optimi luoviminen

MItä ihmettä se piinaaminen oikein tarkoittaa. Tarkoittako se ahdistelua niin ettei syytekynnys ylity.

Järkyttävä sellainen perämies, joka kryssillä katselee mittareita virtauslankojen sijaan.

http://www.amazon.com/Sailing-Smart-Winning-Techniques-Strategies/dp/0805003517

Tuossa kirjassa ei ole mitään mittareilla purjehduksesta, kirjoittaja silti on olympiamitalisti.

´ööö44 kirjoitti:

Järkyttävä sellainen perämies, joka kryssillä katselee mittareita virtauslankojen sijaan.

http://www.amazon.com/Sailing-Smart-Winning-Techniques-Strategies/dp/0805003517

Tuossa kirjassa ei ole mitään mittareilla purjehduksesta, kirjoittaja silti on olympiamitalisti.

Lue lisää

" Järkyttävä sellainen perämies, joka kryssillä katselee mittareita virtauslankojen sijaan.
Tuossa kirjassa ei ole mitään mittareilla purjehduksesta, kirjoittaja silti on olympiamitalisti. "

Niin, ja miten tämä purkaus liittyy ketjun aiheeseen tai mihinkään täällä aiemmin mainittuun ?

Etkö tosiaan tiedä milloin tuuli siftaa katsomatta mittareita ratakisassa ?

kisaaja kirjoitti:

" Järkyttävä sellainen perämies, joka kryssillä katselee mittareita virtauslankojen sijaan.
Tuossa kirjassa ei ole mitään mittareilla purjehduksesta, kirjoittaja silti on olympiamitalisti. "

Niin, ja miten tämä purkaus liittyy ketjun aiheeseen tai mihinkään täällä aiemmin mainittuun ?

Etkö tosiaan tiedä milloin tuuli siftaa katsomatta mittareita ratakisassa ?

Lue lisää

"Etkö tosiaan tiedä milloin tuuli siftaa katsomatta mittareita ratakisassa ?"

Tarkoitiko, että jos katsot mittareista tuulen muutokset, olet minuuteja myöhässä, kuin jos olisit katosnut ympärillesi;-)

frgfgbf kirjoitti:

"Etkö tosiaan tiedä milloin tuuli siftaa katsomatta mittareita ratakisassa ?"

Tarkoitiko, että jos katsot mittareista tuulen muutokset, olet minuuteja myöhässä, kuin jos olisit katosnut ympärillesi;-)

Lue lisää

Ja sinä kai tiesit, että olympiamitalit saa helposti ilman mittareita, kun niitä ei missään luokassa sallita?

mahdoitko tietää? kirjoitti:

Ja sinä kai tiesit, että olympiamitalit saa helposti ilman mittareita, kun niitä ei missään luokassa sallita?

Ja sä kai tiesit, että hyvä purjehtia ei tarvitse mittareita menestyäkseen.

vvvddddd kirjoitti:

Ja sä kai tiesit, että hyvä purjehtia ei tarvitse mittareita menestyäkseen.

Hyvä purjehtija ei tarvitse mittareita menestyäkseen, mutta parhaatkin niitä hyödyntävät, jos säännöt sen sallivat.

Ei pidä paikkaansa. jos esimerkkiveneen optimi VMG on 45 astetta jossain tuulessa, on se sitä vielä tuulen kääntyessä 10-astetta. Luoviessa kiinteä maapiste (esim. poiju) on vain hetken suunnassa 180. Sinun tulkinnalla se kiinteä piste on aina suunnassa 180 vaikka kulma kasvaa koko ajan, mitä pidemmän luovin teet.
Lisäksi oskiloivassa tuulessa on tuossa esimerkissä ajettava styyralla, kun tuuli on suunnasta 180-190 ja paaralla, kun tuuli on 170-180.
Pitkässä suorassa kisassa esim Hanko-Sandhamn voi olla järkevää ajaa muutama aste alemmas kovemmalla vauhdilla, jos vaihtoehtona on Almagrundetin majakka 140mpk:n päässä oikeassa suunnassa tiukalla kryssillä. Tämä siksi, että tuuli kääntyy varmasti johonkin tuon 140mpk:n aikana. Se joko kääntyy siten, että pääsetkin nousemaan helposti majakalle tai sitten se kääntyy toiseen suuntaan, jolloin vendaamalla ajat tiukkaa kryssineen fleetin edestä.

Antilla-36 kirjoitti:

Ei pidä paikkaansa. jos esimerkkiveneen optimi VMG on 45 astetta jossain tuulessa, on se sitä vielä tuulen kääntyessä 10-astetta. Luoviessa kiinteä maapiste (esim. poiju) on vain hetken suunnassa 180. Sinun tulkinnalla se kiinteä piste on aina suunnassa 180 vaikka kulma kasvaa koko ajan, mitä pidemmän luovin teet.
Lisäksi oskiloivassa tuulessa on tuossa esimerkissä ajettava styyralla, kun tuuli on suunnasta 180-190 ja paaralla, kun tuuli on 170-180.
Pitkässä suorassa kisassa esim Hanko-Sandhamn voi olla järkevää ajaa muutama aste alemmas kovemmalla vauhdilla, jos vaihtoehtona on Almagrundetin majakka 140mpk:n päässä oikeassa suunnassa tiukalla kryssillä. Tämä siksi, että tuuli kääntyy varmasti johonkin tuon 140mpk:n aikana. Se joko kääntyy siten, että pääsetkin nousemaan helposti majakalle tai sitten se kääntyy toiseen suuntaan, jolloin vendaamalla ajat tiukkaa kryssineen fleetin edestä.

Lue lisää

Niin siis mikä nyt mielestäsi ei pidä paikkaansa ?

Jos tuuli siftaa 170...190 völillä, niin että puolet ajasta tuulee >180 astetta ja toinen puoli < 180 astetta, niin keskituulen suunta pysyy 180 asteessa riippumatta siitä mihin etenet, kun kyse ei ole pitkästä avomerilegistä vaan ratakisasta.

Jonkin poijun tai maapisteen suunta veneestä ei liity mitenkään aiheeseen.

" Lisäksi oskiloivassa tuulessa on tuossa esimerkissä ajettava styyralla, kun tuuli on suunnasta 180-190 ja paaralla, kun tuuli on 170-180. "
Mikäli rata on suorassa, niin juuri niin. Eli kuten jo sanoin.

Ps. lue ketju loppuun, ainakin ihan lopusta ja katso matkalta ne linkit.

kisaaja kirjoitti:

Niin siis mikä nyt mielestäsi ei pidä paikkaansa ?

Jos tuuli siftaa 170...190 völillä, niin että puolet ajasta tuulee >180 astetta ja toinen puoli < 180 astetta, niin keskituulen suunta pysyy 180 asteessa riippumatta siitä mihin etenet, kun kyse ei ole pitkästä avomerilegistä vaan ratakisasta.

Jonkin poijun tai maapisteen suunta veneestä ei liity mitenkään aiheeseen.

" Lisäksi oskiloivassa tuulessa on tuossa esimerkissä ajettava styyralla, kun tuuli on suunnasta 180-190 ja paaralla, kun tuuli on 170-180. "
Mikäli rata on suorassa, niin juuri niin. Eli kuten jo sanoin.

Ps. lue ketju loppuun, ainakin ihan lopusta ja katso matkalta ne linkit.

Lue lisää

No niin nyt ymmärsin tuon logiikkasi. Eli kysymys ei ole siitä, että alempi kurssi nostaisi VMG nopeutta, vaan se, että saat tuulen kääntyessä takaisin toiseen suuntaan saavutat paremman edun. Eli teoreettisesti olet oikeassa, mutta käytännössä asia ei ole ihan noin.
Muuten tuo on ihan normitaktiikkaa ja tarkoittaa vastaankääntyvän tuulen 'sisään' ajamista. Oskiloivassa tuulessa ja varsinkin radalla tuollaisen huomioiminen on todella vaikeaa ja hyvin riskialtista. Oskiloiva tuuli kun suomessa tarkoittaa yleensä 10-15min periodeja eikä tuulen kääntymiset ole ollenkaan tasaisia. Eli jos tuuli (A) ei kerkiä kääntyä takaisin toiseen suuntan tai (B ) kääntyy vain takaisin vain vähän olet menettänyt jo edun.
Siksi kannaattaa oskiloivassa tuulessa keskittyä oikeaan rytmitykseen ja ajaa vain täysin tiukkaa kryssiä. Eli olet oikealla (ja vendaat), kun tuuli kääntyy oikealle ja vasemmalla (ja vendaat), kun tuuli kääntyy vasemmalle.
Aivan sama asia on. kun luovilla tiedetään tuulen tasaisesti esim kääntyvän oikealle, kannattaa ajaa styyran halssia hieman piinaten ja paaran pätkät vauhdilla. Tämän pystyy jo hanskaamaan toisin, kuin tuon oskiloivan tuulen kanssa.

Antilla-36 kirjoitti:

No niin nyt ymmärsin tuon logiikkasi. Eli kysymys ei ole siitä, että alempi kurssi nostaisi VMG nopeutta, vaan se, että saat tuulen kääntyessä takaisin toiseen suuntaan saavutat paremman edun. Eli teoreettisesti olet oikeassa, mutta käytännössä asia ei ole ihan noin.
Muuten tuo on ihan normitaktiikkaa ja tarkoittaa vastaankääntyvän tuulen 'sisään' ajamista. Oskiloivassa tuulessa ja varsinkin radalla tuollaisen huomioiminen on todella vaikeaa ja hyvin riskialtista. Oskiloiva tuuli kun suomessa tarkoittaa yleensä 10-15min periodeja eikä tuulen kääntymiset ole ollenkaan tasaisia. Eli jos tuuli (A) ei kerkiä kääntyä takaisin toiseen suuntan tai (B ) kääntyy vain takaisin vain vähän olet menettänyt jo edun.
Siksi kannaattaa oskiloivassa tuulessa keskittyä oikeaan rytmitykseen ja ajaa vain täysin tiukkaa kryssiä. Eli olet oikealla (ja vendaat), kun tuuli kääntyy oikealle ja vasemmalla (ja vendaat), kun tuuli kääntyy vasemmalle.
Aivan sama asia on. kun luovilla tiedetään tuulen tasaisesti esim kääntyvän oikealle, kannattaa ajaa styyran halssia hieman piinaten ja paaran pätkät vauhdilla. Tämän pystyy jo hanskaamaan toisin, kuin tuon oskiloivan tuulen kanssa.

Lue lisää

" kun luovilla tiedetään tuulen tasaisesti esim kääntyvän oikealle, kannattaa ajaa styyran halssia hieman piinaten ja paaran pätkät vauhdilla. "

Vain, mikäli rata on vinossa keskituuleen nähden.
Jos rata on suorassa, niin piinaten ei ajeta ollenkaan.
polaarin optimi vmg:n suunta vs alas ei taas riipu siitä kummalla halssilla ollaan, vaan siitä kuinka kaukana hetkellinen tuulen suunta on keskituulesta.
Tämä siitä riippumatta onko kyse oskillaatiosta vai pysyvästä siftistä samaan suuntaan.

Kun tulossa on pysyvä sifti oikealle, olennaista on ajaa paaran halssi ensin, ei kuitenkaan liian pitkälle, ja täsmälleen oikeaa kohtaahan ei voida etukäteen tietää, vaan vasta jälkikäteen ylämerkillä asia selviää. Sekä paaran halssin alussa että styyran lopussa edullisinta olisi ajaa fast wally targetia, mutta käytännössä jälkimmäinen voi jäädä tekemättä, sillä tuulen keskikurssia ei saa määriteltyä tarpeeksi tarkasti etukäteen. Alussa se kyllä kannattaa aina, kunhan se odotettu pysyvä sifti oikealle ylipäätään tulee vastatuuli legin aikana.

Mikäli oskilloiva tuuli ei ehdi legin aikan kääntyä useampaan kertaan, ei kyse purjehduskielessä ole oskilloivasta ollenkaan, meteorologinen näkökulma asiaan on tietysti toinen. Yli puolen tunnin vastatuuli legi ei kyllä ole mitenkään poikkeuksellinen, joten 10-15 min periodi on silloin oskilloivaksi katsottava, ja taktiikka sen mukainen. Toki lyhyempiä rata kisojakin on, mutta legin keston arvioiti etukäteen ei kohtuullisella tarkkuudella ole ylivoimainen tehtävä, ja periodin suuruusluokan saa myös etukäteen mittaristolla selville.

kisaaja kirjoitti:

" kun luovilla tiedetään tuulen tasaisesti esim kääntyvän oikealle, kannattaa ajaa styyran halssia hieman piinaten ja paaran pätkät vauhdilla. "

Vain, mikäli rata on vinossa keskituuleen nähden.
Jos rata on suorassa, niin piinaten ei ajeta ollenkaan.
polaarin optimi vmg:n suunta vs alas ei taas riipu siitä kummalla halssilla ollaan, vaan siitä kuinka kaukana hetkellinen tuulen suunta on keskituulesta.
Tämä siitä riippumatta onko kyse oskillaatiosta vai pysyvästä siftistä samaan suuntaan.

Kun tulossa on pysyvä sifti oikealle, olennaista on ajaa paaran halssi ensin, ei kuitenkaan liian pitkälle, ja täsmälleen oikeaa kohtaahan ei voida etukäteen tietää, vaan vasta jälkikäteen ylämerkillä asia selviää. Sekä paaran halssin alussa että styyran lopussa edullisinta olisi ajaa fast wally targetia, mutta käytännössä jälkimmäinen voi jäädä tekemättä, sillä tuulen keskikurssia ei saa määriteltyä tarpeeksi tarkasti etukäteen. Alussa se kyllä kannattaa aina, kunhan se odotettu pysyvä sifti oikealle ylipäätään tulee vastatuuli legin aikana.

Mikäli oskilloiva tuuli ei ehdi legin aikan kääntyä useampaan kertaan, ei kyse purjehduskielessä ole oskilloivasta ollenkaan, meteorologinen näkökulma asiaan on tietysti toinen. Yli puolen tunnin vastatuuli legi ei kyllä ole mitenkään poikkeuksellinen, joten 10-15 min periodi on silloin oskilloivaksi katsottava, ja taktiikka sen mukainen. Toki lyhyempiä rata kisojakin on, mutta legin keston arvioiti etukäteen ei kohtuullisella tarkkuudella ole ylivoimainen tehtävä, ja periodin suuruusluokan saa myös etukäteen mittaristolla selville.

Lue lisää

" kun luovilla tiedetään tuulen tasaisesti esim kääntyvän oikealle, kannattaa ajaa styyran halssia hieman piinaten ja paaran pätkät vauhdilla. "

Tuo kirjoittamani teksti on suoraan erään AC taktikon opeista. Lisäksi olen laskemalla todennut asian oman veneeni polaarien mukaan, mutta saat toki olla mitä mieltä vaan.
Piinaaminen voi olla väärä sana, mutta kuvaa tilannetta hyvin. Se ei tässä tarkoita mitään totaalista vauhdin menetystä, vaan muutama kymmenys hitaampaa ajoa asteen pari ylemmäksi.

Kääntyvään tuuleen sisään ajaminen on ihan perustaktiikkaa vaikka olet sivukaupalla tehnyt asiasta teoreettista tiedettä. Väitän edelleenkin, että oskiloivassa tuulessa shiftin sisäänajo on riskialtista sillä radalla keskituulen suunta ja kääntymiset eivät koskaan ole vakioja ja muutenkin muuttuvia tekijöitä on liian monta. Toki saat olla mitä mieltä itse haluat. Teorian pohdiskelu on mukavaa ja antoisaakin. teoriat vain on todettava vielä vesillä toimiviksi, ennen kuin niitä kannattaa ruveta kisassa toteuttamaan.

Lisäksi kerrot ettei mittareita tarvita ja kuitenkin perustelet koko ajan, miten helppoa asiat on mittareilla todeta. Tosiasiassa mittareilla on aika hankala todeta mitään aivan tarkasti. Jos todella olet kilpapurjehtija, niin olet asian varmasti huomannut. Lisäksi esim. tuulen kiertyminen aiheuttaa sen, että välillä maston huipussa ja meren pinnassa tuulivektorit ovat lähes saman suuntaisia ja välillä eroa on paljonkin.

Kerrohan missä veneessä olet taktikkona, niin voidaan kesällä verrata kumman teoriat toimii käytännössä paremmin.

Turha täällä on väitellä asioista, kun vesillä voi todeta empiirisesti, kuinka eri teoriat oikeasti toimivat. Aika moni kokenut kilpapurjehtija on täällä ollut eri mieltä kanssasi. Itse olen teoriasi kanssa samaa mieltä, mutta käytännössä sen noudattaminen on todella vaikeaa.

tiesinhän minä kirjoitti:

Hyvä purjehtija ei tarvitse mittareita menestyäkseen, mutta parhaatkin niitä hyödyntävät, jos säännöt sen sallivat.

"parhaatkin niitä hyödyntävät, jos säännöt sen sallivat"

Juu, paras ominaisuus nke topline mittaristossa on tuulianturin lämpötilamittaus. Vmc:stä hyötyä vain avotuulilla ja ilmankin pärjää kokemuksen karttuessa.

+902896 kirjoitti:

"parhaatkin niitä hyödyntävät, jos säännöt sen sallivat"

Juu, paras ominaisuus nke topline mittaristossa on tuulianturin lämpötilamittaus. Vmc:stä hyötyä vain avotuulilla ja ilmankin pärjää kokemuksen karttuessa.

Lue lisää

Lämpötilaakohan ne siellä AC:ssakin mittareista seuraa? NKE kai tuntee veneen sisäänsyötetyt polaarit ja osaa laskea vmc:n, mutta eihän se tässä tapauksessa mitään auta. Mittarit ei tiedä mitään tuulen käyttäytymisestä, joka taas on edellytys wallyjen hyödyntämiseen. Hyvin kalibroiduista mittareista vuorostaan saa seurattua tuulen muutoksia paljon tarkemmin kuin ilman niitä ja antaa aikaa keskittyä tärkeämpiin asioihin. Jos ei parhailla ole riittävästi kokemusta, ne ottavat mittarit avuksi, eikä riittävän kokeneita ole. Ympärilleen katsomalla pärjää, mutta pelkästään pärjääminen ei riitä menestymiseen.

Taisit olla oikeassa, kesämökkipurjehtijat valvoo täällä 24/7/365. Ethän muuten olisi tuohon aikaan näppiksellä.

