Ei seksiä raskauden jälkeen.

Minä synnytin esikoiseni pari vuotta sitten, kun olin 25 vuotias. Olen aina ollut hoikka "rimpula".

Raskauden aikana painoni nousi 10 kg. Kroppani pysyi samanlaisena, vain mahani oli kuin koripallo. Monet sanoivatkin että olin raskaana huvittavankin näköinen, kun takaapäin ei huomannut ollenkaan raskausmahaani. En siis kasvanut ollenkaan leveyssuunnassa.

Välittömästi synnytyksen jälkeen maha oli aikamoinen röllykkä. Ei se heti mihinkään kadonnut vaikka vauva oli jo ulkona. Normaaliahan se on, koska kohtukaan ei ollut vielä supistunut entiseen kokoonsa. Meni ehkä n. 2 kk, että maha alkoi olla entisellään, siis urheilematta ja liikkumatta. Olin synnytyksen jälkeen niin väsynyt vauvan valvomisesta johtuen, etten jaksanut liikkua. Sen olen huomannut, että koska vatsalihakseni ovat aika heikossa kunnossa (kun en ole niitä raskauden jälkeen ollenkaan jumpannut ja vahvistanut), maha alkaa herkästi pömpöttää. Aamulla vatsa on litteä kuin ennenkin, mutta kun syön jotain, tuntuu kuin vatsalihakset eivät jaksaisi pysyä kuosissa vaan ruuasta täysi maha työntyy pömpölleen. Kuulostipa hassulta :)

Eli synnytyksestä nyt siis lähes 2 vuotta. Olen hoikempi kuin ennen raskautta. Oma syöminen tuppaa joskus unohtumaan kun on pieni lapsi. Painan vähemmän kuin ennen raskautta. Vatsa on kuten ennen raskautta, mutta en ole vieläkään jumpannut vatsalihaksiani, ja pömpöttää vähän syönnin jälkeen. Joskus väännettyäni esim. hamppariaterian tai paljon vaaleaa leipää, näytän kuin olisin raskaana. Väsymystä on vieläkin, ja ajatuksissa on ollut, että alkaisin vähän vahvistamaan lihaksiani esim. jumpassa tai salilla.
Raskausarpia minulle ei ole tullut missään vaiheessa, ja vatsan iho samanlainen kuin ennen raskautta.

Imetin lastani 10 kk, ja oikeastaan ainoa asia mikä harmittaa, ovat rintani. Ne kun olivat jo ennestään pienehköt, ja kutistuivat A-kupin kokoisiksi. Imetysaikana olivat aikamoiset C-D-kupin melonit, ja kun lopetin imettämisen, järkytyin kuinka rusinoiksi rintani kutistuivat kun maidontulo ehtyi. Niinhän se on, että rintojen rasvakudosta tuhoutuu kun maidontuotanto lakkaa, ja jos rasvaa ennestäänkin vähän, niin mitä jää jäljelle? Häpeilen pieniä rintojani ja kaipaan niitä entisiä, silloinkin pieniä, mutta niin mukavan pyöreitä kuitenkin. Rintani eivät kuitenkaan roiku. Eipä näissä paljon mitään roikutettavaa olekaan. Aviomieheni ei ymmärrä häpeilyäni, hän pitää minusta tällaisena ja kehuu vartaloani seksikkääksi.

Rinnat eivät ole minulle muutenkaan tuntuneet enää kovin seksuaalisilta imetyksen jälkeen. Lapseni söi niistä lähes vuoden, ja nännit ovat herkemmät kuin aiemmin. En koe enää kiihottavana sitä että mies imee tai nuolee nännejäni. Hän kuitenkin kiihottuu rinnoistani, ja kompromissina hän saa niitä hyväillä ja puristella.
Muuten seksielämämme on minun mielestäni parantunut synnytyksen jälkeen, miehen mielestä "yhtä ihanaa kuin ennenkin". Olen herkempi ja nautin seksistä enemmän kuin ennen. Saan orgasmeja helpommin ja tuntuma on kaikin puolin parempi. En koe että alapääni olisi mennyt mitenkään pilalle synnytyksessä. Synnytyksen jälkeen meni n. 2kk että aloimme taas harrastaa seksiä, ja sen jälkeen olemmekin harrastaneet melko ahkerasti näin pienen lapsen vanhemmiksi.

Mielestäni pelkosi ovat turhia. Voi olla, että ensimmäinenkin synnytys jättää jälkensä vartaloon, mutta mitä sitten? Onhan raskaus ja synnytys aivan suurenmoinen asia, ja mieti, kuinka upean työn teet kropallasi. Synnytyksen jälkeen kannattaa tietty pitää itsestään huolta, jos esim. kiloja jää reilusti. Mutta aivan ensimmäiseksi kannattaa keskittyä vauvaan, omaan palautumiseen ja parisuhteesta huolta pitämiseen, enkä tarkoita tällä välttämättä seksiä. Seksin aika on sitten kun on, se on sinun omista tuntemuksistasi ja palautumisestasi kiinni. Miehen tulisi ymmärtää, että tekemäsi työn jälkeen ottaa aikansa, että olet valmis. Miehen halut eivät välttämättä mihinkään katoa, ja hänelle voi tehdä hyvää muutenkin kuin yhdynnällä, mutta sekin vain sinun halutessasi. Aikuinen ja fiksu mies ymmärtää, että vaikka olisikin kuukausienkin kuiva kausi, ei se tarkoita että seksi on loppunut iäksi, ja että seksi ei ole tässä tilanteessa ykkössijalla. Sinun ei missään tapauksessa tarvitse ryhtyä mihinkään vain miehen mieliksi!

