Tunnelmia raskaudenkeskeytyksen jälkeen II

asdertetyryut

Jostain syystä kerroin hoitajille ja lääkäreille ensimmäiseksi perusteeksi keskeytykseen hakeutumiselle sen että opiskelut ovat kesken, vaikkei sillä asialla tosiasiassa ole kovin suurta merkitystä tähän päätökseen. Oikeasti syynä oli se etten ole parisuhteessa ja minulla on hyvin vaikea tausta, mielenterveysongelmia joiden takia pelkään etten olisi varsinkaan yksinäni voinut tarjota lapselle kovin hyviä kasvuoloja (enkä nyt tarkoita rahaa vaan lapsen kasvatuksessa vaadittavaa henkistä pääomaa). Lisäksi olin pahoinvoiva enkä jaksanut sen takia tehdä oikein mitään mikä oli ahdistavaa ja masentavaa (toki monilla pahoinvointi vähenee raskauden myöhemmässä vaiheessa).
Toisaalta lapsen pitämisen puolesta olisivat ehkä olleet perusteina raskauden aiheuttamat "äidilliset" tunteet, vaistomainen halu huolehtia vatsassa kasvavasta otuksesta. Äidillisyys ei sinänsä vaikeuttanut abortin tekemistä koska olin jotenkin turta, vasta jälkeenpäin olin järkyttynyt ja surullinen ja katselin netistä abortoitujen sikiöiden kuvia...

Tiesin jo ennen aborttia että sikiö oli jo muutaman sentin mittainen (raskausviikko oli 10. tai 11.) ja pelkäsin että näkisin sen. Minut otettiin kuitenkin tutkimukseen ennenkuin se ehti tulla ja nuori pitkällä raskaana ollut (:-/) lääkäri kaiveli sisältäni sikiön ynnä muuta tavaraa tutkimuspöydän päädyssä olleeseen jäteastiaan ja totesi että hyvä että sikiö syntyi... (Ne olivat vissiin pelänneet ettei "sikiönlähdetys" ollut käynnistynyt kunnolla kun en vuotanut erityisen runsaasti enkä ollut kovin kipeäkään.)

Enää en kadu aborttia, enkä usko että siitä jäi mitään valtavia traumoja. Se oli minulle ihan hyvä ratkaisu enkä usko että abortinvastustajat ovat itse koskaan olleet lähelläkään sellaista tilannetta jossa siihen päätyvät naiset ovat.

32

187

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • asdertetyryut

      Osaan mä kyllä itekin paheksua joidenkin toisten naisten aborttivalintoja: en käsitä niitä jotka ovat hyvässä, toimivassa parisuhteessa tyyliin: "kävimme yhdessä poliklinikalla hakemassa lääkkeet aborttia varten". Joskus aborttia vissiin harkitaan ja muutamissa tapauksissa ilmeisesti jopa päädytään siihen siksi että lapsi tulisi liian pian edellisen jälkeen. Ikävä kyllä mä en osaa ymmärtää tuollaista, mutta se kait johtuukin siitä etten ole koskaan lähellekään vastaavassa tilanteessa ollut...

      • pupu tupuna

        "Osaan mä kyllä itekin paheksua joidenkin toisten naisten aborttivalintoja: en käsitä niitä jotka ovat hyvässä, toimivassa parisuhteessa tyyliin: "kävimme yhdessä poliklinikalla hakemassa lääkkeet aborttia varten". "
        --tai sitten tuohon on toisena selityksenä se ettei pariskunta halua lapsia joko sen hetkiseen tilanteeseen syystä tai toisesta.. tai sitten toisena etteivät he halua koskaan lapsia.. jolloin tietenkin abortti on vaihtoehtona heille sopivin..

        itse elän hyvässä ja tasapainoisessa parisuhteessa ja tiedän että jos vahinko koskaan käy niin teen abortin.. en halua lapsia joten en myöskään halua niitä synnyttää yhtäkään..


    • Usko mitä haluat

      tiedän etten tule koskaan (enää) edes harkitsemaan mukavuusaborttia...
      Et sinä tiedä kadutko sitä vielä joku päivä ja katkerasti, jos vaikka et sitten saakaan enää lapsia kun niitä alat hinkuamaan.

      • Tuota...

        Valitettavasti abortti, varsinkin lääkkeellinen ei juurikaan vaikuta lapsensaantikykyyn.
        Jos synnyttäisi, ja antaisi lapsen pois, eikä siltikään enää saisi lapsia kun niitä alkaa "hinkuamaan", olisi silti yhtä lapseton kuin jos olisi tehnyt abortin.
        Doptio voisi siis silloin yhtälailla kaduttaa, miksi antoi ainoan lapsen muille....
        Mutta sillä naisen voinnilla kun ei ollutkaan mitään merkitystä, pelkästään sillä että lapsi olisi syntynyt ilahduttamaan lapsetonta pariskuntaa.


      • Ei verrattavissa
        Tuota... kirjoitti:

        Valitettavasti abortti, varsinkin lääkkeellinen ei juurikaan vaikuta lapsensaantikykyyn.
        Jos synnyttäisi, ja antaisi lapsen pois, eikä siltikään enää saisi lapsia kun niitä alkaa "hinkuamaan", olisi silti yhtä lapseton kuin jos olisi tehnyt abortin.
        Doptio voisi siis silloin yhtälailla kaduttaa, miksi antoi ainoan lapsen muille....
        Mutta sillä naisen voinnilla kun ei ollutkaan mitään merkitystä, pelkästään sillä että lapsi olisi syntynyt ilahduttamaan lapsetonta pariskuntaa.

        Mutta adoptoituna se biologinen lapsi ois silti edelleen olemassa ja elossa... eli toivoa ois että sen voi vielä nähdä, tutustua jne.

        "pelkästään sillä että lapsi olisi syntynyt ilahduttamaan lapsetonta pariskuntaa. "

        ??? Ja taas tätä naurettavaa harhaista valhekärjistelyä... hohhoijjaa.


      • Tuota...
        Ei verrattavissa kirjoitti:

        Mutta adoptoituna se biologinen lapsi ois silti edelleen olemassa ja elossa... eli toivoa ois että sen voi vielä nähdä, tutustua jne.

        "pelkästään sillä että lapsi olisi syntynyt ilahduttamaan lapsetonta pariskuntaa. "

        ??? Ja taas tätä naurettavaa harhaista valhekärjistelyä... hohhoijjaa.

        Onko todella naurettava aharhaista valhekärjistelyä?
        Kun vähättelet minkä kerkeät naisen tuntemuksia siit että antaisi lapsen adoptioon?
        Et voi ymmärtää miten toiselle voi olla helpoompi abortti aikaisessa vaiheessa, kuin se että jatkaisi raskautta ja antaisi syntyneen lapsen pois?
        Sinä päivänä kun ymmärrät miksi monet eivät tähän pysty, voidaan puhua naurettavasta harhaisesta valhekärjistelystä, mutta niin kauan kun tulee tekstiä voi nyyh nyyh kun pumpuliprinsessa ei saa tehdä mitä haluaa niin annan todella vaikutelman siitä että tärkeintä on se että lapsi synnytetään edes muille, jos itse ei pysty pitämään.
        Tärkeintä on että lapsi on elossa jossain.


      • Tuota..
        Tuota... kirjoitti:

        Onko todella naurettava aharhaista valhekärjistelyä?
        Kun vähättelet minkä kerkeät naisen tuntemuksia siit että antaisi lapsen adoptioon?
        Et voi ymmärtää miten toiselle voi olla helpoompi abortti aikaisessa vaiheessa, kuin se että jatkaisi raskautta ja antaisi syntyneen lapsen pois?
        Sinä päivänä kun ymmärrät miksi monet eivät tähän pysty, voidaan puhua naurettavasta harhaisesta valhekärjistelystä, mutta niin kauan kun tulee tekstiä voi nyyh nyyh kun pumpuliprinsessa ei saa tehdä mitä haluaa niin annan todella vaikutelman siitä että tärkeintä on se että lapsi synnytetään edes muille, jos itse ei pysty pitämään.
        Tärkeintä on että lapsi on elossa jossain.

