Kroppa raskauden jälkeen?

Voi lapsi rakas, laittakaa koira, se on melkein kuin vauva. Vauvaa miettikää sitten isoina..

Aika lapsellinen kirje, suloinen, voisi olla provokin

Google maps ja lähimmän sossun osote ja valihte matka kävellen. Mahtavaa nähdä yks monista tulevista epäonnistuneista yh äideistä. Alkosa nähään tytteli, kärryt pitää sit jättää ulos.

Joopajoo... :)

Eikö viestin otsikosta käy jo selville että mitä minä tässä koitan kysellä ... !?

Onko nyt näillä, VANHEMMILLA JA ERITTÄIN VIISAILLA , äideillä päässä jotain vikaa kun ei osaa lukea selvää suomen kieltä tai ennemmin taitaa olla vikaa vaan tuossa luetun ymmärtämisessä .. ois ihan mukava tietää niistäki kyselyistä huvikseen numerot kouluajoilta, kun tuossahan kysyn että miltä kroppa tulee näyttämään raskauden jälkeen .. en todellakaan pyytänyt minulle haukkumista ja solvaamista

Tuntuu että taitaapa nämä pari ekaa vastaajaa tässä olla vaan päälle kolmekymppisiä lortto reikäisiä äippiä , joilla nahka kanssa roikkuu , kun tehdään mukulat liian myöhään eikä ikäkään anna enää periksi palautua niin hyvin mitä nuorempien...

- Janne ja Marika.

Edellisen tekstisi perusteellako nyt odotat fiksuja vastauksia??? Huh.

Mutta yritän kuitenkin. Älkää tehkö sitä lasta, ainakaan ihan vielä. Se ei ole mitään helppoa yksin, ja jotenkin musta tuntuu että poikaystävästäsi ei olisi sulle mitään apua. Vauvat voivat olla tosi työläitä, itkeä vuorokauden ympäri monta kuukautta jne. ja silloin ei ole kiva olla vauvan kanssa koko ajan yksin. Ja te ette ole olleet mitenkään pitkään yhdessä. Tuossa iässä seurustellaan ja rakastutaan, mutta se rakkaus ei valitettavasti välttämättä kestä. Voi toki kestää, mutta ei välttämättä... Minä ja mies olimme yhdessä 10 vuotta ennen kuin saimme lapsen. Ja kyllä, olin 30-vuotias vanha ämmä jo silloin. ;)

Esikoisen imetyksen jälkeen mulla oli ihan kivat rinnat vielä. Sama kuppikoko ennen vauvaa kuin sulla. Hieman "riipahtivat", mutta ei pahasti. Nyt toista imetän vielä, ja näyttäis siltä että rinnat roikkuvat vielä hiukan enemmän tän toisen jälkeen, mutta vielä näyttävät ihan hyviltä. Kuppikoko nousi C:hen ekan vauvan jälkeen.

Vatsa on tän toisen jälkeen vielä löllö. Ekan jälkeen palautui ihan hyväksi. Olen normaalipainoinen. Nyt on vielä muutama ylimääräinen kilo raskaudesta jäljellä, tokassa raskaudessa kun kiloja tuli vähän liikaa... Monella maha jää löllöksi vaikka muuten saisi kropan kuntoon. Toki nuorena kroppakin palautuu paremmin.

Seksiin ei kaksi synnytystä ole vaikuttanut. Mies sanoo, että ainakaan ei ole paikat löystyneet. Aluksi seksi ei tuntunut synnytysten jälkeen hyvältä, vaikka odotimme 3 kk. Mutta siitä se lähti paranemaan, ja on yhtä hyvää kuin ennen raskauksia. Ei tosta alapäästä enää nuoren tytön värkkiä saa, mutta hyvä se on ja toimii. :)

Mä en olisi ollut valmis äidiksi 18-vuotiaana, enkä vielä 25-vuotiaanakaan. Halusin opiskella ja elää normaalia nuorten elämää, enkä sitoa itseäni kotiin vielä niin nuorena. Nytkin kolmekymppisenä se on välillä vaikeaa, mutta olen sentään ehtinyt "elää" ja matkustella ym. ennen lapsia. Miehenkin kanssa ehdittiin asua yhdessä monta vuotta, joten tunnemme toisemme läpikotaisin. Monet kriisitkin on jo käyty läpi, eikä vauvojen syntymä ole suhdettamme enää koetellut. Toisin olisi voinut käydä jos olisimme saaneet lapsen heti kun aloimme seurustelemaan vähän alle kaksikymppisinä.

^^ Edelliselle vastaajalle...

Kiva et sun kuppikoko vaan kasvo ! :)

Itekki toivoisin ennemmin semmoista, kuin että tulisi mitkään tyhjät nahkapussit...

Silloin varmasti kävisin korjauttamassa rintani, maksoi mitä maksoi, eli pistämässä silikoonit... koska ei millään lättä rinnoilla olisi kiva olla edes kesällä bikineissä rannalla :S

Oon myös miettiny, et kun eihän sitä voi tietää, et minkalaiseks ne rinnat sit muokkautuu imetyksen jälkeen .. nii oon miettiny kanssa , et pitäskö mun sit ottaa lääkitys joka estää maidon nousun rintoihin. Mutta, en kuitenkaan haluaisi sitä tehdä, koska tiedän et se vauva saa tärkeitä ravintoaineita siitä äidin maidosta

Pystyyks niistä rinnoista huolehtii jollain tavalla raskauden aikana et ne pysyis mahd. semmosina kimmoisina ja täyteläisinä ja niinku tietysti vielä imetyksenkin aikana?

Esim. jotkut tukevat rintaliivit? ja mitä eroa on muuten niinku imetysliiveillä ja normaaleilla rintsikoilla...?

