Panacod ja bentsovierottautuminen

Alotan uuden topicin tästä silläkin uhalla, että aihetta on palstalla varmasti lukemattomia kertoja käsitelty. Haluun kuitenkin tässä lyhyesti kertoo oman tarinani...

n. 15 sitten sain lievään selkäsärkyyn Panacodeja ja HUPS, koukussa välittömästi. Ne kolahti minuun kuin viina johonkin toiseen. Siitä alko kierre, jota kesti vuosikaudet, Asuin pk-seudulla, joten reseptejä oli helppo haalia ja hakuapteekit valita. Välillä olin "sky high" tilassa, välillä masentunut.

Alotettiin terapia ja sitä kautta sain bentsoja. Tuli pamia, tuli xanoria ja opamoxia, Siinä mulle uusi taivas. Koukussa heti. Tuohon aikaan otin vielä silloin tällöin alkoholia ja siihen alle muutama tabu, niin luulin olleeni taivaassa.

Lopulta tuli romahdus. Kestin tuota helvettiä (näin siitä jälkikäteen voi sanoo) 5 vuotta. Laihduin 42 kiloiseksi, Panacodeja meni päivässä 15-30 kpl, bentsot päälle ... ne oli mun ruokaa, Töistä olin pitkällä saikulla.

Piipaa-autolla mentiin, kun itse soitin apua. Ensin Mariaan, sieltä silloiseen Hesperiaan. Edes laukkua ei tutkittu ja siellä minä aamuyön tunteja pannareita pistelin. Hesperiasta sitten Auroraan suljetulle ja siitä alko vierotus. 3 viikkoa olin siellä ja niistä 2 ensimmäistä oli enemmän kuin helvettiä. Lääkäri sano suoraan, ettei tää ole vierotuspaikka, ett sun pitäis olla Järvenpäässä ... mutta he tekee parhaansa,

Tosiaan 2 viikon päästä alko fyysiset viekkarit helpottaa. 3 viikolla ulkoilemaan ja sitten kotiin. Heitin kaikki lääkkeet pois. Reseptejä en. Muutin paikkakuntaa. Elämä sujui hyvin. Välillä tuli himo tabuihin, mutta selvisin. Kunnes siten tuli se kohtalokas soitto yksityiselle lääkäriasemalle, että jos kokeilis saisko. Ja saihan sitä. 200 kpl Panacodeja tuosta vaan ja eiku pää sekasi. Tää tapahtu n. 3 vuotta sitten.

Sitt sitä onkin taas piisannu. Ihan sama mitä, kunhan jotain saa millä pää menee sekasin tai olo tulee euforiseks. Alkoholia tosin en käytä yhtään. Mutta kaikki tarjolla olevat tabut menee. Oon ollu viikkoja semmosessa "pöhnäsä", etten edes muista kakkia juttuja. Ulospäin käyttäytymiseni on normaalia iloista ja energistä. Kukaan ei arvaa missä helvetissä elän.

Oon omantoimisesti vierottautunu vähentämällä tasasesti sekä tehny kylmät kalkkunat ... oon päässy yli ja päättäny etten koskaan enää.... mutta se niitten pirulaisten henkinen ote. Aina mä vaan sorrun.

Nyt on menossa taas vierottautumisvaihe, kun kaikki on loppu mitä ottais. Tosin varasin huomiselle lääkärin, väärin perustein tietenkin, että jos saisin jotain tätä oloa helpottamaan.

Tarinani kertoo siis sen, että ihan mihin tahansa voi jäädä koukkuun. Joillekin Panacod tai joku betnso ei meinaa mitään, mutta toiselle se voi meinata kaikkea....viaton kokeilu voi pilata vuosia elämästä. Ei voi tietää, mutta jos viitteitä koukkuun jäämisestä huomaa, niin kannattais ajoissa herätä.

Ei oo kiva olla jatkuvassa pöllyssä, miettimässä mistä sais lisää, onko rahaa ja sitt viekkareissa valvoa, hikoilla, palella, itkeä, vapista, saada rytmäreitä, kokea järkyttäviä yläselkäsärkyjä, kokea pahimmat flunssan oireet ja v'ähän vielä jotain muutakin,

Mulla toi ylläoleva on eessä, ellen saa sitä siirrettyy huomisella lääkärikäynnillä. Mutta AJATELKAA ennen ku alatte käyttää.... ihan tosi.

Näin teille kirjotteli alkoholia käyttämätön, mutta sitäkin pahempi 40-vuotias lääkenarkki nainen, joka yrittää tän kaiken helvetin keskellä vielä töiskin käydä.