Antilla-36 kirjoitti:

" kun luovilla tiedetään tuulen tasaisesti esim kääntyvän oikealle, kannattaa ajaa styyran halssia hieman piinaten ja paaran pätkät vauhdilla. "

Tuo kirjoittamani teksti on suoraan erään AC taktikon opeista. Lisäksi olen laskemalla todennut asian oman veneeni polaarien mukaan, mutta saat toki olla mitä mieltä vaan.
Piinaaminen voi olla väärä sana, mutta kuvaa tilannetta hyvin. Se ei tässä tarkoita mitään totaalista vauhdin menetystä, vaan muutama kymmenys hitaampaa ajoa asteen pari ylemmäksi.

Kääntyvään tuuleen sisään ajaminen on ihan perustaktiikkaa vaikka olet sivukaupalla tehnyt asiasta teoreettista tiedettä. Väitän edelleenkin, että oskiloivassa tuulessa shiftin sisäänajo on riskialtista sillä radalla keskituulen suunta ja kääntymiset eivät koskaan ole vakioja ja muutenkin muuttuvia tekijöitä on liian monta. Toki saat olla mitä mieltä itse haluat. Teorian pohdiskelu on mukavaa ja antoisaakin. teoriat vain on todettava vielä vesillä toimiviksi, ennen kuin niitä kannattaa ruveta kisassa toteuttamaan.

Lisäksi kerrot ettei mittareita tarvita ja kuitenkin perustelet koko ajan, miten helppoa asiat on mittareilla todeta. Tosiasiassa mittareilla on aika hankala todeta mitään aivan tarkasti. Jos todella olet kilpapurjehtija, niin olet asian varmasti huomannut. Lisäksi esim. tuulen kiertyminen aiheuttaa sen, että välillä maston huipussa ja meren pinnassa tuulivektorit ovat lähes saman suuntaisia ja välillä eroa on paljonkin.

Kerrohan missä veneessä olet taktikkona, niin voidaan kesällä verrata kumman teoriat toimii käytännössä paremmin.

Turha täällä on väitellä asioista, kun vesillä voi todeta empiirisesti, kuinka eri teoriat oikeasti toimivat. Aika moni kokenut kilpapurjehtija on täällä ollut eri mieltä kanssasi. Itse olen teoriasi kanssa samaa mieltä, mutta käytännössä sen noudattaminen on todella vaikeaa.

Lue lisää

" " kun luovilla tiedetään tuulen tasaisesti esim kääntyvän oikealle, kannattaa ajaa styyran halssia hieman piinaten ja paaran pätkät vauhdilla. "

Tuo kirjoittamani teksti on suoraan erään AC taktikon opeista "

Niin, ja kun kopsaat sen tänne asiayhteydestään irrotettuna, ei se enää pidäkään paikkaansa, vaikka olisi alkuperäisessä kontektissaan ollut täysin oikea väite.

" Lisäksi olen laskemalla todennut asian oman veneeni polaarien mukaan "
Et voi tuota laskemalla todeta, kuten ei kukaan muukaan. Laskemiseen tarvitaan täsmällisempi tilanteen määrittely, siis ne reunaehdot.
Erilaisilla reunaehdoilla tulee laskennasta eri tulos, kuten kaikki hiukankin matematiikasta ymmärtävät tietävät.

" mutta saat toki olla mitä mieltä vaan. "
Niin saankin, ja luultavasti olen eri mieltä kuin luulet minun olevan.

" Kääntyvään tuuleen sisään ajaminen on ihan perustaktiikkaa vaikka olet sivukaupalla tehnyt asiasta teoreettista tiedettä. "
Tietenkin se on perustaktiikkaa luovilla, muttei suinkaan myötäisellä, jolla taas ajetaan tulevasta siftistä poispäin. Kuten huomaat, tässäkin oletetut reunaehdot vaikuttavat, ja kääntävät asian päälaelleen.

" teoriat vain on todettava vielä vesillä toimiviksi, ennen kuin niitä kannattaa ruveta kisassa toteuttamaan. "
Tällaiset perus teoriat on kisoissa käytännössä toimiviksi todettu jo lukemattomia kertoja, esim kaikissa AC-kisoissa. Mitään uutta tai ihmeellistä tässä ei ole niile, jotka nuo perusasiat tuntevat.

" Lisäksi kerrot ettei mittareita tarvita "
Missä asiayhteydessä niin olen sanonut ?
Mittareista on joissain asioissa hyötyä ja joissain toisissa taas ei. Mittareita ei tarvita siihen missä niistä ei ole hyötyä, eikä niissä luokissa missä säännöt niiden käytön kieltävät.

" Lisäksi esim. tuulen kiertyminen aiheuttaa sen, että välillä maston huipussa ja meren pinnassa tuulivektorit ovat lähes saman suuntaisia ja välillä eroa on paljonkin. "
Tuon olen tässä ketjussa maininnut ennen sinua. Ei siis mitään uutta auringon alla.

" Kerrohan missä veneessä olet taktikkona, niin voidaan kesällä verrata kumman teoriat toimii käytännössä paremmin. "
Ei voida, kun alla ei ole yksityyppivenettä. Kisatulokset ratkeavat yleensä ihan muihin seikkohin kuin taktiiikkaan. Mutta kilpailijoilta on kyllä tullut toisinaan palautetta loistavasta taktiikasta, eli avoimia taktikon paikkoja saatettu tiedokseni.

" Aika moni kokenut kilpapurjehtija on täällä ollut eri mieltä kanssasi. "
Saavat olla vastakin. Suomessa on mielipiteen vapaus. Kenenkään ei tarvitse olla samaa mieltä kanssani, ellei sitä itse halua. Osa lukijoista on kuitenkin huomannut teorian logiikan ja oppinut siitä jotain. Asiaan varmasti vaikuttaa se, että noissa linkeissä on ihan sama teoria, vaikka oletetut olosuhteet ovatkin erilaiset.

" Itse olen teoriasi kanssa samaa mieltä, mutta käytännössä sen noudattaminen on todella vaikeaa. "
Siis täydellinen suoritus on tietenkin vaikeaa, ellei pikemminkin mahdotonta, mutta muutos entisestä polaarien mukaisesta vmg-ajosta parempaan suuntaan ei suinkaan ole vaikeaa, vaan helppoa.

kisaaja kirjoitti:

" " kun luovilla tiedetään tuulen tasaisesti esim kääntyvän oikealle, kannattaa ajaa styyran halssia hieman piinaten ja paaran pätkät vauhdilla. "

Tuo kirjoittamani teksti on suoraan erään AC taktikon opeista "

Niin, ja kun kopsaat sen tänne asiayhteydestään irrotettuna, ei se enää pidäkään paikkaansa, vaikka olisi alkuperäisessä kontektissaan ollut täysin oikea väite.

" Lisäksi olen laskemalla todennut asian oman veneeni polaarien mukaan "
Et voi tuota laskemalla todeta, kuten ei kukaan muukaan. Laskemiseen tarvitaan täsmällisempi tilanteen määrittely, siis ne reunaehdot.
Erilaisilla reunaehdoilla tulee laskennasta eri tulos, kuten kaikki hiukankin matematiikasta ymmärtävät tietävät.

" mutta saat toki olla mitä mieltä vaan. "
Niin saankin, ja luultavasti olen eri mieltä kuin luulet minun olevan.

" Kääntyvään tuuleen sisään ajaminen on ihan perustaktiikkaa vaikka olet sivukaupalla tehnyt asiasta teoreettista tiedettä. "
Tietenkin se on perustaktiikkaa luovilla, muttei suinkaan myötäisellä, jolla taas ajetaan tulevasta siftistä poispäin. Kuten huomaat, tässäkin oletetut reunaehdot vaikuttavat, ja kääntävät asian päälaelleen.

" teoriat vain on todettava vielä vesillä toimiviksi, ennen kuin niitä kannattaa ruveta kisassa toteuttamaan. "
Tällaiset perus teoriat on kisoissa käytännössä toimiviksi todettu jo lukemattomia kertoja, esim kaikissa AC-kisoissa. Mitään uutta tai ihmeellistä tässä ei ole niile, jotka nuo perusasiat tuntevat.

" Lisäksi kerrot ettei mittareita tarvita "
Missä asiayhteydessä niin olen sanonut ?
Mittareista on joissain asioissa hyötyä ja joissain toisissa taas ei. Mittareita ei tarvita siihen missä niistä ei ole hyötyä, eikä niissä luokissa missä säännöt niiden käytön kieltävät.

" Lisäksi esim. tuulen kiertyminen aiheuttaa sen, että välillä maston huipussa ja meren pinnassa tuulivektorit ovat lähes saman suuntaisia ja välillä eroa on paljonkin. "
Tuon olen tässä ketjussa maininnut ennen sinua. Ei siis mitään uutta auringon alla.

" Kerrohan missä veneessä olet taktikkona, niin voidaan kesällä verrata kumman teoriat toimii käytännössä paremmin. "
Ei voida, kun alla ei ole yksityyppivenettä. Kisatulokset ratkeavat yleensä ihan muihin seikkohin kuin taktiiikkaan. Mutta kilpailijoilta on kyllä tullut toisinaan palautetta loistavasta taktiikasta, eli avoimia taktikon paikkoja saatettu tiedokseni.

" Aika moni kokenut kilpapurjehtija on täällä ollut eri mieltä kanssasi. "
Saavat olla vastakin. Suomessa on mielipiteen vapaus. Kenenkään ei tarvitse olla samaa mieltä kanssani, ellei sitä itse halua. Osa lukijoista on kuitenkin huomannut teorian logiikan ja oppinut siitä jotain. Asiaan varmasti vaikuttaa se, että noissa linkeissä on ihan sama teoria, vaikka oletetut olosuhteet ovatkin erilaiset.

" Itse olen teoriasi kanssa samaa mieltä, mutta käytännössä sen noudattaminen on todella vaikeaa. "
Siis täydellinen suoritus on tietenkin vaikeaa, ellei pikemminkin mahdotonta, mutta muutos entisestä polaarien mukaisesta vmg-ajosta parempaan suuntaan ei suinkaan ole vaikeaa, vaan helppoa.

Lue lisää

"Et voi tuota laskemalla todeta, kuten ei kukaan muukaan. Laskemiseen tarvitaan täsmällisempi tilanteen määrittely, siis ne reunaehdot.
Erilaisilla reunaehdoilla tulee laskennasta eri tulos, kuten kaikki hiukankin matematiikasta ymmärtävät tietävät".

Ihan helppoa. Lähde jollain grafiikkaohjelmaalla ajamaan kahdella samanlaisella veneellä styyran halssia samasta pisteestä. Toinen ajaa VMG kulmaa ja toinen 2-astetta ylemmäksi polaarien mukaan hieman pienemmällä vauhdilla. Käännä tuulta pari astetta oikealle aina vaikkapa 1mpk:n tai 10min purjehduksen jälkeen. Tee 10-15mpk:n jälkeen venda VMG:tä ajavalla veneellä ja huomaat sen jääneen tälle pikkaisen 'piinaavalle' veneelle yllättävän paljon.
Kaiken lisäksi tasaisesti juuri oikealle kääntyvä tuuli on Suomessaa todella yleistä toisin kuin oskiloiva tuuli.

"Ei voida, kun alla ei ole yksityyppivenettä. Kisatulokset ratkeavat yleensä ihan muihin seikkohin kuin taktiiikkaan"

Tässä olet kyllä aivan väärässä. Kisat, etenkin arvo sellaiset, ratkeavat lähes yksinomaan sen mukaan, kuka on purjehtinut taktisesti oikein. Taktiikka on itseasiassa kaikki kaikessa. Lähdön taktiikka on etenkin yksityyppiluokissa erittäin tärkeä. Huonoilla lähdöillä ei huippusijoituksia napsita, vaikka muu taktiikka ja venevauhti olisivatkin kunnossa. Ei huipulla ole sellaisia nopeuseroja että boat speedillä voisi kompensoida väärän taktiikan.
En oikein ymmärrä miksi moista väität.

Antilla-36 kirjoitti:

"Et voi tuota laskemalla todeta, kuten ei kukaan muukaan. Laskemiseen tarvitaan täsmällisempi tilanteen määrittely, siis ne reunaehdot.
Erilaisilla reunaehdoilla tulee laskennasta eri tulos, kuten kaikki hiukankin matematiikasta ymmärtävät tietävät".

Ihan helppoa. Lähde jollain grafiikkaohjelmaalla ajamaan kahdella samanlaisella veneellä styyran halssia samasta pisteestä. Toinen ajaa VMG kulmaa ja toinen 2-astetta ylemmäksi polaarien mukaan hieman pienemmällä vauhdilla. Käännä tuulta pari astetta oikealle aina vaikkapa 1mpk:n tai 10min purjehduksen jälkeen. Tee 10-15mpk:n jälkeen venda VMG:tä ajavalla veneellä ja huomaat sen jääneen tälle pikkaisen 'piinaavalle' veneelle yllättävän paljon.
Kaiken lisäksi tasaisesti juuri oikealle kääntyvä tuuli on Suomessaa todella yleistä toisin kuin oskiloiva tuuli.

"Ei voida, kun alla ei ole yksityyppivenettä. Kisatulokset ratkeavat yleensä ihan muihin seikkohin kuin taktiiikkaan"

Tässä olet kyllä aivan väärässä. Kisat, etenkin arvo sellaiset, ratkeavat lähes yksinomaan sen mukaan, kuka on purjehtinut taktisesti oikein. Taktiikka on itseasiassa kaikki kaikessa. Lähdön taktiikka on etenkin yksityyppiluokissa erittäin tärkeä. Huonoilla lähdöillä ei huippusijoituksia napsita, vaikka muu taktiikka ja venevauhti olisivatkin kunnossa. Ei huipulla ole sellaisia nopeuseroja että boat speedillä voisi kompensoida väärän taktiikan.
En oikein ymmärrä miksi moista väität.

Lue lisää

" ja huomaat sen jääneen tälle pikkaisen 'piinaavalle' veneelle yllättävän paljon."
No en huomaa, ennenkuin ne reunaehdot on määritelty. Esim ylämerkin suunta vaikuttaa aika paljonkin siihen kumpi noista on jäänyt, ja kumpi johdossa aina siihen hetkeen saakka, kunnes veneet kohtaavat.
Toisekseen miksi ihmeessä alemmas ajava vene vendaisi ensin ?

" En oikein ymmärrä miksi moista väität. "
No voihan sitä ihmetellä, kun puheenaihetta vaihtaa.
Kun ajan vanhalla cruiserilla dacron räteillä, ja jokin toinen vene ajaa uusilla hi tec räteillä, niin eroa tulee kummasti, vaikka taktiikka ja trimmikyky olisi ihan samanlainen.
Kun huipulla kaikilla on huippuhyvät vehkeet alla, niin ero tulee taktiikasta ja muusta miehistön osaamisesta.

Siksihän juuri puhunkin asiasta, eikä keskustelun vieminen henkilötasolle minua juuri innostanut.

+902896 kirjoitti:

"parhaatkin niitä hyödyntävät, jos säännöt sen sallivat"

Juu, paras ominaisuus nke topline mittaristossa on tuulianturin lämpötilamittaus. Vmc:stä hyötyä vain avotuulilla ja ilmankin pärjää kokemuksen karttuessa.

Lue lisää

NKE on tässä maassa hyvin harvinainen mittaristo. Vain yhden installaation tiedän varmasti. Se on käytettynä maahantuodussa JOD 35:ssa ja sen omistaja on kehunut, ettei mittaristo toimi ollenkaan, eikä ole kiinnostusta (=varaa?) korjata. Ehkä siitä sittenkin toimii lämpötilan mittaus...

Liian pienet vinssit?
Liian vähän välitystä taljassa ?
Hienosäätötalja puuttuu ?
Levangista puuttuu köysisäädöt tai ne on liian raskaaksi välitetty ?

Siis ei noi voi ainakaan kevyellä kelillä esteeksi muodostua, ja juuri silloinhan vmc ajosta on eniten hyötyä oskillloivassa tuulessa jo ratakisassakin tavallisella c/R köliveneellä.

Vaiko osaavaa miehistöä puuttuu ja ohjaajan hoitaessa ison trimmiä ohjaus kärsii enemmän kuin säädöstä olisi hyötyä ?
Vai onko ne säädöt väärässä paikassa, eli miehistö ei niihin ulotu laidalta ?

kisaaja kirjoitti:

Liian pienet vinssit?
Liian vähän välitystä taljassa ?
Hienosäätötalja puuttuu ?
Levangista puuttuu köysisäädöt tai ne on liian raskaaksi välitetty ?

Siis ei noi voi ainakaan kevyellä kelillä esteeksi muodostua, ja juuri silloinhan vmc ajosta on eniten hyötyä oskillloivassa tuulessa jo ratakisassakin tavallisella c/R köliveneellä.

Vaiko osaavaa miehistöä puuttuu ja ohjaajan hoitaessa ison trimmiä ohjaus kärsii enemmän kuin säädöstä olisi hyötyä ?
Vai onko ne säädöt väärässä paikassa, eli miehistö ei niihin ulotu laidalta ?

Lue lisää

Ei ole mieltä säätää esmes 40m2 isopurjetta kryssillä jonkun siftin takia, tuulen voimakkuuden muutoksen takia kylläkin. Perusteluna vaikkapa että purjeen säätäminen rikkoo virtauksen ja vauhti näin ollen putoaa.

vsdy4753473 kirjoitti:

Ei ole mieltä säätää esmes 40m2 isopurjetta kryssillä jonkun siftin takia, tuulen voimakkuuden muutoksen takia kylläkin. Perusteluna vaikkapa että purjeen säätäminen rikkoo virtauksen ja vauhti näin ollen putoaa.

Lue lisää

" Perusteluna vaikkapa että purjeen säätäminen rikkoo virtauksen ja vauhti näin ollen putoaa. "
Siis purjeen säätäminen rikkoo mielestäsi virtauksen, mutta veneen heiluminen vaikka aallokossa ei riko ?

Minkähän takia AC ja Vor kisoissa sitten purjeita trimmataan koko ajan ?

kisaaja kirjoitti:

" Perusteluna vaikkapa että purjeen säätäminen rikkoo virtauksen ja vauhti näin ollen putoaa. "
Siis purjeen säätäminen rikkoo mielestäsi virtauksen, mutta veneen heiluminen vaikka aallokossa ei riko ?

Minkähän takia AC ja Vor kisoissa sitten purjeita trimmataan koko ajan ?

Lue lisää

"Minkähän takia AC ja Vor kisoissa sitten purjeita trimmataan koko ajan ?"

