Hengenvaarallisia osia Bavaris

Eikö sen HR:n uppoaminen satamassa johtunut auki jätetystä vessan hanasta?

Opetus: Oli vene mikä tahansa, ei kannata jättää hanaa auki, jos pönttö on vesilinjaa alempana. Joka veneessä on laponesto, mutta sen pieni kumitutti kannattaa silloin tällöin putsata. Jos kumitutti on p--n tukkima, laponesto ei toimi.

Messinkiset helat vesilinjan alapuolella on tietysti turvallisuusriski, mutta sisäjärvillä ja sisämerellä korroosio on vähäistä (makeassa vedessä kaiketi olematonta). Valitettavasti venetarvikemyymälätkin kauppaavat LVI-alan vesijohtoheloja. Ne voivat olla suolaisille vesille purjehdittaessa hengenvaarallisia messingin korroosion takia.
Varmin läpivientien materiaali on pronssi tai kuituvahvisteiset muovit.

Eiköhän suuri osa Bavoista olisi jo uponnut jos tuo on todellinen ongelma..., voidaan myös todeta että hemmetin moinen määrä veneitä kelluu mätien letkujen varassa, vai uskooko joku että pohjaventtiilit suljetaan kun vene on jätetty poijuun ja/tai kotisatamaan ?

Vernichklung kirjoitti:

Eiköhän suuri osa Bavoista olisi jo uponnut jos tuo on todellinen ongelma..., voidaan myös todeta että hemmetin moinen määrä veneitä kelluu mätien letkujen varassa, vai uskooko joku että pohjaventtiilit suljetaan kun vene on jätetty poijuun ja/tai kotisatamaan ?

Lue lisää

Itse ainakin suljen.

Uteliiaana tsekkasin hanojen vähittäismyyntihintoja.



http://www.force4.co.uk/703/Blakes-Lavac-Taylors-3-4---Inlet-Seacock.html
132 euroa

http://www.force4.co.uk/9381/Forespar-Marelon-Plastic-Seacocks.html
62 euroa

Vastaavan kokoinen messinkinen kuulaventtiili maksaa rautakaupassa n. 10-20 euroa.

Maritimin AISI 316 ¾” kuulaventtiilin hinta näkyy olevan 43 euroa, mutta AISI 316 on huono materiaali vesilinjan alapuolisiin läpivienteihin Itämerta suolaisemmilla vesillä. Hst syöpyy lämpimässä suolavedessä, joskin messinkiä hyvin paljon hitaammin.

Kumma, ettei meikäläisten venetarvikeliikkeiden kauppaamissa läpivientiheloissa ole tuoteselostusta käytetyistä materiaaleista eikä varoituksia niiden suolavesikorroosiosta.

Kun selailin saksalaisen Svb:n uutta luetteloa huomasin esim., että hst-ankkurikettingin kohdalla oli huomautus, ettei se sovellu lämpimille suolavesille kuten Välimerelle tai Karibialle, jonne Svb suosittelee galvanoitua kettinkiä! Aina ei kalliimpi vaihtoehto ole parempi!

Heh heh. On papalla into päällä :)

"En muuten usko, että säästö helaa kohti olisi vain "muutamia euroja per läpivienti". Katsokaa itse paljonko esim. Blaken pronssinen läpivientihana tai Marelon-hana maksaa "

Monikohan tavallisen cruiser-veneen venevalmistaja käyttää noita Blaken läpivientejä tai Marelon-valmisteita. Taitaa maailman cruisereista alle prosentista nuo löytyä.

Bavarioita on maailman merillä jo noin 30.000 venettä. Venemäärään nähden on todella hyvin pärjännyt.

hintatsekkausta kirjoitti:

Uteliiaana tsekkasin hanojen vähittäismyyntihintoja.



http://www.force4.co.uk/703/Blakes-Lavac-Taylors-3-4---Inlet-Seacock.html
132 euroa

http://www.force4.co.uk/9381/Forespar-Marelon-Plastic-Seacocks.html
62 euroa

Vastaavan kokoinen messinkinen kuulaventtiili maksaa rautakaupassa n. 10-20 euroa.

Maritimin AISI 316 ¾” kuulaventtiilin hinta näkyy olevan 43 euroa, mutta AISI 316 on huono materiaali vesilinjan alapuolisiin läpivienteihin Itämerta suolaisemmilla vesillä. Hst syöpyy lämpimässä suolavedessä, joskin messinkiä hyvin paljon hitaammin.

Kumma, ettei meikäläisten venetarvikeliikkeiden kauppaamissa läpivientiheloissa ole tuoteselostusta käytetyistä materiaaleista eikä varoituksia niiden suolavesikorroosiosta.

Kun selailin saksalaisen Svb:n uutta luetteloa huomasin esim., että hst-ankkurikettingin kohdalla oli huomautus, ettei se sovellu lämpimille suolavesille kuten Välimerelle tai Karibialle, jonne Svb suosittelee galvanoitua kettinkiä! Aina ei kalliimpi vaihtoehto ole parempi!

Lue lisää

Ihan vaan tiedoksi, että Blakesin hanat ja läpivennit tehdään nykyään messingistä.

http://www.blakes-lavac-taylors.co.uk/faqs4.htm
Q Material specification used on the Blakes seacocks
A The body and plug are made of DZR1 (BSEN 1982 CC752C). A dezincification resistant *BRASS* for die casting

(korostus minun)

hintatsekkausta kirjoitti:

Uteliiaana tsekkasin hanojen vähittäismyyntihintoja.



http://www.force4.co.uk/703/Blakes-Lavac-Taylors-3-4---Inlet-Seacock.html
132 euroa

http://www.force4.co.uk/9381/Forespar-Marelon-Plastic-Seacocks.html
62 euroa

Vastaavan kokoinen messinkinen kuulaventtiili maksaa rautakaupassa n. 10-20 euroa.

Maritimin AISI 316 ¾” kuulaventtiilin hinta näkyy olevan 43 euroa, mutta AISI 316 on huono materiaali vesilinjan alapuolisiin läpivienteihin Itämerta suolaisemmilla vesillä. Hst syöpyy lämpimässä suolavedessä, joskin messinkiä hyvin paljon hitaammin.