Oon kanssa kuullu että synnytyksen jälkeen olisi hyvä pitää masun kohdalla jotain semmosta vyötä, että se ehkäisis sitä että ei jäis roikkumaan sitä löysää nahkaa ... onkohan siinäkin sitten jotain perää?

Sovimme muuten poikaystäväni kanssa, että voisimme kokeilla ensikuusta kesäkuuhun asti yhdessä asumista ja nähtäisiin että miten se toimisi. Uskon, et kun meillä on tähänkin asti mennyt tosi hyvin ja tuntuu että olemme kuin luodut toisillemme, niin miksei tuo yhdessä asuminenkaan sujuisi! Köhköh. Täytyy nyt houkutella tätä herraa vähän ja saada karistettua turhat pelot pois , että ei siinä yritetä ketään sitoa väkisin mihinkään ja yhdessä asuminen ei ole sama asia kuin mikään vankila ;))

Joo ja tiedän että vauvalla voi olla koliikkia ja vaikka mitä muuta kivaa. Et huutaa sit useitakin kuukausia putkeen. Mut emmä välitä tommosista, entä sitten, se lapsi on itsessään jo niin palkitseva asia et siinä kestää tollaset pienet "vaivat" kyllä ihan hyvin...

Enkä tiedä mistä tää mun vauvakuume johtuu, se alkoi jo 13-vuotiaana, eikä ole tähän päivään mennessä muuttunut oikeastaan mihinkään.

Monet on aina sanoneet että olen jotenkin kypsemmän tuntuinen kuin omat ikäiseni, joten kai se siitä vain johtuu? en tiedä.

Ja murrosikäni alkoi jo hyvin nuorena... 10-vuotiaana, joten voisi jopa sanoa että tässä iässä hyvinkin se rupeaa jo ainakin minun kohdalla varmasti ohi olemaan



Enkä tarkoittanut tuota edellistä viestiäni mitenkään loukkaavaksi ketään kohtaan, loppujen lopuks. Olen itse ainut lapsi ja oma äitini sai minut kolmekymppisenä. Mutta minä en aina vaan jaksa ottaa tuota turhaa kuraa niskaan nuoren ikäni takia, ja se pitäisi ymmärtää

VOIN OLLA NUORI , MUTTEN OLE TYHMÄ.

- Marika.

Et sinä siittä mihkään rupsahda sitten, kun saat lapsia. Odota kuitenkin ensin, että olet aikuinen. Minulla on 5 lasta ja miehen mielestä ainakin se lortto on ihan samanmoinen, kuin ennen lapsia. Jokaista olen imettänyt vähintään vuoden, tissit on ihan kivat edelleen. Imetyksen aikana kävivät koossa D, mies ainakin tykkää niistä edelleen... Ikääkin on jo kertynyt, vanhakin olen.
Elämä jättää arpia aina ja ne täytyy hyväksyä, opit sen kun kasvat.
Minulla on sinun ikäisesi tytär, hänkin on kypsä ikäisekseen, mutta ei missään nimessä hänen kannata hankkia vielä lapsia. Hän opiskelee, seurustelee, seikkailee, hän on lähdössä ulkomaille katselemaan maailmaa ja aikoo sitten tulevaisuudesa hankkia lapsia, hänen omin sanoin "kun olen aikuinen ja voi varmasti lapsesta huolehtia itse, haluaisin oman lapsen".

Olet aika lapsi vielä, viestisi on lapsenomainen, vaikutat fiksulta kuitenkin hieman sinisilmäiseltä. Hankkikaa koira, muuttakaa yhteen, kokeilkaa elää sillä tavalla.

Sitten vielä; en ollut sinua juurikaan vanhempi kun ensimmäisen lapseni sain. Olen koko ikäni ollut onnellinen ihminen, vaikka lasten vauva-aika olikin raskas, kun oli sitä koliikkia ja vaikka mitä. Olemme aina pärjänneet hyvin. Meillä se toimi, mutta sinuna miettisin vielä.

Opettele vaikka ensin keskustelemaan edes keskustelupalstalla ja puhumaan kauniisti kanssaihmisistäsi.

Kasva aikuiseksi kultapieni ja käske sen poikaystäväsikin lopettaa ne seikkailunsa, jos hän aikoo isäksi on hänen kyettävä auttamaan perheen hoidossa ja elatuksessa.. Hänen on oltava vanhempi ja siitä tulee vastuita.

Menkää neuvolaan juttelemaan vielä suunnitelmistanne, samalla siellä voidaan tarkastaa, että sinulla on kaikki kunnossa gynekologisesti.

Malttia lapsoset!

Hienoa että sulla on kanssa mennyt hyvin noi kaikki jutut vaikka oot nuorena lapsen saanu !! :)

Minäkin tiedän tuttavapiiristä, siis ystäväni äiti on saanut hänen isosiskonsa jo 16-vuotiaana , sitten tämä hänen isosisko on saanut 17-vuotiaana oman lapsensa , ja näiden mummi on saanut 16-vuotiaana tämän kahden tytön äitin ja hienosti ovat pärjänneet.

Oma ystäväni sai myöskin 16-vuotiaana lapsen ja on pärjännyt hyvin.

Mutta itse en missään nimessä 16-vuotiaana olisi voinut kuvitella äitiyttä, kyllä se on täysi-ikäinen oltava...

Niin ja voihan se olla mahdollista että mielemme muuttuu vielä tässä... onhan kesään aikaa kuitenkin se n. 3kk ja siinä ajassa kerkeää tapahtua monenmoista

Tiedän, että haukkumaviestini oli lapsellista. Mutta voiko rumiin kommentteihin vastata muulla tavalla kuin rumasti?? Minua on ainakin opetettu puolustautumaan.

Koirista mulla onkin jo sitten tarpeeks kokemusta, meillä on perheessä aina ollut koira, siitä lähtien ihan kun olen ollut jo vauva.