Tuulen voimakkuuden muutoksen takia, ei kryssillä tuulen suunnan muutoksen takia, koska vmg maksimoidaan samalla säädöllä tuulen suunnasta riippumatta mutta ei voimaakuuden.

v34136 kirjoitti:

"Minkähän takia AC ja Vor kisoissa sitten purjeita trimmataan koko ajan ?"

Tuulen voimakkuuden muutoksen takia, ei kryssillä tuulen suunnan muutoksen takia, koska vmg maksimoidaan samalla säädöllä tuulen suunnasta riippumatta mutta ei voimaakuuden.

Lue lisää

Etkä ole sitten wallyistakaan ikinä kuullut? Haepa joku kilpapurjehduksen oppikirja tai purjeentekijöiden opas ja tutustu. Ei ne AC-porukat ihan huvin vuoksi niillä säädöillä leiki.

v34136 kirjoitti:

"Minkähän takia AC ja Vor kisoissa sitten purjeita trimmataan koko ajan ?"

Tuulen voimakkuuden muutoksen takia, ei kryssillä tuulen suunnan muutoksen takia, koska vmg maksimoidaan samalla säädöllä tuulen suunnasta riippumatta mutta ei voimaakuuden.

Lue lisää

Miksi ajaisit maksimi vmg:tä, kun kerran et ole menossa kohti tuulen suuntaa? Ylämerkille nopeampi tie on optimoida vmc. Myönnetään, itse en tuota osaa, mutta isot pojat osaa. Niin iso poika silti olen, että tiedän sen eron.

v34136 kirjoitti:

"Minkähän takia AC ja Vor kisoissa sitten purjeita trimmataan koko ajan ?"

Tuulen voimakkuuden muutoksen takia, ei kryssillä tuulen suunnan muutoksen takia, koska vmg maksimoidaan samalla säädöllä tuulen suunnasta riippumatta mutta ei voimaakuuden.

Lue lisää

Tapa 1 :
Piirräpä paperille jonkin veneen polaari (symmetrinen hetkellisen tuulensuunnan suhteen, muttei keskituulen ! ), ja laita sen päälle piirtoheitin kalvo.
Piirrä kalvolle ensin yhden värisellä tussilla lähtöpisteestä optimi vmg:suuntaan nuoli, ja sen jatkoksi toinen nuoli siten, että kierrät paperia 20 astetta siinä välissä.
Ota sitten toisen värinen tussi ja tee sama uudelleen, mutta nyt piirrät nuolet optimi vmg:stä 5 astetta sivuun.
Kun ajat kummankin värin tapauksessa sitä halssia mikä vie lähemmäs merkkiä, huomaat jälkimmäisen piirroksen tilanteessa päässeesi pitemmälle samaan suuntaan.

Tapa 2 :
Piirrä ensin paperille keskimääräisen tuulensuunnan nuoli.
Kopioi samalle paperille polaari kahteen kertaan siten, että polaareja on kierretty 20 astetta toistensa suhteen ja 10 astetta keskimääräisen tuulen suunnan suhteen vastakkaisiin suuntiin.
Piirrä keskimääräistä tuulen suuntaa vastaan kohtisuora viiva siten, että se toimii tangenttina sille polaarin osalle, mikä ulottuu kauemmas.
Viivan leikkauskohta polaarin kanssa osuu silloin optimi vmg:tä alemmalle kurssille.
Kyseinen suunta on se jota ko tilanteessa kannattaa ajaa sillä kun pääsee samassa ajassa kauemmas ja ihan yhtä kauas kummallakin halssilla.

Tämä siis kuvaa tilannetta jossa rata on suorassa. Kun rata onkin vinossa niin tilanne muuttuu, sillä yhdistettypolaari ei olekaan enää symmetrinen tavoitteen suhteen.
Ero tulee siitä, että kun toista halssia on ajettava toista enemmän, niin tuota 10 astetta sivussa tavoitteesta tilannetta tulee toisella halssilla enemmän kuin toisella.

isojen poikien juttu kirjoitti:

Miksi ajaisit maksimi vmg:tä, kun kerran et ole menossa kohti tuulen suuntaa? Ylämerkille nopeampi tie on optimoida vmc. Myönnetään, itse en tuota osaa, mutta isot pojat osaa. Niin iso poika silti olen, että tiedän sen eron.

Lue lisää

http://www.ockam.com/vmc.html#Wally

How to Wally AND tack

Let's say you're sailing in an oscillating northwest wind with shifts lasting long enough to allow tacking.

As the wind starts to lift above mean, you begin to foot. The greater the lift, the more the foot.
When the lift hits maximum, you're going your maximum foot.
As the wind swings back to mean, you begin to return to your target speed.
When the wind hits the mean, you're at target speed, and you tack onto the new favored board.
Repeat.

There are two advantages to doing this:

You're always going faster upwind than you would if you just sailed your targets.
Your lateral separation automatically changes so you gain more on those on the unfavored side and loose less to those on the favored side when the wind shifts back.


Ja tämähän pätee täysin kun rata on suoraan vastatuuleen.
Kun rata on vinossa joutuu soveltamaan, eli hidastamaan tavalla tai toisella etenemistä keskimääräiseen vastatuuleen.

oppiin siitä kirjoitti:

Etkä ole sitten wallyistakaan ikinä kuullut? Haepa joku kilpapurjehduksen oppikirja tai purjeentekijöiden opas ja tutustu. Ei ne AC-porukat ihan huvin vuoksi niillä säädöillä leiki.

Lue lisää

Hae ite tämä kirja.

http://www.amazon.com/Sailing-Smart-Winning-Techniques-Strategies/dp/0805003517

Tuulen voimakkuuden muutoksen takia, ei kryssillä tuulen suunnan muutoksen takia, koska vmg maksimoidaan samalla säädöllä tuulen suunnasta riippumatta mutta ei voimaakuuden

isojen poikien juttu kirjoitti:

Miksi ajaisit maksimi vmg:tä, kun kerran et ole menossa kohti tuulen suuntaa? Ylämerkille nopeampi tie on optimoida vmc. Myönnetään, itse en tuota osaa, mutta isot pojat osaa. Niin iso poika silti olen, että tiedän sen eron.

Lue lisää

Luoviosuuden alussa purjehditaan aina vmg:tä, loppupuolella tuulen kääntymisen takia vmc:tä. Ei siihen mittareita tarvita, näköyhteys ylämerkkiin riittää.

kisaaja kirjoitti:

http://www.ockam.com/vmc.html#Wally

How to Wally AND tack

Let's say you're sailing in an oscillating northwest wind with shifts lasting long enough to allow tacking.

As the wind starts to lift above mean, you begin to foot. The greater the lift, the more the foot.
When the lift hits maximum, you're going your maximum foot.
As the wind swings back to mean, you begin to return to your target speed.
When the wind hits the mean, you're at target speed, and you tack onto the new favored board.
Repeat.

There are two advantages to doing this:

You're always going faster upwind than you would if you just sailed your targets.
Your lateral separation automatically changes so you gain more on those on the unfavored side and loose less to those on the favored side when the wind shifts back.


Ja tämähän pätee täysin kun rata on suoraan vastatuuleen.
Kun rata on vinossa joutuu soveltamaan, eli hidastamaan tavalla tai toisella etenemistä keskimääräiseen vastatuuleen.

Lue lisää

"As the wind starts to lift above mean, you begin to foot. The greater the lift, the more the foot.
When the lift hits maximum, you're going your maximum foot.
As the wind swings back to mean, you begin to return to your target speed.
When the wind hits the mean, you're at target speed, and you tack onto the new favored board."

Jos tuolla tavoin purjehtii kryssiosuuden alusta loppuun, menettää korkeutta niin paljon, että saa myöhemmin tuulen muutokset kuin vmg:tä radan alun purjehtinut. Ja lähempänä ylämerkkiä oleva napsii sifti aiemmin edukseen ja kasvattaa kaulaa entisestään.

Lisäksi jos veneitä on paljon ja kulkevat samaa nopeutta, jää paskoihin. Esim 50 veneen fliitin suojanpuolella ei juurikaan tuule.

kisaaja kirjoitti:

Tapa 1 :
Piirräpä paperille jonkin veneen polaari (symmetrinen hetkellisen tuulensuunnan suhteen, muttei keskituulen ! ), ja laita sen päälle piirtoheitin kalvo.
Piirrä kalvolle ensin yhden värisellä tussilla lähtöpisteestä optimi vmg:suuntaan nuoli, ja sen jatkoksi toinen nuoli siten, että kierrät paperia 20 astetta siinä välissä.
Ota sitten toisen värinen tussi ja tee sama uudelleen, mutta nyt piirrät nuolet optimi vmg:stä 5 astetta sivuun.
Kun ajat kummankin värin tapauksessa sitä halssia mikä vie lähemmäs merkkiä, huomaat jälkimmäisen piirroksen tilanteessa päässeesi pitemmälle samaan suuntaan.

Tapa 2 :
Piirrä ensin paperille keskimääräisen tuulensuunnan nuoli.
Kopioi samalle paperille polaari kahteen kertaan siten, että polaareja on kierretty 20 astetta toistensa suhteen ja 10 astetta keskimääräisen tuulen suunnan suhteen vastakkaisiin suuntiin.
Piirrä keskimääräistä tuulen suuntaa vastaan kohtisuora viiva siten, että se toimii tangenttina sille polaarin osalle, mikä ulottuu kauemmas.
Viivan leikkauskohta polaarin kanssa osuu silloin optimi vmg:tä alemmalle kurssille.
Kyseinen suunta on se jota ko tilanteessa kannattaa ajaa sillä kun pääsee samassa ajassa kauemmas ja ihan yhtä kauas kummallakin halssilla.

Tämä siis kuvaa tilannetta jossa rata on suorassa. Kun rata onkin vinossa niin tilanne muuttuu, sillä yhdistettypolaari ei olekaan enää symmetrinen tavoitteen suhteen.
Ero tulee siitä, että kun toista halssia on ajettava toista enemmän, niin tuota 10 astetta sivussa tavoitteesta tilannetta tulee toisella halssilla enemmän kuin toisella.

Lue lisää

Mietippä noita juttuja kun veneitä on kymmeniä. Esim sellainen taktiikkajippo on olemassa ,että radan keskilinjan muodostaa fleettin tai fleetin osan keskipiste ja ylämerkki. Voi helpommin vahtia takaa tulevia.

.l000 kirjoitti:

"As the wind starts to lift above mean, you begin to foot. The greater the lift, the more the foot.
When the lift hits maximum, you're going your maximum foot.
As the wind swings back to mean, you begin to return to your target speed.
When the wind hits the mean, you're at target speed, and you tack onto the new favored board."

Jos tuolla tavoin purjehtii kryssiosuuden alusta loppuun, menettää korkeutta niin paljon, että saa myöhemmin tuulen muutokset kuin vmg:tä radan alun purjehtinut. Ja lähempänä ylämerkkiä oleva napsii sifti aiemmin edukseen ja kasvattaa kaulaa entisestään.

Lisäksi jos veneitä on paljon ja kulkevat samaa nopeutta, jää paskoihin. Esim 50 veneen fliitin suojanpuolella ei juurikaan tuule.

Lue lisää

" Jos tuolla tavoin purjehtii kryssiosuuden alusta loppuun, menettää korkeutta niin paljon, että saa myöhemmin tuulen muutokset kuin vmg:tä radan alun purjehtinu "

Ei vaan juuri päinvastoin, yksityyppiluokassa tuolla tavalla purjehtien olet vmg:tä ajavien kilpailijoiden tuulenpuolella koko ajan, joten saat purjehtia vapaissa tuulissa koko ajan. Tasoitus skaboissa nopeammat veneet ovat tuulenpuolella ja luuvartin puolella, ajat silloinkin vapaissa tuulissa koska suoraan tosituulenpuolella ei ole ketään antamassa paskoja, kun etenee koko ajan sivutuulen suuntaan toisia nopeammin vapaisiin tuuliin sen lisäksi että pääsee nopeammin vastatuuleen.

Paskoissa ei todellakaan kannata ajella, siksi tuo onkin niin mainio tapa päästä ensin perille.

Klikkaa sitä linkkiä, niin ehkä asia selviää kuvista paremmin kuin tekstistä.
Kyse on siis siitä että ajetaan kuvassa "fast wally target" nimettyyn suuntaan.
http://www.ockam.com/vmc.html#Wally

Tästä löytyy toinen isompi kuva jos se olisi vaikka helpompi hahmottaa :
http://www.ockam.com/docs/SplainPolars.pdf

+öööl kirjoitti:

Luoviosuuden alussa purjehditaan aina vmg:tä, loppupuolella tuulen kääntymisen takia vmc:tä. Ei siihen mittareita tarvita, näköyhteys ylämerkkiin riittää.

No tee sä sit niin, niin et ikinä ole kansainvälisissä mittelöissä kärkiporukassa.
vmg:tä ajetaan kun rata on suorassa ja tuulee keskimääräisestä suunasta.

Loppupuolella ajetaan suoraan merkin viereen, jotta vene on merkin vieressä sillä hetkellä kun keula osoittaa sivutuuleen. Tällöin vastatuuleen edetty matka on minimissään. Poikkeuksena tietysti ne merkin kierto tilanteet joissa on muitakin veneitä samaan aikaan merkillä. Sisäpaikka on silloin hyvä.

+ääööö kirjoitti:

Mietippä noita juttuja kun veneitä on kymmeniä. Esim sellainen taktiikkajippo on olemassa ,että radan keskilinjan muodostaa fleettin tai fleetin osan keskipiste ja ylämerkki. Voi helpommin vahtia takaa tulevia.

Lue lisää

Ei luovilla vahdita takana olevia hitaampia jo taakse jääneitä veneitä.
Silloin kiinnitetään huomio niihin kilpailijoihin, jotka on edessä tekemässä paskoja tai samalla kohdalla joiden kanssa joudutaan väistötilanteisiin.
Muuten ajetaan siten, että merkille päästään mahdollisimman nopeasti, varsinkin fliitissä. Ainoastaan parikilpailuissa vahditaan sitä toista koko ajan ja unohdetaan miten äkkiä merkille päästään.

mee purjehtii kirjoitti:

Hae ite tämä kirja.

http://www.amazon.com/Sailing-Smart-Winning-Techniques-Strategies/dp/0805003517

Tuulen voimakkuuden muutoksen takia, ei kryssillä tuulen suunnan muutoksen takia, koska vmg maksimoidaan samalla säädöllä tuulen suunnasta riippumatta mutta ei voimaakuuden

Lue lisää

Tavoite ei ole optimoida vmg:tä vaan olla ylämerkillä nopeasti.
Ihan eri asia aina kun tuuli siftailee.

valmentajalle tarvet kirjoitti:

Tavoite ei ole optimoida vmg:tä vaan olla ylämerkillä nopeasti.
Ihan eri asia aina kun tuuli siftailee.

ota siis siftit oikein maksimivmg:llä ja pysy laylinen alapuolella.

kisaaja kirjoitti:

No tee sä sit niin, niin et ikinä ole kansainvälisissä mittelöissä kärkiporukassa.
vmg:tä ajetaan kun rata on suorassa ja tuulee keskimääräisestä suunasta.

Loppupuolella ajetaan suoraan merkin viereen, jotta vene on merkin vieressä sillä hetkellä kun keula osoittaa sivutuuleen. Tällöin vastatuuleen edetty matka on minimissään. Poikkeuksena tietysti ne merkin kierto tilanteet joissa on muitakin veneitä samaan aikaan merkillä. Sisäpaikka on silloin hyvä.

Lue lisää

"No tee sä sit niin, niin et ikinä ole kansainvälisissä mittelöissä kärkiporukassa."

Kovatasoissa kisoissa menestys alkaa hyvästä startista ja sitten pidetään muut takana takaa tulevaa fleettiä vahtien. Jos koko fleetti purjehtti väärään laitaan ja laskevaa kurssia, niin johtavana veneen kannattaa myös purjehtia sinne.

Siispä vmc höpinöillä ei ole mitään merkitystä kansainvälisissä kisoissa.

kisaaja kirjoitti:

Ei luovilla vahdita takana olevia hitaampia jo taakse jääneitä veneitä.
Silloin kiinnitetään huomio niihin kilpailijoihin, jotka on edessä tekemässä paskoja tai samalla kohdalla joiden kanssa joudutaan väistötilanteisiin.
Muuten ajetaan siten, että merkille päästään mahdollisimman nopeasti, varsinkin fliitissä. Ainoastaan parikilpailuissa vahditaan sitä toista koko ajan ja unohdetaan miten äkkiä merkille päästään.

Lue lisää

"Silloin kiinnitetään huomio niihin kilpailijoihin, jotka on edessä ."

Olet siis häntäpään porukaa, joten vmc:n sijaan purjehdi hyvällä startilla siftit oikein maksimivmg:llä.

kisaaja kirjoitti:

" Jos tuolla tavoin purjehtii kryssiosuuden alusta loppuun, menettää korkeutta niin paljon, että saa myöhemmin tuulen muutokset kuin vmg:tä radan alun purjehtinu "

Ei vaan juuri päinvastoin, yksityyppiluokassa tuolla tavalla purjehtien olet vmg:tä ajavien kilpailijoiden tuulenpuolella koko ajan, joten saat purjehtia vapaissa tuulissa koko ajan. Tasoitus skaboissa nopeammat veneet ovat tuulenpuolella ja luuvartin puolella, ajat silloinkin vapaissa tuulissa koska suoraan tosituulenpuolella ei ole ketään antamassa paskoja, kun etenee koko ajan sivutuulen suuntaan toisia nopeammin vapaisiin tuuliin sen lisäksi että pääsee nopeammin vastatuuleen.

Paskoissa ei todellakaan kannata ajella, siksi tuo onkin niin mainio tapa päästä ensin perille.

Klikkaa sitä linkkiä, niin ehkä asia selviää kuvista paremmin kuin tekstistä.
Kyse on siis siitä että ajetaan kuvassa "fast wally target" nimettyyn suuntaan.
http://www.ockam.com/vmc.html#Wally

Tästä löytyy toinen isompi kuva jos se olisi vaikka helpompi hahmottaa :
http://www.ockam.com/docs/SplainPolars.pdf

Lue lisää

"Ei vaan juuri päinvastoin, yksityyppiluokassa tuolla tavalla purjehtien olet vmg:tä ajavien kilpailijoiden tuulenpuolella koko ajan, joten saat purjehtia vapaissa tuulissa koko ajan."

Et voi tietää tuota, koska et ole od:tä kisannut.

niin on sulle kirjoitti:

ota siis siftit oikein maksimivmg:llä ja pysy laylinen alapuolella.