Kumma, ettei meikäläisten venetarvikeliikkeiden kauppaamissa läpivientiheloissa ole tuoteselostusta käytetyistä materiaaleista eikä varoituksia niiden suolavesikorroosiosta.

Kun selailin saksalaisen Svb:n uutta luetteloa huomasin esim., että hst-ankkurikettingin kohdalla oli huomautus, ettei se sovellu lämpimille suolavesille kuten Välimerelle tai Karibialle, jonne Svb suosittelee galvanoitua kettinkiä! Aina ei kalliimpi vaihtoehto ole parempi!

Lue lisää

Toisin sanoen bavariua maksaa noista osista noin: 26/12/4 Euroa.

Eli ei se säästö per läpivienti ole kuin luokkaa 10€

brassaillaan kirjoitti:

Ihan vaan tiedoksi, että Blakesin hanat ja läpivennit tehdään nykyään messingistä.

http://www.blakes-lavac-taylors.co.uk/faqs4.htm
Q Material specification used on the Blakes seacocks
A The body and plug are made of DZR1 (BSEN 1982 CC752C). A dezincification resistant *BRASS* for die casting

(korostus minun)

Lue lisää

Tuo messinkin onkin ok, speksi takaa, ettei sinkkikato uhkaa. Messinkiä on monenlaista, pronsseja vielä paljon laajempi kirjo. Eri pronssilajeissa ei edes tärkeimmät seosmetallit ole samoja, messingeissä sentään on aina kyseessä joku kupari/sinkki-seos.

brassaillaan kirjoitti:

Ihan vaan tiedoksi, että Blakesin hanat ja läpivennit tehdään nykyään messingistä.

http://www.blakes-lavac-taylors.co.uk/faqs4.htm
Q Material specification used on the Blakes seacocks
A The body and plug are made of DZR1 (BSEN 1982 CC752C). A dezincification resistant *BRASS* for die casting

(korostus minun)

Lue lisää

"....If zinc is leached from brass by sea water corrosion, the brass will become porous and fail. DZR1 resists the zinc removal and is approved by Lloyds if used in a marine environment.
The seacock bolts are manufactured from Phosphor bronze."

dfghjklöo kirjoitti:

Toisin sanoen bavariua maksaa noista osista noin: 26/12/4 Euroa.

Eli ei se säästö per läpivienti ole kuin luokkaa 10€

Kerro vielä, miten laskit bavan säästön läpivientiä kohti. Ei se varmaankaan ollut Blaken hanan ja LVI-messinkihanan erotus.
Montako rungon läpivientihanaa jossain keskikoon Bavariassa on eli mikä on säästö venettä kohti?

Kurja juttu Bavarialle, jos saksalaislehden "paljastus" pitää paikkansa. Kannattikohan pieni kustannussäästö sittenkään? Ei kannattanut ainakaan se liian pienten aluslevyjen käyttö kölipulteissa.

"se, jossa on punaiseksi maalattu kahva ja kromattu pallo sisällä"

Tuostako sitten tunnistaa veneeseen kuulumattoman hanan? Minulla on tuollaiset vessan hanat eikä niissä näy mitään vikaa, ja tuli runkokatsastettuakin seurassa viime vuonna.

Lokin läpivienneistä ei ole väitelty täällä lainkaan.

24 kirjoitti:

Heh heh. On papalla into päällä :)

"En muuten usko, että säästö helaa kohti olisi vain "muutamia euroja per läpivienti". Katsokaa itse paljonko esim. Blaken pronssinen läpivientihana tai Marelon-hana maksaa "

Monikohan tavallisen cruiser-veneen venevalmistaja käyttää noita Blaken läpivientejä tai Marelon-valmisteita. Taitaa maailman cruisereista alle prosentista nuo löytyä.

Bavarioita on maailman merillä jo noin 30.000 venettä. Venemäärään nähden on todella hyvin pärjännyt.

Lue lisää

En tiedä miten on veneissä yleensä, mutta mun vanhassa Antillassani oli Blaken venttiilit. Samaten on ainakin Swaneissa ja Balticeissa. Nykyisessä paatissani on tehdasasennetut marelon-läpivientihanat.

Joku muukin oli ehkä mukana Kolumbuksen muistopurjehdus- ARC:ssa, jossa eräs suomalaisvene oli vähällä upota Las Palmasin satamassa pohjaventtiilin pettämisen takia. Alkuperäinen pohjaventtiili oli messinkiä. Miksi sama virhe pitäisi toistaa nykyaikana? Pitääkö odottaa henkilövahinkoja? Vähin mitä odottaisi valmistajalta, on tiedottaminen.

Jos Bavoja on tehty 30.000, se on aika vähän autoteollisuuteen verrattuna. Jos auton oleellinen osa todetaan virheelliseksi, kaikki kutsutaan korjattaviksi, vaikka sarjat ovat paljon suuremmat (vrt esim. Toyota). Ehkäpä kaikki 30.000 Bavaa kutsutaan pohjaventtiilien vaihtoon ennen kalliimpia seuraamuksia??

Die Yachtin papat? kirjoitti:

En tiedä miten on veneissä yleensä, mutta mun vanhassa Antillassani oli Blaken venttiilit. Samaten on ainakin Swaneissa ja Balticeissa. Nykyisessä paatissani on tehdasasennetut marelon-läpivientihanat.

Joku muukin oli ehkä mukana Kolumbuksen muistopurjehdus- ARC:ssa, jossa eräs suomalaisvene oli vähällä upota Las Palmasin satamassa pohjaventtiilin pettämisen takia. Alkuperäinen pohjaventtiili oli messinkiä. Miksi sama virhe pitäisi toistaa nykyaikana? Pitääkö odottaa henkilövahinkoja? Vähin mitä odottaisi valmistajalta, on tiedottaminen.

Jos Bavoja on tehty 30.000, se on aika vähän autoteollisuuteen verrattuna. Jos auton oleellinen osa todetaan virheelliseksi, kaikki kutsutaan korjattaviksi, vaikka sarjat ovat paljon suuremmat (vrt esim. Toyota). Ehkäpä kaikki 30.000 Bavaa kutsutaan pohjaventtiilien vaihtoon ennen kalliimpia seuraamuksia??