Mutta kyllä itsekin kerkeän bilettää ja nähdä maailmaa vaikka vauvan saisinkin... Ei sen vauvan tarvitse olla mikään "murheenkryyni" , en minä nää sitä noin , vaikka yritätte saada mut näkemään asian sillä tavalla et jättäisin tämän jutun .. tämä juttu jää sitten itsestään jos jää. Minä nään lapsen pelkästään positiivisenä ja iloisena asiana!

Mut onhan lapsia kautta aikojen tehty nuorena... jo silloin kun meidän mummotkin oli nuoria jne. Ja onko ne sitten kasvattaneet huonon jälkipolven ? Tuskin. Nykyään tietysti vastataan ettei noista Es - Jonne ikäsistä kasva ikinä mitään kunnollisia vanhempia, voihan se niin olla, mut löytyy niittenki seasta vastuuntuntoisia nuoria!

Niin ja arvista puheen ollen... TOIVOTTAVASTI , en tulis niitä saamaan kauheasti siis niitä raskausarpia :S näytti ainakin helposti tulevan tisseihin murrosiässä ja kun kasvupyrähdys oli niin kinttuihin , onkohan mun iho sit sitä tyyppiä ?

- Marika

Tiedäthän että tulosi tippuvat kun jäät vauvan kanssa kotiin? :) Mulla ne tippu sen 500€/kk eli aika paljon.

Ja nyt vastauksia kysymyksiisi ja vastaan nyt omasta kokemuksesta olen siis 23v. ja 6kk ikäisen tytön äiti


Raskaus muokkaa enemmänkin niitä rintoja kuin imetys koska en itse imettänyt kun maito ei kunnolla noussut ja silti rinnat kasvaneet 1koolla.

Mulla vatsa ihan samannäkönen kun ennen raskautta muutama raskausarpi löytyy, rasvasin paljon mahaa raskausaikana ja tuli 11kg. Itse söin tosi monipuolisesti ja n. 3 tunnin välein jotain pientä oli niin järkyttävän huono olo muuten koko ajan. Tarkotan että söin hedelmiä välipaloiksi

Mun ei ole tarvinnut tehdä lantiopohjalihaksia ollenkaan ja silti paikat tuntuu tiukemmilta kuin aikasemmin, mulle jouduttiin tekemään episotomia (välilihanleikkaus) jonka tikit viikonpäästä repes ja paikat ei oo vieläkään menneet umpeen

Ja valmistaudu yöheräämisiin yksin jos mies ei aio asua teidän kanssa meillä oli sen verta pieni tuo neiti että ekat 2kk jouduttiin herättämään 3 tunnin välein eli esim. 1 herätys yöllä ja sen jälkeen 4 vaikka olis kuinka kauan mennyt siihen syömiseen. Sen takia oonki niin ilonen että mun mies autto mua ihan hirveen paljon ekoina kuukausina varsinkin kun multa kesti sen 10min nousta sängystä eppari haavan ja häntäluun murtuman takia

jos oikeasti haluaa oman lapsen niin mitä h*****n väliä on tulevalla vartalolla???

Jo pelkästään tuo kertoo ettet ole valmis äidiksi. Oma lapsi tulee kaiken edelle. Ei silloin mietitä hankkiiko lapsen jos vartalo rupsahtaa.

Mistä teitä oikein sikiää???

Jep, thanks taas vastauksista. :))

Ja alimmaiselle, voisin lyödä vaikka vetoa että JOKAINEN nainen lähes välittää siitä kyllä miltä näyttää! Ja sinäkin.

Tuskin haluat kulkea kaupungilla, kylällä tai missä lie ikinä sitten asutkin niin läskit löllyen, tukka sekaisin, mustilla silmänalusilla ja helkutin moisilla silmäpusseilla jne.

SE ON AIVAN NORMAALIA ETTÄ NAISELLE ULKONÄKÖ ON TÄRKEÄ, TARVITSEEKO SE HELVETTI KUINKA MONTA KERTAA TOISTAA ETTÄ MENEE JAKELUUN

- Marika.

Ja lapsi menee varmasti monen asian edelle, mä en ole kuule tässä kertaakaan sanonu ettenkö mun tulevasta lapsesta tulis välittämään ja ettei se sais tarpeeks huolta mut ei tää elämä oo sitä varten et uhrataan toiselle kaikki, saa äitilläkin olla omaa aikaa ja omia asioita, eihän sitä muuten edes voi olla hyvä äiti jollei oo itekkään tasapainoinen ja voi hyvin henkisesti että fyysisesti! ja piste.

Kehtaako joku vielä väittää etten aja muka oikeaa asiaa??

Kuulostat vielä todella lapselliselta ja kirjoituskin sen kertoo.Pohdit asiaa todella pinnallisesti.Tarvitaan niin paljon muutakin tuohon pakettiin.Ensinnäkin miksi hankit lasta poikaystävän kanssa, joka haluaa vapautta ettekä edes asu yhdessä!? itse en edes harkitsisi lasta, jos mies ei olisi luonani 100% siis naimisissa kanssani ja täysin sitoutunut yhdessä kasvattamaan yhteisen lapsemme.Kulutkin maksettaisiin yhdessä, yhteisistä rahoista kuten yleensä lapsiperheissä on tapana
Silloin kun lapsi on tosissaan ajankohtainen ja sitä toivotaan ei mietitä riippuuko tissit sitten myöhemmin.Ne asiat voi aina korjata jälkeenpäin ja esikoisesta ei nyt vielä niin pahaa jälkeä jää.Keskity nyt opiskelemaan ammatti ja odota elämääsi sellaista miestä, jonka olet ansainnut.Arvosta itseäsi ja anna lapselle hyvä perhe ja koti.Sitä se äitiys on : ) lapsi on kaikista rakkain ja aina etusijalla.