Mikäli otat siftit oikein ja ajat koko ajan vmg maksimia, ajat keskimääräisen vastatuulen suuntaan, mikä vinolla radalla väistämättä tarkoittaa laylinen yläpuolelle joutumista.

Ohjeesi on siis looginen mahdottomuus tuollaisella reunaehdolla.
Pysyäksesi laulinen alapuolella on sinun vinolla radalla joko ajettava muuta kuin optimi vmgtä tai sitten otettava siftit väärin, tai molempia yhdessä.

Tässä ketjussa on kyse siitä miten tuo valinta optimoidaan.

4ty657358 kirjoitti:

"Ei vaan juuri päinvastoin, yksityyppiluokassa tuolla tavalla purjehtien olet vmg:tä ajavien kilpailijoiden tuulenpuolella koko ajan, joten saat purjehtia vapaissa tuulissa koko ajan."

Et voi tietää tuota, koska et ole od:tä kisannut.

Lue lisää

" Et voi tietää tuota, koska et ole od:tä kisannut. "

Luulet siis olevasi selvänäkijä ?

Ihan vain tiedoksi, että todellisuus ei muutu toiseksi sinun mielipiteidesi takia.
OD:tä olen kisannut ensimmäisen kerran jo -80 luvulla optilla.
Polaareista en silloin ollut kuullutkaan, mutta siftien mukaan silti muutin ajokulmiani tosituuleen ihan oikein periaattein.

et ole kisannut kirjoitti:

"No tee sä sit niin, niin et ikinä ole kansainvälisissä mittelöissä kärkiporukassa."

Kovatasoissa kisoissa menestys alkaa hyvästä startista ja sitten pidetään muut takana takaa tulevaa fleettiä vahtien. Jos koko fleetti purjehtti väärään laitaan ja laskevaa kurssia, niin johtavana veneen kannattaa myös purjehtia sinne.

Siispä vmc höpinöillä ei ole mitään merkitystä kansainvälisissä kisoissa.

Lue lisää

" Kovatasoissa kisoissa menestys alkaa hyvästä startista "
Tuo meni täysin oikein. Muuten jatka harjoitusta.
Menestymisen edellytykset toki alkavat jo ennen starttia, kuten tuulen seuraaminen ja paikan haku starttilinjale, ym, ym.

Kovatasoisessa kisassa koko fleetti ei koskaan purjehdi väärään laitaan, joten siitä ei kannata edes keskustella, kun koko oletus on absurdi.

h3585990 kirjoitti:

"Silloin kiinnitetään huomio niihin kilpailijoihin, jotka on edessä ."

Olet siis häntäpään porukaa, joten vmc:n sijaan purjehdi hyvällä startilla siftit oikein maksimivmg:llä.

Lue lisää

En, vaan parina viime vuotena olen ollut tasoituskisoissa, eikä alla ole ollut kisan nopein vene. Seurauksena nopeampia veneitä suuremmilla purjeilla on ollut edessä, ja niiden paskoista pois pysymiseen on ollut tarvetta kiinnittää huomiota.

Maksimi vmg:llä siftit oikein ottaen ajetaan suoralla radalla, mikä suomen vaihtelevissa tuulioloissa on erittäin poikkeuksellista.

valmentajalle tarvet kirjoitti:

Mikäli otat siftit oikein ja ajat koko ajan vmg maksimia, ajat keskimääräisen vastatuulen suuntaan, mikä vinolla radalla väistämättä tarkoittaa laylinen yläpuolelle joutumista.

Ohjeesi on siis looginen mahdottomuus tuollaisella reunaehdolla.
Pysyäksesi laulinen alapuolella on sinun vinolla radalla joko ajettava muuta kuin optimi vmgtä tai sitten otettava siftit väärin, tai molempia yhdessä.

Tässä ketjussa on kyse siitä miten tuo valinta optimoidaan.

Lue lisää

Tietysti vinolla radalla shiftitkin pitää ottaa vinosti eli kääntyä vasta isompaan shiftiin tai epäekeskeisesti oskillointiin.

Joakim_ kirjoitti:

Tietysti vinolla radalla shiftitkin pitää ottaa vinosti eli kääntyä vasta isompaan shiftiin tai epäekeskeisesti oskillointiin.

Kyllä, ja tuon seurauksena keskimääräinen nopeuden komponentti keskimääräisen tuulen suuntaan alenee.
Toisin sanoen siftejä ei oteta maksimi vmg:llä, vaan tarkoituksella niin vähän vastatuuleen etenemistä hidastaen kuin kokonaisuuden kannalta on mahdollista.

kisaaja kirjoitti:

" Kovatasoissa kisoissa menestys alkaa hyvästä startista "
Tuo meni täysin oikein. Muuten jatka harjoitusta.
Menestymisen edellytykset toki alkavat jo ennen starttia, kuten tuulen seuraaminen ja paikan haku starttilinjale, ym, ym.

Kovatasoisessa kisassa koko fleetti ei koskaan purjehdi väärään laitaan, joten siitä ei kannata edes keskustella, kun koko oletus on absurdi.

Lue lisää

Alotuksesi on koominen ja absurdi:

"oskilloivassa siftissä löysää hieman jaluksia ja/tai päästää ison vaunua aina, kun tuulensuunta on keskisuunnasta sivussa, optimoiden koko ajan vmc:tä kohti keskimääräistä tuulen suuntaa,"

Jos vedät siftaavassa tuulessa 5 mailin halssin, niin etpä pysty veneestä käsin laskemaan pelikentän keskimääräistä tuulen suuntaa, koska maili taaempana sifti voi tulla eri kulmassa.

Pilvet ja saaret aiheuttavat siftejä ja niitä itämerellä riittää.

2562747 kirjoitti:

Alotuksesi on koominen ja absurdi:

"oskilloivassa siftissä löysää hieman jaluksia ja/tai päästää ison vaunua aina, kun tuulensuunta on keskisuunnasta sivussa, optimoiden koko ajan vmc:tä kohti keskimääräistä tuulen suuntaa,"

Jos vedät siftaavassa tuulessa 5 mailin halssin, niin etpä pysty veneestä käsin laskemaan pelikentän keskimääräistä tuulen suuntaa, koska maili taaempana sifti voi tulla eri kulmassa.

Pilvet ja saaret aiheuttavat siftejä ja niitä itämerellä riittää.

Lue lisää

Ei tartte olla hölmö, vaikka olisi hullu.

Yksinkertaista on kryssiminen , purjehditaan aina sitä halssia joka vie lähimmäksi kohdetta niin ylös kuin vene hyvin kulkee.

´äää44 kirjoitti:

Yksinkertaista on kryssiminen , purjehditaan aina sitä halssia joka vie lähimmäksi kohdetta niin ylös kuin vene hyvin kulkee.

Niin, ja nyt kyse oli siitä, miten kovaa pitäisi kulkea että hyvin kulkee, eli siis mihin suuntaan kannattaa ajaa, jotta kulkisi riittävän hyvin, eikä matka kuitenkaan liikaa kasvaisi.

kisaaja kirjoitti:

Niin, ja nyt kyse oli siitä, miten kovaa pitäisi kulkea että hyvin kulkee, eli siis mihin suuntaan kannattaa ajaa, jotta kulkisi riittävän hyvin, eikä matka kuitenkaan liikaa kasvaisi.

Lue lisää

Keskity suunnan sijaan purjeisiin ja venetuntumaan.

http://www.wb-sails.fi/suomi/trimmaus/index.html

http://www.jboats.com/sailing-school/
"J World makes use of the J/24, J/80, J/105 and J/120 as their sailboats for teaching you the important concept of "sailboat feel".
"

fdddddd kirjoitti:

Keskity suunnan sijaan purjeisiin ja venetuntumaan.

http://www.wb-sails.fi/suomi/trimmaus/index.html

http://www.jboats.com/sailing-school/
"J World makes use of the J/24, J/80, J/105 and J/120 as their sailboats for teaching you the important concept of "sailboat feel".
"

Lue lisää

Purjeen trimmaaja keskittyy purjeisiin, ei ohjaaja.
Ohjaaja keskittyy lankoihin kevyemmällä kelillä ja kallistumaan kovemmalla, sekä aaltojen ottamiseen. Taktikko hoitaa muiden veneiden paskoista pois pysymisen ja vendojen ajoitukset myös siftien osalta, sekä ennakoi väistötilanteet, hoitaa samaa hommaa kuin perämies laivoissa.
Ohjaaja ei vilkaisekaan muita veneitä, vaan keskittyy venevauhdin ylläpitoon taktikon ilmoittamaan suuntaan, hoitaa vastaavaa hommaa kuin ruorimies laivoissa.
Asiansa osaava purjetrimmaaja hoitaa hommansa ilman jatkuvaa palautetta ohjaajalta, mutta harjoittelussa siitä on toki suurta hyötyä.

Hyvät neuvot sulla kisaaja. Näimpäs on.

Lenssillä sivutuulen siftissä ajetaan alas ja myötäsessä siftissä ylös, jos ei jiipata. Puuskassa alas ja rei'ässä ylös. Vai?

7 kirjoitti:

Hyvät neuvot sulla kisaaja. Näimpäs on.

Lenssillä sivutuulen siftissä ajetaan alas ja myötäsessä siftissä ylös, jos ei jiipata. Puuskassa alas ja rei'ässä ylös. Vai?

Lue lisää

" Lenssillä sivutuulen siftissä ajetaan alas ja myötäsessä siftissä ylös, jos ei jiipata. Puuskassa alas ja rei'ässä ylös. Vai? "

Siis myötätuuli legi, ja keskituuli etelästä, ajamme juuri nyt styyralla pohjoiskoillisen ja koillisen välille suuntaan 30 astetta, ja tuuli siftaa 10 astetta etelästä kaakkoon päin, eli nyt tuuleekin suunnasta 170 astetta.
Mikäli rataa on jäljellä ja kyse on oskilloivasta siftistä, niin leikkaan tuuleen nähden enemmän esim 30 asteen sijasta 35...40 astetta, eli uusi suuntani on 25...30 astetta. Vene siis kääntyi 0...5 astetta pohjoiseen eli alas, mutta tuuleen nähden nostettiin ylemmäs.
Ajetaanko nyt siis alas vai ylös riippuu miten nuo sanat on tarkoitus ymmärtää, tuntuu kompakysymykseltä.

Myötäisessä siftissä pääsääntöisesti jiipataan, mikäli kääntyy tarpeeksi, eli keskisuunan toiselle puolelle. Jos taas edellisen tilanteen tuulen suunta palaa keskituulen suuntaan muttei niin paljoa, niin silloin palataan lähemmäs alkuperäistä leikkauskulmaa.

Kaikki ylläoleva siis tapauksessa, jossa tavoite on ainakin suunnilleen myötätuulen suunnassa, eikä selvästi vinossa.
-
-
-
Vino rata myötäisessä yhdistettynä oskilloiviin sifteihin vaatisi oman viestiketjun.
Optimi reitti on paljon mutkikkaampi kuin luovilla, ja riippuu huomattavasti veneen polaarien muodosta, joissa vaihtelu on varsin suurta. Joissain polaareissa esim voidaan suntaa muuttaa laajoissa rajoissa lähes mitättömillä vmg:n laskulla, jolloin etelätuulen tapauksessa tarvittava sivutuulen suuntainen siirtyminen itäänpäin merkille tulee tehdä pääosin silloin kun tuulee keskituulen suunasta leikkauskulmaa säätämällä. Jiippaustuulen suunta on silloin hyvin lähellä keskituulen suuntaa vaikka rata on 10...20 astetta vinossa. Styyraa ja paaraa ajetaan siis lähes sama aika radan vinoudesta huolimatta. Tuollaisessa tilanteessa ja tuollaisilla polaarien muodoilla häviää todella paljon purjehditussa ajassa mikäli ajaa koko ajan polaarien mukaista leikkauskulmaa molemmilla halsseilla, ja ajaa styyraa selvästi paaraa enemmän saadakseen keskikurssin merkille eli pohjoisesta koillisen puolelle. Ei siis todellakaan kannata siirtää sitä tuuulen suuntaa jossa jiipit tehdään kovinkaan paljoa.

Jos taas vene on ns uppotukki ja tosituulta riittää, eli vene ajaa lähes samaa vauhtia kurssista riippumatta, niin kannattaa ajaa lähes suoraan merkille tuulen suunnan muutoksista riippumatta. Ero edellämainittuun veneeseen on siis valtava optimaalisen reitin kannalta.
-
-
Kannattaa muuten googlata :" david dellenbaugh"
mikäli aihealue kiinnostaa. Heppu selvästikin tietää mistä puhuu.
Eipä vaan juuri tästä vinon radan ja oskilloivien siftien yhdistelmästä näytä kirjoittaneen mitään, eikä nuo tekstit ole jumalan sanaa vaan niitä joutuu tuohon tilanteeseen soveltamaan. Ja se vaatii periaatteiden syiden ymmärtämistä, ulkoaopettelusta on vain haittaa soveltamisen kannalta.

kisaaja kirjoitti:

" Lenssillä sivutuulen siftissä ajetaan alas ja myötäsessä siftissä ylös, jos ei jiipata. Puuskassa alas ja rei'ässä ylös. Vai? "

Siis myötätuuli legi, ja keskituuli etelästä, ajamme juuri nyt styyralla pohjoiskoillisen ja koillisen välille suuntaan 30 astetta, ja tuuli siftaa 10 astetta etelästä kaakkoon päin, eli nyt tuuleekin suunnasta 170 astetta.
Mikäli rataa on jäljellä ja kyse on oskilloivasta siftistä, niin leikkaan tuuleen nähden enemmän esim 30 asteen sijasta 35...40 astetta, eli uusi suuntani on 25...30 astetta. Vene siis kääntyi 0...5 astetta pohjoiseen eli alas, mutta tuuleen nähden nostettiin ylemmäs.
Ajetaanko nyt siis alas vai ylös riippuu miten nuo sanat on tarkoitus ymmärtää, tuntuu kompakysymykseltä.

Myötäisessä siftissä pääsääntöisesti jiipataan, mikäli kääntyy tarpeeksi, eli keskisuunan toiselle puolelle. Jos taas edellisen tilanteen tuulen suunta palaa keskituulen suuntaan muttei niin paljoa, niin silloin palataan lähemmäs alkuperäistä leikkauskulmaa.

Kaikki ylläoleva siis tapauksessa, jossa tavoite on ainakin suunnilleen myötätuulen suunnassa, eikä selvästi vinossa.
-
-
-
Vino rata myötäisessä yhdistettynä oskilloiviin sifteihin vaatisi oman viestiketjun.
Optimi reitti on paljon mutkikkaampi kuin luovilla, ja riippuu huomattavasti veneen polaarien muodosta, joissa vaihtelu on varsin suurta. Joissain polaareissa esim voidaan suntaa muuttaa laajoissa rajoissa lähes mitättömillä vmg:n laskulla, jolloin etelätuulen tapauksessa tarvittava sivutuulen suuntainen siirtyminen itäänpäin merkille tulee tehdä pääosin silloin kun tuulee keskituulen suunasta leikkauskulmaa säätämällä. Jiippaustuulen suunta on silloin hyvin lähellä keskituulen suuntaa vaikka rata on 10...20 astetta vinossa. Styyraa ja paaraa ajetaan siis lähes sama aika radan vinoudesta huolimatta. Tuollaisessa tilanteessa ja tuollaisilla polaarien muodoilla häviää todella paljon purjehditussa ajassa mikäli ajaa koko ajan polaarien mukaista leikkauskulmaa molemmilla halsseilla, ja ajaa styyraa selvästi paaraa enemmän saadakseen keskikurssin merkille eli pohjoisesta koillisen puolelle. Ei siis todellakaan kannata siirtää sitä tuuulen suuntaa jossa jiipit tehdään kovinkaan paljoa.

Jos taas vene on ns uppotukki ja tosituulta riittää, eli vene ajaa lähes samaa vauhtia kurssista riippumatta, niin kannattaa ajaa lähes suoraan merkille tuulen suunnan muutoksista riippumatta. Ero edellämainittuun veneeseen on siis valtava optimaalisen reitin kannalta.
-
-
Kannattaa muuten googlata :" david dellenbaugh"
mikäli aihealue kiinnostaa. Heppu selvästikin tietää mistä puhuu.
Eipä vaan juuri tästä vinon radan ja oskilloivien siftien yhdistelmästä näytä kirjoittaneen mitään, eikä nuo tekstit ole jumalan sanaa vaan niitä joutuu tuohon tilanteeseen soveltamaan. Ja se vaatii periaatteiden syiden ymmärtämistä, ulkoaopettelusta on vain haittaa soveltamisen kannalta.

Lue lisää

" Ei siis todellakaan kannata siirtää sitä tuulen suuntaa jossa jiipit tehdään kovinkaan paljoa. "
Eli toisin sanoen kun tuulee keskituulesta (etelätuuli) enemmän lounaan puolelta ajetaan paaralla, ja kun taas kaakonpuolelta niin ajetaan styyralla.
Tämä merkitsee, että vaikka tavoite on pohjoisesta koilliseen tosisuuntaan 10...20 astetta, niin välillä ajetaan paaralla, vaikka styyraa ajamalla nopeus merkin suuntaan olisi silloinkin parempi.
Pääsääntöä ajamisesta aina sitä halssia, mikä optimoi nopeuden merkin suuntaan ei siis tässä tilanteessa kokoajan kannata noudattaa.
Häviää vähintäänkin 5% purjehditussa ajassa mikäli niin tekee.

Mikäli haluaa ymmärtää miten se niin voi olla, niin kannattaa ajatella purjehdus ajan merkille voitavan laskea jakamalla matkan keskituulen suuntainen komponentti nopeuden keskituulen suuntaisella komponentilla. siksi keskituulen suuntaisennopeuden optimointi toisinaan kannattaa, vaikka nopeus merkin suuntaan siitä hetkellisesti huononisikin. Sillä keskimäärin se paranee, eli paranee enemmän silloin kun tuulee kaakon suunnalta, kun vene on silloin sijoittuneena enemmän länteen tuon siftien suhteen oikein ajoitetun paaralla ajamisen johdosta.

Se mainittu pääsääntö pätee suoralle radalle ilman siftejä ihan täysin, ainakin suomessa jossa virtausten merkitys on yleensä mitätön, mutta poikkeuksiakin siis on.

7 kirjoitti:

Hyvät neuvot sulla kisaaja. Näimpäs on.

Lenssillä sivutuulen siftissä ajetaan alas ja myötäsessä siftissä ylös, jos ei jiipata. Puuskassa alas ja rei'ässä ylös. Vai?