Lue lisää

Minkä merkkinen se suomalaisvene on, joka oli vähällä upota Las Palmasissa, kun pohjaventtiili pettì? Kutsuiko veneen valmistaja kaikki valmistamansa veneet korjattavaksi, kuten odotat Bavarian tekevän?

vainoharhainen? kirjoitti:

"se, jossa on punaiseksi maalattu kahva ja kromattu pallo sisällä"

Tuostako sitten tunnistaa veneeseen kuulumattoman hanan? Minulla on tuollaiset vessan hanat eikä niissä näy mitään vikaa, ja tuli runkokatsastettuakin seurassa viime vuonna.

Lokin läpivienneistä ei ole väitelty täällä lainkaan.

Lue lisää

Vaikea sanoa riittääkö tuo tunnisteeksi.

Mun paattiin asennettiin tuollainen punakahvainen hana ennenkuin lähdin seilaamaan pallon ympäri. Kun vene oli ylhäällä Whangareissa Uudessa-Seelannissa, hana vaihdettiin korroosion takia. Se oli sitä ennen jumittunut liikkumattomaksi. Kromikerros oli irronnut kuulasta ja läpivienti katkesi irrotuksessa, koska oli muuttunut hauraaksi. Onneksi ei pettänyt merellä.

En ole niinkään varma, että veneseuran runkokatsastajalla on kovin suurta asiantuntemusta. Onneksi kuitenkin murtovesiemme suolapitoisuus on niin matala, ettei mitkään punakahvahanat tuottane ongelmia. Kannattaa kuitenkin miettiä asiaa, jos suunnittelee lähtevänsä Välimerelle, Karibialle tai kauemmaksi.

2+7 kirjoitti:

Minkä merkkinen se suomalaisvene on, joka oli vähällä upota Las Palmasissa, kun pohjaventtiili pettì? Kutsuiko veneen valmistaja kaikki valmistamansa veneet korjattavaksi, kuten odotat Bavarian tekevän?

Lue lisää

En viitsi kertoa vanhan veneen merkkiä, kun en varmuudella tiedä oliko pohjaventtiili sittenkään alkuperäinen vai esim. edellisen omistajan tekemä jälkiasennus. Tieto "alkuperäisestä" perustui kuulopuheisiin. En itse käynyt veneen sisällä. Vene on myöhemmin tuhoutunut, mutta ei läpivientihelan takia. Ko venevalmistaja on lopettanut veneiden valmistuksen ajat sitten.

Kun ostaa käytetyn veneen, edellisten omistajien tekemistä jälkiasennuksista saa yleensä puutteellista tai ei mitään tietoa.

Mielestäni on ongelma, että tällaisissa tuotteissa (kuten pohjaventtiilit) ei ole merkintää korroosion kestosta eikä edes valmistajan leimaa. En usko, että venetarvikeliikkeen myyjäkään tietää, onko myytävät runkoläpivientihelat ja sulkuventtiilit korroosiolle altista metallia vai ei. Mistä sinäkään voit tietää esim. kromatun messinkihanan soveltuvuuden suolaveteen?

Vernichklung kirjoitti:

Eiköhän suuri osa Bavoista olisi jo uponnut jos tuo on todellinen ongelma..., voidaan myös todeta että hemmetin moinen määrä veneitä kelluu mätien letkujen varassa, vai uskooko joku että pohjaventtiilit suljetaan kun vene on jätetty poijuun ja/tai kotisatamaan ?

Lue lisää

Suljen aina kaikki pohjaventtiilit,kun veneeni jää ilman vartiointia hiukankin pidemmäksi aikaa. Luulisin,että melkein kaikissa veneissä tehdään niin. Olenko väärässä?

Ei tuo mainostamasi Marelon-hanakaan ihan ongelmaton ole:

http://www.c34.org/valves.html

Gulffinn kirjoitti:

Suljen aina kaikki pohjaventtiilit,kun veneeni jää ilman vartiointia hiukankin pidemmäksi aikaa. Luulisin,että melkein kaikissa veneissä tehdään niin. Olenko väärässä?

Luulenpa, että pienessä vähemmistössä veneistä hanoja suljetaan oikeastaan koskaan. Perustan epäilyn yleiseen ihmistuntemukseen ja toisaalta siihen, että katsastuksissa tapaan joka vuosi jumittuneita hanoja ja ne ovat POIKKEUKSETTA jumittuneet auki-asentoon. Enkä toisaalta vielä kertaakaan ole kohdannut suljettua hanaa tarkistaessani niitä, minkä teen aina katsastaessani. Septin pohjahana taitaa olla poikkeus, onneksi :)

30 kirjoitti:

Luulenpa, että pienessä vähemmistössä veneistä hanoja suljetaan oikeastaan koskaan. Perustan epäilyn yleiseen ihmistuntemukseen ja toisaalta siihen, että katsastuksissa tapaan joka vuosi jumittuneita hanoja ja ne ovat POIKKEUKSETTA jumittuneet auki-asentoon. Enkä toisaalta vielä kertaakaan ole kohdannut suljettua hanaa tarkistaessani niitä, minkä teen aina katsastaessani. Septin pohjahana taitaa olla poikkeus, onneksi :)

Lue lisää

KATSASTAESSANI??? Mitä ihmettä? Suoritatko siis katsastuksen niin että ihan oikeasti köljäät ihmisten veneiden kaapeissa ja pilsseissä? Voi luoja.

Katsastus on toimenpide joka suoritetaan istahtamalla veneen OMISTAJAN kanssa, säästä riippuen, joko sitloodaan tai kajuutan sohvalle. OMISTAJAN tehtävänä on ostaa munkit ja keittää kahvit. KATSASTAJAN tehtävänä on ruksia se kuponki. JOS joku detalji erityisesti kiinnostaa, niin se tarkistetaan KYSYMÄLLÄ asiaa siltä OMISTAJALTA. EI köyrimällä ja kohnimalla veneen säilytystiloissa. Hiukan herrasmiesmäisyyttä, pyydän!

Aika pitkään ne kielsi köliongelman olemassaolonkin.