Miksi kukaan haluaa tieten tahtoen yksihuoltajaksi? Eikö olisi ihanampaa tarjota lapselle turvallinen koti missä on molemmat vanhemmat ja molemmat sitoutuneet siihen vanhemmuuteen myös? Että toimeen tullaan muillakin kuin yhteiskunnan tuilla? Mies ei muutu kriminaalista yhteiskuntakelpoiseksi vain lapsen takia, kyllä se tulee aikuiseksi kasvamisen myötä. Jos on "kriminaali" niin ei ole kypsä kasvattamaan lasta. En tiedä mitä kumppanisi tek kun luokittelet hänet kriminaaliksi, mutta miten vois opettaa lasta että ei saa varastaa/käyttää huumeita/tuhota toisten omaisuutta/juoda muuten kuin kohtuudella ? Sitä se kasvattaminen on : "tee niinkuin minä teen, ei niinkuin minä sanon". Pitää pystyä elämäänkin sen mukaan miten haluaa lapsensa kasvattavan.
Se että podet vauvakuumetta ei kerro kypsyydestäsi, itse ajattelen että se kuka tietää olevansa liian nuori ja kokematon vanhemmaksi, on kypsä.
Kukaan täällä tuskin sanoo näitä asioita lämpimikseen, kaikilla on omia lapsia ja he TIETÄVÄT mitä se lapsiperheen arki on ja mitä siitä voi pahimmillaan seurata. Myöskään se että perheelläsi on ollut koira, ei vastaa sitä että SINULLA, yksin SINULLA on koira..sinä yksin olet vastuussa rokotuksista, eläinlääkäreistä, ruuasta, kasvatuksesta ja koiran hyvinvoinnista. Sinä olet se kuka jättää uudet vuodet väliin kun koira pelkää ilotulituksia jne. tähän asti olet varmaankin saanut elää koiran kanssa aika huolettomasti.
Keskustele asiasta äitisi kanssa, ehkä hän osaa neuvoa sinua meitä paremmin,unteehan hän sinut paremmin kuin me, eikö niin?
Ja kyllä se niin on, että kun lapsista alkaa haaveilemaan niin siinä vaiheessa tulee tietää että juoksut on juostu. Toki sitä varmasti aika monikin äiti käy välillä ulkona. Minä käyn muutaman kerran vuodessa..uuden vuoden paikkeilla ja kesällä, kun tapaamme hyvän ystäväporukan kanssa.. Muuten olet aina kotona lasten kanssa, oli uusi vuosi vappu tai juhannus. Itse en ainakaan perustanut perhettä sen takia että laittaisin lapseni hoitoon juhlapyhinä tai viikonloppuisin. Olen sitoutunut kasvattamaan lapseni ja antamaan heille hyvän elämän.
Kyllä, raskaus ja imetys muokkaa vartaloa mutta ei sillä ole väliä koska niinhän se menee...mitään ei tarvitse alkaa korjailemaan, elämä jättää jälkensä, halusit tai et. :)
Miettikää vielä.. Pistä ukkosi töihin ja opiskele itsellesi ammatti ensin, nauttikaa elämästä, toisistanne, hankkikaa kokemuksia ja muistoja.

justiinsa joo, teinien puhetta taas nuo vauva hommat, jospa vielä jonku aikaa oottasit :) ite kyllä oon vasta 19v ja odotan esikoista mutta olenkin jo seurustellut saman miehen kanssa 3vuotta ja naimisiin mentiin lokakuussa, joten pikkusen parempi pohja lapselle:) mutta jokainen tavallaan,

Tienaat 1500 e kuussa? Ei se riitä alkuunkaan ja jos siinä vielä vauvakin oisi... JÄRKI KÄTEEN! Itse olen 29-vuotias lähihoitaja, joka tekee sijaisuuksia päiväkoteihin ja tällä hetkellä mä en saa edes tuota sun mainitsemaa kuukausipalkkaa, koska olen töissä erityisohjaaja nimikkeellä. Lastenhoitajien palkka (huom. brutto) sitten olisi se vähän päälle 1900 euroa, mutta verojen jälkeen tietty vähemmän. Olen toki tehnyt näitä eripituisia ja -nimisiä sijaisuuksia jo sen melkein 3 vuotta, eli rahaa on jonkin verran säästössä mutta... Itse siis kyllä pärjäilen, lapsen kanssa olisi jo tiukkaa.

Pointtini on siis se, että ei sulla olis mikään kiire sitä lasta hommata moneen vuoteen. Kävisit nyt ensin koulut loppuun ja jatko-opiskelut siihen päälle ja ehkä vasta sitten alkasit miettiä perhettä. En siis millään pahalla tätä mun viestiä kirjota, tuli vaan mieleen josko sä kuvittelet pärjääväsi kun saat peräti sen 1500 egeä kuussa käteen. Mites sitten laskut ym. kulungit? Lastentarvikkeisiin (ruoat, vaipat yms.) maksaa aika kivasti eli jos vaan sun rahoilla koitetaan pärjätä pitemmän päälle niin ei hyvää päivää.

Ja ihan peräti jo melkein pari vuotta olet seukannut poikakaverisi kanssa. Mistä tiedät, ettei hän jänistä kun sitten se raskausuutinen tulisi kuvioihin? Jos nyt jo viihtyy baareissa niin voihan olla, et siitä se vaan kiihtyy kun lapsi stressaa jne.

Mieti nyt uudemman kerran vielä kun voit.

Kaikki tulevat äidit ym ajattelee kyllä aika varmasti ulkonäköään, mutta kuka ajattelee ensimmäisenä että täytyy hommaa silikonit jotta näyttäis rannalla hyvältä?! aivan järkyttävää miten voi olla noin tyhmä! Itse valmistun lähihoitajaksi kesällä olen 18-vuotias ja vauvakuume on ollut joo, mutta on myös järki ollut mukana menossa ettei lasta todellakaan ole hankittu vielä. Poikaystäväni kanssa olen seurustellut melkein 3vuotta, poikaystävä työelämässä ja minä opinnoissa kiinni töissä. Ei lapsen kanssa pienillä tuloilla pärjää. Itsekästä hommaa. Ei ole kyllä tässäkään hommassa ajateltu lapsen parasta ollenkaan!