Lue lisää

" Puuskassa alas ja rei'ässä ylös. Vai? "

Mikäli alla on uppotukki ja tuulta reilusti, ajetaan suoraan myötäisellä merkille riippumatta sifteistä tai puuskista. Vene vauhti kun ei juuri muutu, niin matka kannattaa minimoida.

Modernimmalla veneellä ja kevyessä kelissä tuulen nopeudella on oleellinen vaikutus venevauhtiin, joten reiästä pitää ajaa nopeasti pois. Toisinaan se tarkoittaa jiippaamista, ja toisinaan nostamista. Puuskassa taas kannattaa pysyä, joten jiipataan takaisin puuskaan kun puuska loppuu. Ajo suuntaan puuskan aikana taas vaikuttaa polaarien muoto, optimissa voi kyllä pysyä, ellei siftejä ole, eli ei välttämättä käännytä mihinkään puuskan alkaessa, mutta yleensä lasketaan hiukan, mutta vasta sitten kun vauhti on kiihtynyt. Hetkellisesti kannattaa joskus puuskan alussa jopa nostaa, jotta vauhti kiihtyisi nopeammin tavoitteeseen ja päästään sisälle puuskaan nopeammin, sillä siellä tuulee vielä enemmän kuin ihan reunassa. Aivan kevyessä taas nuo puuskaalueet on yleensä sen verran pieniä, ettei hommmaa noin voi hoitaa, ja kaikki peräsimen kääntö aina jarruttaa. Yksikäsitteistä yleisohjetta puuskiin lenssillä ei siis ole, vaan riippuu monesta asiasta mikä on oikeasti optimaalista.

kisaaja kirjoitti:

" Lenssillä sivutuulen siftissä ajetaan alas ja myötäsessä siftissä ylös, jos ei jiipata. Puuskassa alas ja rei'ässä ylös. Vai? "

Siis myötätuuli legi, ja keskituuli etelästä, ajamme juuri nyt styyralla pohjoiskoillisen ja koillisen välille suuntaan 30 astetta, ja tuuli siftaa 10 astetta etelästä kaakkoon päin, eli nyt tuuleekin suunnasta 170 astetta.
Mikäli rataa on jäljellä ja kyse on oskilloivasta siftistä, niin leikkaan tuuleen nähden enemmän esim 30 asteen sijasta 35...40 astetta, eli uusi suuntani on 25...30 astetta. Vene siis kääntyi 0...5 astetta pohjoiseen eli alas, mutta tuuleen nähden nostettiin ylemmäs.
Ajetaanko nyt siis alas vai ylös riippuu miten nuo sanat on tarkoitus ymmärtää, tuntuu kompakysymykseltä.

Myötäisessä siftissä pääsääntöisesti jiipataan, mikäli kääntyy tarpeeksi, eli keskisuunan toiselle puolelle. Jos taas edellisen tilanteen tuulen suunta palaa keskituulen suuntaan muttei niin paljoa, niin silloin palataan lähemmäs alkuperäistä leikkauskulmaa.

Kaikki ylläoleva siis tapauksessa, jossa tavoite on ainakin suunnilleen myötätuulen suunnassa, eikä selvästi vinossa.
-
-
-
Vino rata myötäisessä yhdistettynä oskilloiviin sifteihin vaatisi oman viestiketjun.
Optimi reitti on paljon mutkikkaampi kuin luovilla, ja riippuu huomattavasti veneen polaarien muodosta, joissa vaihtelu on varsin suurta. Joissain polaareissa esim voidaan suntaa muuttaa laajoissa rajoissa lähes mitättömillä vmg:n laskulla, jolloin etelätuulen tapauksessa tarvittava sivutuulen suuntainen siirtyminen itäänpäin merkille tulee tehdä pääosin silloin kun tuulee keskituulen suunasta leikkauskulmaa säätämällä. Jiippaustuulen suunta on silloin hyvin lähellä keskituulen suuntaa vaikka rata on 10...20 astetta vinossa. Styyraa ja paaraa ajetaan siis lähes sama aika radan vinoudesta huolimatta. Tuollaisessa tilanteessa ja tuollaisilla polaarien muodoilla häviää todella paljon purjehditussa ajassa mikäli ajaa koko ajan polaarien mukaista leikkauskulmaa molemmilla halsseilla, ja ajaa styyraa selvästi paaraa enemmän saadakseen keskikurssin merkille eli pohjoisesta koillisen puolelle. Ei siis todellakaan kannata siirtää sitä tuuulen suuntaa jossa jiipit tehdään kovinkaan paljoa.

Jos taas vene on ns uppotukki ja tosituulta riittää, eli vene ajaa lähes samaa vauhtia kurssista riippumatta, niin kannattaa ajaa lähes suoraan merkille tuulen suunnan muutoksista riippumatta. Ero edellämainittuun veneeseen on siis valtava optimaalisen reitin kannalta.
-
-
Kannattaa muuten googlata :" david dellenbaugh"
mikäli aihealue kiinnostaa. Heppu selvästikin tietää mistä puhuu.
Eipä vaan juuri tästä vinon radan ja oskilloivien siftien yhdistelmästä näytä kirjoittaneen mitään, eikä nuo tekstit ole jumalan sanaa vaan niitä joutuu tuohon tilanteeseen soveltamaan. Ja se vaatii periaatteiden syiden ymmärtämistä, ulkoaopettelusta on vain haittaa soveltamisen kannalta.

Lue lisää

Tää on hyvä :
http://www.hamptononedesign.com/the-boat/go-fast-links

kisaaja kirjoitti:

Purjeen trimmaaja keskittyy purjeisiin, ei ohjaaja.
Ohjaaja keskittyy lankoihin kevyemmällä kelillä ja kallistumaan kovemmalla, sekä aaltojen ottamiseen. Taktikko hoitaa muiden veneiden paskoista pois pysymisen ja vendojen ajoitukset myös siftien osalta, sekä ennakoi väistötilanteet, hoitaa samaa hommaa kuin perämies laivoissa.
Ohjaaja ei vilkaisekaan muita veneitä, vaan keskittyy venevauhdin ylläpitoon taktikon ilmoittamaan suuntaan, hoitaa vastaavaa hommaa kuin ruorimies laivoissa.
Asiansa osaava purjetrimmaaja hoitaa hommansa ilman jatkuvaa palautetta ohjaajalta, mutta harjoittelussa siitä on toki suurta hyötyä.

Lue lisää

Kilpaa purjehditaa enemmän yksin ja kaksin kuin isojen miehistöjen kanssa.

http://www.youtube.com/watch?v=_-ezTLWleCg&feature=related

v624576437 kirjoitti:

Kilpaa purjehditaa enemmän yksin ja kaksin kuin isojen miehistöjen kanssa.

http://www.youtube.com/watch?v=_-ezTLWleCg&feature=related

Lue lisää

Kyllä, mutta silloin ei pystytä ajamaan luovilla optimia, joten se ei kuulu ketjun aiheeseen.
Kevytveneissä keskitytään virheiden minimoimiseen, eikä optimaaliseen suoritukseen. Kisan voittaja tekee tyypillisesti paljon virheitä, mutta muut tekevät niitä vielä enemmän tai sitten tekevät isompia virheitä.

kisaaja kirjoitti:

Kyllä, mutta silloin ei pystytä ajamaan luovilla optimia, joten se ei kuulu ketjun aiheeseen.
Kevytveneissä keskitytään virheiden minimoimiseen, eikä optimaaliseen suoritukseen. Kisan voittaja tekee tyypillisesti paljon virheitä, mutta muut tekevät niitä vielä enemmän tai sitten tekevät isompia virheitä.

Lue lisää

Sä et koskaan purjehdi optimia, jos et siftavaassa tuulessa ota siftejä. Taitaa vendan jälkeen uuden kompassikurssin ohjelmoiminen vmc laskentaa varten olla liian vaikeaa ja miehistö laiskaa ja kankeaa;-)

hu66666 kirjoitti:

Sä et koskaan purjehdi optimia, jos et siftavaassa tuulessa ota siftejä. Taitaa vendan jälkeen uuden kompassikurssin ohjelmoiminen vmc laskentaa varten olla liian vaikeaa ja miehistö laiskaa ja kankeaa;-)

Lue lisää

Koita nyt päästä aapisessa siitä a:sta eteenpäin. Kisaaja opettelee jo w:tä.

" Riiippuen venetyypistä vendataan jo muutaman asteen siftiin eikä ajeta siitä läpi VMC:tä optimoiden. "

Siis jos tuulee 170 ... 190 asteen välistä luoviosuuden aikana, niin sinä vendaat silloinkin kun tuuli siftaa 190 asteesta 187 asteeseen ja toisin toimiminen on mielestäsi akateemista hömppää.

Minä taas ajan paaralla koko ajan kun tuuli > 180 astetta, ja styyralla kun tuuli < 180 astetta. Vendoja tulee siis vain kun tuuli kääntyy keskisuunnan toiselle puolelle.
Siihen tarvii sitä käytännön kokemusta että osaa päätellä mihin tuo keskituulen suunta on asetettava luovin alussa, että päätyy ylämerkille eikä sen sivuun ajettuaan liikaa joko paaraa tai styyraa.
Tähän aikaan vuodesta suomessa on vähän vaikea purjehtia kilpaa ilman jääpurtta tai vastaavaa lumelle tehtyä vehjettä, joten nyt puhutaan teoriaa. Kesäkaudella sitä sitten voi itsekukin hyödyntää, jos joku jotain sattuu vaikka tästä oppimaan.

kisaaja kirjoitti:

" Riiippuen venetyypistä vendataan jo muutaman asteen siftiin eikä ajeta siitä läpi VMC:tä optimoiden. "

Siis jos tuulee 170 ... 190 asteen välistä luoviosuuden aikana, niin sinä vendaat silloinkin kun tuuli siftaa 190 asteesta 187 asteeseen ja toisin toimiminen on mielestäsi akateemista hömppää.

Minä taas ajan paaralla koko ajan kun tuuli > 180 astetta, ja styyralla kun tuuli < 180 astetta. Vendoja tulee siis vain kun tuuli kääntyy keskisuunnan toiselle puolelle.
Siihen tarvii sitä käytännön kokemusta että osaa päätellä mihin tuo keskituulen suunta on asetettava luovin alussa, että päätyy ylämerkille eikä sen sivuun ajettuaan liikaa joko paaraa tai styyraa.
Tähän aikaan vuodesta suomessa on vähän vaikea purjehtia kilpaa ilman jääpurtta tai vastaavaa lumelle tehtyä vehjettä, joten nyt puhutaan teoriaa. Kesäkaudella sitä sitten voi itsekukin hyödyntää, jos joku jotain sattuu vaikka tästä oppimaan.

Lue lisää

"Minä taas ajan paaralla koko ajan kun tuuli > 180 astetta, ja styyralla kun tuuli < 180 astetta. Vendoja tulee siis vain kun tuuli kääntyy keskisuunnan toiselle puolelle."

Mutta kun se tuuli jos oskilloi oskilloi myös radan keskilinjan kummalakin puolen, Jos siis aluksi purjehdit edullisempaa halssia ja et vendaa kun kurssi alkaa laskea, häviät kymmeniä metrejä hetkessä verrattuna veneesee, joka reagoi siftiin nopeammin.

plmmkk kirjoitti:

"Minä taas ajan paaralla koko ajan kun tuuli > 180 astetta, ja styyralla kun tuuli < 180 astetta. Vendoja tulee siis vain kun tuuli kääntyy keskisuunnan toiselle puolelle."

Mutta kun se tuuli jos oskilloi oskilloi myös radan keskilinjan kummalakin puolen, Jos siis aluksi purjehdit edullisempaa halssia ja et vendaa kun kurssi alkaa laskea, häviät kymmeniä metrejä hetkessä verrattuna veneesee, joka reagoi siftiin nopeammin.

Lue lisää

Ajan sitä halssia mikä kulloinkin on edullisempi riippumatta siitä kumpaan suuntaan tuuli kääntyy.
Tuulen suunta siis ratkaisee, eikä suunan muuttumissuunta tai muuttumisnopeus.
Tietysti sen lisäksi mikä suunta merkille on.

Lue ne linkatut ockamin sivut ensin oikein ajatuksen kanssa.

kisaaja kirjoitti:

Ajan sitä halssia mikä kulloinkin on edullisempi riippumatta siitä kumpaan suuntaan tuuli kääntyy.
Tuulen suunta siis ratkaisee, eikä suunan muuttumissuunta tai muuttumisnopeus.
Tietysti sen lisäksi mikä suunta merkille on.

Lue ne linkatut ockamin sivut ensin oikein ajatuksen kanssa.

Lue lisää

"Lue ne linkatut ockamin sivut ensin oikein ajatuksen kanssa. "

Treenaa sä vaan käännöksiä jos siftien ottaminen on noin vaikeaa.

gggggg kirjoitti:

"Lue ne linkatut ockamin sivut ensin oikein ajatuksen kanssa. "

Treenaa sä vaan käännöksiä jos siftien ottaminen on noin vaikeaa.

Juu, heilahduskäännöksiäkin kannattaa välillä treenata. Kevytveneillä ihan ratkaisevan tärkeää sekin, eikä niistä köliveneissäkään haittaa ole.

1 + 0 kirjoitti:

Juu, heilahduskäännöksiäkin kannattaa välillä treenata. Kevytveneillä ihan ratkaisevan tärkeää sekin, eikä niistä köliveneissäkään haittaa ole.

Taisit puhua rullavendasta...ihan peruskauraahan se köliveneissäkin on. Siis vähän klubitasoa korkeammalla, vaikka ei sitä varten sentään avomerikisoissa vapaavahtia ihan kannelle komenneta sitä tekemään. Riittää kun kömpvät sisällä leestä luun punkkaan.

näkeehän sen logista, milloin paras trimmi.

ohittelija.. kirjoitti:

näkeehän sen logista, milloin paras trimmi.

Mekaaninen loki näyttää mitä sattuu virtauksien, anturin sijainnin ja roskien takia. GPS:sissäkin on sekunnin viive ja tuuli sekunnissa voi muuttua, joten ei voi sanoa oliko nopeuden muutos trimmin ansiota.

Paras trimmi löytyy purjehtimalla samanlaisen veneen kanssa paljon. Toiseksi paras löytyy trimmioppaista. Viimeiseksi paras mittareiden avulla.

http://www.xtreme-sailing.com/download/

Mittareita käytetään ennen lähtöä tuulidatan keräämiseen, kisan aikana vain hyödynnetään tietoa, jotta tiedetään kummalla halssilla milläkin hetkellä kannattaa ajaa.

Kun veneensä tuntee, niin perstuntumalla todellakin voi tietää kuinkan paljon jaluksia kannattaa löysätä kun tuulen suunta on toisessa ääriarvossaan. Perämies ei tietenkään säätöä tee, vaan kattelee niitä lankoja joiden mukaan ajaa ja taktikko vahtii muita veneitä ja päättää milloin kannattaa vendata. Purjetrimmaajat seuraa tuulen suuntaa jotta tietää milloin pitää kiristää ja milloin taas löysätä.

.,.dddd kirjoitti:

Mekaaninen loki näyttää mitä sattuu virtauksien, anturin sijainnin ja roskien takia. GPS:sissäkin on sekunnin viive ja tuuli sekunnissa voi muuttua, joten ei voi sanoa oliko nopeuden muutos trimmin ansiota.

Paras trimmi löytyy purjehtimalla samanlaisen veneen kanssa paljon. Toiseksi paras löytyy trimmioppaista. Viimeiseksi paras mittareiden avulla.

http://www.xtreme-sailing.com/download/

Lue lisää

" Paras trimmi löytyy purjehtimalla samanlaisen veneen kanssa paljon. "

Kyllä, mutta tuosta löytyy paras trimmi tietyssä tuulessa ja tietyssä aallokossa tiettyyn suuntaan. Siitä ei löydy sitä tietoa mihin suuntaan kannattaa kullloinkin ajaa ennenkuin merkillä, jolloin selviää kumpi toimi paremmin muttei sitä mistä se johtui.
Yksityyppi luokissa muuten näkeekin kaikkein parhaiten sen edun minkä sifteistä saa jos ymmärtää ajaa alemmas tuulen suunnan ollessa ääriarvossaan. Ne heput on aina merkillä ensin jotka osaa tehdä tuonkin juuri oikein. Suomessa vaan ei taso useimmissa köliveneluokissa riitä, joten voi hyvin olla ettei kukaan tee täällä oikein.

kisaaja kirjoitti:

" Paras trimmi löytyy purjehtimalla samanlaisen veneen kanssa paljon. "

Kyllä, mutta tuosta löytyy paras trimmi tietyssä tuulessa ja tietyssä aallokossa tiettyyn suuntaan. Siitä ei löydy sitä tietoa mihin suuntaan kannattaa kullloinkin ajaa ennenkuin merkillä, jolloin selviää kumpi toimi paremmin muttei sitä mistä se johtui.
Yksityyppi luokissa muuten näkeekin kaikkein parhaiten sen edun minkä sifteistä saa jos ymmärtää ajaa alemmas tuulen suunnan ollessa ääriarvossaan. Ne heput on aina merkillä ensin jotka osaa tehdä tuonkin juuri oikein. Suomessa vaan ei taso useimmissa köliveneluokissa riitä, joten voi hyvin olla ettei kukaan tee täällä oikein.

Lue lisää

"Yksityyppi luokissa muuten näkeekin kaikkein parhaiten sen edun minkä sifteistä saa jos ymmärtää ajaa alemmas tuulen suunnan ollessa ääriarvossaan."

Ei kryssilä kannata ajaa optimi vmg:ta alemmas ja optimi vmg löytyy purjeet ko keliin ohjeiden mukaan säätämällä ja purjehtimalla virtauslankojen mukaan.

Jutuistasi kärjistettynä saa sellaisen käsityksen, että slööraat genaakkeri päällä siftiin sisään, heität vendan ja alat sitten vasta luovimaan. Siinä vaiheessa muut ovat jo ylämerkillä.

kisaaja kirjoitti:

Mittareita käytetään ennen lähtöä tuulidatan keräämiseen, kisan aikana vain hyödynnetään tietoa, jotta tiedetään kummalla halssilla milläkin hetkellä kannattaa ajaa.

Kun veneensä tuntee, niin perstuntumalla todellakin voi tietää kuinkan paljon jaluksia kannattaa löysätä kun tuulen suunta on toisessa ääriarvossaan. Perämies ei tietenkään säätöä tee, vaan kattelee niitä lankoja joiden mukaan ajaa ja taktikko vahtii muita veneitä ja päättää milloin kannattaa vendata. Purjetrimmaajat seuraa tuulen suuntaa jotta tietää milloin pitää kiristää ja milloin taas löysätä.