        Anteeksi kirjoitusvirhe, annat siis eikä annan.


      • Missä olikaan
        Tuota... kirjoitti:

        Onko todella naurettava aharhaista valhekärjistelyä?
        Kun vähättelet minkä kerkeät naisen tuntemuksia siit että antaisi lapsen adoptioon?
        Et voi ymmärtää miten toiselle voi olla helpoompi abortti aikaisessa vaiheessa, kuin se että jatkaisi raskautta ja antaisi syntyneen lapsen pois?
        Sinä päivänä kun ymmärrät miksi monet eivät tähän pysty, voidaan puhua naurettavasta harhaisesta valhekärjistelystä, mutta niin kauan kun tulee tekstiä voi nyyh nyyh kun pumpuliprinsessa ei saa tehdä mitä haluaa niin annan todella vaikutelman siitä että tärkeintä on se että lapsi synnytetään edes muille, jos itse ei pysty pitämään.
        Tärkeintä on että lapsi on elossa jossain.

        väitetty että adoptioon antaminen ois helppoo?? Se nyt kuitenkin on epäitsekästä ja lapsen etu verrattuna itsekkääseen tappamiseen.


      • Valhekärjistelyä oli
        Missä olikaan kirjoitti:

        väitetty että adoptioon antaminen ois helppoo?? Se nyt kuitenkin on epäitsekästä ja lapsen etu verrattuna itsekkääseen tappamiseen.

        siis, koska tärkeintä on tietenkin että lapsi sai pitää elämänsä (ei lapsen saava pari), ja tottakai adoptioon antava nainen ansaitsee kaiken avun ja tuen siinä tilanteessa!! Eli valhetta oli tämäkin "Mutta sillä naisen voinnilla kun ei ollutkaan mitään merkitystä".


      • Miten niin
        Ei verrattavissa kirjoitti:

        Mutta adoptoituna se biologinen lapsi ois silti edelleen olemassa ja elossa... eli toivoa ois että sen voi vielä nähdä, tutustua jne.

        "pelkästään sillä että lapsi olisi syntynyt ilahduttamaan lapsetonta pariskuntaa. "

        ??? Ja taas tätä naurettavaa harhaista valhekärjistelyä... hohhoijjaa.

        ei muka verrattavissa??

        "Mutta adoptoituna se biologinen lapsi ois silti edelleen olemassa ja elossa... eli toivoa ois että sen voi vielä nähdä, tutustua jne."

        Sekö se sitä lapsettomuuden kärsimystä kovastikin helpottaa, että lapsi jonka pois annoin on nyt toisten ihmisten lapsi ja minä en häntä tunne laisinkaan, en hänen äitinsä hänelle ole. Sekö se lapsetonta lohduttaa, että jos nyt hyvin käy, saatan ehkä joskus tavata sen lapsen joka ei minun enää ole ja olen kuitenkin edelleenkin lapseton?

        Minua ei kyllä helpottaisi yhtään tippaa tuollainen! Päinvastoin se aiheuttaisi enemmän ahdistusta tietää, että se lapsi on jossain muttei minulla. Itse ainakin pelkäisin, että se syyttää minua hylkäämisestä, ei ymmärrä miksi oman lapseni pystyin pois antamaan. En sellaista kyllä itsekään ymmärtäisi. Minä olen kärsinyt lapsettomuudesta ja silloin halusin kyllä ihan oman lapsen ihan itselleni, en mitään jossain muualla elävää toisten lasta, jota en voi edes nähdä jos niin haluan.


      • Epäilen..
        Miten niin kirjoitti:

        ei muka verrattavissa??

        "Mutta adoptoituna se biologinen lapsi ois silti edelleen olemassa ja elossa... eli toivoa ois että sen voi vielä nähdä, tutustua jne."

        Sekö se sitä lapsettomuuden kärsimystä kovastikin helpottaa, että lapsi jonka pois annoin on nyt toisten ihmisten lapsi ja minä en häntä tunne laisinkaan, en hänen äitinsä hänelle ole. Sekö se lapsetonta lohduttaa, että jos nyt hyvin käy, saatan ehkä joskus tavata sen lapsen joka ei minun enää ole ja olen kuitenkin edelleenkin lapseton?

        Minua ei kyllä helpottaisi yhtään tippaa tuollainen! Päinvastoin se aiheuttaisi enemmän ahdistusta tietää, että se lapsi on jossain muttei minulla. Itse ainakin pelkäisin, että se syyttää minua hylkäämisestä, ei ymmärrä miksi oman lapseni pystyin pois antamaan. En sellaista kyllä itsekään ymmärtäisi. Minä olen kärsinyt lapsettomuudesta ja silloin halusin kyllä ihan oman lapsen ihan itselleni, en mitään jossain muualla elävää toisten lasta, jota en voi edes nähdä jos niin haluan.

        "Minua ei kyllä helpottaisi yhtään tippaa tuollainen!"

        Aivan ilmeisesti sulla ei ole laajamittaisempaa kokemusta tahattoman lapsettomuuden kärsimyksistä, muuten tietäisit että varmasti mikä tahansa siinä tuskassa lohduttaisi, kuten pelkästään se tieto että adoptoitu lapsi ON olemassa ja että on ainakin kerran saanut kokea raskauden ja synnytyksen.

        "Minä olen kärsinyt lapsettomuudesta ja silloin halusin kyllä ihan oman lapsen ihan itselleni"

        Vai niin.. no jotkuthan katsoo kärsineensä "lapsettomuudesta" kun eivät onnistukaan heti ensimmäisten yrityskuukausien aikana... Käsittäkseni ja mitä olen lukenut, jotkut haluaa juurikin sen OMAN eli biologisen lapsen eikä toisten sisällä kasvaneita "muiden lapsia".


      • Ja kerrotko
        Epäilen.. kirjoitti:

        "Minua ei kyllä helpottaisi yhtään tippaa tuollainen!"

        Aivan ilmeisesti sulla ei ole laajamittaisempaa kokemusta tahattoman lapsettomuuden kärsimyksistä, muuten tietäisit että varmasti mikä tahansa siinä tuskassa lohduttaisi, kuten pelkästään se tieto että adoptoitu lapsi ON olemassa ja että on ainakin kerran saanut kokea raskauden ja synnytyksen.

        "Minä olen kärsinyt lapsettomuudesta ja silloin halusin kyllä ihan oman lapsen ihan itselleni"

        Vai niin.. no jotkuthan katsoo kärsineensä "lapsettomuudesta" kun eivät onnistukaan heti ensimmäisten yrityskuukausien aikana... Käsittäkseni ja mitä olen lukenut, jotkut haluaa juurikin sen OMAN eli biologisen lapsen eikä toisten sisällä kasvaneita "muiden lapsia".

        "Aivan ilmeisesti sulla ei ole laajamittaisempaa kokemusta tahattoman lapsettomuuden kärsimyksistä, muuten tietäisit että varmasti mikä tahansa siinä tuskassa lohduttaisi, kuten pelkästään se tieto että adoptoitu lapsi ON olemassa ja että on ainakin kerran saanut kokea raskauden ja synnytyksen."

        myös, että miten laajamittainen kokemus tahattomasta lapsettomuudesta sinulla siis on, kun kerran tiedät että minulla ei sellaista ole?


