahvuudet sen ajan koneissa olivat varmaankin toista luokkaa kuin nykymoottoreissa, joista moni perustuu teollisuusmoottorin marinointiin eikä ole alunperin rakennettu merivesijäähdytykselle. Ehkä siksi korroosio ei ollut vanhoissa venemeoottoreissa yhtä suuri ongelma kuin nykyisin.

Jos puhutaan dieseleistä, jokainen lienee huomannut, että uudet koneet ovat kooltaan yhä pienempiä ja silti tehokkaampia kuin vanhat. Kuka enää haluaisi nostalgista vanhaa bensalla startattavaa petroolikonetta veneeseensä, kun on luotettavia pikkudieseleitä?

nostalgia erikseen kirjoitti:

Herätit nostalgisia muistoja! Itselläni oli Albin Jungman 0-11 yksisylinterinen 5 hv kone, joka oli peräisin 1940-luvulta. Magneettoon kyllä tuli vikaa enkä löytänyt varaosaa mistään. Kone sentään vielä käynnistyi jotenkuten, kun vene siirtyi seuraavalle omistajalle joitakin vuosia sitten.
Siihen koneeseen tehtiin aina huolellinen talvihuolto, johon kuului makeavesihuuhtelu ja sen jälkeen suojaöljykäsittely vesitilaan. Moottoriöljyn tilalle laitettiin aina talveksi säilytysöljy. Moottorin vesitilan ainevahvuudet sen ajan koneissa olivat varmaankin toista luokkaa kuin nykymoottoreissa, joista moni perustuu teollisuusmoottorin marinointiin eikä ole alunperin rakennettu merivesijäähdytykselle. Ehkä siksi korroosio ei ollut vanhoissa venemeoottoreissa yhtä suuri ongelma kuin nykyisin.

Jos puhutaan dieseleistä, jokainen lienee huomannut, että uudet koneet ovat kooltaan yhä pienempiä ja silti tehokkaampia kuin vanhat. Kuka enää haluaisi nostalgista vanhaa bensalla startattavaa petroolikonetta veneeseensä, kun on luotettavia pikkudieseleitä?

Lue lisää

Niin, toisaalta miksi vaihtaa alkuperäistä toimivaa bensakonetta dieseliin?
Dieselin hinta on taas pilvissä, eikä toisaalta bensankaan kulutus ole kovaa. Kun homma pelaa, se pelaa. Miksi korjata jotain mikä ei ole rikki?

Minusta vuoden -90 kone ei ole vanha. En ymmärrä huoltasi.

Kerrot siis uudesta, ehkä 4 kesää käytössä olleesta 3-sylinterisestä jammusta ja sen käyttöohjekirjan noudattamisesta. Mikä on pointtisi?
- Miksi katsot 10 min tyhjäkäynnin tarpeelliseksi ennen pysäyttämistä, vaikka kerrot ajavasi 2000-3000 rpm (maksimi 3600)? Eikö koneen lämmöt ehdi aika paljon tasoittua, kun vähennät kulkunopeutta jo hyvissä ajoin ennen satamaan tuloa?
- Miksi noin uuden koneen jäähdytysnestettä pitäisi ruveta vaihtamaan? Eikö normaalin jäähdytysnesteen anti-korroosio-ominaisuudet sentään kestä paljon kauemmin?
- Vaihdat syksyllä öljyn ja filtterin ja keväällä taas uudelleen, miksi?
-Paljonko konetunteja on kertynyt, tuhansia vai satoja? Oliko edellisen veneesi konehuolto erilaista kuin nykyisen ja oliko jotain harmeja, joiden takia muutit käytäntöjäsi?

Tuosta tyhjäkäynnillä jäähdytyksestä on enemmän haittaa kuin hyötyä, koska kyseisessä koneessa ei ole turboa, joka vaatisi riittävän jäähdytyksen ennen sammuttamista. Kone ehtii jäähtyä normaalissa rantautumisessa ihan riittävästi. Kaikkinainen tyhjäkäynti pitää muutenkin minimoida ja jos konetta pitää paikallaan käynnissä kannattaa kierrokset nostaa vähintään 1200, jotta kone ei pikeytyisi.
Samoin tuo glykoolin vaihto on täysin turhaa lotraamista.

- kysymys kuului: miksi vaihdat öljyn sekä syksyllä että keväällä, jos kyseessä on normaali moottoriöljy eikä säilytysöljy?
- polttoainesuodattimet vaihdetaan keväisin. Se kai on jokaiselle tuttu rutiini, ainakin pitäisi olla.
- miksi polttoaineen sekaan pitäisi laittaa "stabilointiainetta"? Onko jotain faktoihin perustuvaa näyttöä siitä, että ko lisäaine hyödyttäisi muita kuin lisäaineiden myyjää? Tropiikissa seilatessa voi olla hyötyä lisäaineista mikrobeja vastaan, mutta onko täällä?
- turbokoneissa varmaankin on erilaisia tarpeita lämpöjen tasaamiseen? Kun omalla paatillani tulen satamaan, annan turbottoman koneeni olla tyhjäkäynnillä vain sen aikaa kunnes köydet on kiinnitetty. Se on riittänyt eikä omissa dieseleissäni ole ollut mitään ongelmia ( yli 10.000 hrs). Dieselin lämpimäksi tyhjäkäyttäminen ei todellakaan ole suositeltavaa, siitä olen samaa mieltä.
- en pidä "esimerkillisenä" turhia hössötyksiä kuten em. öljynvaihtoa kahden käyttötunnin välein (ennen ja jälkeen talven), ylipitkää tyhjäkäyntiä tai glykolin vaihtoa vähän väliä.