Kai ne joutuu rosikseen kun ensimmäiset ihmiset kuolevat
veneen uppoamisen seurauksena. Sit pitää taas parantaa
imagoa seuraavat viisi vuotta. Kylää sekunda läpiviennin
käyttäminen kannattaa.

VIIS IHMISHENGISTÄ KUNHAN TULEE VOITTOA

Vessanhanoissani on punaiset kahvat, mutta ne ovat sellaiset pyöreät kierrettävät kahvamallit. Mikä materiaali ja millainen se mahtaa olla ominaisuuksiltaan?

Punainen? kirjoitti:

Vessanhanoissani on punaiset kahvat, mutta ne ovat sellaiset pyöreät kierrettävät kahvamallit. Mikä materiaali ja millainen se mahtaa olla ominaisuuksiltaan?

http://www.yachtingmonthly.com/plus/527314/essential-seacock-checks

Punainen? kirjoitti:

Vessanhanoissani on punaiset kahvat, mutta ne ovat sellaiset pyöreät kierrettävät kahvamallit. Mikä materiaali ja millainen se mahtaa olla ominaisuuksiltaan?

Tässä muutama valikoitu linkki läpivientihanoista. Kannattaa lukea!


Hyvä artikkeli, paljon kuvia:
www.paulstevenssurveys.com/upload/Seacocks.pdf

“The quality of the nickel coated brass bodies can be questionable and unsuitable for marine use, current ISO standards state they are suitable for 5 years. However they are the most commonly found seacocks on craft and benefit from being easy to use and identify whether they are open or closed”.
http://www.rpmarinesurveys.co.uk/p/seacock-issues


kuvasarja vanhan läpiviennin irroituksesta:
http://www.sailnet.com/forums/gear-maintenance/69291-removing-old-corroded-seacocks.html

tietoisku sulkuhanoista (englanniksi):
http://www.sailingmates.com/seacock thru hull.htm

asiatietoa! kirjoitti:

Tässä muutama valikoitu linkki läpivientihanoista. Kannattaa lukea!


Hyvä artikkeli, paljon kuvia:
www.paulstevenssurveys.com/upload/Seacocks.pdf

“The quality of the nickel coated brass bodies can be questionable and unsuitable for marine use, current ISO standards state they are suitable for 5 years. However they are the most commonly found seacocks on craft and benefit from being easy to use and identify whether they are open or closed”.
http://www.rpmarinesurveys.co.uk/p/seacock-issues


kuvasarja vanhan läpiviennin irroituksesta:
http://www.sailnet.com/forums/gear-maintenance/69291-removing-old-corroded-seacocks.html

tietoisku sulkuhanoista (englanniksi):
http://www.sailingmates.com/seacock thru hull.htm

Lue lisää

Se Maritimin myymä venttiili on juuri tuota VÄÄRÄÄ materiaalia CW617N:
http://kauppa.maritimshops.fi/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=9515023125
Ei kestä suolavettä. Noita taitaa olla täällä vähän joka toisessa veneessä.

Edellisessä viestissä oli hyvä selvitys kuvien kanssa
www.paulstevenssurveys.com/upload/Seacocks.pdf

14 + 6 = 20 kirjoitti:

Se Maritimin myymä venttiili on juuri tuota VÄÄRÄÄ materiaalia CW617N:
http://kauppa.maritimshops.fi/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=9515023125
Ei kestä suolavettä. Noita taitaa olla täällä vähän joka toisessa veneessä.

Edellisessä viestissä oli hyvä selvitys kuvien kanssa
www.paulstevenssurveys.com/upload/Seacocks.pdf

Lue lisää

Onneksi murtovesi on lähes suolatonta!

Jos aikoo purjehtia Itämeren ulkopuolelle, nuo korroosiolle alttiit läpiviennit kannattaisi kyllä vaihtaa! Tuntuu ainakin mukavammalta, jos läpivientihanoihin voi luottaa.

Aika monessa paatissa taitaa olla hanat jumissa, kun ei ole tullut kokeiltua. Hyvä, jos Bavarian moka herätti muidenkin venemerkkien omistajat tsekkaamaan läpivientien metallin laadun ja hanojen kunnon.

Punainen? kirjoitti:

Vessanhanoissani on punaiset kahvat, mutta ne ovat sellaiset pyöreät kierrettävät kahvamallit. Mikä materiaali ja millainen se mahtaa olla ominaisuuksiltaan?

minulla on kestänyt 25 vuotta nuo punaiset kahvavanttiilit. Syöpymisiä ei päälle näy ainakaan

yngudoi676 kirjoitti:

minulla on kestänyt 25 vuotta nuo punaiset kahvavanttiilit. Syöpymisiä ei päälle näy ainakaan

Kuinka kauan uskaltaa mennä huoletta? Onko noita hajonnut vaikka päälle päin ei näy yhtään mitään? Miten tää asia on oikeasti?

näillä mennään kirjoitti:

Kuinka kauan uskaltaa mennä huoletta? Onko noita hajonnut vaikka päälle päin ei näy yhtään mitään? Miten tää asia on oikeasti?

Jos veneesi on katsastettu, tarkistetaan venttiilit 5 vuoden välein runkokatsastuksessa. Tarkista kuitenkin myös itse venttiilit joka vuosi ennen vesille laskua. Venttiilien tulee toimia moitteetta. Alhaalta katsottaessa ei saa näkyä syöpymiä. Kokeile alhaalta päin venttiilin sisäpinnan tasaisuutta L-päisellä metallipuikolla. Yritä vääntää venttiili poikki ylhäältä päin. Sen pitää kestää reilun väännön. Päältä päin siisti venttiili ei kerro välttämättä mitään sisäpuolen kunnosta.

näillä mennään kirjoitti:

Kuinka kauan uskaltaa mennä huoletta? Onko noita hajonnut vaikka päälle päin ei näy yhtään mitään? Miten tää asia on oikeasti?

Eräässä aikaisemmassa veneessäni hanat olivat jumissa. Kun sitten yritin kevätkunnostuksessa huoltaa niitä ja naputtelin vasaralla, sulkuhana katkesi. Se oli aivan hauras. Vaihdoin kaikki läpiviennit. Omaan veneeseeni en asentaisi messinkiheloja vain siksi, että ne ovat halpoja ja että niitä on venetarvikeliikkeen hyllyssä.