      • Ja sieltähän se

        henkilöön käyvä nälvintämututörky TAAS kerran lähti lentään :DD on se hienoo kun meillä on tää jumalainen ylimeedio joka tietää aina kaiken siitä "yhdestä ja samasta" vastustajasta tällä palstalla :DDD


      • MINTUS
        Tuota... kirjoitti:

        Onko todella naurettava aharhaista valhekärjistelyä?
        Kun vähättelet minkä kerkeät naisen tuntemuksia siit että antaisi lapsen adoptioon?
        Et voi ymmärtää miten toiselle voi olla helpoompi abortti aikaisessa vaiheessa, kuin se että jatkaisi raskautta ja antaisi syntyneen lapsen pois?
        Sinä päivänä kun ymmärrät miksi monet eivät tähän pysty, voidaan puhua naurettavasta harhaisesta valhekärjistelystä, mutta niin kauan kun tulee tekstiä voi nyyh nyyh kun pumpuliprinsessa ei saa tehdä mitä haluaa niin annan todella vaikutelman siitä että tärkeintä on se että lapsi synnytetään edes muille, jos itse ei pysty pitämään.
        Tärkeintä on että lapsi on elossa jossain.

        just näin.nim.tuota. MUT EHKÄISYVÄLINEET ON KEEEEEEEEEEEEEEKKKKKKKKSSSSSSSSSSSSSSSIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIITTTTTTTTTTTTTTTTTTYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYY.


      • Ainiin,..

        ja mihinkäs muuten se "katkera maho" tällä kertaa unohtu?? XDDDD


      • Jep jep,

        ja sinä osoitat aina vaan olevasi se sama harhainen häirikkö joka on kyylänny tätä palstaa jo ilmeisesti jostain palstan historian alkuhämäristä saakka, eikä yhtä moniin vuosiin muutakaan elämää ole ollut.


      • Mutupallon harharetk

        Juu etpä kai...sinut vaan tunnistaa missä tahansa. Ei kukaan muu oo jo vuosien ajan kuvitellu ettei tällä palstalla ois muita kun yks vastustaja jonka elämästä tietenkin tiedetään "kaikki". No koitahan nyt päättää mikä oli se "suuri totuutesi" :)) jäämme mielenkiinnolla odottamaan, näkyykö siellä pallossa hedelmättömyys vaiko ei.


      • Dara
        Epäilen.. kirjoitti:

        "Minua ei kyllä helpottaisi yhtään tippaa tuollainen!"

        Aivan ilmeisesti sulla ei ole laajamittaisempaa kokemusta tahattoman lapsettomuuden kärsimyksistä, muuten tietäisit että varmasti mikä tahansa siinä tuskassa lohduttaisi, kuten pelkästään se tieto että adoptoitu lapsi ON olemassa ja että on ainakin kerran saanut kokea raskauden ja synnytyksen.

        "Minä olen kärsinyt lapsettomuudesta ja silloin halusin kyllä ihan oman lapsen ihan itselleni"

        Vai niin.. no jotkuthan katsoo kärsineensä "lapsettomuudesta" kun eivät onnistukaan heti ensimmäisten yrityskuukausien aikana... Käsittäkseni ja mitä olen lukenut, jotkut haluaa juurikin sen OMAN eli biologisen lapsen eikä toisten sisällä kasvaneita "muiden lapsia".

        "Aivan ilmeisesti sulla ei ole laajamittaisempaa kokemusta tahattoman lapsettomuuden kärsimyksistä, muuten tietäisit että varmasti mikä tahansa siinä tuskassa lohduttaisi, kuten pelkästään se tieto että adoptoitu lapsi ON olemassa ja että on ainakin kerran saanut kokea raskauden ja synnytyksen."

        Miten pitkä tahaton lapsettomuus riittäisi laajamittaiseksi kokemukseksi? Ilmeisesti tällainen minun kokemani suunnilleen 14 vuotta ei ole vielä riittävän laajamittainen kokemus, sillä en kyllä osaa ajatella, että minun lapsikaipuutani yhtään ainakaan helpottaisi tietoisuus siitä, että olen ollut raskaana ja synnyttänyt mutta minulla ei silti ole sitä palkintoa, eli lasta. Varsinkin jos olisin itse omien tekojeni seurauksena sen lapsen menettänyt, esim. itse pois antanut, niin uskoisin että lapsettomuuden tuskan lisäksi kärsisin vieläpä siitä tuskasta mikä tulisi itseni soimaamisesta koska päästin joskus onneni menemään.

        Mietin myös sellaista vaihtoehtoa, että olisin joskus ollut raskaana ja synnyttänyt, mutta ilman sitä itsesyytösten painolastia. Siis jos lapseni olisi vaikka ilman minun syytäni kuollut synnytyksessä tai hyvin pian sen jälkeen. Jäin pohtimaan, että helpottaisiko tämänhetkistä lapsikaipuutani tuo menneisyyden raskaus ja synnytys. Uskoisin että ei juuri helpottaisi. Minulle raskaus ja synnytys itsessään eivät ole koskaan olleet mitään päätavoitteita vaan se niiden seuraus on, eli se lapsi. Minä voisin ottaa pelkästään lapsen, ilman raskautta ja synnytystäkin. Uskon, että minun lapseni olisi minun lapseni, vaikkei se sitä biologisesti olisikaan.

        Minuakin kieltämättä nyt kiinnostaisi tietää, että miten laajamittainen kokemus sinulla lapsettomuuden tuskasta on, kun noin tiukkoja ehtoja osaat asettaa sen edellytykseksi. Itse kun olen tapuvainen ajattelemaan, että me ihmiset, tahtomattamme lapsettomatkin, olemme erilaisia, ja omalla yksilöllisellä tavallamme suhtaudumme myös siihen, mitkä asiat sitä tuskaa helpottaisivat ja mitkä eivät.


      • Niin,,,...
        Dara kirjoitti:

        "Aivan ilmeisesti sulla ei ole laajamittaisempaa kokemusta tahattoman lapsettomuuden kärsimyksistä, muuten tietäisit että varmasti mikä tahansa siinä tuskassa lohduttaisi, kuten pelkästään se tieto että adoptoitu lapsi ON olemassa ja että on ainakin kerran saanut kokea raskauden ja synnytyksen."

        Miten pitkä tahaton lapsettomuus riittäisi laajamittaiseksi kokemukseksi? Ilmeisesti tällainen minun kokemani suunnilleen 14 vuotta ei ole vielä riittävän laajamittainen kokemus, sillä en kyllä osaa ajatella, että minun lapsikaipuutani yhtään ainakaan helpottaisi tietoisuus siitä, että olen ollut raskaana ja synnyttänyt mutta minulla ei silti ole sitä palkintoa, eli lasta. Varsinkin jos olisin itse omien tekojeni seurauksena sen lapsen menettänyt, esim. itse pois antanut, niin uskoisin että lapsettomuuden tuskan lisäksi kärsisin vieläpä siitä tuskasta mikä tulisi itseni soimaamisesta koska päästin joskus onneni menemään.

        Mietin myös sellaista vaihtoehtoa, että olisin joskus ollut raskaana ja synnyttänyt, mutta ilman sitä itsesyytösten painolastia. Siis jos lapseni olisi vaikka ilman minun syytäni kuollut synnytyksessä tai hyvin pian sen jälkeen. Jäin pohtimaan, että helpottaisiko tämänhetkistä lapsikaipuutani tuo menneisyyden raskaus ja synnytys. Uskoisin että ei juuri helpottaisi. Minulle raskaus ja synnytys itsessään eivät ole koskaan olleet mitään päätavoitteita vaan se niiden seuraus on, eli se lapsi. Minä voisin ottaa pelkästään lapsen, ilman raskautta ja synnytystäkin. Uskon, että minun lapseni olisi minun lapseni, vaikkei se sitä biologisesti olisikaan.