teen useamman kerran talvessa. sopivan hylsyn ja räikän kanssa kampiakselin hihnapyörän mutterista muutama kierros ja jätän puristuskohtaan, jolloin toisen sylinterin venttiilit on kiinni. Ei jouset niin littanana eikä lautasen tiivistepinnat ehkä niin herkästi hapetu.

Tiedän, ei diesel ruostu kiinni vielä kymmeneenkään vuoteen, mutta kuitenkin - liikkuu öljyt sylinterin seinämällä ja saattaa pumppu tipauttaa sekaan hivenen naftaakin:-)

Kovan kelin seilauksen jälkeen käyn kanssa (jos muistan/ehdin) pyörittämässä pari kierrosta siltä varalta, jos sylintereihin olis eksyny vettä. Eipä vielä ole, mutta...

niin minäkin kirjoitti:

teen useamman kerran talvessa. sopivan hylsyn ja räikän kanssa kampiakselin hihnapyörän mutterista muutama kierros ja jätän puristuskohtaan, jolloin toisen sylinterin venttiilit on kiinni. Ei jouset niin littanana eikä lautasen tiivistepinnat ehkä niin herkästi hapetu.

Tiedän, ei diesel ruostu kiinni vielä kymmeneenkään vuoteen, mutta kuitenkin - liikkuu öljyt sylinterin seinämällä ja saattaa pumppu tipauttaa sekaan hivenen naftaakin:-)

Kovan kelin seilauksen jälkeen käyn kanssa (jos muistan/ehdin) pyörittämässä pari kierrosta siltä varalta, jos sylintereihin olis eksyny vettä. Eipä vielä ole, mutta...

Lue lisää

Hyviä pointteja molemmilla. Koneen kylmästarttaaminen talvella tai pyörittäminen starttimoottorilla (seppomartin kritiikki PetriA:n metodista) tuskin on hyödyksi.
Ei varmaankaan ole haitaksi, jos talviseisokin aikana kerran tai pari kiertää venttiilit eri asentoon hihnapyörän mutterista (samalla tavalla kuin useimmat meistä tekevät venttiilien välykset tsekatessaan). Se on varmasti eri asia kuin seppomartin kritisoima starttimoottorilla veivaaminen pakkasessa.

2 eri asiaa kirjoitti:

Hyviä pointteja molemmilla. Koneen kylmästarttaaminen talvella tai pyörittäminen starttimoottorilla (seppomartin kritiikki PetriA:n metodista) tuskin on hyödyksi.
Ei varmaankaan ole haitaksi, jos talviseisokin aikana kerran tai pari kiertää venttiilit eri asentoon hihnapyörän mutterista (samalla tavalla kuin useimmat meistä tekevät venttiilien välykset tsekatessaan). Se on varmasti eri asia kuin seppomartin kritisoima starttimoottorilla veivaaminen pakkasessa.

Lue lisää

Ihan turhaa hommaa, älkää nyt tällaisia sepustelko. Jotkut vielä luulevat että pitää tehdä moisia hommia.

Normi glygolien ajo syksyllä ja öljyt joko syksyllä tai keväällä on aivan riittävää, kaikki muu on hörhöilyä millä ei ole mitään todellisuuspohjaa. Öljyt ovat paljon parempia kuin mitä olivat säätäjien aloitteluaikona.

Mitään pyörittelyjä ei tarvitse tehdä. Ihan turhaa hommaa.

jlkso kirjoitti:

Ihan turhaa hommaa, älkää nyt tällaisia sepustelko. Jotkut vielä luulevat että pitää tehdä moisia hommia.

Normi glygolien ajo syksyllä ja öljyt joko syksyllä tai keväällä on aivan riittävää, kaikki muu on hörhöilyä millä ei ole mitään todellisuuspohjaa. Öljyt ovat paljon parempia kuin mitä olivat säätäjien aloitteluaikona.

Mitään pyörittelyjä ei tarvitse tehdä. Ihan turhaa hommaa.

Lue lisää

Hear, Hear. Makeavesijäähdytteisessä kestää glykolimerkistä riippuen 2-4 vuotta suoja-aineet korroosiota vastaan. Useammin vaihtaminen on järjetöntä.

Voisin oikeastaan noutaa pientä korvausta vastaan keväisin näitä syksyllä sisään laitettuja, talven aikana jäteöljyksi taiottuja moottoriöljyjä. Saattaisin löytä niille sopivan loppusijoituspaikan...