On varmaankin mahdoton saada minkäänlaisia tilastoja läpivientien pettämisistä. Eihän vakuutusyhtiöt halua julkaista edes venemerkkikohtaisia korjaustilastoja köli, runko, peräsin eikä mastovaurioistakaan. Miksi, ihmettelen sitä.

missä tilasto? kirjoitti:

Eräässä aikaisemmassa veneessäni hanat olivat jumissa. Kun sitten yritin kevätkunnostuksessa huoltaa niitä ja naputtelin vasaralla, sulkuhana katkesi. Se oli aivan hauras. Vaihdoin kaikki läpiviennit. Omaan veneeseeni en asentaisi messinkiheloja vain siksi, että ne ovat halpoja ja että niitä on venetarvikeliikkeen hyllyssä.

On varmaankin mahdoton saada minkäänlaisia tilastoja läpivientien pettämisistä. Eihän vakuutusyhtiöt halua julkaista edes venemerkkikohtaisia korjaustilastoja köli, runko, peräsin eikä mastovaurioistakaan. Miksi, ihmettelen sitä.

Lue lisää

Sama juttu. Läpivienti katkesi rungon kohdalta, kun yritin vuosia sitten kiertää 1½" sulkuhanaa irti läpiviennistä edellisestä veneestäni. Enkä ehtinyt edes kovin lujaa vääntää.

Jos läpiviennissä ei näy sitä CR-merkintää, kannattaa varmasti vaihtaa 5 v käytön jälkeen.

C/R kirjoitti:

Jos veneesi on katsastettu, tarkistetaan venttiilit 5 vuoden välein runkokatsastuksessa. Tarkista kuitenkin myös itse venttiilit joka vuosi ennen vesille laskua. Venttiilien tulee toimia moitteetta. Alhaalta katsottaessa ei saa näkyä syöpymiä. Kokeile alhaalta päin venttiilin sisäpinnan tasaisuutta L-päisellä metallipuikolla. Yritä vääntää venttiili poikki ylhäältä päin. Sen pitää kestää reilun väännön. Päältä päin siisti venttiili ei kerro välttämättä mitään sisäpuolen kunnosta.

Lue lisää

Joo, kyllä nämä 5 v. välein tehdyt runkokatsastukset ovat tuttuja. Kerropa tsekkaako katsastaja edes noiden punakahvaisten sulkuhanojen merkintöjä. Eikö väärä eli CW-merkintäinen hana pitäisi uusia 5 vuoden välein? Vääntääkö tai potkiiko katsastaja sulkuhanoja todetakseen niiden mahdollisen haurauden?
Minun havaintoni mukaan katsastaja tsekkaa, että letkuissa on tuplat letkunkiristäjät. Joku ehkä saattaa kokeilla onko kahva jumittunut. Katsastuksessa on tietääkseni mennyt läpi sellainen kierrettävä messinkihana, joka oli hapettunut toimimattomaksi (kaverini osti "katsastetun" veneen, jonka sulkuhanat osoittautuivat ala-arvoisiksi).

Pitäisikö katsastajia kouluttaa vähän enemmän?

Tuossa YM:n jutussa oli ohje, mitä veneen valmistajalta pitää kysyä. On kumma kun valmistaja ei itse vapaaehtoisesti kerro läpivientiensä korroosion kestosta!
Aiemmassa linkissä todettiin, että nikkelipäällysteisten messinkihanojen (joita siis Bavaria kertoo käyttävänsä) laatu on kyseenalainen ja sopimaton merikäyttöön, ISO standardien mukaan ne kuitenkin sopisivat viiden vuoden kestoiseen käyttöön.

Ainakaan oman veneeni lokianturin läpivienti ei ole metallia eikä siksi korroosio-ongelmaa. Ovatko metalliset lokin läpiviennit yleisiä? Onko niissä käytetty korroosioaltista messinkiä?


YM:
"Ask the builder the following questions:

Can you please confirm that ALL the components used in the seacock assemblies are in compliance with ISO 9093-1 in terms of their corrosion resistance.

Can you please confirm the European CW designation for the materials used in ALL the components in the seacock assemblies? (Once this number is known the exact composition of the alloy and thus the component's suitability for saltwater use can be established)."

Eikö "vaahtoaminen" sentään ole tunnetason termi? Keskustelu on ollut harvinaisen asiallista.
Minusta on oikein hyvä, että syöpyvien sulkuventtiilien ongelma on tuotu purjehtijoiden tietoisuuteen. Muistelen, että samasta aiheesta on keskusteltu ennenkin, mutta ilman Bavariaa ja siksi laimeammin. Ehkä tuo saksalaismerkki on monelle jonkinlainen tunneasia ja sen ansiosta vasta nyt mielenkiinto korroosio-ongelmiin on saatu heräämään.
Tarkistakaa ja tarvittaessa uusikaa läpivientihananne ennen vesillelaskua!

asiallista on ollut kirjoitti:

Eikö "vaahtoaminen" sentään ole tunnetason termi? Keskustelu on ollut harvinaisen asiallista.
Minusta on oikein hyvä, että syöpyvien sulkuventtiilien ongelma on tuotu purjehtijoiden tietoisuuteen. Muistelen, että samasta aiheesta on keskusteltu ennenkin, mutta ilman Bavariaa ja siksi laimeammin. Ehkä tuo saksalaismerkki on monelle jonkinlainen tunneasia ja sen ansiosta vasta nyt mielenkiinto korroosio-ongelmiin on saatu heräämään.
Tarkistakaa ja tarvittaessa uusikaa läpivientihananne ennen vesillelaskua!

Lue lisää

Kyllä, kyllä. Keskustelu on ollut asiallista. Tuo "vaahtoaminen" ja koko edellinen viestini viittasi ketjun aloitusviestiin. Siinä joko kirjoittajan harkintakyky petti tai sitten siinä purettiin antipatioita Bavariaa kohtaan.

Vielä uudestaan. On ollut asiallinen keskustelu ja tärkeäkin, moni varmaan keväällä tarkistaa läpiviennit aiempaa huolellisemmin, ehkä vaihtaakin niitä.