        Minuakin kieltämättä nyt kiinnostaisi tietää, että miten laajamittainen kokemus sinulla lapsettomuuden tuskasta on, kun noin tiukkoja ehtoja osaat asettaa sen edellytykseksi. Itse kun olen tapuvainen ajattelemaan, että me ihmiset, tahtomattamme lapsettomatkin, olemme erilaisia, ja omalla yksilöllisellä tavallamme suhtaudumme myös siihen, mitkä asiat sitä tuskaa helpottaisivat ja mitkä eivät.

        "uskoisin että lapsettomuuden tuskan lisäksi kärsisin vieläpä siitä tuskasta mikä tulisi itseni soimaamisesta koska päästin joskus onneni menemään. "

        ja abortistahan se on vielä lopullisempaa, ei mitään toivoa esim. lapseen tutustumiseen.

        "Siis jos lapseni olisi vaikka ilman minun syytäni kuollut synnytyksessä tai hyvin pian sen jälkeen."

        Sille ei ois kuitenkaan itse voinut mitään, kuten ei tahattomalle lapsettomuudellekaan.

        "Minuakin kieltämättä nyt kiinnostaisi tietää, että miten laajamittainen kokemus sinulla lapsettomuuden tuskasta on"

        Miksi tässä tuntuu nyt siltä että vastustaja yritetään saada avautuun jostain sellasesta mitä sitten voitas surutta, "todisteiden" kera ja täysin aiheen ohittavasti käyttää joka välissä henkilöön käyvinä törkynälvintöinä häntä vastaan? Ei taida oikein onnistua ;)
        Ja lapsettomuutta on voinu olla jollain läheiselläkin josta aihe on tuttu, ei välttämättä juuri itsellä. Tai vaikkapa entisessä suhteessa, miehestä johtuen...


      • Dara
        Niin,,,... kirjoitti:

        "uskoisin että lapsettomuuden tuskan lisäksi kärsisin vieläpä siitä tuskasta mikä tulisi itseni soimaamisesta koska päästin joskus onneni menemään. "

        ja abortistahan se on vielä lopullisempaa, ei mitään toivoa esim. lapseen tutustumiseen.

        "Siis jos lapseni olisi vaikka ilman minun syytäni kuollut synnytyksessä tai hyvin pian sen jälkeen."

        Sille ei ois kuitenkaan itse voinut mitään, kuten ei tahattomalle lapsettomuudellekaan.

        "Minuakin kieltämättä nyt kiinnostaisi tietää, että miten laajamittainen kokemus sinulla lapsettomuuden tuskasta on"

        Miksi tässä tuntuu nyt siltä että vastustaja yritetään saada avautuun jostain sellasesta mitä sitten voitas surutta, "todisteiden" kera ja täysin aiheen ohittavasti käyttää joka välissä henkilöön käyvinä törkynälvintöinä häntä vastaan? Ei taida oikein onnistua ;)
        Ja lapsettomuutta on voinu olla jollain läheiselläkin josta aihe on tuttu, ei välttämättä juuri itsellä. Tai vaikkapa entisessä suhteessa, miehestä johtuen...

        "ja abortistahan se on vielä lopullisempaa, ei mitään toivoa esim. lapseen tutustumiseen."

        Minä en toki sanonutkaan, etteikö menneisyydessä tapahtunut aborttikin minua nyt kaivelisi, kun en lasta onnistu saamaan. Aivan varmasti kaivelisi. Kuitenkaan en koe, että lapsettomuuden tuskaani erityisesti helpottaisi se, jos olisin joskus ollut raskaana ja synnyttänyt, ja sitten lapseni menettänyt, joko omaa syytäni taikka ilman. Viestissä, jota kommentoin kuitenkin väitettiin minkä tahansa, kuten sen että on joskus ollut raskaan ja synnyttänyt ja lapsensa pois antanut helpottavan lapsettomuuden tuskaa. Tästä rohkenen olla eri mieltä. I

        "Miksi tässä tuntuu nyt siltä että vastustaja yritetään saada avautuun jostain sellasesta mitä sitten voitas surutta, "todisteiden" kera ja täysin aiheen ohittavasti käyttää joka välissä henkilöön käyvinä törkynälvintöinä häntä vastaan?"

        Tällainen ei nyt minun tarkoitukseni ainakaan ole ollut. Mielestäni tuo kysymys on täysin kohtuullinen siihen nähden, että vastustaja ensin vähätteli toisen lapsettomuuden tuskan laajamittaisuutta vain sillä perusteella, että tämä ei kokisi adoptioon annettua lasta lapsettomuuttaan helpottavana asiana. Minusta tuollainen vastustajan esittämä kommentti on itsessään aika ikävä; ikäänkuin kokemuksesi lapsettomuudesta ei olisi riittävä siksi, että et ole samaa mieltä tästä asiasta kuin hän on. Minusta tuollainen kommentti vähättelee toisen ihmisen kokemaa kärsimystä. Että se kärsimys ei ole riittävän laajamittaista, koska kokeekin sitä helpottavat asiat toisin kuin tämä vastustaja. Minä ihmettelen miten kiukaan edes kehtaa sanoa tuollaista toiselle tahattomasti lapsettomalle, semminkin jos oma kokemus lapsettomuuden tuskasta sitten on laajempi ja kattavampi. Itse en kehtaisi vähätellä noin toisen kokemusta juuri siksi, että minä tiedän mitä se kärsimys on ja miten kovaa voi toista tuollaisella satuttaa.

        "Ei taida oikein onnistua ;)"

        No, sillehän ei sitten mitään voi, että katsoo oikeudekseen vähätellä toisen kokemuksen laajamittaisuutta, muttei tunne tarvetta kertoa oman kokemuksen laajamittaisuudesta...

        "Ja lapsettomuutta on voinu olla jollain läheiselläkin josta aihe on tuttu, ei välttämättä juuri itsellä."

        Tottakai. Tuolloin kai ihminen tajuaisi sen, että koska hänellä ei omakohtaista ja henkilökohtaista kokemusta asiasta ole, ei hänellä voi juuri olla omakohtaista tietoa siitäkään, millaista ajatusmaailmaa riittävän laajamittainen kokemus kärsimyksestä edellyttää. Jos tuon kommentin sanoja ei itse sitä tuskaa ole edes kokenut, pidän hänen kommenttiaan vieläkin typerämpänä. Olen sitä mieltä, että ainakaan ei pitäisi lähteä tuolla tavoin mestaroimaan asialla, josta tietää vähemmän kuin se, jonka kokemusta vähättelee.


      • Perustelin miksi
        Dara kirjoitti:

        "ja abortistahan se on vielä lopullisempaa, ei mitään toivoa esim. lapseen tutustumiseen."

        Minä en toki sanonutkaan, etteikö menneisyydessä tapahtunut aborttikin minua nyt kaivelisi, kun en lasta onnistu saamaan. Aivan varmasti kaivelisi. Kuitenkaan en koe, että lapsettomuuden tuskaani erityisesti helpottaisi se, jos olisin joskus ollut raskaana ja synnyttänyt, ja sitten lapseni menettänyt, joko omaa syytäni taikka ilman. Viestissä, jota kommentoin kuitenkin väitettiin minkä tahansa, kuten sen että on joskus ollut raskaan ja synnyttänyt ja lapsensa pois antanut helpottavan lapsettomuuden tuskaa. Tästä rohkenen olla eri mieltä. I

        "Miksi tässä tuntuu nyt siltä että vastustaja yritetään saada avautuun jostain sellasesta mitä sitten voitas surutta, "todisteiden" kera ja täysin aiheen ohittavasti käyttää joka välissä henkilöön käyvinä törkynälvintöinä häntä vastaan?"