Mr. Oily kirjoitti:

Hear, Hear. Makeavesijäähdytteisessä kestää glykolimerkistä riippuen 2-4 vuotta suoja-aineet korroosiota vastaan. Useammin vaihtaminen on järjetöntä.

Voisin oikeastaan noutaa pientä korvausta vastaan keväisin näitä syksyllä sisään laitettuja, talven aikana jäteöljyksi taiottuja moottoriöljyjä. Saattaisin löytä niille sopivan loppusijoituspaikan...

Lue lisää

joukkoon saattaa kondensoitua aikamoinen määrä vettä. Keväällä pistät käyntiin ja tovin päästä katsot niin öljy on mennyt harmaaksi emulsioksi. Kansivikako tms, yleensä ei vaan rutosti kondenssivettä öljyn joukossa. Voit tietysti jatkaa emulsiovoitelulla, kone kuumenee ja toivottavasti vesi kiehuu öljyn joukosta pois tai siitten koneesi leikkaa kiinni Mr Oily.

Paras esimerkki mulla oli pari talvea ja kesää seisonut tuliterä kone, kolmen öljynvaihdon jälkeen saatiin vedet pois. Myös öljynpaineen anturi sekosi tähän kylvetykseen.

Katkenneita venttiilinjousia on myös tullut vastaan...

Sinne Jäteöljysi kirjoitti:

joukkoon saattaa kondensoitua aikamoinen määrä vettä. Keväällä pistät käyntiin ja tovin päästä katsot niin öljy on mennyt harmaaksi emulsioksi. Kansivikako tms, yleensä ei vaan rutosti kondenssivettä öljyn joukossa. Voit tietysti jatkaa emulsiovoitelulla, kone kuumenee ja toivottavasti vesi kiehuu öljyn joukosta pois tai siitten koneesi leikkaa kiinni Mr Oily.

Paras esimerkki mulla oli pari talvea ja kesää seisonut tuliterä kone, kolmen öljynvaihdon jälkeen saatiin vedet pois. Myös öljynpaineen anturi sekosi tähän kylvetykseen.

Katkenneita venttiilinjousia on myös tullut vastaan...

Lue lisää

Volvo-Pentan mittariin on tullut jo 6.500 h. Kaikki talvet kone on saanut seistä ja levätä rauhassa syksyllä vaihdettujen öljyjen kanssa, öljynvaihdot on tehty noin 400-500 h välein. Ensihuollon jälkeen venttiilit on säädetty aina noin 2.500 h ajon jälkeen (nyt säätökertoja yhteensä 1 2). Kone kiittää mainiolla kunnolla, kun en sitä sorki turhaan jatkuvasti.

Mr. Oily kirjoitti:

Hear, Hear. Makeavesijäähdytteisessä kestää glykolimerkistä riippuen 2-4 vuotta suoja-aineet korroosiota vastaan. Useammin vaihtaminen on järjetöntä.

Voisin oikeastaan noutaa pientä korvausta vastaan keväisin näitä syksyllä sisään laitettuja, talven aikana jäteöljyksi taiottuja moottoriöljyjä. Saattaisin löytä niille sopivan loppusijoituspaikan...

Lue lisää

Joo, en tarkoittanut makeavesijäähdytteisen nesteiden vaihtoa.

Sinne Jäteöljysi kirjoitti:

joukkoon saattaa kondensoitua aikamoinen määrä vettä. Keväällä pistät käyntiin ja tovin päästä katsot niin öljy on mennyt harmaaksi emulsioksi. Kansivikako tms, yleensä ei vaan rutosti kondenssivettä öljyn joukossa. Voit tietysti jatkaa emulsiovoitelulla, kone kuumenee ja toivottavasti vesi kiehuu öljyn joukosta pois tai siitten koneesi leikkaa kiinni Mr Oily.

Paras esimerkki mulla oli pari talvea ja kesää seisonut tuliterä kone, kolmen öljynvaihdon jälkeen saatiin vedet pois. Myös öljynpaineen anturi sekosi tähän kylvetykseen.

Katkenneita venttiilinjousia on myös tullut vastaan...

Lue lisää

Höpöhöpö, sinne mitään merkittäviä määriä kondensoidu jos lainkaan. Jos vetää harmaaksi niin syy on muussa kuin öljyjen vaihdossa. Silloin on kansi halki tms. Niitä ei öljyjen vaihdolla vältetä vaan huolehtimalla ettei kanaviin jää pelkkää vettä.

Sinne Jäteöljysi kirjoitti:

joukkoon saattaa kondensoitua aikamoinen määrä vettä. Keväällä pistät käyntiin ja tovin päästä katsot niin öljy on mennyt harmaaksi emulsioksi. Kansivikako tms, yleensä ei vaan rutosti kondenssivettä öljyn joukossa. Voit tietysti jatkaa emulsiovoitelulla, kone kuumenee ja toivottavasti vesi kiehuu öljyn joukosta pois tai siitten koneesi leikkaa kiinni Mr Oily.

Paras esimerkki mulla oli pari talvea ja kesää seisonut tuliterä kone, kolmen öljynvaihdon jälkeen saatiin vedet pois. Myös öljynpaineen anturi sekosi tähän kylvetykseen.

