Moikataan ku nähään :)

Pohjustan hieman elämäntilannettani... Olen 24 -vuotias mies Suomen pääkaupungista, sinkku ja velaton. Ensimmäisen matkani maamme rajojen ulkopuolelle tein ollessani 5 -vuotias ja suuntana oli tietenkin Lanzarote, jonka jälkeen vastaavanlaisia matkoja perheen kanssa tuli tehtyä monen monta aina 18 vuoden ikäiseksi asti. Noh, 19 -vuotiaana tein ensimmäisen matkani ystäväni kanssa Thaimaahan ja jumalauta mä rakastuin siihen maahan.
Kaikki ne kauniit naiset, henkeä salpaavat maisemat, loistava kulttuuri, uskomaton rauha ja hiljaisuus, sekä vastakohtana järjettömän hienot bileet illasta toiseen, huhhuh. Päätin sen matkan jälkeen, että Thaimaa on mun mesta ja tuun joskus vielä elää täällä.
Kyseisen reissun jälkeen olen ollut maassa neljä kertaa kiertäen mielestäni koko Thaimaan, mutta silti uusia paikkoja tuntuu löytyvän internetin ihmeellisestä maailmasta jatkuvasti ja niinpä nyt onkin koittanut se hetki, kun Stadin oma kultakurkku pakkaa laukut viimeisen kerran ja lähtee kevyessä myötätuulessa haistelemaan Aasian tuulia. Olen tehnyt töitä ilman päivääkään lomaa (joka toinen vklp vapaa) kolmisen vuotta ainoastaan kerätäkseni rahaa tätä hetkeä varten ja nyt se vittu on koittanut. Mä otan ihan oikeesti enemmän huumaa tästä kuin viime vuoden maailmanmestaruudesta ja se on paljon!

Lento on varattu Phuketiin ja saavun paikanpäälle huomenna, josta lähden pikkuhiljaa kohti pääkaupunkia ja fiilistelen siellä toivonmukaan vuoden päivät ilman, että mut karkotetaan ja sit vedän överit todennäköisesti amfetamiinilla ja voin sinä hetkenä todeta eläneeni unelmaa vuoden.

Kiitos Suomi kaikesta, kiitos ihan kaikesta, mutta tää kylmä maa, apaattiset ihmiset ja ankeat asenteet ei ole mun juttu.

Morjens Helsinki - Terve Phuket.