Esinnnäkin lapsia ei TEHDÄ niitä saadaan! Ja joo, jos ajattelet ulkonäköäsi niin kyllä siihen voi sanoa että et ole kypsä äidisi. Okei kaikki emännät ajatteelee ulkonäköään mutta sitten kun huomaat ettet oikeastaan välitä miltä tissisi näyttävät lapsen imetyksen jälkeen niin varmasti olet tuokin pulman ylittänyt, niin kauan kuin huolehdit tuosta ei kannata yrittää muksua. Värkkihän ei varmasti ole samanlainen synnytyksen jälkeen sitä on turha kuvitella mutta kylläse ihan hyvin kuitenkin palautuu, käsittääkseni suurimmalla osalla. Toisaalta olet kyllä ninuori että oletkohan ihan sinut vartalosi kanssa muutenkaan vielä, kannattais miettiä myös sitä...
Lähtökohtasesti voin sanoa ettei se vauvan kans eläminen ole ruusuilla tanssimista kokoajan elikä jos poikakaveris meinaa asua muualla niin oot käytännössä yksinhuoltaja. Vauvan kanssa arki kaikkine ihanine hetkineenkin voi olla ja onkin raskasta!!! Okei vauvan voi ottaa mukaan minne ikinä menetkin ja tämäkin asia on niin henkilöstä kiinni mutta kannattaa muistaa että jo pelkästään pienen vauvan kanssa nukkuminen ei enää ole sitä mitä olet yksin totttunut... väsymys iskee jatkuvista herätyksistä johtuen aivan varmasti...kun vauva tulee niin sitä ei enää takasin sinne saa lähetettyä.
Ite katsoisin että eläisit vielä' jonkun aikaa ja kattelisit, matkustelisit yms. Mites ammattiasia? Tuo 1500 eken tulo ei kyllä ole järin suuri!!!! Lapsi ei todellakaan tuo tuloja vaan kuluttaa aina enemmän kuin mitä tukia saa ymsymsyms. Mietipä sitten sitä kun olet palaamassa takasiin töihisi jos niitä velä on... ja isi asuukin muualla, olet käytännössä yksinhuoltaja, työ ja pieni lapsi on sekin haastava yhdistelmä!? ja mitä tulee tuohon teidän seurusteluaikaan niin voi voi ja lämmin leipä että onkin pitkä aika! Tuossa ajassa ei ehdi edes alkuhuuma kunnolla hävitä ja te olette jo muka suunnitelemassa lasta? No sitten vielä että mikäs se sellainen isäkand ioikeen on joka ei edes halua asua samassa perheensä kanssa???? pistää väkisinkin miettimään että hän ei halua elämänsä muuttuvan ja jos vauvan tahtoo niin pitää olla kyllä tietoinen elämän muuttumisesta! vauva ei ole mikään leikkikalu tai lemmikki vaan huolenpitoa, hoivaa ja kasvatusta tarvitseva perheenjäsen joka on täysin riippuvainen äidistään ja vanhemmistaan, aikuisista!! mieti vielä!!! ja viel voin sanoo että kun sinä vaihtelet niitä paskavaippoja kotonas jatkuvalla syötölllä ja kuulet kui kundis on käynyt taas baarissa ja "kriminalisoimassa jotai"??? niin vo ikuule katkeruus iskeä elämään. Lapsi tuo tullessaan ihania asioita joita ite en vaihtais pois mutta se tuo myös suuren vastuun ja huolen ja elämän muutoksen ja siihen tuollainen puolihuolimaton lausahdus että tuleva isä olis pikkasen kriminaali ei kyllä kuulosta hyvältä, se kuuulostaa lapselliselta ja vastuuntunnottomalta! Epäkypsältä. mitä ikinä teetkin niin harkitse tarkkaan! Lapsi tarttee myös isää ja kuten jo sanoin 1500e kuussa, ei riitä!

Heip!
Koitan nyt vastailla ihan suuremmin syyllistämättä mutta.. Sain minäkin lapseni 19 kesäsenä ja kyllähän siinä hommaa oli ja on edelleen. Baareissa ym hyppäämisestä et kyllä voi vielä sanoa mitään kun et niihin vielä edes pääse, kyllä se kaduttaa kun kohta on kaikki kaverit siellä ja oma poikaystävä lisäksi.

Ja ei sitä nyt kovin pikälle sillä 1500 pärjää, varsinkaan jos verot tuosta vielä pois. Siitäpä makselee vaipat, ruoat, laskut, vakuutukset, vuokran(jos nyt et aio loppu elämää asua vanhempien kämpässä) auton kulut tulevaisuudessa, ja päivähoitomaksuja. Lisäksi jos missään haluat käydä niin pitää sille lapsenvahdillekin maksaa. Ei paljon jää käteen. En nyt sano etteikö sillä pärjäisi mutta on se aika pennin pyöritystä. Ja äitiyslomalla tulot vielä putoaa n. 500euroon kuukaudessa.