Miehesi kuulostaa -anteeksi vain- hieman pinnalliselta. Hänen ei missään nimessä pitäisi ajatella että kaunotar on muuttunut hirviöksi, vaan että tämä upea nainen tässä synnytti minulle juuri lapsen ja on yhteisen lapsemme kaunis äiti. Vauva-aikana ei välttämättä jaksa päivittäin panostaa ulkonäköön ja olla hehkeimmillään, mutta se on normaalia. Olettehan asuneet yhdessä, onhan hän todennäköisesti nähnyt sinut useinkin "rumimmillasi"?

Olin 35v.,kun sain esikoisen.Rinnat venähti odottaessa niin,että lyijykynä pysyy tissin alla putoamatta.Imettänyt en juuri yhtään.Kuppikoko b/c,mies tykkää vieläkin.
Sektio haava pystyssä keskellä vatsaa ei haitannut miestä,seksiä aloiteltiin n.3 viikkoa synnytyksestä.Nyt arpi hyvin himmeä,en ole kenenkään uimahallissakaan edes katsovan vatsaani.
Jumpannut en ole millään lailla,vain hyötyliikuntaa ok-talossa/mökillä ja kävelen,jos mahdollista autoilun sijaan.No ei kroppa varmaan parikymppisestä enää käy kuitenkaan.Normaalipainoinen olen,raskauskilot lähti hyvin nopeasti,ilman laihduttamisia.
On kausia,kun ollaan lähes selibaatissa,mutta se johtuu väsymyksestä.
Aika pitkään aloittaja joutuu olemaan erossa miehestä.Jos sen suhde kestää,ei varmaan raskauden tekemät muutokset kropassa enää hetkauta puoleen tai toiseen.

Eikö ole varaa kortsuihin?! Sillä siittä olisi päässyt. Keittää tommoset mulkvistit. Voi elämä, että ihmiset kehtaa noin pinnallisista asioista mouhota. Mene itseesi, hittoako hommauduit pieniin päin, ellei sun luonne kestä ulkonäön muuttumista. Sanoit, että miehesi on yksinkertainen. Kuulostaa siltä että on; mutta sinä olet vielä yksinkertaisempi, kun mietit tuommoisia... Olet siis olet siis yhtä terävä kuin vasemman jalan puhki kulunut lapikas. Idiootti! Munapää! Pissiliisa! Kaikille ei edes ole mahdollista saada lapsia, ja sinä kiukkuat kropan pilalle menemisestä ja löysästä vatsasta... Hyppää itämereen ja pysy siellä ikuisesti, joillakin ihmisillä voi olla oikeastikin hankalia ja kipeitä asioita mielessä. Oikeasti, teillä MOLEMMILLA on itsetutkistelun paikka, sopiiko, että muutatte molemmat vaikka kuuhun. OLISIT KÄYTTÄNY EHKÄSYÄ, TAI TIKKAUTTANUT PIPARIN KARHUNLANGALLLA UMPEEN!!! Niin ei nyt tarvitsisi enää itkeä. Lisäksi, kukaan ei enää ikinä halua sua tuon lapsen jälkeen, sori. Voi lapsiparkaa. Se on syytön, mutta toivottavasti ei yhtä idiootti kuin sinä.

Itse olin normaalivartaloinen kun tulin raskaaksi esikoiselleni. Vaikean raskausajandiabateksen takia paino nousi paljon, jonka jälkeen vartaloni ei tietenkään ole entisensä. Pudotin kuitenkin painoa reilu 20 kg ennen uutta raskauttani. En tykkää esiintyä nykyisen mieheni edessä alasti, koska koen olevani "ruma". Löysää nahkaa ja rinnat ovat esikoisen imetyksen jälkeen hirveän näköiset. Mutta ei minun tarvitsekaan keikistellä alasti jos en halua, vaikken varsinaisesti vartaloani kamalasti vihaakaan. Mieheni kuitenkin tietää, ettei minulla ole supertimmi vartalo, mutta rakastaa minua silti ja kokee minut haluttavana.

Nyt siis olen uudelleen raskaana ja toivon että saan tämän raskauden jälkeen raskauskilot nopeammin ja tehokkaammin pudotettua. Aion keskittyä myös omaan hyvinvointiini enemmän!

Muistakaa kuitenkin, että suuri osa sitä että puolisosi tuntee sinut haluttavaksi on se, että sinä itse olet sinut itsesi kanssa.