Lue lisää

"Mittareita käytetään ennen lähtöä tuulidatan keräämiseen,"

Mitä hyötyä, koska tuuli kisan aikana tod. näk muuttuu ja jos ei muutu se on sama kuin starttilinjan tuntumassa.

Omin silmin pitäisi nähdä ympäristöä tai kartasta reittiä tutkimalla, kumpi halssi vie lähemmäs ylämerkkiä, ei siihen mittareita tarvita.

kisaaja kirjoitti:

Mittareita käytetään ennen lähtöä tuulidatan keräämiseen, kisan aikana vain hyödynnetään tietoa, jotta tiedetään kummalla halssilla milläkin hetkellä kannattaa ajaa.

Kun veneensä tuntee, niin perstuntumalla todellakin voi tietää kuinkan paljon jaluksia kannattaa löysätä kun tuulen suunta on toisessa ääriarvossaan. Perämies ei tietenkään säätöä tee, vaan kattelee niitä lankoja joiden mukaan ajaa ja taktikko vahtii muita veneitä ja päättää milloin kannattaa vendata. Purjetrimmaajat seuraa tuulen suuntaa jotta tietää milloin pitää kiristää ja milloin taas löysätä.

Lue lisää

Tuosta voisin olla kovastikin eri mieltä, mutta homma toki riippuu paljon veneestä ja tottumuksista.

Itse katson enemmän lokia ja veneen kallistumaa kuin lankoja. Itse säädän ajaessani ison skuuttia, levankia ja hekkiä sekä pyydän fokan trimmaajalta veneen vaatimat muutokset. Näitä säädetään jatkuvasti ellei keli ole poikkeuksellisen tasainen.

Perämiehellä on kuitenkin paras tuntuma veneen tarpeisiin peräsintuntuman ja vauhdin ylläpidon helppouden kautta.

Lisäksi olen yleensä ollut myös päävastuussa taktiikasta, mutta siinä olisi kyllä ehdottomasti parempi olla joku muu.

hhhghgfgg kirjoitti:

"Mittareita käytetään ennen lähtöä tuulidatan keräämiseen,"

Mitä hyötyä, koska tuuli kisan aikana tod. näk muuttuu ja jos ei muutu se on sama kuin starttilinjan tuntumassa.

Omin silmin pitäisi nähdä ympäristöä tai kartasta reittiä tutkimalla, kumpi halssi vie lähemmäs ylämerkkiä, ei siihen mittareita tarvita.

Lue lisää

Kun tuuli oskilloi, ei se ole sama strattilinjan tuntumassa kuin keskimäärin. Sitä tuuli mittaria käytetään sen keskimääräisen tuulen suunnan selvittämiseen, jotta tietäisi kumpaa halssia kannattaa ajaa.
Ei siis suinkaan ajeta koko ajan sitä hassia joka vie lähemmäs merkkiä, vaan vendataan siftien tahdissa siten että vmg keskituulen suuntaan saadaan maksimoitua.
Tarkka vendaamishetki on tietysti keskituulen suunnassa vain, mikäli rata on suorassa, eli suunta alamerkiltä ylämerkille on juuri sama kuin tuulen suunta keskimäärin.

Jos suunta merkiltä merkille poikkeaa esim 30 astetta keskimääräisestä tuulen suunnasta, ajetaan tietysti toista halssia enemmän kuin toista, eli tuulensuunta jolla vendataan siirtyy sivuun keskimääräisestä tuulen suunnasta. Esim kun tuulee 185 ... 190 astetta ajetaan styyralla, ja kun taas 170 ...185 astetta ajetaan paaralla. Näin ajetaan paaralla enemmän, ja päästään lopulta juuri merkille.
Kun rata on vinossa ajetaan tällöin aluksi siis se osa aikaa styyralla, joka tuohon tuulen suuntaan osuu vaikkei se aluksi viekään lähemmäs merkkiä, sillä jos tuo styyralla ajo lykätään myöhemmäksi kuten sinä ehdotat, joudutaan siitä ainakin osa ajamaan epäedullisemmalla tuulen suunnalla ja siten hitaammalla nopeudella tavoitteen suuntaan. Tulet ajotavallasi siis myöhemmin perille, mikäli alla on samanlaiset veneet ja kummankin veneen purjeita trimmataan yhtä hyvin.

Lisäeroa tulee sitten vielä siitä, että tässä vinon radan tapauksessa tuulen ollessa suunnasta 170 astetta tavoite suunta merkiltä merkille on edelleen se 210 astetta, joten optimiajosuunta on jo selvästi alemmas tuuleen kuin hetkelliseen vmg:hen tuijottamalla päädyttäisiin. Keulan suunta siis jonnekin 220-225 asteen tienoille kevyessä tuulessa, jolla vauhti kasvaa jo kymmeniä prosentteja.

Joakim_ kirjoitti:

Tuosta voisin olla kovastikin eri mieltä, mutta homma toki riippuu paljon veneestä ja tottumuksista.

Itse katson enemmän lokia ja veneen kallistumaa kuin lankoja. Itse säädän ajaessani ison skuuttia, levankia ja hekkiä sekä pyydän fokan trimmaajalta veneen vaatimat muutokset. Näitä säädetään jatkuvasti ellei keli ole poikkeuksellisen tasainen.

Perämiehellä on kuitenkin paras tuntuma veneen tarpeisiin peräsintuntuman ja vauhdin ylläpidon helppouden kautta.

Lisäksi olen yleensä ollut myös päävastuussa taktiikasta, mutta siinä olisi kyllä ehdottomasti parempi olla joku muu.

Lue lisää

Monenko hengen miehistöllä ajat, ja oletko ainoa joka tuntee veneesi ?

" Itse katson enemmän lokia ja veneen kallistumaa kuin lankoja. "
Missä tuulessa ?
Etkö katsele lankoja kevyessäkään, siis sellaisessa jossa kallistuma pysyy luovilla alle 8 asteen ?
Miten tuollaisessa tuulessa säädät kallistuman avulla mitään ?
Peräsin paineesta ja lokista saatat jo jotain tietoa saadakin, mutta miten sitä tietoa käytät purjeiden trimmauksessa luovilla ?
Muutatko siis trimmiä siftien mukaan, vaiko ainostaan tuulen voimakkuuden mukaan ?

vfgw7347547347 kirjoitti:

"Yksityyppi luokissa muuten näkeekin kaikkein parhaiten sen edun minkä sifteistä saa jos ymmärtää ajaa alemmas tuulen suunnan ollessa ääriarvossaan."

Ei kryssilä kannata ajaa optimi vmg:ta alemmas ja optimi vmg löytyy purjeet ko keliin ohjeiden mukaan säätämällä ja purjehtimalla virtauslankojen mukaan.

Jutuistasi kärjistettynä saa sellaisen käsityksen, että slööraat genaakkeri päällä siftiin sisään, heität vendan ja alat sitten vasta luovimaan. Siinä vaiheessa muut ovat jo ylämerkillä.

Lue lisää

" Ei kryssilä kannata ajaa optimi vmg:ta alemmas ja optimi vmg löytyy purjeet ko keliin ohjeiden mukaan säätämällä ja purjehtimalla virtauslankojen mukaan. "
Ja varmasti kannattaa. Sitä enemmän kannattaa mitä enemmän tuulen suunta vaihtelee.
Kun veneellä A on nopeuden komponentti keskimääräisen tuulen suuntaan koko ajan vähintään sama kuin veneellä B, vene A on ensimmäisenä ylämerkillä, stä tosiasiaa et muuksi pysty muuttamaan. Ja optimi vmg-kohtaa alemmaksi ajamalla tuulen ollessa ääriarvossaan siftaavassa tuulessa tuo kyseinen nopeuden komponentti paranee veneen A eduksi. Eikä myöhemmin tule tilannetta jossa B kulkisi kovempaa.

Mikäli tuuli ei siftaa ja rata on vinossa ajetaan tietty koko ajan optimi vmg:tä, toisella halssilla vain enemmän kuin toisella. Silloin ei ajeta vmc:tä merkille, ellei odoteta tuulen muuttuvan.

" Jutuistasi kärjistettynä saa sellaisen käsityksen, että slööraat genaakkeri päällä siftiin sisään, heität vendan ja alat sitten vasta luovimaan. "
Vaikka tuo kärjistys olisikin, niin se kertoo luetun sisäistämisessäsi olevan ongelmia.
Alemmas ajetaan tyypillisimmillään 5 astetta optimi vmg:stä, eikä yhtään enempää.
Siinä vain löysätään keulapurjeen jalusta 2...5 senttiä ja vastaava muutos ison säätöihin ja tämä vain siksi aikaa kun tuuli on ääriarvossaan. Pääosa ajasta tuuli on tietty keskisuuntansa lähellä, jolloin optimista poiketaan max asteen verran.

kisaaja kirjoitti:

Monenko hengen miehistöllä ajat, ja oletko ainoa joka tuntee veneesi ?

" Itse katson enemmän lokia ja veneen kallistumaa kuin lankoja. "
Missä tuulessa ?
Etkö katsele lankoja kevyessäkään, siis sellaisessa jossa kallistuma pysyy luovilla alle 8 asteen ?
Miten tuollaisessa tuulessa säädät kallistuman avulla mitään ?
Peräsin paineesta ja lokista saatat jo jotain tietoa saadakin, mutta miten sitä tietoa käytät purjeiden trimmauksessa luovilla ?
Muutatko siis trimmiä siftien mukaan, vaiko ainostaan tuulen voimakkuuden mukaan ?

Lue lisää

Neljä on ehkä tavallisin määrä ja yleensä suurin osa tai kaikki veneen tuntevia.

En kai sanonut, etten katso ollenkaan lankoja. Niiden merkitys vain on jäänyt vähemmälle. Jos vauhti ja kulma on OK, on melko sama mitä langat tekee. Edellisellä veneellä ajoin usein suojan puolen lanka heiluen keskituulessa kaikkien sääntöjen vastaisesti. Fokka oli kuitenkin niin kireällä ettei nousukulma ollut huono, vaan itse asiassa yksi parhaista.

Tärkeimmät mittarit, langat, keulastaagi ja edessä olevat aallot pitää kaikki olla yhtäaikaa päätä ja silmiä kääntelemättä näkökentässä.

Purjeet trimmataan luovilla harjoiteltuihin merkkeihin, joilla on saatu hyvä vauhti. Tuohon sitten pientä hienosäätöä vauhdin ja tuntuman mukaan. Käytännössä homma meni niin, että vuosi vuodelta skuutit kiristyivät ja oppi pitämään vauhdin yllä, vaikka vene alkoi olla todella tunnoton.

Jos vene on "tunnoton" (vaikea kuvata mitä se tarkoittaa, mutta ehkä sitä, ettei vene kiihdy nopeasti kurssia laskettaessa ja peräsimessä ei ole painetta), pitää ainakin fokkaa yleensä löysätä ja kevyessä siirtää miehistöä suojan puolelle. Kuten yllä kirjoitin on tunnoton usein kuitenkin se paras trimmi, kun vaan oppii ajamaan sitä.

Peräsinpainetta säädetään hekillä, skuutilla ja levangilla. Sopiva peräsinpaine on venekohtainen, mutta 4-5 asteen peräsinkulma on yleisesti hyvänä pidetty keskituulilla.

Sama juttu kallistumalla. Isopurje säädetään niin, että voi ajaa tarpeeksi alas ilman liiallista kallistumaa ja siitä seuraavaa peräsinpainetta sekä ohjailuvaikeuksia aallokossa ja ennen kaikkea päästään tavoitevauhtiin.

Kevyellä tuulella, jossa vene ei kallistu, homma on hyvin vaikeaa ja keskittymistä vaativaa. Tärkeää on kiihdyttää ja ylläpitää vauhti. Siinä loki on paras ystäväsi, samoin opitut trimmit ja tavotenopeudet.

Tuo shiftien mukaan ylös/alas ajaminen (Wally) on järkevää yleensä vain silloin kun ajetaan taktisista syistä väärää halssia. Vaikkapa toisen veneen tai aikaisen leikkarillemenon takia. Kyllä silloin tulee hiukan piinattua vastashiftin ja toisinpäin. Ison pieni säätö yleensä riittää.

Joakim_ kirjoitti:

Neljä on ehkä tavallisin määrä ja yleensä suurin osa tai kaikki veneen tuntevia.

En kai sanonut, etten katso ollenkaan lankoja. Niiden merkitys vain on jäänyt vähemmälle. Jos vauhti ja kulma on OK, on melko sama mitä langat tekee. Edellisellä veneellä ajoin usein suojan puolen lanka heiluen keskituulessa kaikkien sääntöjen vastaisesti. Fokka oli kuitenkin niin kireällä ettei nousukulma ollut huono, vaan itse asiassa yksi parhaista.

Tärkeimmät mittarit, langat, keulastaagi ja edessä olevat aallot pitää kaikki olla yhtäaikaa päätä ja silmiä kääntelemättä näkökentässä.

Purjeet trimmataan luovilla harjoiteltuihin merkkeihin, joilla on saatu hyvä vauhti. Tuohon sitten pientä hienosäätöä vauhdin ja tuntuman mukaan. Käytännössä homma meni niin, että vuosi vuodelta skuutit kiristyivät ja oppi pitämään vauhdin yllä, vaikka vene alkoi olla todella tunnoton.

Jos vene on "tunnoton" (vaikea kuvata mitä se tarkoittaa, mutta ehkä sitä, ettei vene kiihdy nopeasti kurssia laskettaessa ja peräsimessä ei ole painetta), pitää ainakin fokkaa yleensä löysätä ja kevyessä siirtää miehistöä suojan puolelle. Kuten yllä kirjoitin on tunnoton usein kuitenkin se paras trimmi, kun vaan oppii ajamaan sitä.

Peräsinpainetta säädetään hekillä, skuutilla ja levangilla. Sopiva peräsinpaine on venekohtainen, mutta 4-5 asteen peräsinkulma on yleisesti hyvänä pidetty keskituulilla.

Sama juttu kallistumalla. Isopurje säädetään niin, että voi ajaa tarpeeksi alas ilman liiallista kallistumaa ja siitä seuraavaa peräsinpainetta sekä ohjailuvaikeuksia aallokossa ja ennen kaikkea päästään tavoitevauhtiin.

Kevyellä tuulella, jossa vene ei kallistu, homma on hyvin vaikeaa ja keskittymistä vaativaa. Tärkeää on kiihdyttää ja ylläpitää vauhti. Siinä loki on paras ystäväsi, samoin opitut trimmit ja tavotenopeudet.

Tuo shiftien mukaan ylös/alas ajaminen (Wally) on järkevää yleensä vain silloin kun ajetaan taktisista syistä väärää halssia. Vaikkapa toisen veneen tai aikaisen leikkarillemenon takia. Kyllä silloin tulee hiukan piinattua vastashiftin ja toisinpäin. Ison pieni säätö yleensä riittää.

Lue lisää

" Neljä on ehkä tavallisin määrä ja yleensä suurin osa tai kaikki veneen tuntevia. "

Ja silti hoidat itse:
ohjaamisen, ison säädön, hekin ja taktiikan.

1 gasti hoitaa fokan.
Mitä ne 2 muuta tekee luovilla muuta paitsi roikkuu tarvittaessa laidalla painona ?
Eikö kannattaisi delegoida toiselle ison säätö ja toiselle taktiikka, tai vaihtoehtoisesti ohjaus ?
Varsinkin tunnottomaksi trimmatulla veneellä ajettaessa luulisi ettei ohjaajan todellakaan kannattaisi tehdä mitään muuta kuin ohjata.

Ennen merkkejä spinnun valmiiksi laitto on tietty toinen tilanne, nyt puhutaan suorasta radan pätkästä.

kisaaja kirjoitti:

" Neljä on ehkä tavallisin määrä ja yleensä suurin osa tai kaikki veneen tuntevia. "

Ja silti hoidat itse:
ohjaamisen, ison säädön, hekin ja taktiikan.

1 gasti hoitaa fokan.
Mitä ne 2 muuta tekee luovilla muuta paitsi roikkuu tarvittaessa laidalla painona ?
Eikö kannattaisi delegoida toiselle ison säätö ja toiselle taktiikka, tai vaihtoehtoisesti ohjaus ?
Varsinkin tunnottomaksi trimmatulla veneellä ajettaessa luulisi ettei ohjaajan todellakaan kannattaisi tehdä mitään muuta kuin ohjata.

Ennen merkkejä spinnun valmiiksi laitto on tietty toinen tilanne, nyt puhutaan suorasta radan pätkästä.

Lue lisää

Luovilla yhtä halssia ajettaessa ei veneessä ole paljoa tekemistä. Monessa veneessä on nykyään 6-10 hengen miehistö, joista yli puolet ei tee luovilla mitään kuin istuu sopivassa paikassa ja vaihtaa puolta.

Kuten sanoin ison säätö onnistuu mielestäni parhaiten perämieheltä. Tietysti hyvältä tutkaparilta ja paljolla puhumisella sen voi toinenkin hoitaa. Vaikessa kelissä (voi olla kevytkin) säätöjä tehdään useita minuutissa.

Taktiikkaan osallistuu veneessäni yleensä useampi henkilö. Laidallaolijat tarkkailevat veneitä ja tuulta, yhdellä on muissa kuin ratakisoissa käsiplotteri kaulassa ja täysi vastuu navigoinnista jne.

kisaaja kirjoitti:

" Ei kryssilä kannata ajaa optimi vmg:ta alemmas ja optimi vmg löytyy purjeet ko keliin ohjeiden mukaan säätämällä ja purjehtimalla virtauslankojen mukaan. "
Ja varmasti kannattaa. Sitä enemmän kannattaa mitä enemmän tuulen suunta vaihtelee.
Kun veneellä A on nopeuden komponentti keskimääräisen tuulen suuntaan koko ajan vähintään sama kuin veneellä B, vene A on ensimmäisenä ylämerkillä, stä tosiasiaa et muuksi pysty muuttamaan. Ja optimi vmg-kohtaa alemmaksi ajamalla tuulen ollessa ääriarvossaan siftaavassa tuulessa tuo kyseinen nopeuden komponentti paranee veneen A eduksi. Eikä myöhemmin tule tilannetta jossa B kulkisi kovempaa.

Mikäli tuuli ei siftaa ja rata on vinossa ajetaan tietty koko ajan optimi vmg:tä, toisella halssilla vain enemmän kuin toisella. Silloin ei ajeta vmc:tä merkille, ellei odoteta tuulen muuttuvan.