Ja voin sanoa että poikaystäväsi ei kuulosta miltään ihanne isältä. Ei paljoa naurata kun mies juo rahansa baareissa, könyää yöllä kotiin kännissä ja nukkuu koko seuraavan päivän krapulaansa pois.
Käsitinkö väärin vai oletteko kohta ollut vasta vuoden yhdessä?
Minun mielipiteeni on että suosittelen odottamaan ainakin siihen asti että olet täysi ikäinen, opiskele sillä välin vielä kun voit. Lapsen kanssa se ei enää ole niin helppoa..

mutta niin, Minulla oli kuppikoko ennen raskautta 70-75C, oli kiinteät rinnat vielä silloin, raskauden aikana kasvoi 70E, ja nyt kun lapsi 3v koko jäänyt 70-75D. Ja kyllä, löysää nahkaa tisseistä löytyy, täyteläisyydestä enää turha haaveilla. Ja ei se imettäminen niitä tissejä yleensä pilaa vaan raskaus. Ja imetysliiveistä, niissä on luukut jotka saa auki ettei tarvi kokonaan riisua liivejä aina kun imettää.
Raskaus arpia löytyy ympäri kehoa, mahassa on hieman löysää nahkaa vaikka muuten hyvässä kunnossa olenkin. Alapäähän tuli pieni repeämä synnytyksessä, ja kyllähän se alapää muutenkin muuttuu (venyy) synnytyksessä. Treenamalla toki voi tuntua samalta mutta ei se ulkonäköön vaikuta.
Ja vaikka minäkin ulkonäöstäni välitän niin ei sen maailman muutamaan lapsen saannista johtuvaan arpeen tai nahan palaan pitäisi loppua. Ja ei siihen laittautumiseen jää enää aikaa samalla tavalla kuin ennen lapsia.

Kai minäkin olen sitten lorttoreikäinen äippä jolla maha roikkuu :--)

ps.koliikista : kokeileppa selvitä pari kk parin tunnin unilla ja olla skarppina töissä, kyllä se ihminen unta tarvii :)

Vooi että, jospa odottaisit vielä..

Tai mitäpä minä siihen olen mitään sanomaan, itse sain tyttöseni päivää vaille 17-vuotiaana, ja nyt lapsonen on 6kk :)

Ja tuosta kamalasta ulkonäkö ongelmasta..
Itselleni tuli raskauskiloja 24, ja loppuraskaudesta olin todella turvoksissa, naama oli ihan pallo ja kengistä vain crocsit mahtuivat jalkaan ;)
No,12kg jäi synnärille ja loput tippunut pikkuhiljaa tässä kun vaunulenkeillä käynyt ja imettänyt, jäljellä on vielä noin 2-4kg :)
Tissit kasvoi yhdellä kuppikoolla, mutta kyllä ne nytten on taas pienentynyt ja lurpsahtanut kun tissi on jäänyt vähemmälle soseruokien ollessa pääravintona :) Ja mahassa on sellane pieni pömppis ja raskausarpia reisissä/lantiolla.
Mutta mitä se haittaa? Sitä se raskaus/imetys teettää, ei se kroppa iha entisenä pysy.
Mutta HUHHUH, jos harkitset oikein lääkkeitä jotta maitoa ei tulisi ja silikooneja ettei tissit lurpsahda ni vooi jestas.. Imettäminen on ihana asia, on maito aina mukana ja vauvalle ja äidille ihana yhteinen hetki. Jos sen haluat jättää väliin vain oman ulkonäkösi takia, niin en kyllä ymmärrä.. (tietenkään kaikilta ei maitoa tule,tai imetys ei onnistu,mutta jos tuommoisen takia jättää väliin niin ... )

Ja kun väitit että jokainen nainen nyt välittää ulkonäöstään, niin en olisi aivan samaa mieltä. Itse jos lähden jonnekin julkisille paikoille, niin en minä vietä peilin edessä aikaa, joskus voin ripsaria laittaa mutta en muuten. Ja olen omaan kroppaani tyytyväinen tällaisena kuin se on, saa siinä näkyä ihanan raskausajan merkit :)

Suosittelen, että nautit elämästä vielä pari vuotta. Lapsen jälkeen et vapaa-aikaa juuri näe, se on fakta. Olisit silti nuori. Entäpä, jos kaikki ei menekään hyvin? Voit saada plösähtäneen kropan ja vaikean vauvan. Oletko siihen valmis?

Vastaajana 30-vuotias nuorekas äiti.
Miltä rinnat tulevat näyttämään imetyksen jälkeen? Minä olen hoikka ollut aina ja rinnat hyvin pienet. Ne näyttävät ok:lta, vaikkakin tosi vähän riippumista on havaittavissa.

Entäs vatsa? Itse lihoin 10 kiloa. En ole saanut kaikkea tiputettua, sillä raskauden aikana sairastuin verenpaineeseen ja liikkuminen oli kielletty. Nahka on löysää. Pikkuhiljaa.

Ja entäpäs alapää ja seksi synnytyksen jälkeen? Itselläni on edellisestä sairastumisesta johtuen pahoja virtsanpidätysongelmia vuosi synnytyksen jälkeen, vaikka käyn ammattilaisella hoidettavana. Ei alapää näytä koskaan enää samalta kuin aiemmin, mutta minulla toimii. Iho on venynyttä.

Koko pakettia et voi saada. Jokin osa kroppassasi varmasti hiertää mieltäsi lapsen saannin jälkeen aina. Se kuuluu kuvaan.

Olin erittäin huoliteltu ennen raskautta ja nyt vain keskikastia. En ole tyytyväinen ulkonäkööni, mutta energiaa/aikaa ei vielä vuoden jälkeen ole ollut tarpeeksi esim. omaan shoppailuun ja riittävään treenaamiseen, joten olemus on vähän plösö eivätkö vanhat vaatteet mahdu. Lapsi oikeastaan vasta vuoden iässä nukkuu niin, että voin olla tyytyväinen. Eka vuosi oli vain selviytymiskamppailua. Todella raskasta aikaa. Varaudu siihen.