        Tällainen ei nyt minun tarkoitukseni ainakaan ole ollut. Mielestäni tuo kysymys on täysin kohtuullinen siihen nähden, että vastustaja ensin vähätteli toisen lapsettomuuden tuskan laajamittaisuutta vain sillä perusteella, että tämä ei kokisi adoptioon annettua lasta lapsettomuuttaan helpottavana asiana. Minusta tuollainen vastustajan esittämä kommentti on itsessään aika ikävä; ikäänkuin kokemuksesi lapsettomuudesta ei olisi riittävä siksi, että et ole samaa mieltä tästä asiasta kuin hän on. Minusta tuollainen kommentti vähättelee toisen ihmisen kokemaa kärsimystä. Että se kärsimys ei ole riittävän laajamittaista, koska kokeekin sitä helpottavat asiat toisin kuin tämä vastustaja. Minä ihmettelen miten kiukaan edes kehtaa sanoa tuollaista toiselle tahattomasti lapsettomalle, semminkin jos oma kokemus lapsettomuuden tuskasta sitten on laajempi ja kattavampi. Itse en kehtaisi vähätellä noin toisen kokemusta juuri siksi, että minä tiedän mitä se kärsimys on ja miten kovaa voi toista tuollaisella satuttaa.

        "Ei taida oikein onnistua ;)"

        No, sillehän ei sitten mitään voi, että katsoo oikeudekseen vähätellä toisen kokemuksen laajamittaisuutta, muttei tunne tarvetta kertoa oman kokemuksen laajamittaisuudesta...

        "Ja lapsettomuutta on voinu olla jollain läheiselläkin josta aihe on tuttu, ei välttämättä juuri itsellä."

        Tottakai. Tuolloin kai ihminen tajuaisi sen, että koska hänellä ei omakohtaista ja henkilökohtaista kokemusta asiasta ole, ei hänellä voi juuri olla omakohtaista tietoa siitäkään, millaista ajatusmaailmaa riittävän laajamittainen kokemus kärsimyksestä edellyttää. Jos tuon kommentin sanoja ei itse sitä tuskaa ole edes kokenut, pidän hänen kommenttiaan vieläkin typerämpänä. Olen sitä mieltä, että ainakaan ei pitäisi lähteä tuolla tavoin mestaroimaan asialla, josta tietää vähemmän kuin se, jonka kokemusta vähättelee.

        itse voisin kokea sen adoptioon antamisen ainakin lohdullisempana aborttiin verrattuna siinä tilanteessa. Mutta jotenkin niillä ketkä ei kokisi adoptioo mitenkään lohdullisena tai jopa pahempana kuin abortin, on se (itsekäs) ajatus että lapsi ei saa ilahduttaa sitten ketään muutakaan koska minullakaan ei nyt ole sitten kuitenkaan sitä lasta.. Monilla lapsettomuuspalstoilla näkyy se kuinka moni toivoo edes pientä toivonpilkahdusta siitä, että saisi edes hetken kokea mitä on olla raskaana, vaikka se ei edes johtaisi synnytykseen.
        Ei ole tarkotus vähätellä kenenkään kärsimyksiä, saati ollut mistään "kärsimyskilpailusta" kyse, varmasti joku kokee jo muutaman kuukauden epäonnistumisen musertavana, kun taas joku toinen ottaa rennosti vielä parinkin vuoden jälkeen. Jokainen kokee asioita ja tilanteita omalla tavallaan. Kuitenkin jos yritystä on alle vuosi, ei vielä puhuta virallisesti lapsettomuudesta, ja tämänkin vaan totesin.


      • Dara
        Perustelin miksi kirjoitti:

        itse voisin kokea sen adoptioon antamisen ainakin lohdullisempana aborttiin verrattuna siinä tilanteessa. Mutta jotenkin niillä ketkä ei kokisi adoptioo mitenkään lohdullisena tai jopa pahempana kuin abortin, on se (itsekäs) ajatus että lapsi ei saa ilahduttaa sitten ketään muutakaan koska minullakaan ei nyt ole sitten kuitenkaan sitä lasta.. Monilla lapsettomuuspalstoilla näkyy se kuinka moni toivoo edes pientä toivonpilkahdusta siitä, että saisi edes hetken kokea mitä on olla raskaana, vaikka se ei edes johtaisi synnytykseen.
        Ei ole tarkotus vähätellä kenenkään kärsimyksiä, saati ollut mistään "kärsimyskilpailusta" kyse, varmasti joku kokee jo muutaman kuukauden epäonnistumisen musertavana, kun taas joku toinen ottaa rennosti vielä parinkin vuoden jälkeen. Jokainen kokee asioita ja tilanteita omalla tavallaan. Kuitenkin jos yritystä on alle vuosi, ei vielä puhuta virallisesti lapsettomuudesta, ja tämänkin vaan totesin.

        "Perustelin miksi
        itse voisin kokea sen adoptioon antamisen ainakin lohdullisempana aborttiin verrattuna siinä tilanteessa."

        Jospa kuitenkin myöntäisit sanoneesi toiselle, ettei tämän kärsimys lapsettomuudesta ole riittävän laajamittaista, koska hän ei kokenutkaan adoptioon antamista sinun tavallasi.

        "Mutta jotenkin niillä ketkä ei kokisi adoptioo mitenkään lohdullisena tai jopa pahempana kuin abortin, on se (itsekäs) ajatus että lapsi ei saa ilahduttaa sitten ketään muutakaan koska minullakaan ei nyt ole sitten kuitenkaan sitä lasta.."

        Tai sitten he eivät vain koe alkiota samoin omana lapsena kuin syntynyttä lasta, eivätkä tästä syystä kuvittelisi surevankaan alkiota kuten surisivat syntyttä lastaan. Monilla lapsettomuuspalstoilla muuten näkyy se, kuinka monelle lapsettomuus on niin kipeä asia, etteivät he kykene iloitsemaan muiden lapsionnesta, kuinka heille sellainen aiheuttaa tuskaa ja kuinka jopa tuttavan Facebookiin laittamat lapsikuvat tuntuvat heistä loukkaavilta. Itsekästä sekin on toki, mutta kuitenkin minusta inhimillistä ja myös ymmärrettävää.

        "Monilla lapsettomuuspalstoilla näkyy se kuinka moni toivoo edes pientä toivonpilkahdusta siitä, että saisi edes hetken kokea mitä on olla raskaana, vaikka se ei edes johtaisi synnytykseen."

        Itse en kyllä muista kertaakaan lukeneeni sellaista, että raskauden kokeminen olisi tärkeämpää kuin synnytys tai pikemminkin se syntyvä lapsi. Mutta täytynee joskus selailla sitten enemmän noita palstoja. Viime aikoina olen erinäisistä syistä tietoisesti vältellyt tahattomasti lapsettomien pastoja... Toisaalta jokainen meistä kokee asiat niin yksilöllisellä tavalla.

        "Ei ole tarkotus vähätellä kenenkään kärsimyksiä, saati ollut mistään "kärsimyskilpailusta" kyse"

        Miksi ihmeessä sitten vähättelit? Miten suoremmin voisi enää toisen lapsettomuuden kärsimystä vähätellä kuin sanoa sen olevan riittämätöntä koska toinen ei ajatellutkaan asiaa kuten sinä? Miltä sinusta tuntuisi jos sinun kipeitä kokemuksiasi arvioitaisiin tuolla tavoin vain sillä perusteella, että ajattelet jostain asiasta eri tavoin kuin sanoja?


      • No mutta
        Dara kirjoitti:

        "Perustelin miksi
        itse voisin kokea sen adoptioon antamisen ainakin lohdullisempana aborttiin verrattuna siinä tilanteessa."

        Jospa kuitenkin myöntäisit sanoneesi toiselle, ettei tämän kärsimys lapsettomuudesta ole riittävän laajamittaista, koska hän ei kokenutkaan adoptioon antamista sinun tavallasi.