" Jutuistasi kärjistettynä saa sellaisen käsityksen, että slööraat genaakkeri päällä siftiin sisään, heität vendan ja alat sitten vasta luovimaan. "
Vaikka tuo kärjistys olisikin, niin se kertoo luetun sisäistämisessäsi olevan ongelmia.
Alemmas ajetaan tyypillisimmillään 5 astetta optimi vmg:stä, eikä yhtään enempää.
Siinä vain löysätään keulapurjeen jalusta 2...5 senttiä ja vastaava muutos ison säätöihin ja tämä vain siksi aikaa kun tuuli on ääriarvossaan. Pääosa ajasta tuuli on tietty keskisuuntansa lähellä, jolloin optimista poiketaan max asteen verran.

Lue lisää

Taitaa olla menestys heikkoa, koska aloitit ketjun ja siltikin jatkat jankkaamista. Purjehdi vaan 5 astetta optimi vmg:tä alemmas sifitien tullessa jatkossakin:-)

kisaaja kirjoitti:

Kun tuuli oskilloi, ei se ole sama strattilinjan tuntumassa kuin keskimäärin. Sitä tuuli mittaria käytetään sen keskimääräisen tuulen suunnan selvittämiseen, jotta tietäisi kumpaa halssia kannattaa ajaa.
Ei siis suinkaan ajeta koko ajan sitä hassia joka vie lähemmäs merkkiä, vaan vendataan siftien tahdissa siten että vmg keskituulen suuntaan saadaan maksimoitua.
Tarkka vendaamishetki on tietysti keskituulen suunnassa vain, mikäli rata on suorassa, eli suunta alamerkiltä ylämerkille on juuri sama kuin tuulen suunta keskimäärin.

Jos suunta merkiltä merkille poikkeaa esim 30 astetta keskimääräisestä tuulen suunnasta, ajetaan tietysti toista halssia enemmän kuin toista, eli tuulensuunta jolla vendataan siirtyy sivuun keskimääräisestä tuulen suunnasta. Esim kun tuulee 185 ... 190 astetta ajetaan styyralla, ja kun taas 170 ...185 astetta ajetaan paaralla. Näin ajetaan paaralla enemmän, ja päästään lopulta juuri merkille.
Kun rata on vinossa ajetaan tällöin aluksi siis se osa aikaa styyralla, joka tuohon tuulen suuntaan osuu vaikkei se aluksi viekään lähemmäs merkkiä, sillä jos tuo styyralla ajo lykätään myöhemmäksi kuten sinä ehdotat, joudutaan siitä ainakin osa ajamaan epäedullisemmalla tuulen suunnalla ja siten hitaammalla nopeudella tavoitteen suuntaan. Tulet ajotavallasi siis myöhemmin perille, mikäli alla on samanlaiset veneet ja kummankin veneen purjeita trimmataan yhtä hyvin.

Lisäeroa tulee sitten vielä siitä, että tässä vinon radan tapauksessa tuulen ollessa suunnasta 170 astetta tavoite suunta merkiltä merkille on edelleen se 210 astetta, joten optimiajosuunta on jo selvästi alemmas tuuleen kuin hetkelliseen vmg:hen tuijottamalla päädyttäisiin. Keulan suunta siis jonnekin 220-225 asteen tienoille kevyessä tuulessa, jolla vauhti kasvaa jo kymmeniä prosentteja.

Lue lisää

"Kun rata on vinossa ajetaan tällöin aluksi siis se osa aikaa styyralla, joka tuohon tuulen suuntaan osuu vaikkei se aluksi viekään lähemmäs merkkiä, sillä jos tuo styyralla ajo lykätään myöhemmäksi kuten sinä ehdotat, joudutaan siitä ainakin osa ajamaan epäedullisemmalla tuulen suunnalla ja siten hitaammalla nopeudella tavoitteen suuntaan."

Nyt paljasti kokemuksen puutteesi, jos purjehdit ensin väärää halssia, voit ajautua yli laylinen ja etkä pääse purjehtimaan niin paljon hehkuttamaasi vmc:tä.

vvvvereee kirjoitti:

Taitaa olla menestys heikkoa, koska aloitit ketjun ja siltikin jatkat jankkaamista. Purjehdi vaan 5 astetta optimi vmg:tä alemmas sifitien tullessa jatkossakin:-)

Suomen kärki on todella kapea, koska tieto ei kelpaa vaan logiikan sijasta käytetään uskomuksia.
Taitaa orci mm-kisoissa ulkolaisita veneistä yli 80% olla parhaiten sijoittuneessa kolmanneksessa, suomi veneiden pitäessä perää.
On suomessa sentään joitain harvoja poikkeuksiakin, jotka oikeasti osaa kisata, mutta pääosin niiden joukossa jotka ovat käyneet muualla kisaamassa, sillä suomen huonon tason takia täällä ei opi, vaikka siftit ovat tavallisia ja radat usein vinoja. Olosuhteet oppimiselle olisivat siis erinomaiset jos niitä osattaisiin hyödyntää.

...333333 kirjoitti:

"Kun rata on vinossa ajetaan tällöin aluksi siis se osa aikaa styyralla, joka tuohon tuulen suuntaan osuu vaikkei se aluksi viekään lähemmäs merkkiä, sillä jos tuo styyralla ajo lykätään myöhemmäksi kuten sinä ehdotat, joudutaan siitä ainakin osa ajamaan epäedullisemmalla tuulen suunnalla ja siten hitaammalla nopeudella tavoitteen suuntaan."

Nyt paljasti kokemuksen puutteesi, jos purjehdit ensin väärää halssia, voit ajautua yli laylinen ja etkä pääse purjehtimaan niin paljon hehkuttamaasi vmc:tä.

Lue lisää

Laylinen yli ajautuminen on vain kokemuksen puutetta.
Harjoittele enemmän niin sitä ei tapahdu.

Väärää halssia ei tietenkään pidä ajaa. Väärä halssi vaan määritellään eri tavalla kuin luulet.

kisaaja kirjoitti:

Suomen kärki on todella kapea, koska tieto ei kelpaa vaan logiikan sijasta käytetään uskomuksia.
Taitaa orci mm-kisoissa ulkolaisita veneistä yli 80% olla parhaiten sijoittuneessa kolmanneksessa, suomi veneiden pitäessä perää.
On suomessa sentään joitain harvoja poikkeuksiakin, jotka oikeasti osaa kisata, mutta pääosin niiden joukossa jotka ovat käyneet muualla kisaamassa, sillä suomen huonon tason takia täällä ei opi, vaikka siftit ovat tavallisia ja radat usein vinoja. Olosuhteet oppimiselle olisivat siis erinomaiset jos niitä osattaisiin hyödyntää.

Lue lisää

"Taitaa orci mm"

Mittasääntökisat ovat sosiaalisia tapahtumia, oikeat purjehduskisat käydään od luokissa. Od kokemus mättää, hanki siis sitä, niin pärjäät paremmin myös mittalukukisoissa.

kisaaja kirjoitti:

Laylinen yli ajautuminen on vain kokemuksen puutetta.
Harjoittele enemmän niin sitä ei tapahdu.

Väärää halssia ei tietenkään pidä ajaa. Väärä halssi vaan määritellään eri tavalla kuin luulet.

Lue lisää

"Harjoittele enemmän niin sitä ei tapahdu."

Harjoittele sä vaan ite kryssimmään, niin ei tarvitse aloittaa tällaisia typeriä thredejä.

uhh66666 kirjoitti:

"Taitaa orci mm"

Mittasääntökisat ovat sosiaalisia tapahtumia, oikeat purjehduskisat käydään od luokissa. Od kokemus mättää, hanki siis sitä, niin pärjäät paremmin myös mittalukukisoissa.

Lue lisää

Suomesta löytyy hyvätasoista OD kisaa kevytveneistä.
Kölivene purjehtijalle OD tarjontaa on suomessa paljon niukemmin, eikä taso ole lähellä kansainvälistä kärkeä missään luokassa. Lisäksi huipputason OD maksaa enemmän kuin mihin useimmilla on varaa. Siispä tyydytään jatkossakin tasoitusskaboihin cruiserilla ja vanhoilla räteillä, niin taktiikassa riittää haastetta, kun kalusto ei ole mitään huipputasoa. Niin se kisaaminen pysyy mielekkäänä suomessa jatkossakin.

f4y42377 kirjoitti:

"Harjoittele enemmän niin sitä ei tapahdu."

Harjoittele sä vaan ite kryssimmään, niin ei tarvitse aloittaa tällaisia typeriä thredejä.

Kisaaminen on paljon mielekkäämpää, kun se on tasaväkistä.
Kannattaa siis jakaa osaamistaan muillekin, niin homma pysyykin kiinnostavana.

kisaaja kirjoitti:

Kisaaminen on paljon mielekkäämpää, kun se on tasaväkistä.
Kannattaa siis jakaa osaamistaan muillekin, niin homma pysyykin kiinnostavana.

Kato nyt edes miten vor veneet skabaa lyhyellä radalla, voit oppia jotain.

http://www.youtube.com/watch?v=jMzYTSKz8kg&feature=player_embedded

Huomioi, miten puma ja camper ottavat hyvän startin ja stiten camperilla menee siftin otto pitkäksi yläpoijua ennen ja menee yli laylinen kaikesta elektroniikasta huomlimatta ja samalla frank cammasin groupmama nousee häntäpäästä siftin oikein ottamalla camperin kiinni.

Virtauslangat näyttävä olevan keulapurjeessa ja niitä moni perämies näyttä seuraavan mittareiden sijaan.

Nyt en kyllä ymmärrä tuota hidastusajattelua. VMG kertoo nopeuskomponentin suoraan vastatuuleen. Se ei mitenkään ota kantaa siihen ajetaanko molempia halsseja yhtä paljon vai ei. Niin kauan kun on oletettavaa, että merkille ei pääse halssia vaihtamatta kannattaa ajaa optimi VMG:tä.

Wally on tapa kasvattaa VMG:tä oskillilloivassa tuulessa. Vielä parempi tapa on tehdä vendoja oikeassa tahdissa, mutta joissain tilanteissa se ei ole mahdollista (saarien tai veneiden takia) tai kannattavaa (ollaan jo toisessa laidassa tai muutokset ovat liian lyhytaikaisia). Tällöin siis joudutaan ajamaan "väärää halssia" vastashiftissä ja vastaavasti tulee myötäshiftejä, jolloin Wally-tekniikalla VMG keskituuleen paranee hiukan (suuruusluokkaa 1%, vendaamalla shiftehin voi päästä suuruusluokkaan 10%).

Jos rata on pahasti vino, yleisesti kannattaa ajaa ensin se pitkä halssi. Pahasti vinolla radalla tuolta pitkältä ei (alussa) kannata vendata pois vaikka tulisi vastashifti, vaan tuolloin kannattaa käyttää Wallya. Edelleen siis optimoidaan VMG:tä ei VMC:tä. Pahasti vinolla radalla VMC kyllä kasvaa, kun ajaa alaspäin, mutta matka kasvaa vielä enemmän, koska alasajaminen pidentää toisella halssilla ajettavaa matkaa.

VMC-ajattelu toimii vain silloin, kun uskoo tuulen merkittävästi muuttuvan ennen merkkiä.

Joakim_ kirjoitti:

Nyt en kyllä ymmärrä tuota hidastusajattelua. VMG kertoo nopeuskomponentin suoraan vastatuuleen. Se ei mitenkään ota kantaa siihen ajetaanko molempia halsseja yhtä paljon vai ei. Niin kauan kun on oletettavaa, että merkille ei pääse halssia vaihtamatta kannattaa ajaa optimi VMG:tä.

Wally on tapa kasvattaa VMG:tä oskillilloivassa tuulessa. Vielä parempi tapa on tehdä vendoja oikeassa tahdissa, mutta joissain tilanteissa se ei ole mahdollista (saarien tai veneiden takia) tai kannattavaa (ollaan jo toisessa laidassa tai muutokset ovat liian lyhytaikaisia). Tällöin siis joudutaan ajamaan "väärää halssia" vastashiftissä ja vastaavasti tulee myötäshiftejä, jolloin Wally-tekniikalla VMG keskituuleen paranee hiukan (suuruusluokkaa 1%, vendaamalla shiftehin voi päästä suuruusluokkaan 10%).

Jos rata on pahasti vino, yleisesti kannattaa ajaa ensin se pitkä halssi. Pahasti vinolla radalla tuolta pitkältä ei (alussa) kannata vendata pois vaikka tulisi vastashifti, vaan tuolloin kannattaa käyttää Wallya. Edelleen siis optimoidaan VMG:tä ei VMC:tä. Pahasti vinolla radalla VMC kyllä kasvaa, kun ajaa alaspäin, mutta matka kasvaa vielä enemmän, koska alasajaminen pidentää toisella halssilla ajettavaa matkaa.

VMC-ajattelu toimii vain silloin, kun uskoo tuulen merkittävästi muuttuvan ennen merkkiä.

Lue lisää

" Nyt en kyllä ymmärrä tuota hidastusajattelua. VMG kertoo nopeuskomponentin suoraan vastatuuleen. "
VMG kertoo nopeuskomponentin sen hetkisen vastatuulen suuntaan, eikä suinkaan keskimääräisen tosituulen suuntaan. Ero on oskilloivassa siftaavassa tuulessa todella iso.
Oletko lukenut ne antamani linkit ?
Jos olet, niin onko jotain vaikeutta niiden sisällön ymmärtämisessä ?

" Se ei mitenkään ota kantaa siihen ajetaanko molempia halsseja yhtä paljon vai ei. "
Ei todellakaan otakaan, juuri sen takiahan vmg ei olekaan optimi ajosuunta siftaavassa tuulessa.

" Niin kauan kun on oletettavaa, että merkille ei pääse halssia vaihtamatta kannattaa ajaa optimi VMG:tä "
Mikäli tuuli ei siftaa, niin ehdottomasti noin, mutta kun siftaa oskilloivasti niin ei missään tapauksessa noin, häviät useita prosentteja muille aina silloin kun tuulen hetkellinen suunta poikkeaa keskisuunnasta.
http://www.ockam.com/docs/SplainPolars.pdf
Tuo fast wally target esiintyy oskilloivassa tuulessa molemmilla halsseilla, kun vendataan oikeaan aikaan, ja sitä ajamalla nopeus komponentti keskimääräisen tuulen suuntaan on suurempi kuin vmg:tä ajamalla.


" Pahasti vinolla radalla VMC kyllä kasvaa, kun ajaa alaspäin, mutta matka kasvaa vielä enemmän, koska alasajaminen pidentää toisella halssilla ajettavaa matkaa. "
Nimenomaan, toisella halssilla pääsee ajamaan enemmän, mikä on siftaavassa tuulessa etu eikä haitta !!!
kun tuuli vaihtelee välillä 170 - 190 astetta, ja tavoite merkille on 200 astetta, niin ajamalla 190 tuulen suunnalla styyralla on nopeuskomponentti etelään suurempi kuin paaraa ajaen. Ajamalla tuota fast wally targetia tuon edun styyralla tuossa tuulensuunnassa ajamiseen pääsee hyödyntämään mikä muuten menetetään. Ja sen lisäksi vielä nopeus sinne etelään on fast wally kurssilla suurempi kuin vmg:tä ajamalla. Siis tupla etu.

" Wally on tapa kasvattaa VMG:tä oskillilloivassa tuulessa. Vielä parempi tapa on tehdä vendoja oikeassa tahdissa, "

Nuo eivät todellakaan ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja, vaan juuri päinvastoin !!!!
http://www.ockam.com/vmc.html#Wally
Lue tuosta otsikolla how to wally AND tack

Wallya käyttämällä pääsee ajamaan vendoja oikeassa tahdissa paremmin kuin jatkuvasti vmg:tä ajamalla, mikäli rata on vähänkin vinossa.
Ja lisäksi välttää toisten paskoissa ajamista, mikä on vieläkin merkittävämpää.
Piirrä nyt samaan kuvaan 5 samanlaista polaaria, yksi keskituulen suuntaan, ja loput -5 sekä -10 astetta kierrettyinä.
Vendat tulee optimoitua parhaiten siftien suhteen kun ajat puolet ajasta styyraa ja puolet paaraa, eli noista aina sitä polaaria mikä nousee korkeammalle.

Mikäli vinolla radalla haluat päästä lähtölinjalta merkille etkä suoraan keskimääräiseen vastatuuleen, joko ajat eri halsseilla eri kulmia tai sitten ajat eri ajan eri halsseilla. Muita vaihtoehtoja ei ole olemassakaan.

Ajaessasi paaraa enemmän, ajat noista polaareista -5 astetta kierrettyä silloin kun 5 astetta kierretty olisi ollut se parempi halssi.
Ymmärrätkö tämän ja jos et, niin voitko tarkentaa mikä kohta tuotti ongelmia ?

" VMC-ajattelu toimii vain silloin, kun uskoo tuulen merkittävästi muuttuvan ennen merkkiä. "
Niinhän oskilloivassa sifteissä juuri tapahtuu. Tuuli muuttuu merkittävästi jatkuvasti joka siftissä ennen merkkiä. Tosin vmc voi olla väärä sanavalinta, sillä kysehän ei ole nopeuden optimoimisesta kohti merkkiä, vaan kohti keskimääräistä tuulen suuntaa, hetkellisen sijasta, mikäli rata on suora.

Ja jos on vinossa niin ajetaan toisinaan vielä hieman alemmas, muttei sentään vmc kurssille asti, jotta päästään ajamaan suuremman osan aikaa sitä halssia mikä on parempi tuon keskimääräisen tuulen suunnan nopeuskomponentin optimoimisen kannalta.

Joakim_ kirjoitti:

Nyt en kyllä ymmärrä tuota hidastusajattelua. VMG kertoo nopeuskomponentin suoraan vastatuuleen. Se ei mitenkään ota kantaa siihen ajetaanko molempia halsseja yhtä paljon vai ei. Niin kauan kun on oletettavaa, että merkille ei pääse halssia vaihtamatta kannattaa ajaa optimi VMG:tä.

Wally on tapa kasvattaa VMG:tä oskillilloivassa tuulessa. Vielä parempi tapa on tehdä vendoja oikeassa tahdissa, mutta joissain tilanteissa se ei ole mahdollista (saarien tai veneiden takia) tai kannattavaa (ollaan jo toisessa laidassa tai muutokset ovat liian lyhytaikaisia). Tällöin siis joudutaan ajamaan "väärää halssia" vastashiftissä ja vastaavasti tulee myötäshiftejä, jolloin Wally-tekniikalla VMG keskituuleen paranee hiukan (suuruusluokkaa 1%, vendaamalla shiftehin voi päästä suuruusluokkaan 10%).

