Kovasti ihastunut ujo ja nuori mies

Olen todella kovasti ihastunut erääseen todella kauniiseen nuoreen naiseen, jota näin melko usein vielä jokin aika sitten. Tämä nainen on kaikin puolin aivan uskomattoman kaunis ja vaikuttaa juuri sellaiselta unelmalta, jollaisen olen aina toivonut löytäväni ja saavani itselleni. Pitkä, hoikka, kaikinpuolin kaunis ja upea nainen ja kaiken lisäksi vielä viisas ja älykäskin. Tässä on kuitenkin melkoisen monta mutkaa matkassa, enkä tiedä, miten minun pitäisi niiden suhteen toimia.

Minua mietityttää sellainen asia, että mahtaisikohan tätä naista haitata minun pituuteni? Olen kyllä melkein 185 cm pitkä, mutta lieneeköhän se tässä tapauksessa tarpeeksi? Tämä nainen on nimittäin melkein minun pituiseni (olisiko jotain 180 cm, ehkä), joten mahtaisikohan hän pitää ollenkaan melkein itsensä pitusesta miehestä vai haaveileekohan hän jostain kaksimetrisestä miesystävästä, kun paljon lyhyemmät naisetkin tuntuvat haaveilevan kaksimetrisistä miehistä. Minä olen lisäksi myös ruumiinrakenteeltani aika hoikka ja kun kaikki naiset tuntuvat tykkäävän sellaisista lihaksikkaista miehistä. Lisäksi olen myös ujo, varsinkin aluksi, mutta kyllä sitten olen puheliaampi, kun tutustun ihmisiin paremmin.

Minusta tuntuu, että minulla ei olisi mahdollisuuksia tähän naiseen. Minusta tuntuu, etten näiden ominaisuuksien suhteen kelpaisi hänelle ollenkaan. Olen nyt aikuisiällä saanut kerran kuulla kommenttia ulkonäöstäni yms. eräältä naiselta. Nainen ei sanonut näitä kommentteja minulle itselleni, vaan eräälle henkilölle, joka kertoi ne minulle. Hän oli kuulemma sanonut, että ei voisi ikipäivänä olla minunlaiseni nuoren miehen kanssa. Eipä silti, ei tämä nainen sellainen nainen olekaan, joka saisi minut ihastumismielessä kiinnostumaan, mutta jos tulos on tuollainen "hieman vähemmän" kauniin naisen osalta, niin eipä taida olla lainkaan mahdollisuuksia tämän kaunottaren suhteen.

Lisäksi minusta tuntuu, että olen pilannut omat mahdollisuuteni jo täysin tämän naisen suhteen. Tuntuu, että teen aina kaikki mahdolliset virheet juuri silloin, kun hän on näkemässä, vaikka milloin muullon tahansa en tekisi ikinä sellaisia virheitä. Tuntuu, että mikään asia ei juuri sillä hetkellä onnistu, vaikka milloin muullon tahansa asiat onnistuvat. Hänet nähdessään tuntuu aina siltä, että jalkoihin tulisi yllättäen jotkin 100 kg painot ja jalat tuntuisivat lyijynraskailta. Tuntuu, että kävelytyylikin menee jotenkin sekavaksi ja kädet tärisisivät. Tällaisia tuntemuksia siis tuntuu, mutta en sitten tiedä, että näytänkö myös yhtä hölmöltä juuri silloin. Lisäksi en aina edes uskalla katsoa häntä, jos huomaan hänen katsovan. Niin ihastunut kun olen, mutta ehkä siinä on osaltani myös ujoitta. Jotenkin kai se vain alitajuisesti tuntuu jotenkin vaivautuneelta ja uhkaavalta, vaikka ei tähän mitään syytä varmastikaan ole. En tiedä ollenkaan mitä hän minusta ajattelee. Vihaako hän minua, pitääkö hän minua jonain outona friikkinä vai ajatteleeko minusta mitään sen kummempaa, vai ajatteleeko hän minusta samaa mitä minä ajattelen hänestä? Tuskin ainakaan tuota viimeistä vaihtoehtoa.

En myöskään tunne tätä naista oikeastaan ollenkaan. En edes tiedä sitä, että onko hän vapaa. Toisaalta, jos hän on vapaa, niin miten ihmeessä se voisi olla mahdollista? Miten ihmeessä voisi olla mahdollista, että muut miehet eivät ole häntä poimineet? En vain ole tietääkseni koskaan nähnyt häntä kenenkään miehen seurassa, vaan ainoastaan toisten naisten seurassa, joten kai sitä jotenkin alitajuisesti vain tulee mieleen, että olisikohan hän vapaa. :)
Joo tiedän, eihän tuo tietenkään todista mitään. Myönnettäköön, että kerran kun hän käveli läheltäni niin huomasin, että eipä hänellä näytä sormustakaan olevan. Mutta eihän tuokaan tietenkään mitään todista.

Kaikkein kamalinta on se, että en ollenkaan tiedä, että mitä minun pitäisi tai kannattaisi tällaisessa tilanteessa tehdä. En oikein uskalla lähestyä häntä, koska tässä on niin monta kysymysmerkkiä ilmassa. Tämä ihastumisen tunne on samaan aikaan sekä todella ahdistavaa että todella ihanaa. Toisaalta sitä on aina sellainen ahdistunut tunne, kun on erossa hänestä ja odottaa vain, että milloin näkisi hänet jälleen ja sitten kun näkee, niin on ihan hyvä tunne, mutta ei vain tahdo uskaltaa katsoa, kun ujostuttaa ja ihastuttaa.