Katkenneita venttiilinjousia on myös tullut vastaan...

Lue lisää

Jaa, melko omituista. Mistä sinne öljytilaan pääsee litratolkulla vettä?

Ihmettelen vaan, kun jokaisessa syksyisessä öljynvaihdossa omasta moottorista tulee ulos nättiä mustaa öljyä, ilman veden tuomaa maitomaista vivahdetta. Lisäksi aina mittatikusta öljymäärää kauden aikana tarkistaessa on öljy kauniin mustaa diisselikoneen öljyä, ei häivähdystäkään maidosta kahvin seassa.

On ne veneenmoottorit vaan ihmeellisiä. Missä muussa polttomoottorissa on havaittavissa vastaavaa veden talvista kondenssihyökkäystä? Mulla seisoo auto talvella monta viikkoa pakkasessa, kun en sitä aina jaksa käyttää, pitääkö siihenkin vaihtaa öljyt talvella kahden viikon välein? Jos ei, niin miksei?

Kun tämä kondessivesiongelma tuntuu olevan tunnettu ongelma, voitko laittaa linkin jossa joku moottorivalmistaja suosittaisi kyseistä uusiutumattomien luonnonvarojen tuhlausta?

Mites muuten ne katkeneet venttiilinjouset tähän liittyy?

jlkso kirjoitti:

Ihan turhaa hommaa, älkää nyt tällaisia sepustelko. Jotkut vielä luulevat että pitää tehdä moisia hommia.

Normi glygolien ajo syksyllä ja öljyt joko syksyllä tai keväällä on aivan riittävää, kaikki muu on hörhöilyä millä ei ole mitään todellisuuspohjaa. Öljyt ovat paljon parempia kuin mitä olivat säätäjien aloitteluaikona.

Mitään pyörittelyjä ei tarvitse tehdä. Ihan turhaa hommaa.

Lue lisää

Öljyt vaihdetaan ehdottomasti syksyllä, keväällä se on myöhäistä.
Kun räikkäavaimessa on 24 mm:n holkki valmiina, ei pyöritys vie minuuttiakaan. Minulla on ainakin aikaa suorittaa tuo ja uskon, että siitä on enemmän hyötyä kuin haittaa.

Tack angel kirjoitti:

Öljyt vaihdetaan ehdottomasti syksyllä, keväällä se on myöhäistä.
Kun räikkäavaimessa on 24 mm:n holkki valmiina, ei pyöritys vie minuuttiakaan. Minulla on ainakin aikaa suorittaa tuo ja uskon, että siitä on enemmän hyötyä kuin haittaa.

Lue lisää

No mitä hyötyä siitä pyörityksestä on? Muuta kuin että tulee hyvä mieli, ja pääsee viilikseen?

Mr. Milkyoil kirjoitti:

Jaa, melko omituista. Mistä sinne öljytilaan pääsee litratolkulla vettä?

Ihmettelen vaan, kun jokaisessa syksyisessä öljynvaihdossa omasta moottorista tulee ulos nättiä mustaa öljyä, ilman veden tuomaa maitomaista vivahdetta. Lisäksi aina mittatikusta öljymäärää kauden aikana tarkistaessa on öljy kauniin mustaa diisselikoneen öljyä, ei häivähdystäkään maidosta kahvin seassa.

On ne veneenmoottorit vaan ihmeellisiä. Missä muussa polttomoottorissa on havaittavissa vastaavaa veden talvista kondenssihyökkäystä? Mulla seisoo auto talvella monta viikkoa pakkasessa, kun en sitä aina jaksa käyttää, pitääkö siihenkin vaihtaa öljyt talvella kahden viikon välein? Jos ei, niin miksei?

Kun tämä kondessivesiongelma tuntuu olevan tunnettu ongelma, voitko laittaa linkin jossa joku moottorivalmistaja suosittaisi kyseistä uusiutumattomien luonnonvarojen tuhlausta?

Mites muuten ne katkeneet venttiilinjouset tähän liittyy?

Lue lisää

Litran öljytilaan litratolkulla mahdu enkä ole tullut koittaneeksi monellako kahvikupillisella saa aikaan kelvollisen emulsion. Kohta saattaa olla suotuisat olosuhteet testata teoriaa kun pakkasten jälkeen tulee suojakeli. Käy kurkkaamassa konettasi onko se rautamöykky päältä paksussa huurteessa. Veikkaan että on ja samanlainen huurrekerros koneen sisällä. Sopiva talvi milloin pakkaset ja suoja vaihtelee niin kondenssivettä kertyy.

Nättiä mustaa nokivasaralitkua, mutta tiukassa koneessa uusi öljy kestää hyvän matkaa kirkkaana ja saattaa harmaus näkyä...

Uros Pentalla taitaa olla moottorivene kun vaihtoväli on luokkaa 500h ja sattuu useampikin vaihto kesässä. Mulla apukoneeseen harvoin tulee 100h täyteen ja siitäkin osa sähkön tekoa.

