Tilinpäätökset 2011

Ja sinuako pitäisi enää uskoa??

Jätäppä Jori nuo taloustiedot viisaammillesi..

Tampereen tilinpäätöstiedot 2011

http://www.tampereenseurakunnat.fi/files/2397/YKN_8.3.2012_esityslista.pdf

"Kirkollisveron ja kunnallisveron veropohja on sama, mistä seuraa, että kirkollisveron ja kunnallisveron muutosprosenttien pitäisi vuositasolla olla suurin piirtein samat. Kunnallisveron muutosprosentti tosin on historiallisesti katsottuna ollut jonkin verran suurempi johtuen siitä, että kunnat ovat nostaneet veroprosenttejaan enemmän kuin seurakunnat. Vuonna 2008 muutosprosentti oli vielä lähes samansuuruinen. Vuonna 2009 ero oli jo melkoisen suuri. Vuonna 2010 tilanne oli se, että kunnallisverokertymä kasvoi 2,2 % ja kirkollisverokertymä pieneni 2 %. Vuosien 2009–2010 luvuista näkee jo varsin selvästi jäsenmäärän vähenemisen vaikutukset kirkollisverotuloihin, joita täytyy verrata nimenomaan saman veropohjan tulolajiin eli kunnallisveroon. Toinen hälyttävä signaali on se, miten paljon vähemmän kasvaa laskennallinen kirkollisverotulo kuin mitä kirkollisverokertymä. Se on merkki siitä, että 1 %:n seurakuntayhtymät ovat menettäneet huomattavasti enemmän jäseniään kuin mitä seurakunnat keskimäärin. Tämä näkyy selvästi laskennallisesta kirkollisverosta joka lasketaan siten, että kirkollisvero jaetaan veroprosentilla. Eli tässä kaksi varsin hälyttävää signaalia."

http://kappeli.evl.fi/kkoweb.nsf/9225ba0b301a151dc2256f5b0040605f/437d7a1adc7a9faec2257886004a91cf?OpenDocument

pudotus 4.2% v.2010 kirjoitti:

"Kirkollisveron ja kunnallisveron veropohja on sama, mistä seuraa, että kirkollisveron ja kunnallisveron muutosprosenttien pitäisi vuositasolla olla suurin piirtein samat. Kunnallisveron muutosprosentti tosin on historiallisesti katsottuna ollut jonkin verran suurempi johtuen siitä, että kunnat ovat nostaneet veroprosenttejaan enemmän kuin seurakunnat. Vuonna 2008 muutosprosentti oli vielä lähes samansuuruinen. Vuonna 2009 ero oli jo melkoisen suuri. Vuonna 2010 tilanne oli se, että kunnallisverokertymä kasvoi 2,2 % ja kirkollisverokertymä pieneni 2 %. Vuosien 2009–2010 luvuista näkee jo varsin selvästi jäsenmäärän vähenemisen vaikutukset kirkollisverotuloihin, joita täytyy verrata nimenomaan saman veropohjan tulolajiin eli kunnallisveroon. Toinen hälyttävä signaali on se, miten paljon vähemmän kasvaa laskennallinen kirkollisverotulo kuin mitä kirkollisverokertymä. Se on merkki siitä, että 1 %:n seurakuntayhtymät ovat menettäneet huomattavasti enemmän jäseniään kuin mitä seurakunnat keskimäärin. Tämä näkyy selvästi laskennallisesta kirkollisverosta joka lasketaan siten, että kirkollisvero jaetaan veroprosentilla. Eli tässä kaksi varsin hälyttävää signaalia."

http://kappeli.evl.fi/kkoweb.nsf/9225ba0b301a151dc2256f5b0040605f/437d7a1adc7a9faec2257886004a91cf?OpenDocument

Lue lisää

Mainio linkki! Lienee jotain tietoa saavutettu, koska samoihin päätelmiin on päätynyt kaksi näinkin eri tavalla ajattelevaa.