En jaksa lukea aiempia kommentteja, vastaan vaan sinulle :D

Ensiksi ehdotan että odotatte muutaman vuoden, kun vauva syntyy suhde joutuu koetukselle, en muista prosenttia, mutta moni eroaa lapsen ensimmäisen vuoden aikana. Mutta jos päätätte muksun pyöräyttää, selvittäkää pelisäännöt ennen kuin muksun pistätte alulle ;)

Rinnat turpoavat kun maito nousee, itselläni sama kuppikoko nyt kuin ennen imetystä mutta liikaa nahkaa :D ei siis yhtä terhakat. Tähän auttaa rintalihasten teko, jossain määrin. Tuskin imetyksen jälkeen saa samanlaisia rintoja kuin ennen imetystä.

Itse lihoin 27kiloa, nyt on enää n. 2kiloa siihen että olen samanpainoinen kuin ennen raskautta. Itselläni ei tullut arpia ollenkaan, mutta tämä on yksilöllistä, vatsa on "normaali" ei niin timmi kuin ennen raskautta. Mutta salilla on tullut käytyä. Ja itse söin kahden edestyä vaikka hyvin tiesin että ei näin kuuluisi tehdä. Jotenkin sitä vaan retkahti :D Mutta monipuolisesti, a-vitamiinia kehoitetaan välttämään.
Ja mitä tuohon alapäähän tulee niin sitäkin treenataan koko aika lisää :D (kuulemma eroa ei ole, mutta saattaa vaan olla kohteliaisuus)

Mutta tosiaan, suhde täytyy olla siinä kunnossa ja pelisäännöt selvillä. Lapsi jää helposti äidin kontolle. (Poikkeuksia on :D)

Ja ikä ei ole mikään mitta miten hyvä vanhempi on. Jos asiat on kunnossa ja oikeasti haluaa lapsen niin mikäs siinä :D

Nuoren äidin tarvii varautua arvosteluun millainen äiti hän on. Itse olen 22-v (21 kun likka syntyi). itse en mielestäni ole liian nuori äidiksi. mutta nykyään ensisynnyttäjien keski ikä on 32, joten siihen nähden olen mukula. mutta muiden mielipiteet ei kiinnosta. Mietin itsekkin mitä kropalle tapahtuu jne. mutta päivääkään en vaihtaisi !

WARNING WARNING!! Kielletty aihe. Etkö tiedä että kyseessä on tabu.

Kun tulet äidiksi, on kiellettyä, tai suorastaan lähes laitonta miettiä ulkonäköään. Etkö tiedä että lapsi on lahja, jonka jälkeen millään muulla ei ole mitään väliä. Et missään nimessä saa olla huolissasi lisäkiloista, rintojen lurpsahtamisesta tai alapään repeämistä.

Päinvastoin sinun kuuluu äitinä lopettaa jopa meikkaaminen ja merkkivaatteiden käyttö. Seksikkyys on synnyttämisen jälkeen laitonta - ainakin julkisesti. Ja auta armias jos et leivo kakkua, torttua ja pullaa joka päivä. Sinunhan kuuluu lihota samaa tahtia mitä lapsi kasvaa. Kun tulet äidiksi, sinun täytyy ostaa vaatteesi kirpputorilta tai Uffilta. Kaiken mitä keskustelet tulee liittyä vain lapseen - sillä muut keskustelunaiheet ovat itsekkäitä.

Näin se menee... "äitien prototyyppi" on päätetty perustuslaissa ja jumalan käskyissä. Sitä vastaan ei saa taistella.

samaa mieltä edellisen kanssa!

Älä AP tee lasta, jos kroppa on sulle tärkeä.
Itse tein sen virheen ja raskauskiloja tuli 20 kg, raskausarpia vatsaan ja reisien sisäpinnoille.

Vuosi meni ennenkuin kilot alkoivat lopullisesti häipymään, vaikka treenasin joka päivä salilla ja tein pitkiä hölkkälenkkejä.
Raskausarvet haalenivat sitten kun laihduin entisiin mittoihin..nyt menee onneksi vanhat vaatteet päälle kuin ennenkin.

En imettänyt ettei tissit mene pilalle, ne säilyivätkin ihan kiinteinä ja hiukan ehkä ovat isommat kuin aiemmin.

Alapää on normikunnossa, en olisi tehnyt lasta ollenkaan jos se olisi pitänyt alakautta vääntää..hyi *******.
Tosin pelkopolilla ei kannata sektiota anoessa sanoa syyksi että pimppa venyy..ne voisi pitää sitä vähän omituisena.

Vaikka olen todella tyytyväinen nykyiseen ulkomuotooni, se vuosi kun raskauskilot eivät suostuneet tippumaan (johtui kuulemma hormoneista) oli minulle todella kamalaa aikaa ja sen jos olisin tiennyt niin lapsi olisi jäänyt tekemättä!

Joten harkitse tarkasti!

"Haluan yhdistää nuoruuden kauneuden & äitiyden.". Voi helvet.. sentään.
Jos on noinkin tyhmä/tyhjä päästään niin kannattaa jätää lisääntyminen väliin eikä meidän yhteiskunta tarvitse yhtään enempää sossun tuelle eläjiä.

Heipparallaa..itse mietin ihan samoja asioita kun aloin odottamaan lasta. Ikää siis nyt 23 v.

Rinnat oli ennen raskautta 75b, synnytyksen jälkeen suurentu d-kupeiks..imetin 1kk jonka jälkeen rinnat palautu takas 75b kokosiks..muutama ihan haalea raskausarpi on mutta eipä niitä juuri huomaa..samat kiinteät pallukat ne on kun ennenkin ;)

Itselleni tuli raskauden ajan 7kg jotka jäi sitte sairaalaan synnytyksen jälkeen. Vatsa on nyt litteempi kun ennen raskautta ja synnytyksestä 6kk. Ystäväni lihoi 30kg raskauden ajan koska söi vaan ja oli turvoksissa, siispä siihen mahaankin kerty niin paljon ylimäärästä et meni kyl se maha siinä...Itselleni ei siis tullut arpia, paitsi yksi ja se johtuen koska oli napakoru ja se sitten venytti niin et tuli pieni arpi, mutta eipä sitäkään juuri näy.. Kyse on omista valinnoista. Itse harrastin koko raskauden ajan paljon liikuntaa, join paljon vettä ja katsoin mitä suuhuni laitoin. Ei turvotusta tullut eikä kilojakaan. En siis millään dietillä ollut. Mutta en vaan antanu kaikille houkutuksille periks. Olin aika sohvaperuna ennen raskautta mutta muutin elämäntavat heti ku sain kuulla olevani raskaana. Nyt olen jatkanut liikuntaa ja kroppa paremmassa kunnossa kuin koskaan!!!