Hoito toimenpiteenä vai Hoitotoimenpiteenä

Ällös Mikko välitä, kyseinen 17 20 taisi antaa tuossa viestissä kaikkensa, mitä annettavissa palstalle on. Sen sijaan oma viestisi oli ihan täyttä asiaa, josta on varmasti hyötyä monelle epäkelvon läpivientiventtiilin omistajalle.

Saksalaislähteen suullisen tiedon mukaan tehdas pyrkii säästämään kaikissa mahdollisissa materiaalikuluissa. Siksi kuulemma peräsinakseleiden pittuuttakin lyhennettiin, vaikka se olisi ollut tukevuuden kannalta haitaksi. Joku asiaa paremmin tunteva voisi tsekata ulottuiko aikaisempien mallien peräsinakseli kanteen asti ja onko akseli nyt todella lyhyempi.

Ymmärrän kyllä, että venetuotannon hintakilpailu on pakottanut tekemään kustannussäästöjä. Ehkäpä läpivientien materiaali on vain yksi esimerkki.

hintakilpailua kirjoitti:

Saksalaislähteen suullisen tiedon mukaan tehdas pyrkii säästämään kaikissa mahdollisissa materiaalikuluissa. Siksi kuulemma peräsinakseleiden pittuuttakin lyhennettiin, vaikka se olisi ollut tukevuuden kannalta haitaksi. Joku asiaa paremmin tunteva voisi tsekata ulottuiko aikaisempien mallien peräsinakseli kanteen asti ja onko akseli nyt todella lyhyempi.

Ymmärrän kyllä, että venetuotannon hintakilpailu on pakottanut tekemään kustannussäästöjä. Ehkäpä läpivientien materiaali on vain yksi esimerkki.

Lue lisää

Kyllä on törkeää, jos Bavaria todella yrittää säästää kaikissa mahdollisissa materiaalikuluissa! Kyllä sen pitäisi maksaa reilusti pyydetty hinta kaikille alihankkijoille ja osatoimittajille. Näin veneistä saataisiin kalliimpia loppuhinnaltaan ja siten laadukkaampia.

Maksuhaluinen kirjoitti:

Kyllä on törkeää, jos Bavaria todella yrittää säästää kaikissa mahdollisissa materiaalikuluissa! Kyllä sen pitäisi maksaa reilusti pyydetty hinta kaikille alihankkijoille ja osatoimittajille. Näin veneistä saataisiin kalliimpia loppuhinnaltaan ja siten laadukkaampia.

Lue lisää

Voitko sanoa, ettei standardien mukaisesti merivettä kestävä läpivienti olisi laadukkaampi kuin se halpa vesijohtoveteen tarkoitettu? Peräsinakseli ehkä kestää lyhennettynäkin, tai sitten ei.

hintakilpailua kirjoitti:

Saksalaislähteen suullisen tiedon mukaan tehdas pyrkii säästämään kaikissa mahdollisissa materiaalikuluissa. Siksi kuulemma peräsinakseleiden pittuuttakin lyhennettiin, vaikka se olisi ollut tukevuuden kannalta haitaksi. Joku asiaa paremmin tunteva voisi tsekata ulottuiko aikaisempien mallien peräsinakseli kanteen asti ja onko akseli nyt todella lyhyempi.

Ymmärrän kyllä, että venetuotannon hintakilpailu on pakottanut tekemään kustannussäästöjä. Ehkäpä läpivientien materiaali on vain yksi esimerkki.

Lue lisää

Ai että oikein saksalaista suullista tietoa, no joka tapauksessa saksalaista todellista tietoa on että Jefan laakerein varustettu peräsinakseli ylettyy kyllä ihan istuinlaatikon turkkiin asti, taas on laadukasta keskustelua tarjolla....

Katkaise huhulta sii kirjoitti:

Ai että oikein saksalaista suullista tietoa, no joka tapauksessa saksalaista todellista tietoa on että Jefan laakerein varustettu peräsinakseli ylettyy kyllä ihan istuinlaatikon turkkiin asti, taas on laadukasta keskustelua tarjolla....

Lue lisää

En ole nähnyt Bavarian peräsinakselia komponenttina, mutta uskoisin akselissa olevan kaksi päätä.

Ihmisiä on erilaisia. Aloittajalla taisi olla oma lehmä ojassa, ei siinä varmaan tee mieli jarrutella jos ja kun on kokenut tulleensa huijatuksi.
Tosin monella on oma lehmä ojassa.
Menee nyt tarkastukseen vanhavanha, ja uusivanha. Toivottavasti ei niistä löydy yllätystä.

Joo, olet kuin jänis ja selviät panemalla pääsi pensaaseen.

Omassa veneessä olen vaihtanut kaikki läpiviennit, koska hanat jumittuivat korroosion takia. Ne punaiseksi maalatut kahvat ruostuivat jo muutamassa vuodessa. Yksi läpivientihanoista hajosi murusiksi, kun sitä irroitettiin.

Ongelmaa ei ole olemassa nimimerkille 30 vain, koska hän ei ole itse nähnyt - tai on venekauppias.

Nyt olet ymmärtänyt väärin! Ei kai kukaan ole "vaatinut" Blakea tai Marelonia Bavariaan eikä mihinkään muuhunkaan veneeseen.

Mainitsemasi Blake- ja Marelon-merkkiset hanat näyttävät olleen asiantuntijoiden suosittelemia (luepa viestien linkit vielä kertaalleen!). Ainakin Nautor ja Baltic ovat käyttäneet nimenomaan Blaken läpivientihanoja. Ilmeisesti myös E.Antinoja käytti Blakea sekä puu- että lasikuituveneissään (S&S 6,6 ja Antillat). Marelon-hanoja suositellaan erityisesti metallirunkoisiin veneisiin.

Yachting Monthly-lehti otti purjeveneiden läpivientihanojen vakavat korroosio-ongelmat viime vuonna esille ja julkaisi myös muutamia youtube-videoita niistä.
Messinkihanoissa pitäisi olla merkintä CR (=corrosion resistant), joka merkitsee korroosiokestävyyttä. Halpoja CW-merkittyjä messinkihanoja ei ole tarkoitettu merikäyttöön. Katsoitko messuveneiden hanojen merkintöjä?