        "Mutta jotenkin niillä ketkä ei kokisi adoptioo mitenkään lohdullisena tai jopa pahempana kuin abortin, on se (itsekäs) ajatus että lapsi ei saa ilahduttaa sitten ketään muutakaan koska minullakaan ei nyt ole sitten kuitenkaan sitä lasta.."

        Tai sitten he eivät vain koe alkiota samoin omana lapsena kuin syntynyttä lasta, eivätkä tästä syystä kuvittelisi surevankaan alkiota kuten surisivat syntyttä lastaan. Monilla lapsettomuuspalstoilla muuten näkyy se, kuinka monelle lapsettomuus on niin kipeä asia, etteivät he kykene iloitsemaan muiden lapsionnesta, kuinka heille sellainen aiheuttaa tuskaa ja kuinka jopa tuttavan Facebookiin laittamat lapsikuvat tuntuvat heistä loukkaavilta. Itsekästä sekin on toki, mutta kuitenkin minusta inhimillistä ja myös ymmärrettävää.

        "Monilla lapsettomuuspalstoilla näkyy se kuinka moni toivoo edes pientä toivonpilkahdusta siitä, että saisi edes hetken kokea mitä on olla raskaana, vaikka se ei edes johtaisi synnytykseen."

        Itse en kyllä muista kertaakaan lukeneeni sellaista, että raskauden kokeminen olisi tärkeämpää kuin synnytys tai pikemminkin se syntyvä lapsi. Mutta täytynee joskus selailla sitten enemmän noita palstoja. Viime aikoina olen erinäisistä syistä tietoisesti vältellyt tahattomasti lapsettomien pastoja... Toisaalta jokainen meistä kokee asiat niin yksilöllisellä tavalla.

        "Ei ole tarkotus vähätellä kenenkään kärsimyksiä, saati ollut mistään "kärsimyskilpailusta" kyse"

        Miksi ihmeessä sitten vähättelit? Miten suoremmin voisi enää toisen lapsettomuuden kärsimystä vähätellä kuin sanoa sen olevan riittämätöntä koska toinen ei ajatellutkaan asiaa kuten sinä? Miltä sinusta tuntuisi jos sinun kipeitä kokemuksiasi arvioitaisiin tuolla tavoin vain sillä perusteella, että ajattelet jostain asiasta eri tavoin kuin sanoja?

        "Tai sitten he eivät vain koe alkiota samoin omana lapsena kuin syntynyttä lasta, eivätkä tästä syystä kuvittelisi surevankaan alkiota kuten surisivat syntyttä lastaan."

        tietäähän ne varsin hyvin että siitä alkiosta ois tullu mitä todennäkösimmin yhä elämäänsä elävä ihminen jollei ne ois tehy aborttia! Eli että muussa tapauksessa lapsi ois nyt niin ja niin vanha.. eikä jääny mikskään alkioks.

        "että raskauden kokeminen olisi tärkeämpää kuin synnytys tai pikemminkin se syntyvä lapsi."

        Ei niin tärkeeMPÄÄ; mutta kuten todettu, syvimmässä epätovossa tarpoville sekin jo että raskaus ois alkanu eli tieto siitä että se on ylipäätään mahdollista, antas hieman toivoo jaksaa eteenpäin ja siihen että raskaus joskus vielä etenisi loppuunkin saakka.

        "Miten suoremmin voisi enää toisen lapsettomuuden kärsimystä vähätellä kuin sanoa sen olevan riittämätöntä koska toinen ei ajatellutkaan asiaa kuten sinä?"

        Miksi en ois saanu sanoo minkä takia näytti siltä kun sillä ei kovin laajamittasta kokemusta oo voinu olla ja miten yleensä muut on näyttäny kokevan asioita? Siis ne joilla on esim. useiden vuosien lapsettomuus, useita tuloksettomia hoitoja jne.


      • Sanon nyt
        No mutta kirjoitti:

        "Tai sitten he eivät vain koe alkiota samoin omana lapsena kuin syntynyttä lasta, eivätkä tästä syystä kuvittelisi surevankaan alkiota kuten surisivat syntyttä lastaan."

        tietäähän ne varsin hyvin että siitä alkiosta ois tullu mitä todennäkösimmin yhä elämäänsä elävä ihminen jollei ne ois tehy aborttia! Eli että muussa tapauksessa lapsi ois nyt niin ja niin vanha.. eikä jääny mikskään alkioks.

        "että raskauden kokeminen olisi tärkeämpää kuin synnytys tai pikemminkin se syntyvä lapsi."

        Ei niin tärkeeMPÄÄ; mutta kuten todettu, syvimmässä epätovossa tarpoville sekin jo että raskaus ois alkanu eli tieto siitä että se on ylipäätään mahdollista, antas hieman toivoo jaksaa eteenpäin ja siihen että raskaus joskus vielä etenisi loppuunkin saakka.

        "Miten suoremmin voisi enää toisen lapsettomuuden kärsimystä vähätellä kuin sanoa sen olevan riittämätöntä koska toinen ei ajatellutkaan asiaa kuten sinä?"

        Miksi en ois saanu sanoo minkä takia näytti siltä kun sillä ei kovin laajamittasta kokemusta oo voinu olla ja miten yleensä muut on näyttäny kokevan asioita? Siis ne joilla on esim. useiden vuosien lapsettomuus, useita tuloksettomia hoitoja jne.

        tähän keskusteluun sanottavani kun minä olen se jolle alunperin vastasit.

        Minä en ole aborttia tehnyt koskaan enkä missään väittänyt, että se olisi helpottanut lapsettomuudesta kärsiessäni jos olisin tehnyt. Sanoin vaan että adoptioon antaminen ei olisi helpottanut, koska silloin olisin katunut katkerasti sitä että annoin sen lapsen pois joka mulla jo oli.

        "Miksi en ois saanu sanoo minkä takia näytti siltä kun sillä ei kovin laajamittasta kokemusta oo voinu olla ja miten yleensä muut on näyttäny kokevan asioita?"

        Minkä perusteella useammat lapsettomuudesta kärsivät muka pitäis helpottavana sitä että ovat oman lapsensa pois antaneet lopullisesti?? Miten tälläisen perusteella voi sanoa ettei toisella ole laajamittaista kokemusta lapsettomuudesta jos kertoo ettei omaa oloa olisi helpottanut se, että on omaa typeryyttään lapseton kun antoi oman lapsensa pois?

        Ja minulla tahatonta lapsettomuutta kesti melkein 6 vuotta. Yli 4 vuotta aktiivista yrittämistä ja useita hoitoija kunnes tärppäsi.

        Mikset sinä kerro oman lapsettomuuskokemuksesi pituutta ja laajuutta? Luulisi ettei mitään estettä olisi, ellei sitten olekin niin, ettei sinulla laajempaa kokemusta siitä olekaan. Ihan hyvin voisit kertoa sen, koska kommenttisi perusteella sinulla täytyy olla laajamittainen kokemus siitä, kun kerran muitakin olet oikeutettu asiasta syyttelemään. Mikset siis kerro?


      • Mikä meni ohi??
        Sanon nyt kirjoitti:

        tähän keskusteluun sanottavani kun minä olen se jolle alunperin vastasit.

        Minä en ole aborttia tehnyt koskaan enkä missään väittänyt, että se olisi helpottanut lapsettomuudesta kärsiessäni jos olisin tehnyt. Sanoin vaan että adoptioon antaminen ei olisi helpottanut, koska silloin olisin katunut katkerasti sitä että annoin sen lapsen pois joka mulla jo oli.

        "Miksi en ois saanu sanoo minkä takia näytti siltä kun sillä ei kovin laajamittasta kokemusta oo voinu olla ja miten yleensä muut on näyttäny kokevan asioita?"