Joskus miettii millainen on kirkon tilanne viestinnässä. Pitäisi sanoa että ei ole pröystäilty eikä ole rahaa liikaa, mutta taas toisaalta valituskaan ei oikein toimi. Verotulot vähenevät, ja mistä kertoa vähentävänsä? Jumalanpalveluksista eli siitä, mitä varten kirkko on muodollisesti olemassa, vai jostain lasten kerhoista ym, joiden vuoksi kirkkoon tosiasiallisesti enemmän kuulutaan? Ei saa sanoa että palkat ovat kovia, mutta toisaalta pitää niitä työntekijöitä jollain saada jatkossakin.

Jori Mäntysalo kirjoitti:

Mainio linkki! Lienee jotain tietoa saavutettu, koska samoihin päätelmiin on päätynyt kaksi näinkin eri tavalla ajattelevaa.

Joskus miettii millainen on kirkon tilanne viestinnässä. Pitäisi sanoa että ei ole pröystäilty eikä ole rahaa liikaa, mutta taas toisaalta valituskaan ei oikein toimi. Verotulot vähenevät, ja mistä kertoa vähentävänsä? Jumalanpalveluksista eli siitä, mitä varten kirkko on muodollisesti olemassa, vai jostain lasten kerhoista ym, joiden vuoksi kirkkoon tosiasiallisesti enemmän kuulutaan? Ei saa sanoa että palkat ovat kovia, mutta toisaalta pitää niitä työntekijöitä jollain saada jatkossakin.

Lue lisää

Hori-Jori hei, kirkolla on rahaa niin paljon että papit käyttävät satasen seteleitä paskopapereina ja silti tulosta tehdään..

Käsittääkseni tällaisesta materiaalista on erittäin vaikea sanoa mitään varmaan, sillä kirkosta eroavat ja jäävät ovat niin erilaista porukkaa. Verokertymästä ei voi paljoa päätellä, jos ei tunneta tulosiirtojen ja vähennysten vaikutusta verotukseen. Näppituntumalla väittäisin, että maanviljelijät ovat uskollisimpia kirkon jäseniä ja heidän verotuksensa on hyvin erilaista kuin tulonsaajien. Pääomatulojen suuruus ei näy kunnallisverotuksessa. http://yle.fi/alueet/pohjanmaa/2011/11/verotilastoissa_myos_yllatyksia_2992937.html

Ilman järkevää perustelua, uskon että useat kirkostaeroavat opiskelijat ovat köyhiä kuin kirkonrotat. Toisaalta kastettujen suhteellisen osuuden väheneminen kertonee sen, että yhä useampi perheenperustaja ei kuulu kirkkoon. Oletan, että lapsia tulee siinä vaiheessa kun opiskelut on vähintään loppusuoralla ja tulot alkavat kasvaa.

Kirkon kannalta on eläkkeellejääminen ikävä asia. Työikäisten kirkonjäsenten määrä luultavasti vähenee enmmän kuin kirkonjäsenten suhteellinen osuus edellyttäisi. Tämäkin näkyisi kirkon tilikirjoissa punaisella.

Kirkon kannalta tilanne on joka tapauksessa ikävä: Verotettavat tulot vähenevät enemmän kuin eroajien määrästä voisi päätellä. Luultavasti kristityt saavat paljon pääomatuloja ja maataloustukien kaltaisia tulosiirtoja, mutta niistä kirkko ei hyödy.