Oli muuten vanha malmikasa V-P etevä keräämään kondenssia. Eka lähtöön aarteen löydettyäni kävi juuri niin - öljyt harmaaksi ja olo oli sellainen, että olin saanut käsiini miinan. Mutta öljyt vaihtamalla siitä selvittiin. Se värkki ehti runsaasti yli 30-kymppiseksi ennen kuin vaihdettiin epävarman käynnistyvyyden vuoksi.

Turhaan joutuu sorkkimaan, jos venttiilin välyksiä tarkistaessaan huomaa parin sisemmän venttiilin jousen olevan poikki. Laittaa sen jälkeen kiertelemään akselia eri asentoon näissä nykyisissä japanin/kiinan peleissä.

Eipä parin kirjoitti:

Litran öljytilaan litratolkulla mahdu enkä ole tullut koittaneeksi monellako kahvikupillisella saa aikaan kelvollisen emulsion. Kohta saattaa olla suotuisat olosuhteet testata teoriaa kun pakkasten jälkeen tulee suojakeli. Käy kurkkaamassa konettasi onko se rautamöykky päältä paksussa huurteessa. Veikkaan että on ja samanlainen huurrekerros koneen sisällä. Sopiva talvi milloin pakkaset ja suoja vaihtelee niin kondenssivettä kertyy.

Nättiä mustaa nokivasaralitkua, mutta tiukassa koneessa uusi öljy kestää hyvän matkaa kirkkaana ja saattaa harmaus näkyä...

Uros Pentalla taitaa olla moottorivene kun vaihtoväli on luokkaa 500h ja sattuu useampikin vaihto kesässä. Mulla apukoneeseen harvoin tulee 100h täyteen ja siitäkin osa sähkön tekoa.

Oli muuten vanha malmikasa V-P etevä keräämään kondenssia. Eka lähtöön aarteen löydettyäni kävi juuri niin - öljyt harmaaksi ja olo oli sellainen, että olin saanut käsiini miinan. Mutta öljyt vaihtamalla siitä selvittiin. Se värkki ehti runsaasti yli 30-kymppiseksi ennen kuin vaihdettiin epävarman käynnistyvyyden vuoksi.

Turhaan joutuu sorkkimaan, jos venttiilin välyksiä tarkistaessaan huomaa parin sisemmän venttiilin jousen olevan poikki. Laittaa sen jälkeen kiertelemään akselia eri asentoon näissä nykyisissä japanin/kiinan peleissä.

Lue lisää

Väärin. En sanonut vaihtavani öljyä "useammankin kerran kesässä", teen sen vain silloin syksyllä telakoinnin yhteydessä. Kesän mittaan lokiin on tullut aina useampi tuhat mailia, parhaimmillaan lähes 10000, tuo ei tietysti Suomessa.

" Käy kurkkaamassa konettasi onko se rautamöykky päältä paksussa huurteessa. Veikkaan että on ja samanlainen huurrekerros koneen sisällä." Väärin veikattu.

Jos moottorin sisään muodostuisi runsaasti huurretta, öljy olisi keväällä harmaata ensikäytön jälkeen. Mutta kun ei. Huurteen muodostus moottorin sisään edellyttäisi öljytilan hyvää ilmankiertoa talvella, sellaista ei ole.

Ei ne venttiilin jouset mene poikki talven aikana. Katkeaminen tapahtuu yleensä kovilla kierroksilla.

Eipä parin kirjoitti:

Litran öljytilaan litratolkulla mahdu enkä ole tullut koittaneeksi monellako kahvikupillisella saa aikaan kelvollisen emulsion. Kohta saattaa olla suotuisat olosuhteet testata teoriaa kun pakkasten jälkeen tulee suojakeli. Käy kurkkaamassa konettasi onko se rautamöykky päältä paksussa huurteessa. Veikkaan että on ja samanlainen huurrekerros koneen sisällä. Sopiva talvi milloin pakkaset ja suoja vaihtelee niin kondenssivettä kertyy.

Nättiä mustaa nokivasaralitkua, mutta tiukassa koneessa uusi öljy kestää hyvän matkaa kirkkaana ja saattaa harmaus näkyä...

Uros Pentalla taitaa olla moottorivene kun vaihtoväli on luokkaa 500h ja sattuu useampikin vaihto kesässä. Mulla apukoneeseen harvoin tulee 100h täyteen ja siitäkin osa sähkön tekoa.

Oli muuten vanha malmikasa V-P etevä keräämään kondenssia. Eka lähtöön aarteen löydettyäni kävi juuri niin - öljyt harmaaksi ja olo oli sellainen, että olin saanut käsiini miinan. Mutta öljyt vaihtamalla siitä selvittiin. Se värkki ehti runsaasti yli 30-kymppiseksi ennen kuin vaihdettiin epävarman käynnistyvyyden vuoksi.

Turhaan joutuu sorkkimaan, jos venttiilin välyksiä tarkistaessaan huomaa parin sisemmän venttiilin jousen olevan poikki. Laittaa sen jälkeen kiertelemään akselia eri asentoon näissä nykyisissä japanin/kiinan peleissä.