        Minkä perusteella useammat lapsettomuudesta kärsivät muka pitäis helpottavana sitä että ovat oman lapsensa pois antaneet lopullisesti?? Miten tälläisen perusteella voi sanoa ettei toisella ole laajamittaista kokemusta lapsettomuudesta jos kertoo ettei omaa oloa olisi helpottanut se, että on omaa typeryyttään lapseton kun antoi oman lapsensa pois?

        Ja minulla tahatonta lapsettomuutta kesti melkein 6 vuotta. Yli 4 vuotta aktiivista yrittämistä ja useita hoitoija kunnes tärppäsi.

        Mikset sinä kerro oman lapsettomuuskokemuksesi pituutta ja laajuutta? Luulisi ettei mitään estettä olisi, ellei sitten olekin niin, ettei sinulla laajempaa kokemusta siitä olekaan. Ihan hyvin voisit kertoa sen, koska kommenttisi perusteella sinulla täytyy olla laajamittainen kokemus siitä, kun kerran muitakin olet oikeutettu asiasta syyttelemään. Mikset siis kerro?

        Johan kerrottiin miksei täällä todellakaan ainakaan kenenkään vastustajan kannata kertoo mahdollisesta lapsettomuustaustastaan yhtikäs mitään!!! Se on nähty jo niin monet kerrat minkälainen törkysaastojen arsenaali abortinedistäjiltä näitä härskisti hyödyntäen suoltuu, itseasiassa täällä ei tällästen henkilön ominaisuuksiin aiheen ohittavasti käyvien junttiturpailijiden takia kannata kertoo juurikaan mitään muitakaan taustoja tai kokemuksia elämästään jotka ei suoraa aiheeseen liity. Aina niistä jotain nälvintäpaskaa saadaan väänneltyä.
        Joten nyt joudutte tyytymään enää pelkkiin mutuihin ja arvailuihin.


      • Dara sinulle
        Dara kirjoitti:

        "ja abortistahan se on vielä lopullisempaa, ei mitään toivoa esim. lapseen tutustumiseen."

        Minä en toki sanonutkaan, etteikö menneisyydessä tapahtunut aborttikin minua nyt kaivelisi, kun en lasta onnistu saamaan. Aivan varmasti kaivelisi. Kuitenkaan en koe, että lapsettomuuden tuskaani erityisesti helpottaisi se, jos olisin joskus ollut raskaana ja synnyttänyt, ja sitten lapseni menettänyt, joko omaa syytäni taikka ilman. Viestissä, jota kommentoin kuitenkin väitettiin minkä tahansa, kuten sen että on joskus ollut raskaan ja synnyttänyt ja lapsensa pois antanut helpottavan lapsettomuuden tuskaa. Tästä rohkenen olla eri mieltä. I

        "Miksi tässä tuntuu nyt siltä että vastustaja yritetään saada avautuun jostain sellasesta mitä sitten voitas surutta, "todisteiden" kera ja täysin aiheen ohittavasti käyttää joka välissä henkilöön käyvinä törkynälvintöinä häntä vastaan?"

        Tällainen ei nyt minun tarkoitukseni ainakaan ole ollut. Mielestäni tuo kysymys on täysin kohtuullinen siihen nähden, että vastustaja ensin vähätteli toisen lapsettomuuden tuskan laajamittaisuutta vain sillä perusteella, että tämä ei kokisi adoptioon annettua lasta lapsettomuuttaan helpottavana asiana. Minusta tuollainen vastustajan esittämä kommentti on itsessään aika ikävä; ikäänkuin kokemuksesi lapsettomuudesta ei olisi riittävä siksi, että et ole samaa mieltä tästä asiasta kuin hän on. Minusta tuollainen kommentti vähättelee toisen ihmisen kokemaa kärsimystä. Että se kärsimys ei ole riittävän laajamittaista, koska kokeekin sitä helpottavat asiat toisin kuin tämä vastustaja. Minä ihmettelen miten kiukaan edes kehtaa sanoa tuollaista toiselle tahattomasti lapsettomalle, semminkin jos oma kokemus lapsettomuuden tuskasta sitten on laajempi ja kattavampi. Itse en kehtaisi vähätellä noin toisen kokemusta juuri siksi, että minä tiedän mitä se kärsimys on ja miten kovaa voi toista tuollaisella satuttaa.

        "Ei taida oikein onnistua ;)"

        No, sillehän ei sitten mitään voi, että katsoo oikeudekseen vähätellä toisen kokemuksen laajamittaisuutta, muttei tunne tarvetta kertoa oman kokemuksen laajamittaisuudesta...

        "Ja lapsettomuutta on voinu olla jollain läheiselläkin josta aihe on tuttu, ei välttämättä juuri itsellä."

        Tottakai. Tuolloin kai ihminen tajuaisi sen, että koska hänellä ei omakohtaista ja henkilökohtaista kokemusta asiasta ole, ei hänellä voi juuri olla omakohtaista tietoa siitäkään, millaista ajatusmaailmaa riittävän laajamittainen kokemus kärsimyksestä edellyttää. Jos tuon kommentin sanoja ei itse sitä tuskaa ole edes kokenut, pidän hänen kommenttiaan vieläkin typerämpänä. Olen sitä mieltä, että ainakaan ei pitäisi lähteä tuolla tavoin mestaroimaan asialla, josta tietää vähemmän kuin se, jonka kokemusta vähättelee.

        Miksi kirjotat niinkuin et olisi tehnyt aborttia? Minä luin sinun aikaisemman viestisi ja siinä kerroit abortistasi!


      • Oho, MISSÄ???
        Dara sinulle kirjoitti:

        Miksi kirjotat niinkuin et olisi tehnyt aborttia? Minä luin sinun aikaisemman viestisi ja siinä kerroit abortistasi!

        Näytä missä, en ole koskaan nähnyt kyseisen nimimerkin kertovan että on tehnyt abortin...!!? Siinä ois toisaalta järkevän looginen syy miksi jaksaa täällä vuosikaudet paasata aborttien puolesta, nykytilanteestaankin huolimatta..


      • Dara
        Dara sinulle kirjoitti:

        Miksi kirjotat niinkuin et olisi tehnyt aborttia? Minä luin sinun aikaisemman viestisi ja siinä kerroit abortistasi!

        ???? Nyt lyö tyhjää... Saisinko ihan vaikka linkin ko. viestiin?


      • Dara
        No mutta kirjoitti:

        "Tai sitten he eivät vain koe alkiota samoin omana lapsena kuin syntynyttä lasta, eivätkä tästä syystä kuvittelisi surevankaan alkiota kuten surisivat syntyttä lastaan."

        tietäähän ne varsin hyvin että siitä alkiosta ois tullu mitä todennäkösimmin yhä elämäänsä elävä ihminen jollei ne ois tehy aborttia! Eli että muussa tapauksessa lapsi ois nyt niin ja niin vanha.. eikä jääny mikskään alkioks.

        "että raskauden kokeminen olisi tärkeämpää kuin synnytys tai pikemminkin se syntyvä lapsi."

        Ei niin tärkeeMPÄÄ; mutta kuten todettu, syvimmässä epätovossa tarpoville sekin jo että raskaus ois alkanu eli tieto siitä että se on ylipäätään mahdollista, antas hieman toivoo jaksaa eteenpäin ja siihen että raskaus joskus vielä etenisi loppuunkin saakka.

        "Miten suoremmin voisi enää toisen lapsettomuuden kärsimystä vähätellä kuin sanoa sen olevan riittämätöntä koska toinen ei ajatellutkaan asiaa kuten sinä?"

        Miksi en ois saanu sanoo minkä takia näytti siltä kun sillä ei kovin laajamittasta kokemusta oo voinu olla ja miten yleensä muut on näyttäny kokevan asioita? Siis ne joilla on esim. useiden vuosien lapsettomuus, useita tuloksettomia hoitoja jne.