Alapää sitten..sama kolonen se on ku ennenkin. Alotettiin seksin harrastaminen 3 viikkoo synnytyksestä kun tikit oli sulanu :D ja nyt on sieltä paljon herkempi. Esim ennen en saanu orgasmia yhdynnässä paitsi jos omin käsin autoin..nyt saan ihan ilman omia käsiä..siis ihan vaan siitä yhdynnästä.mikä on ihanaaaa!!!!!!! :)

Kyl näistä saa huolehtia...Vituttaa ihmiset jotka sanoo ettei saa muka omasta ulkonäöstä olla huolissaan. Mä ainakin haluan näyttää hyvältä vaikka äiti oonkin :D En ymmärrä mitä väärää siinä on...!!!!!!!!!!!!!! Enkä ymmärrä niitä jotka vaan lösähtää heti ku lapsen saa, miks..mä oon joka pv lapsen kaa kaksin kun miehellä pitkät työpäivät. Silti ehdin kotona parikin tuntia päivässä reenaan ihan hyvin et kroppa olis hyvässä kunnossa.. Jos sanoo ettei oo aikaa harrastaa ku on lapsi puhuu niin potaskaa..(eri asia nyt jos on joku koliikki lapsi tms)

Eli..pidä huolta itsestäs, ja vaikka raskauden aikana saattaa tulla niitä jumalattomia mielitekoja niin pitää vaan mielessä sen että jos nyt syö terveellisesti ja liikkuu paljon niin ei oo sit murehtimista kiloista jne... :) tottakai välillä voi herkutella!!

Itse olet nuori ja iho palautuu varmasti..raskauden aikana kannattaa rasvailla paljon ihoa ja miksei jo nyt kun suunnittelee!!!! :)

Onnee teille yritykseen kovasti...hei ÄITI TODELLAKIN VOI OLLA HYVÄNNÄKÖNEN..semmosia kun raskauskilot siis semmoset älyttömät ei oo olemassakaan..ne on vaan omaa laiskuutta :DD siis itselänni on myös kilpirauhasen vajaatoiminta ja se kerryttää kiloja helposti jos vaan makaan joten pakkokin liikkua!!!!!!!! mitään tekosyitä ei oo..jos kielletään jostain syystä liikunta niin sit vaan kiinnitää enempi huomioo ruokavalioon... :)

En mitenkä pahalla halua sanoo mutta on hassua kun jos ollaan puistossa niin saan muiden mammojen miehiltä huomioo..mutta kai semmonen treenattu, hyvinvoiva kroppa ja hyvä ulkonäkö muutenki kiinnittää enemmän huomioo kun sit taas niiden muijat jotka on semmosia ylipainosia ja pukeutuu vaan verkkareihin ja on muutenki nuhjusia. En nyt yleistä mut jos siis jos semmonen pariskunta siä sattuu oleen. Vietänki puistoissa enempi isien kaa aikaa kun nää jokkut mammat sipisee siä kuinka oon ihan kamala vamppi jne..no ei ees tunne mua..on vaan epävarmoja jos satun paikalle ja niiden miesten kaa hengaan :D Oma mieskin aina heittää läppää jos mukana sattuu oleen et täytyy olla varuillaan kun näköjään ois ottajia..hehehhe :D pitäkää kaikki äidit ittestänne hyvää huolta, liikkukaa ja syökää hyvin..!!!!!! (enkä aiemmin tarkottanut että ylipainoset ois aina nuhjusia, kyl niitä hyvännäkösiäkin tulee vastaan ;) , nyt vaan puhuin niistä jotka ei varmaan koskaan peiliin kato)

Itse sain esikoisen 22-vuotiaana ja kiloja tuli raskaudessa 18, toisesta 15. Yhtään ei jäänyt synnärille, joten pudotusta oli.Ja paljon. Imetin vuoden ja rinnat roikku(aiemmin 75b). Toisen raskauden jälkeen imetin jälleen vuoden ja rinnat roikkuu vähä enemmän. Nyt sitten kolmatta odottelen. Ja kyllä. Olen miettinyt, että jos nämä lapaset tästä vielä alkaa lisää roikkua, niin haluan niille jotain tehdä! Samoin mahalle, masun ympärys molemmissa edellisissä raskauksissa ollut lopussa sellaset 115-120 cm(normaalisti vyötärön ympärys 67-69 cm), joten kyllä se maha siitä rupsahtaa. Ja en todellakaan ole syönyt kahden edestä ja pyöräilin, lenkkeilin, zumbasin yms.. n. rv 30 asti. Sitten maha oli jo liian iso ja loppuajat tein rauhallisia lenkkejä ja joogasin. Aina ei voi voittaa. Raskauksien jälkeen olen aloittanut melko pian kuntoilun ja laihtunut olen edellisiin mittoihin(eli n.164/58)ekan jälkeen 10kk ja tokan 6kk. Ja mielestäni en ole ollut vanha synnyttäjä! Mahan rutuille ja rintojen riipahtamiselle ei vaan voi mitään, jos geenit niin määrää. Vaikka kuinka treenais, niin ihoa ei voi kiinteyttää!