Kimmo Koo kirjoitti:

Käsittääkseni tällaisesta materiaalista on erittäin vaikea sanoa mitään varmaan, sillä kirkosta eroavat ja jäävät ovat niin erilaista porukkaa. Verokertymästä ei voi paljoa päätellä, jos ei tunneta tulosiirtojen ja vähennysten vaikutusta verotukseen. Näppituntumalla väittäisin, että maanviljelijät ovat uskollisimpia kirkon jäseniä ja heidän verotuksensa on hyvin erilaista kuin tulonsaajien. Pääomatulojen suuruus ei näy kunnallisverotuksessa. http://yle.fi/alueet/pohjanmaa/2011/11/verotilastoissa_myos_yllatyksia_2992937.html

Ilman järkevää perustelua, uskon että useat kirkostaeroavat opiskelijat ovat köyhiä kuin kirkonrotat. Toisaalta kastettujen suhteellisen osuuden väheneminen kertonee sen, että yhä useampi perheenperustaja ei kuulu kirkkoon. Oletan, että lapsia tulee siinä vaiheessa kun opiskelut on vähintään loppusuoralla ja tulot alkavat kasvaa.

Kirkon kannalta on eläkkeellejääminen ikävä asia. Työikäisten kirkonjäsenten määrä luultavasti vähenee enmmän kuin kirkonjäsenten suhteellinen osuus edellyttäisi. Tämäkin näkyisi kirkon tilikirjoissa punaisella.

Kirkon kannalta tilanne on joka tapauksessa ikävä: Verotettavat tulot vähenevät enemmän kuin eroajien määrästä voisi päätellä. Luultavasti kristityt saavat paljon pääomatuloja ja maataloustukien kaltaisia tulosiirtoja, mutta niistä kirkko ei hyödy.

Lue lisää

"Verotettavat tulot vähenevät enemmän kuin eroajien määrästä voisi päätellä."

Eikös tuo kerro juuri sen että eroajat ovat niitä jotka maksaa hyvin kirkolisveroa, eli työikäisiä. Itsekkin erosin kirkosta sen jälkeen kun kirkkohäät oli vietetty ja lapset kastettu. Ja ottakaa huomioon että muutama vuosi sitten eronneen köyhän opiskelijan poistuminen kirkonkirjoista alkaa näky nyt, kun hän on siirtynyt työelämään.

Kyllä täytyy vain todeta että kirkolla vain kurjuutta edessä.

lslllslslslsl kirjoitti:

"Verotettavat tulot vähenevät enemmän kuin eroajien määrästä voisi päätellä."

Eikös tuo kerro juuri sen että eroajat ovat niitä jotka maksaa hyvin kirkolisveroa, eli työikäisiä. Itsekkin erosin kirkosta sen jälkeen kun kirkkohäät oli vietetty ja lapset kastettu. Ja ottakaa huomioon että muutama vuosi sitten eronneen köyhän opiskelijan poistuminen kirkonkirjoista alkaa näky nyt, kun hän on siirtynyt työelämään.

Kyllä täytyy vain todeta että kirkolla vain kurjuutta edessä.

Lue lisää

"Verotettavat tulot vähenevät enemmän kuin eroajien määrästä voisi päätellä.'

Eikös tuo kerro juuri sen että eroajat ovat niitä jotka maksaa hyvin kirkolisveroa, eli työikäisiä."

Kertoo, jos jäljellejäävien verotettavien tulojen määrä pysyisi vakiona. Kirkonjäsenistä useampi useampi taitaa jäädä eläkkeelle kuin erota. Jos kirkonjäsenistä eroaa 1 % ja verotulot putoaa 2 %, tästä ei voi päätellä että eroavat tienaavat kaksi kertaa niin paljon kuin jääjät. Jos 2 % jää eläkkeelle ja verotettavat tulot putoavat puoleen, on kirkon verokertymässä muutos yhtä suuri kuin jos 1 % jäsenistä eroaisi.

Eroajista pääosa lienee siirtymässä työelämään tai siinä uravaiheessa, jossa palkat nousevat nopeasti (lue alle 40-vuotiaita). Tästä tulojen noususta kirkko hyötyy entistä vähemmän, joten kirkko "maksaa" todellisuudessa vuosituhannen alun eroamisia edelleen.