Lue lisää

"Veikkaan että on ja samanlainen huurrekerros koneen sisällä. Sopiva talvi milloin pakkaset ja suoja vaihtelee niin kondenssivettä kertyy."

Tämän takia on kuivaksi tyhjennetyn merivesijäähdytteisen Yanmarin ilmaottoaukko, pakoputki ja tankin huohotin tukkittu umpeen, kuten manuska kehoittaa.

Eipä parin kirjoitti:

Litran öljytilaan litratolkulla mahdu enkä ole tullut koittaneeksi monellako kahvikupillisella saa aikaan kelvollisen emulsion. Kohta saattaa olla suotuisat olosuhteet testata teoriaa kun pakkasten jälkeen tulee suojakeli. Käy kurkkaamassa konettasi onko se rautamöykky päältä paksussa huurteessa. Veikkaan että on ja samanlainen huurrekerros koneen sisällä. Sopiva talvi milloin pakkaset ja suoja vaihtelee niin kondenssivettä kertyy.

Nättiä mustaa nokivasaralitkua, mutta tiukassa koneessa uusi öljy kestää hyvän matkaa kirkkaana ja saattaa harmaus näkyä...

Uros Pentalla taitaa olla moottorivene kun vaihtoväli on luokkaa 500h ja sattuu useampikin vaihto kesässä. Mulla apukoneeseen harvoin tulee 100h täyteen ja siitäkin osa sähkön tekoa.

Oli muuten vanha malmikasa V-P etevä keräämään kondenssia. Eka lähtöön aarteen löydettyäni kävi juuri niin - öljyt harmaaksi ja olo oli sellainen, että olin saanut käsiini miinan. Mutta öljyt vaihtamalla siitä selvittiin. Se värkki ehti runsaasti yli 30-kymppiseksi ennen kuin vaihdettiin epävarman käynnistyvyyden vuoksi.

Turhaan joutuu sorkkimaan, jos venttiilin välyksiä tarkistaessaan huomaa parin sisemmän venttiilin jousen olevan poikki. Laittaa sen jälkeen kiertelemään akselia eri asentoon näissä nykyisissä japanin/kiinan peleissä.

Lue lisää

"Käy kurkkaamassa konettasi onko se rautamöykky päältä paksussa huurteessa"
Jos koneessa on päällä huurretta, se merkki liiallisesta tuuletuksesta, joka aiheuttaa myös voimakasta homeen muodostusta veneen sisällä!

Mr. Oilymilk kirjoitti:

No mitä hyötyä siitä pyörityksestä on? Muuta kuin että tulee hyvä mieli, ja pääsee viilikseen?

Niin kauan teen pyöritystä, kunnes joku osoittaa, että siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Tuo hyvä mieli ei ole mikään vähäpätöinen yllyke.

Tack angel kirjoitti:

Niin kauan teen pyöritystä, kunnes joku osoittaa, että siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Tuo hyvä mieli ei ole mikään vähäpätöinen yllyke.

Ymmärrän perustelusi, ja luulen, että tuo hyvä mieli onkin se ainoa hyöty mitä siitä on. Ei huono syy, mutta minulle kuitenkin riittämätön.

Niistä haitoista en tiedä, mutta kovin kummoinen haitta ei tarvitse olla, kun tuo hyvä mieli on kumottu...

53234 kirjoitti:

"Veikkaan että on ja samanlainen huurrekerros koneen sisällä. Sopiva talvi milloin pakkaset ja suoja vaihtelee niin kondenssivettä kertyy."

Tämän takia on kuivaksi tyhjennetyn merivesijäähdytteisen Yanmarin ilmaottoaukko, pakoputki ja tankin huohotin tukkittu umpeen, kuten manuska kehoittaa.

Lue lisää

Et kai kuvittele voivasi tukkia ilmanottoaukkoa täysin tiiviisti ja niin, etteivät lämpötilan vaihteluiden aiheuttamat tilavuusmuutokset jotenkin pääsisi moottoriin sisään? Mikään muu ei aiheuta ilmanvaihtoa moottorin sisätiloissa ja kun luonnollista vaihtoa et käytännössä voi estää, on ilmanoton ja pakoputken tukkiminen täysin turhanaikaista puuhaa. Sisäpinnoille taas voi huurtua ainoastaan moottorin sisällä olevan ilman sisältämä kosteus, jokin milligrammoissa mitattava määrä.

Moottorin ulkopintaan muodostuvan huurteen määrä riippuu moottorin ulkopuolella olevan ilman tilavuudesta. Osittain suljetun veneen sisäpuolella olevassa suljetussa konekopassa ilmamäärä on huomattavasti rajallisempi kuin vapaassa ulkoilmassa, vaikka tila ei ole edes nimellisesti tiivis.

Aivan sama koskee tankin huohotinta. Maksimaalisen ilman mukana tulevan vesimäärän laskeminen ei ole mitään rakettitiedettä ja laskemalla voi todeta, ettei missään oloissa tankkiin muodostu haitallista määrää vettä kondension seurauksena. Fysiikka on kovin lahjomatonta.