        "tietäähän ne varsin hyvin että siitä alkiosta ois tullu mitä todennäkösimmin yhä elämäänsä elävä ihminen jollei ne ois tehy aborttia! Eli että muussa tapauksessa lapsi ois nyt niin ja niin vanha.. eikä jääny mikskään alkioks."

        Oikeassa olet, siksi uskon, että lapsettomuudesta kärsivä varmasti tuntisi aiemman aborttinsakin tähden tuskaa ja itsesyytöksiä. Siitä vain en uskalla kaikkien puolesta mennä takuuseen ettäkö adoptioon antaminen olisi helpompi kestää samassa tilanteessa. Varsinkaan en tosiaan ainakaan itse tunne, että minua tässä tilanteessa yhtään helpiottaisi se, että olisin joskus oman lapseni pois antanut. (ja siis en ole aborttia tehnyt, vaikka tuossa alempana joku sellaista väittääkin.)

        "mutta kuten todettu, syvimmässä epätovossa tarpoville sekin jo että raskaus ois alkanu eli tieto siitä että se on ylipäätään mahdollista, antas hieman toivoo jaksaa eteenpäin ja siihen että raskaus joskus vielä etenisi loppuunkin saakka."

        Tuo on toki totta. Toisaalta saman toivonhan voisi antaa sitten aiemmin elämässä tehty aborttikin. Silloinkin nainen tietäisi, että joskus on onnistunut raskaaksikin tulemaan, joten ehkä olisi toivoa että se tapahtuisi uudestaankin.

        Olen edelleen sitä mieltä, että minua ainakaan ei yhtään helpottaisi sen enempää aiemmin elämässä tehty abortti kuin lapsen adoptioon antokaan. Molemmissa tapauksissa uskon että soimaisin itseäni nyt siitä, että omalla päätökselläni, omaa mokaani päästin menemään sen, mikä minulle nyt olisi niin sanoinkuvaamattoman tärkeä ja arvokas.

        Huomaan kuitenkin, että ensimmäisessä vastauksessani sinulle kirjoitin sen enempää ajattelematta omaa napaani pidemmälle siitä, miten se vaikuttaisi, että olisi todistetusti ollut joskus raskaana mutta menettänyt lapsensa ilman omaa syytään ja itsesyytöksiäkin. Varmaan siihen kirjoitukseen vaikuttaa se, etten ole itse koskaan ollut raskaana ja tutkimusten perusteella ei ole löydetty mitään erityistä miksen voisi tulla raskaaksi. Mutta kiitos sinulle, sait minut nyt ajattelemaan hieman laajemmin ja sitä ikiomaa sööttiä napaani pidemmälle ;) Tosiaan, varmaankin voisi olla monellekin helpottavaa tietää että on joskus ainakin pystynyt raskaaksi tulemaan. Vaikkakin siis uskon, että tämä helpotus esiintyisi kai enimmäkseen silloin, jos olisi ilman omaa syytään lapsensa menettänyt. Uskoisin että sekä abortti kuin adoptioon antaminenkin molemmat olisivat lapsettomalle aika kovia itsesyytösten painolasteja, kaiketi niin kovia, että siinä ei paljoa painaisi se, että onnistui silloin ammoin raskaaksikin tulemaan...

        "Miksi en ois saanu sanoo minkä takia näytti siltä kun sillä ei kovin laajamittasta kokemusta oo voinu olla ja miten yleensä muut on näyttäny kokevan asioita?"

        Minä vain ihmettelin että miksi niin sanoit, jos tarkoituksesi ei ollut toisen kokemuksia vähätellä.


      • Dara sinulle
        Dara kirjoitti:

        ???? Nyt lyö tyhjää... Saisinko ihan vaikka linkin ko. viestiin?

        En tiedä miten nykyisin täällä voi laittaa linkkiä viestiin,mutta se sinun kirjoitus löytyy ketjusta nykyään tehään ultra ennen aborttia. ihan alussa on sinun vastaus ja syytät vielä lääkäreitä sadisteiksi !


      • Taidat sekottaa
        Dara sinulle kirjoitti:

        En tiedä miten nykyisin täällä voi laittaa linkkiä viestiin,mutta se sinun kirjoitus löytyy ketjusta nykyään tehään ultra ennen aborttia. ihan alussa on sinun vastaus ja syytät vielä lääkäreitä sadisteiksi !

        nyt tähän viestiin

        http://keskustelu.suomi24.fi/node/3607893#comment-18887794-view

        joka on siis rekisteröimättömän Dora_-nimimerkin kirjoittama.


      • Daralle anteeksi!
        Taidat sekottaa kirjoitti:

        nyt tähän viestiin

        http://keskustelu.suomi24.fi/node/3607893#comment-18887794-view

        joka on siis rekisteröimättömän Dora_-nimimerkin kirjoittama.

        Sekoitin ihan väärään ihmiseen tosiaan.Luimpas huolimattomasti tuon nimimerkin. kiitos sinulle joka oikaisit ja daralle anteeksipyyntö sekoilusta!


    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Jussi Halla-aho huolissaan Sofia Virrasta

      Jussihan on vanha vihreä. Onko tässä kyse alkukesän kiimasta, kun aidan toisella puolella oleva vihreä alkaa kiinnostama
      Maailman menoa
      29
      5099
    2. Sofia Virta kadonnut....onko juomassa?

      Virran poissaolo eduskunnasta on herättänyt huomiota. Esimerkiksi Ilta-Sanomat kertoi aiemmin, että Virta on ollut tällä
      Maailman menoa
      64
      4081
    3. Julkista rahaa ei tule antaa senttiäkään yksityisille yrityksille

      Julkinen raha on meidän yhteistä rahaa, ja se raha on tarkoitettu yhteiseen käyttöön, kuten esimerkiksi tuottamaan palve
      Maailman menoa
      77
      3657
    4. Ensin Henry Novak ja nyt sitten se Irlannin tapaus

      jossa mustaihoinen afrikkalainen mieshenkilö puukottaa valkoihoista maassa makaavaa miestä useita kertoa pään alueelle.
      Maailman menoa
      73
      2718
    5. Tytti Tuppurainen: Suomen pakolaiskiintiö pitäisi nostaa 10 000 vuodessa

      asia on faktaa, noin Tytti sanoi aiemmin. Kun taas Orpon hallitusohjelman mukaisesti Suomen pakolaiskiintiö on pudotettu
      Maailman menoa
      150
      2516
    6. Halla-aho sivaltaa edustajantyöstään lintsaavaa Sofia Virtaa

      https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/937c74d7-f905-4466-b9b4-abd017fe5b63 Kansanedustajan on ilmoitettava poissaolosta
      Maailman menoa
      60
      2378
    7. Islamovasemmistolaisuus - tälläista termiä käytetään

      Termi tarkoittaa alunperin äärivasemmiston ja muslimifundamentalistien liittoa, jonka ytimessä oli antisemitismi. Isl
      Maailman menoa
      79
      2189
    8. Mitä tapahtui?

      Mitä tapahtui keskiviikkoiltana kun oli paljon hälytysajoneuvoja ja mediheli?
      Kiuruvesi
      27
      2157
    9. Mitä haluaisit sanoa kaivatullesi tänään?

      Mitä ajatuksia hänestä ja tilanteesta ylipäätään 💖
      Ikävä
      135
      1674
    10. Martina Aitolehti läpäisi Erikoisjoukot - Tilittää umpirehellisenä kuvauksista

      Martina Aitolehti selvisi Erikoisjoukot koulutuksesta. Hän myös malttoi pääosin pitää mölyt mahassaan, vaikka saikin ko
      Kotimaiset julkkisjuorut
      40
      1538
    Aihe