Kimmo Koo kirjoitti:

Käsittääkseni tällaisesta materiaalista on erittäin vaikea sanoa mitään varmaan, sillä kirkosta eroavat ja jäävät ovat niin erilaista porukkaa. Verokertymästä ei voi paljoa päätellä, jos ei tunneta tulosiirtojen ja vähennysten vaikutusta verotukseen. Näppituntumalla väittäisin, että maanviljelijät ovat uskollisimpia kirkon jäseniä ja heidän verotuksensa on hyvin erilaista kuin tulonsaajien. Pääomatulojen suuruus ei näy kunnallisverotuksessa. http://yle.fi/alueet/pohjanmaa/2011/11/verotilastoissa_myos_yllatyksia_2992937.html

Ilman järkevää perustelua, uskon että useat kirkostaeroavat opiskelijat ovat köyhiä kuin kirkonrotat. Toisaalta kastettujen suhteellisen osuuden väheneminen kertonee sen, että yhä useampi perheenperustaja ei kuulu kirkkoon. Oletan, että lapsia tulee siinä vaiheessa kun opiskelut on vähintään loppusuoralla ja tulot alkavat kasvaa.

Kirkon kannalta on eläkkeellejääminen ikävä asia. Työikäisten kirkonjäsenten määrä luultavasti vähenee enmmän kuin kirkonjäsenten suhteellinen osuus edellyttäisi. Tämäkin näkyisi kirkon tilikirjoissa punaisella.

Kirkon kannalta tilanne on joka tapauksessa ikävä: Verotettavat tulot vähenevät enemmän kuin eroajien määrästä voisi päätellä. Luultavasti kristityt saavat paljon pääomatuloja ja maataloustukien kaltaisia tulosiirtoja, mutta niistä kirkko ei hyödy.

Lue lisää

Maaseutupaikkakunnillakin verotulot laskee paljon, vaikkei niissä erotakkaan etelän tahtiin. Väestön eläköityminen tietää niissä verotulojen isoa laskua.
Olen kuullut paikkakunnista, joissa jo joudutaan tämänvuoksi irtisanomisiin.

Kimmo Koo kirjoitti:

"Verotettavat tulot vähenevät enemmän kuin eroajien määrästä voisi päätellä.'

Eikös tuo kerro juuri sen että eroajat ovat niitä jotka maksaa hyvin kirkolisveroa, eli työikäisiä."

Kertoo, jos jäljellejäävien verotettavien tulojen määrä pysyisi vakiona. Kirkonjäsenistä useampi useampi taitaa jäädä eläkkeelle kuin erota. Jos kirkonjäsenistä eroaa 1 % ja verotulot putoaa 2 %, tästä ei voi päätellä että eroavat tienaavat kaksi kertaa niin paljon kuin jääjät. Jos 2 % jää eläkkeelle ja verotettavat tulot putoavat puoleen, on kirkon verokertymässä muutos yhtä suuri kuin jos 1 % jäsenistä eroaisi.

Eroajista pääosa lienee siirtymässä työelämään tai siinä uravaiheessa, jossa palkat nousevat nopeasti (lue alle 40-vuotiaita). Tästä tulojen noususta kirkko hyötyy entistä vähemmän, joten kirkko "maksaa" todellisuudessa vuosituhannen alun eroamisia edelleen.

Lue lisää

Todellakin "maksaa", koska se ei maksa.

Kirkko tekee budjettinsa vuosittain niin kuin yrityksetkin ja sopeuttaa tilanteensa sen mukaan. Vuodessa kirkon saamat kirkollisverot ovat viime vuosina pudonneet 6 miljoonan vauhtia, eikä sillä ole käytännön merkitystä.

Tottakai irtisanomisiin joudutaan näinä aikoina niin yrityselämässä kuin kirkossakin, kirkossa eläköityminen helpottaa tilannetta tosin enemmän.