Olisiko osasyy arktisten olojen talvisäilytyksessä, varsinkin tyyliin vanhat öljyt talven yli. Nykydieselit ovat myös "korkeampiviritteisiä" kuin perinnekoneet, samasta kuutiotilavuudesta otetaan enemmän tehoja korkeammilla kierrosluvuilla. Toisaalta voisi ajatella että voiteluaineet ja materiaalit olisivat kehittyneet. Yksi tekijä voi olla myös jäähdytyksen epävarmuus - nämä erinomaiset impellerit. Muutama kunnollinen ylikuumeneminen ja peruskorjaus on taas lähempänä.

Säikeeseen ylemmäs vinkkinä: fysiikan lakien mukaan kimalainenkaan ei pysy ilmassa. Kondenssiin ilmeisesti ainakin Yanmar ottaa kantaa talvisäilytysohjeessaan pako- ja imuaukon tukkimisella. Kampikammion tuuletus ohjataan imuilmaan niin se tukkeutuu samalla.

Kestää kestää kirjoitti:

Olisiko osasyy arktisten olojen talvisäilytyksessä, varsinkin tyyliin vanhat öljyt talven yli. Nykydieselit ovat myös "korkeampiviritteisiä" kuin perinnekoneet, samasta kuutiotilavuudesta otetaan enemmän tehoja korkeammilla kierrosluvuilla. Toisaalta voisi ajatella että voiteluaineet ja materiaalit olisivat kehittyneet. Yksi tekijä voi olla myös jäähdytyksen epävarmuus - nämä erinomaiset impellerit. Muutama kunnollinen ylikuumeneminen ja peruskorjaus on taas lähempänä.

Säikeeseen ylemmäs vinkkinä: fysiikan lakien mukaan kimalainenkaan ei pysy ilmassa. Kondenssiin ilmeisesti ainakin Yanmar ottaa kantaa talvisäilytysohjeessaan pako- ja imuaukon tukkimisella. Kampikammion tuuletus ohjataan imuilmaan niin se tukkeutuu samalla.

Lue lisää

Eli koska fysiikan lakien mukaan ei kyetä selittämään kimalaisen lentoa, ei mikään fysiikan laki pidä paikkaansa? Aika hauska logiikka, jos tarkoitit tätä. Samalla perustella voitaisikin sitten kumota kaikki fysiikan lait pätemättöminä... Hmmm... jostain syystä kuitenkin ihminen kykenee selittämään useimmat luonnossa tapahtuvat asiat fysiikan, kemian, matematiikan sun muiden tieteiden avulla.

Minun mielestäni ajatuksesi karkaa hakoteille, jos se lähtee väärästä olettamuksesta. Väärä olettamus on se, että auton diesel olisi pitempi-ikäinen kuin vastaavan sylinteritilavuuden venediesel. Asia onkin juuri päinvastoin. Ai miten niin?
Merikäyttöisissä dieseleissä maksimi kierrosluku ja teho ovat paljon alhaisemmat kuin saman peruskoneen autoversioissa. Meridieseleitä harvemmin käynnistetään pakkasessa. Purjeveneiden apumoottoreissa käyttötunnit jäävät vähäisiksi ja dieselin ikä, jos kone huolletaan asiallisesti, voi olla pitempi kuin oma jäljellä oleva ikäsi. Aikaisemmissa viesteissä kerrottiin jo, minkä tuntimäärän jälkeen meridieselin täysremontti on odotettavissa. Laske niistä, tuleeko ko tuntimäärä koskaan täyteen omassa veneessäsi.

Kestää kestää kirjoitti:

Olisiko osasyy arktisten olojen talvisäilytyksessä, varsinkin tyyliin vanhat öljyt talven yli. Nykydieselit ovat myös "korkeampiviritteisiä" kuin perinnekoneet, samasta kuutiotilavuudesta otetaan enemmän tehoja korkeammilla kierrosluvuilla. Toisaalta voisi ajatella että voiteluaineet ja materiaalit olisivat kehittyneet. Yksi tekijä voi olla myös jäähdytyksen epävarmuus - nämä erinomaiset impellerit. Muutama kunnollinen ylikuumeneminen ja peruskorjaus on taas lähempänä.

Säikeeseen ylemmäs vinkkinä: fysiikan lakien mukaan kimalainenkaan ei pysy ilmassa. Kondenssiin ilmeisesti ainakin Yanmar ottaa kantaa talvisäilytysohjeessaan pako- ja imuaukon tukkimisella. Kampikammion tuuletus ohjataan imuilmaan niin se tukkeutuu samalla.

Lue lisää

Mutta Gay-Lussacin laki, eli kaasujen tilanyhtälö on takuuvarmasti voimassa. Samoin se on jämpti fakta, että millään tulpalla tai teipillä ei imu- ja pakoaukkoja tukita niin tiiviisti, etteivät tilanyhtälön määräämät paine-erot tasoittuisi lämpötilan vaihdellessa. Ja kun näin käy, menee siitä pienestäkin rakosesta täsmälleen sama määrä vesihöyryä ilman mukana. Kimalaiset eivät ehkä sitten tulpattuun moottoriin lennä.