Verraten kalliita Blaken hanoja tuskin asennetaan uusiin massatuotannon veneisiin, joissa hintakilpailun takia pyritään säästämään kaikkia mahdollisia valmistuskustannuksia.

Bavaria ei suinkaan ole ainoa tehdas, joka käyttää halpoja niklattuja tai kromattuja messinkihanoja, koska CE-standardit eivät niitä ehdottomasti kiellä. YM:n mukaan CW merkityt hanat tulisi vaihtaa 3-5 vuoden kuluessa (koskee ilmeisesti suolaisilla vesillä purjehtivia). Googlella löydät runsaasti asiatietoa tästä aiheesta. Hyvä, että asia otettiin esille. Moni purjehtija ei tiennyt hanojen korroosio-onglemaa.

asialinkkejä oli! kirjoitti:

Nyt olet ymmärtänyt väärin! Ei kai kukaan ole "vaatinut" Blakea tai Marelonia Bavariaan eikä mihinkään muuhunkaan veneeseen.

Mainitsemasi Blake- ja Marelon-merkkiset hanat näyttävät olleen asiantuntijoiden suosittelemia (luepa viestien linkit vielä kertaalleen!). Ainakin Nautor ja Baltic ovat käyttäneet nimenomaan Blaken läpivientihanoja. Ilmeisesti myös E.Antinoja käytti Blakea sekä puu- että lasikuituveneissään (S&S 6,6 ja Antillat). Marelon-hanoja suositellaan erityisesti metallirunkoisiin veneisiin.

Yachting Monthly-lehti otti purjeveneiden läpivientihanojen vakavat korroosio-ongelmat viime vuonna esille ja julkaisi myös muutamia youtube-videoita niistä.
Messinkihanoissa pitäisi olla merkintä CR (=corrosion resistant), joka merkitsee korroosiokestävyyttä. Halpoja CW-merkittyjä messinkihanoja ei ole tarkoitettu merikäyttöön. Katsoitko messuveneiden hanojen merkintöjä?

Verraten kalliita Blaken hanoja tuskin asennetaan uusiin massatuotannon veneisiin, joissa hintakilpailun takia pyritään säästämään kaikkia mahdollisia valmistuskustannuksia.

Bavaria ei suinkaan ole ainoa tehdas, joka käyttää halpoja niklattuja tai kromattuja messinkihanoja, koska CE-standardit eivät niitä ehdottomasti kiellä. YM:n mukaan CW merkityt hanat tulisi vaihtaa 3-5 vuoden kuluessa (koskee ilmeisesti suolaisilla vesillä purjehtivia). Googlella löydät runsaasti asiatietoa tästä aiheesta. Hyvä, että asia otettiin esille. Moni purjehtija ei tiennyt hanojen korroosio-onglemaa.

Lue lisää

Messuveneiden merkintöjä on vaikea nähdä, mutta useimpien veneiden hanat olivat noita niklattuja punaisilla kahvoilla. Nuo CR-merkityt hanat ovat ilmeisesti kaikki pronssin värisiä.

No kysyn toisin. Onko joku löytänyt venemessuilta purjeveneen, jonka hanat ovat noita hyväksyttäviä CR-merkittyjä

Aputarkastaja kirjoitti:

Messuveneiden merkintöjä on vaikea nähdä, mutta useimpien veneiden hanat olivat noita niklattuja punaisilla kahvoilla. Nuo CR-merkityt hanat ovat ilmeisesti kaikki pronssin värisiä.

No kysyn toisin. Onko joku löytänyt venemessuilta purjeveneen, jonka hanat ovat noita hyväksyttäviä CR-merkittyjä

Lue lisää

Mikä se punaisen värin symboliikka näissä on?

värisokea kirjoitti:

Mikä se punaisen värin symboliikka näissä on?

Pataraudasta valmistetut kahvat on pakko maalata. Punainen väri erottuu helpomiin, siksi sitä paljon käytetään. Mitään värikoodia ei ole. Punainen väri hanan tai läpiviennin pinnassa on taas seurausta sinkin kadosta ja ehdottomasti korroosiosta varottava merkki.

ei ole kirjoitti:

Pataraudasta valmistetut kahvat on pakko maalata. Punainen väri erottuu helpomiin, siksi sitä paljon käytetään. Mitään värikoodia ei ole. Punainen väri hanan tai läpiviennin pinnassa on taas seurausta sinkin kadosta ja ehdottomasti korroosiosta varottava merkki.

Lue lisää

Vaikka kahva olisikin maalattu niin eihän hanan runko kuitenkaan ole maalattu. Vuotaako vesi sisään jos pelkästään se hana ruostuu rikki? Eikös hana toimi ensin uhrautuvana "sinkkianodina" mikäli hanan runko on jalompaa metallia kuin kahva.

Onko messujen kaiillista veneistä kalliimmissakin punakahvaiset hanat?
Eihän mahdollista jos sadan tai satojen tuhansien tonnien veneet vaarannetaan muutamalla ruostuvalla hanalla.

Hanasta asiaa kirjoitti:

Vaikka kahva olisikin maalattu niin eihän hanan runko kuitenkaan ole maalattu. Vuotaako vesi sisään jos pelkästään se hana ruostuu rikki? Eikös hana toimi ensin uhrautuvana "sinkkianodina" mikäli hanan runko on jalompaa metallia kuin kahva.

Onko messujen kaiillista veneistä kalliimmissakin punakahvaiset hanat?
Eihän mahdollista jos sadan tai satojen tuhansien tonnien veneet vaarannetaan muutamalla ruostuvalla hanalla.

Lue lisää

Ehkä voi sanoa, että sinkki toimii uhrautuvana anodina. Ongelma on siinä, että messingin toisena seosaineena oleva sinkki uhrautuu koko kappaleesta ja jäljelle jää erittäin hauras kupariverkko. Vuoto tapahtuu sitten kerralla, kun haurastunut läpivienti tai hanan runko napsahtaa poikki. Sitä ennen ei päällepäin näy mitään vikaa, paitsi ehkä se pinkki tai punainen metallin pinta.

Hanasta asiaa kirjoitti:

Vaikka kahva olisikin maalattu niin eihän hanan runko kuitenkaan ole maalattu. Vuotaako vesi sisään jos pelkästään se hana ruostuu rikki? Eikös hana toimi ensin uhrautuvana "sinkkianodina" mikäli hanan runko on jalompaa metallia kuin kahva.