Ilman lämpötilaa sitä paitsi moottorin sisällä hallitsee moottori itse. Siksi kondensoivat olosuhteet siellä ovat hyvin harvinaisia.

lennä lennä kirjoitti:

Mutta Gay-Lussacin laki, eli kaasujen tilanyhtälö on takuuvarmasti voimassa. Samoin se on jämpti fakta, että millään tulpalla tai teipillä ei imu- ja pakoaukkoja tukita niin tiiviisti, etteivät tilanyhtälön määräämät paine-erot tasoittuisi lämpötilan vaihdellessa. Ja kun näin käy, menee siitä pienestäkin rakosesta täsmälleen sama määrä vesihöyryä ilman mukana. Kimalaiset eivät ehkä sitten tulpattuun moottoriin lennä.

Ilman lämpötilaa sitä paitsi moottorin sisällä hallitsee moottori itse. Siksi kondensoivat olosuhteet siellä ovat hyvin harvinaisia.

Lue lisää

vaikka mentäs täyteen tyhjiöön on mitä? Jos lyöt kumitulpan pakoputkeen ja imuun olettaen, että röörit pitävät niin mistä tiiviissä koneessa vuotaa? kampi- ja nokkakselin akselitiivisteistä vaikka vaan yksihuuliset olis ulospäin niin sitten öljyy pihalle?

kimalainen lentää...

hee, ilmanpaine! kirjoitti:

vaikka mentäs täyteen tyhjiöön on mitä? Jos lyöt kumitulpan pakoputkeen ja imuun olettaen, että röörit pitävät niin mistä tiiviissä koneessa vuotaa? kampi- ja nokkakselin akselitiivisteistä vaikka vaan yksihuuliset olis ulospäin niin sitten öljyy pihalle?

kimalainen lentää...

Lue lisää

Sulla on äärimmäisen yltiöoptimistinen kuva rakenteiden tiiveydestä. Rakenteessa on suuri määrä liitoksia ja tiivisteitä, jotka ovat melko tiiviitä. Jopa niin tiiviitä, ettei käytössä niitä pieniä vuotoja huomaa. Mutta alkaen tavanomaisesta peltirakenteisesta ilmanputsarista, joka vuotaa seulan lailla, muutkin kohdat päästävät pitkäaikaiset paine-erot tasoittumaan. Kokeilisit joskus tehdä jotain ilmatiivistä, niin ymmärtäisit sen vaikeuden.

yritähän kirjoitti:

Sulla on äärimmäisen yltiöoptimistinen kuva rakenteiden tiiveydestä. Rakenteessa on suuri määrä liitoksia ja tiivisteitä, jotka ovat melko tiiviitä. Jopa niin tiiviitä, ettei käytössä niitä pieniä vuotoja huomaa. Mutta alkaen tavanomaisesta peltirakenteisesta ilmanputsarista, joka vuotaa seulan lailla, muutkin kohdat päästävät pitkäaikaiset paine-erot tasoittumaan. Kokeilisit joskus tehdä jotain ilmatiivistä, niin ymmärtäisit sen vaikeuden.

Lue lisää

Oikeassahan tuossa ilmatiiviyshutussa taidat olla, mutta on ihan turha kinastella moottorin absoluuttisesta ilmatiiviydestä.

Huurteen tai veden tiivistymisen eston kannalta riittää, että öljytilassa ei ole jatkuvaa tuuletusta. Pieni ilmanpaineen vaihtelun mukainen tilan hengittäminen ei tuo talven aikana mitenkään häiritsevästi kosteutta tai vettä öljytilaan.

Kesällä moottorin käydessä öljytilan ilmanvaihto on paljon voimakkaampaa ja sen myötä ilman mukana tilaan tulee kosteutta paljon talvikautta enemmän.

30 kirjoitti:

Oikeassahan tuossa ilmatiiviyshutussa taidat olla, mutta on ihan turha kinastella moottorin absoluuttisesta ilmatiiviydestä.

Huurteen tai veden tiivistymisen eston kannalta riittää, että öljytilassa ei ole jatkuvaa tuuletusta. Pieni ilmanpaineen vaihtelun mukainen tilan hengittäminen ei tuo talven aikana mitenkään häiritsevästi kosteutta tai vettä öljytilaan.

Kesällä moottorin käydessä öljytilan ilmanvaihto on paljon voimakkaampaa ja sen myötä ilman mukana tilaan tulee kosteutta paljon talvikautta enemmän.

Lue lisää

Miksipä moottori tosiaan hengittäisi sen vapaammin ison kuin pienen reiän kautta? Ei siitä tuuli puhalla läp. Ainoa, mikä sitä ilmaa vaihtaa, on ilmanpaineen ja lämpötilan muutokset.

Moottorin käydessä ilmaa vaihtuu tietenkin kuutiokaupalla, mutta kun olosuhteet eivät siellä ole kondensoivat, ei vettäkään kerry. Jos ymmärtää edes kastepisteen merkityksen kondenssiveden kertymiseen, on jo pitkällä.