Onko messujen kaiillista veneistä kalliimmissakin punakahvaiset hanat?
Eihän mahdollista jos sadan tai satojen tuhansien tonnien veneet vaarannetaan muutamalla ruostuvalla hanalla.

Lue lisää

Venttiilin runko ei ole maalattu vaan yleensä kromattu/niklattu, jos se on valmistettu tuosta syöpyvästä messingistä. Päällysteellä pyritään parantamaan osan merivedenkestävyyttä.

Syöpymisen pääongelma ei ole pieni vuoto vaan läpiviennin tai venttiilin rungon heikentyminen ja siten esim. jostain tönäisystä murtuminen, jonka jälkeen vesi tulvii sisään.

Noissa huonoissa venttiileissä on usein maalattu kahva, joka voi olla myös liian heikko. Kiinnitysreikä myötää ja kahva kiertää "tyhjää", hana ei sulkeudu.

Joissain hanoissa pallo sisältä yksinkertaisesti katoaa, kuten jonkin linkin kuvista näkyi. Siis hanaa ei voi sulkea.

Pallo voi myös jumittua niin lujasti aukiasentoon, että kahvasta väännettäessä akseli katkeaa tai kahva murtuu.

metalurkki kirjoitti:

Ehkä voi sanoa, että sinkki toimii uhrautuvana anodina. Ongelma on siinä, että messingin toisena seosaineena oleva sinkki uhrautuu koko kappaleesta ja jäljelle jää erittäin hauras kupariverkko. Vuoto tapahtuu sitten kerralla, kun haurastunut läpivienti tai hanan runko napsahtaa poikki. Sitä ennen ei päällepäin näy mitään vikaa, paitsi ehkä se pinkki tai punainen metallin pinta.

Lue lisää

Tarkoitin että eikös ne pataraudasta tehdyt osat uhraudu ensin, koska maalaamaton läpivienti eli hanan runko lienee jalompaa metallia kuin maalausta suojakseen vaativa kahva.

"Onko messujen kalliista veneistä kalliimmissakin punakahvaiset hanat?
Eihän mahdollista jos sadan tai satojen tuhansien tonnien veneet vaarannetaan muutamalla ruostuvalla hanalla."

Hanastasia kirjoitti:

Tarkoitin että eikös ne pataraudasta tehdyt osat uhraudu ensin, koska maalaamaton läpivienti eli hanan runko lienee jalompaa metallia kuin maalausta suojakseen vaativa kahva.

"Onko messujen kalliista veneistä kalliimmissakin punakahvaiset hanat?
Eihän mahdollista jos sadan tai satojen tuhansien tonnien veneet vaarannetaan muutamalla ruostuvalla hanalla."

Lue lisää

Noin normaalistikin sinkki lähtee ennen rautaa. Kahva on joka tapauksessa vain sivujuonne jutussa. Toisinaan se kahva jopa jää käteen ennen kuin hana itse hajoaa. Kahva on kuitenkin sisätiloissa suhteellisen suojassa veneen sisällä siinä kun hanan runko on pysyvästi vedessä.

Eikös se nyt ole aika yksinkertainen toimenpide vaikkapa vuosittain kurkata aukosta sisään ja katsoa miltä se kuula siellä vaikuttaa?
Muutamalla kympillä (n. 50€) saa muuten USB-liittimeen koplattavan endoskooppikameran, jolloin voi läppärin ruudulta ihastella näkymiä.

8+13 kirjoitti:

Eikös se nyt ole aika yksinkertainen toimenpide vaikkapa vuosittain kurkata aukosta sisään ja katsoa miltä se kuula siellä vaikuttaa?
Muutamalla kympillä (n. 50€) saa muuten USB-liittimeen koplattavan endoskooppikameran, jolloin voi läppärin ruudulta ihastella näkymiä.

Lue lisää

Yksinkertaisempi tapa tutkia läpiviennin korroosiota on vasara. Jos hana napsahtaa poikki kopauttamalla, se on hauras! On syytä tutkia läpiviennit, kun vene on telakalla eikä vasta vesillelaskun jälkeen.
Luulen, että USB-liittimien endoskooppikamerat eivät kuulu välttämättömiin venevarusteisiin. Kartiomaiset puutapit sen sijaan eivät ole ollenkaan naurettava varuste. Jokaiseen läpivientiin kannattaisi kiinnittää narulla oikean kokoinen puutappi niin, että sen löytää hätätilanteessa (jos läpivienti sattuu katkeamaan purjehtiessa).

Mulla kävi vuosia sitten septin tyhjennysventtiilin kanssa silleen että kuivilla käänsin kahvaa. Kara katkesi ja venttiili jäi vain hieman auki. Oli siinä mukavia septin tyhjennyshetkiä...

Septix kirjoitti:

Mulla kävi vuosia sitten septin tyhjennysventtiilin kanssa silleen että kuivilla käänsin kahvaa. Kara katkesi ja venttiili jäi vain hieman auki. Oli siinä mukavia septin tyhjennyshetkiä...

Lue lisää

Varsin monella meistä pitkään purjehtineilla/veneilleillä on omia kokemuksia juuttuneista tai murtuneista sulkuventtiileistä. Siksi tuntuu kummalta, että näistäkään turvallisuuteen vaikuttavista venetarvikkeista ei ole tuoteselostusta. Kaikissa hanoissa ei ole tuotemerkintääkään. Miksi näin?

Maritimin ja muiden venetarvikkeita myyvien itsepalveluhyllyissä on erilaisia hanoja ilman selväkielistä merkintää siitä, soveltuvatko ne merikäyttöön vai ei. Samannäköisiä hanoja on rautakaupoissa ja vesijohtoliikkeissä. Myyjät eivät tunnu tietävän, mutta silti vakuutetaan tai arvellaan "kyllä sen pitäisi kestää" jne.
Ei taida uusien veneiden käyttöohjekirjoissakaan olla mainintaa siitä, että tehtaan asentamat CW-merkintäiset pitäisi uusia 3-5 vuoden kuluessa salakavalan korroosion takia.