Jos rata on pahasti vino, yleisesti kannattaa ajaa ensin se pitkä halssi. Pahasti vinolla radalla tuolta pitkältä ei (alussa) kannata vendata pois vaikka tulisi vastashifti, vaan tuolloin kannattaa käyttää Wallya. Edelleen siis optimoidaan VMG:tä ei VMC:tä. Pahasti vinolla radalla VMC kyllä kasvaa, kun ajaa alaspäin, mutta matka kasvaa vielä enemmän, koska alasajaminen pidentää toisella halssilla ajettavaa matkaa.

VMC-ajattelu toimii vain silloin, kun uskoo tuulen merkittävästi muuttuvan ennen merkkiä.

Lue lisää

Jospa aloitetaan sittenkin ihan perusteita.

Kun tuuli ei siftaa lainkaan, pääset samassa ajassa vmg:tä ajaen ihan yhtä pitkälle vastatuuleen riippumatta siitä kuinka kauan ajat paaran halssilla ja kuinka kauana taas styyran halssia.
Tämän saitin http://www.ockam.com/ocku1.htm
"rung" on siis suora viiva ja kohtisuorassa tuulensuuntaan nähden.
Tuolloin ei ajeta wallya, ellei toiset veneet tai muut esteet siihen pakota.
.
.
.
Kun tuuli siftaa oskilloinvasti (symmetrisesti), niin samassa ajassa et suinkaan pääse yhtä kauas keskimääräiseen vastatuuleen, vaan se kuinkan pitkälle pääset riippuu sitä miten tasan aika jakautuu styyralla ja paaralle. Ajaessasi pelkkää styyraa tai paaraa pääset huomattavasti lyhyemmän matkan kuin ajaessasi symmetrisesti, ja vendatessasi aina kun tuulen suunta kääntyy keskisuunnan toiselle puolellle edullisemmalle halssille.
Maksimi etenemä keskituulen suuntaan tietyssä ajassa siis riippuu siitä minkä verran etenet sivutuulen suuntaan.

"rung" on siis käyrä, jolla on maksimi kohta keskimääräisen vastatuulen suuntaan eikä suinkaan suora viiva, kun purjehditaan oskilloivissa sifteissä.
Kaikki pisteet rung käyrällä edellyttävät fast wally targetin käyttöä aina kun tuulen suunta on hiemankin keskimääräisestä sivussa. VMG:tä ei siis ajeta juuri lainkaan, riippumatta siitä mihin kohtaan rung käyrää oikein halutaan päästä.
Verrattuna rung käyrän maksimiin ajamiseen joudutaan siis hidastamaan aina kun halutaan päästä muuhun suuntaan kuin keskituulen suuntaan.
.
.
Vinon radan tilanteessa et voi ajaa tuonne rung käyrän maksimiin, sillä silloin huomaisit merkin jossain vaiheessa olevan kaukana suoraan sivutuulen suuntaan. Mutta voit parantaa tilannetta tämän suhteen ajamalla hieman lähemmäs tuota maksimia kun ajat toisella halssilla hieman ylemmäs ja toisella hieman alemmas. Näin hyödyt sifteistä enemmän, mutta kärsit hieman venevauhdissa keskimääräisen vastatuulen suuntaan.
Kun ei liioittele optimin (=fast wally target) sivuun ajamista, niin hyöty sifteistä on suurempi, joten merkille pääsee nopeammin.
Polaarikäyrän huippuhan on laakea käyrä sekä suorassa että kierrettynä, eikä terävä kulma, joten tarpeeksi pienillä muutoksilla nopeuskomponentti putoaa mitättömän vähän, mutta sivutuulen suuntainen nopeus muuttuu merkittävästi, joten vaikutus ajan jakautumiseen styyralle ja paaralle on merkittävä.
.
.
Slow wally targetia ei siis ajeta, ellei ole pakko ajaa väärää halssia, mutta jos rata on tarpeeksi vino niin siihenkin joudutaan, mutta se aika pitää minimoida.
Minimointi tapahtuu ajamalla pääosan ajasta hieman optimin (=fast wally target) sivuun.

Erot edellisessä teoreettisessa esimerkissäni ovat sitä luokkaa, että määrittävät sen mikä vene ajaa vapaissa tuulissa hyötyen siitä, ja mikä jää toisten paskoihin häviten vielä olennaisesti lisää, kun radalla on kymmeniä (satoja) veneitä, eikä vain nuo kolme esimerkkiä. Pienetkin erot kertautuvat vastaisilla osuuksilla, myötäisillä takana tulevat pääsevät mahdollisesti peittämään, mikäli tuulta on sen verran että ajetaan alas symmetrisillä spinnuilla.

Kun puhutaan isosta fleetistä, eikä parikilpailusta, niin mitä tarkoittaa ilmaisusi :
" Johtoveneen kannattaa aina lähteä puolustamaan "
tilanteessa, jossa takana tulee useita veneitä eri puolilla rataa ja kaikki yhtä pitkälle tuulen suuntaan edenneitä, eli yksittäistä (pahinta) vastustajaa ei voida määrittää ?

Olisin äkkiseltään kuvitellut, että johtoveneen tavoitteena olisi pyrkiä merkille mahdollisimman nopeasti välittämättä takanatulevista, oletko tästä tavoitteesta siis eri mieltä vai ainoastaan mahdollisesti menetelmistä jolla tavoite parhaiten toteutuu ?

Siitä ollaan samaa mieltä, että johtoveneen ei yleensä kannata ottaa hirveästi riskiä, mutta oskilloivan siftin huomioiminen ei mielestäni ole riskin ottoa.
Riskinottoa olisi luulla tietävänsä täsmälleen mikä keskituuli legillä on ja säätää reitinvalintansa sen mukaan, mutta suunnilleen sen saa kyllä jo legin aikana, ja tieto täsmentyy koko ajan. Pysyvä sifti on tuossa suhteessa paljon ongelmallisempi, eli viimeiset 10% legistä vaikuttaa paljon enemmän keskituulen suuntaan kuin oskilloivassa tuulessa.

kisaaja kirjoitti:

Erot edellisessä teoreettisessa esimerkissäni ovat sitä luokkaa, että määrittävät sen mikä vene ajaa vapaissa tuulissa hyötyen siitä, ja mikä jää toisten paskoihin häviten vielä olennaisesti lisää, kun radalla on kymmeniä (satoja) veneitä, eikä vain nuo kolme esimerkkiä. Pienetkin erot kertautuvat vastaisilla osuuksilla, myötäisillä takana tulevat pääsevät mahdollisesti peittämään, mikäli tuulta on sen verran että ajetaan alas symmetrisillä spinnuilla.

Kun puhutaan isosta fleetistä, eikä parikilpailusta, niin mitä tarkoittaa ilmaisusi :
" Johtoveneen kannattaa aina lähteä puolustamaan "
tilanteessa, jossa takana tulee useita veneitä eri puolilla rataa ja kaikki yhtä pitkälle tuulen suuntaan edenneitä, eli yksittäistä (pahinta) vastustajaa ei voida määrittää ?

Olisin äkkiseltään kuvitellut, että johtoveneen tavoitteena olisi pyrkiä merkille mahdollisimman nopeasti välittämättä takanatulevista, oletko tästä tavoitteesta siis eri mieltä vai ainoastaan mahdollisesti menetelmistä jolla tavoite parhaiten toteutuu ?

Siitä ollaan samaa mieltä, että johtoveneen ei yleensä kannata ottaa hirveästi riskiä, mutta oskilloivan siftin huomioiminen ei mielestäni ole riskin ottoa.
Riskinottoa olisi luulla tietävänsä täsmälleen mikä keskituuli legillä on ja säätää reitinvalintansa sen mukaan, mutta suunnilleen sen saa kyllä jo legin aikana, ja tieto täsmentyy koko ajan. Pysyvä sifti on tuossa suhteessa paljon ongelmallisempi, eli viimeiset 10% legistä vaikuttaa paljon enemmän keskituulen suuntaan kuin oskilloivassa tuulessa.

Lue lisää

Sun esseet syntyy siitä, ette ole koskaan skabannnut isossa od fleetissä, skabaa siis od:tä niin kryssit paremmin myös mittalukukisoissa.

b5uj4ii6i kirjoitti:

Sun esseet syntyy siitä, ette ole koskaan skabannnut isossa od fleetissä, skabaa siis od:tä niin kryssit paremmin myös mittalukukisoissa.

Ja sun viimeinen kisastartti on ollut milloin? Ja kuinka kauan on edellisestä arvokisastartista? Siis vähintään EM-tason startista. Montako olympialuokkien SM-kultaa plakkarissa?

Vastaapa noihin ennen enempää henkselien paukuttelua.

ja sun pätevyys? kirjoitti:

Ja sun viimeinen kisastartti on ollut milloin? Ja kuinka kauan on edellisestä arvokisastartista? Siis vähintään EM-tason startista. Montako olympialuokkien SM-kultaa plakkarissa?

Vastaapa noihin ennen enempää henkselien paukuttelua.

Lue lisää

Minusta Kisaaja esittää varsin relevantteja asioita. Näitä kyllä tutkin kunhan vedet aukeavat. Menestys on niin monen asian summa. Siksi tuloslistojen keskivaiheilla olevalla voi olla erinomaiset teoreettiset tiedot.

7 kirjoitti:

Minusta Kisaaja esittää varsin relevantteja asioita. Näitä kyllä tutkin kunhan vedet aukeavat. Menestys on niin monen asian summa. Siksi tuloslistojen keskivaiheilla olevalla voi olla erinomaiset teoreettiset tiedot.

Lue lisää

Kisaajan pätevyyttä en epäile, hän tuntee asiansa. Mutta ton jodlarin tiedoissa ja taidoissa ei taida olla kehumista.

siitä pätevyydestä kirjoitti:

Kisaajan pätevyyttä en epäile, hän tuntee asiansa. Mutta ton jodlarin tiedoissa ja taidoissa ei taida olla kehumista.

Sun tiedot on tasan nolla jos kannatat kisaajan näkemyksiä, esim siftavassa tuulessa ei ole mitään keskimääräistä tuulensuntaa, koska tuuli purjehdusalueella käyttäyttyy eri kohdissa eri tavoin.

887874777 kirjoitti:

Sun tiedot on tasan nolla jos kannatat kisaajan näkemyksiä, esim siftavassa tuulessa ei ole mitään keskimääräistä tuulensuntaa, koska tuuli purjehdusalueella käyttäyttyy eri kohdissa eri tavoin.

Lue lisää

Seuraapa joskus vähän tuulen suuntaa ja tee siitä muistiinpanoja ennen starttia. Kyllä se oskilloiva trendi siitä löytyy silloin kun sellainen on. Aina ei ole.

En minä tuota olisi yksinpuheluksi sanonut, kyllä se on ollut selvästi keskustelua useamman tahon kanssa. Ja kaikesta päätellen oikeaa kohderyhmää on ollut suorastaan runsaasti lukemassa.

Sanoisinpa kaiken lisäksi, että kisaajan otteissa on paljon enemmän takana kuin pelkkää kirjaviisautta. Wallyjen sisäistäminen ei ole helppoa pöydän ääressä ja ilman omaa kilpailutaustaa siihen ei rupea.

Nimimerkki :"ihan oikea kisaaja" on siinä oikeassa, että henkilö joka pitää ylläolevaa keskustelua kokonaisuutena yksinpuheluna ei ole oikeaa kohderyhmää, joten sellaisen henkilön kommentteihin ei varmaankaan tarvitsisi enempää vastata.

Nimimerkki voisi kuitenkin kertoa, missä kirjassa on mainittu mitään luovin optimoinnista vinon radan ja oskilloivien siftien tapauksessa, josta kirjoittamani tänne olisin voinut kääntää ja referoida ?

Ihan vain siksi kysyn, kun sen tason kirja kyllä ansaitsisi saavuttaa enemmänkin mainetta. Itse kun en valitettavasti ketjua aloittaessani edes ollut kuullut wally sanaa, mikä ketjua tarkemmin lukemalla varmasti selviääkin.

kisaaja kirjoitti:

Nimimerkki :"ihan oikea kisaaja" on siinä oikeassa, että henkilö joka pitää ylläolevaa keskustelua kokonaisuutena yksinpuheluna ei ole oikeaa kohderyhmää, joten sellaisen henkilön kommentteihin ei varmaankaan tarvitsisi enempää vastata.

Nimimerkki voisi kuitenkin kertoa, missä kirjassa on mainittu mitään luovin optimoinnista vinon radan ja oskilloivien siftien tapauksessa, josta kirjoittamani tänne olisin voinut kääntää ja referoida ?

Ihan vain siksi kysyn, kun sen tason kirja kyllä ansaitsisi saavuttaa enemmänkin mainetta. Itse kun en valitettavasti ketjua aloittaessani edes ollut kuullut wally sanaa, mikä ketjua tarkemmin lukemalla varmasti selviääkin.

Lue lisää

Wally on vanha juttu, joka on ollut mm. IMS Performance Packagessa jo ajat sitten: www.avomeripurjehtijat.fi/index.php?option=com_docman&task=doc_download&Itemid=250&gid=156

Mainitaanko vino rata tuolla tai Ockamin ohjeissa? En kyllä vieläkään ole ymmärtänyt miksi juuri vinolla radalla homma olisi tärkeämpää kuin muuten. Tietysti vinolla radalla ei voi vendata joka shiftiin, mutta toisaalta vinolla radalla on myös kaistat harvassa ja kaistan säilyttäminen on paljon täkeämpää kuin Wallyn ajaminen. Wallyhän lähti liikkeelle AC-touhusta, jossa veneitä on vähän tai usein vain kaksi kerralla radalla, jolloin kaistan puolustaminen on helppoa.

Kymmenien veneiden ratakisassa tuo kaistan puolustaminen ja vapaissa tuulissa pysyminen ennakoimalla ruuhkia on PALJON tärkeämpää.

Koko Wallyhän on tavallaan vain hitautta eli tuulen kääntyessä venettä käännetään hiukan vähemmän kuin tuuli kääntyi. Tämä on ainakin minulla varsin luontainen ajotekniikka eli ajaessa seuran edessä jotain kiintopistettä (saari, pilvi, vene tms.) lokin, kallistuman ja lankojen lisäksi.

Joakim_ kirjoitti:

Wally on vanha juttu, joka on ollut mm. IMS Performance Packagessa jo ajat sitten: www.avomeripurjehtijat.fi/index.php?option=com_docman&task=doc_download&Itemid=250&gid=156

Mainitaanko vino rata tuolla tai Ockamin ohjeissa? En kyllä vieläkään ole ymmärtänyt miksi juuri vinolla radalla homma olisi tärkeämpää kuin muuten. Tietysti vinolla radalla ei voi vendata joka shiftiin, mutta toisaalta vinolla radalla on myös kaistat harvassa ja kaistan säilyttäminen on paljon täkeämpää kuin Wallyn ajaminen. Wallyhän lähti liikkeelle AC-touhusta, jossa veneitä on vähän tai usein vain kaksi kerralla radalla, jolloin kaistan puolustaminen on helppoa.

Kymmenien veneiden ratakisassa tuo kaistan puolustaminen ja vapaissa tuulissa pysyminen ennakoimalla ruuhkia on PALJON tärkeämpää.

Koko Wallyhän on tavallaan vain hitautta eli tuulen kääntyessä venettä käännetään hiukan vähemmän kuin tuuli kääntyi. Tämä on ainakin minulla varsin luontainen ajotekniikka eli ajaessa seuran edessä jotain kiintopistettä (saari, pilvi, vene tms.) lokin, kallistuman ja lankojen lisäksi.

Lue lisää

" En kyllä vieläkään ole ymmärtänyt miksi juuri vinolla radalla homma olisi tärkeämpää kuin muuten. "
Lue ylempää viestini, mikä on päivätty:
24.3.2012 15:15

Siinä teoreettisessa esimerkissä välillä wallya alemmas ajanut vene C voitti myös kokoajan wallya ajaneen veneen B. Ero ajosuunnassa tosituuleen oli siis veneellä C kaikkein suurin polaarin optimia ajaneeseen A:han verrattuna. Koska tuo kulma optimiajotavan välillä siis suurenee radan vinouden seurauksena on tuolla erolla juuri sillloin eniten merkitystä.
Tuo ero olisi ollut tasan nolla suoralla radalla, sillä molemmat veneet olisivat ajaneet täsmälleen samaa reittiä. Ero A:han oli siis vinolla radalla suurempi kuin se olisi ollut suoralla radalla. Ja tämä siis olettaen siftien tulevan joka veneelle samaan aikaan.
Todellisuudessa vene C saisi ne hieman ensin, ja hyötyisi tästä vielä venene mitan lisää.

" vapaissa tuulissa pysyminen ennakoimalla ruuhkia on PALJON tärkeämpää. "
Niin onkin, mutta wallyjen ajaminen edesauttaa vapaissa tuulissa purjehtimista, sillä siinä veneen nopeuden sivutuulen suuntainen komponentti on suurempi kuin polaarin vmg:tä ajavalla. Jos paskoja aiheuttava vene ajaa vakio suuntaa vakio nopeudella, olet paskoissa silloin kun olet paskoja tekevän veneen apparentin suunnassa myötäiseen ko veneestä katsoen, ts sen tulee olla edennyt pitemmälle sivutuulen suuntaan kuin sinä sen lisäksi että on vastatuulen suunnassa myös. Sinne ei yhtä nopea vene ehdi kun ajat wallya tai vieläkin alemmas nopeampaa kuin vmg vauhtisi olisi. Seurauksena mahdollisuutesi pysyä poissa paskoista paranevat. Siis jo sinäkinaikana kun kaikki ajavat samaa halssia.
Mutta varsinkin kun ainoana tai lähes ainoana ajaa sitä halssia mikä ei vie lähemmäksi merkkiä (mutta on siftin kannalta edullisempi) on lähes varmaa että pääsee vapaisiin tuuliin, vaikka edessä olisi nopeampiakin veneitä, kuten tasoituskisoissa aina yleensä on. Tässä tilanteessahan vene C teki sen eron edukseen veneeseen B nähden selvästi suuremmalla vmg:llä. Joten pääsi taatusti vapaisiin tuuliin johtaessaan kisaa luovi osuudella.

Tämän ketjun otsikko on kuitenkin optimi luoviminen, eikä ohjeita kisaajille luovilla. Ero ei ole sattumaa. Tasaväkisiä veneitä vastaan kisatessa kun ei optimia tarvitse ajaa, riittää kunhan ajaa lähempänä optimia kuin kilpailijat tekevät. Tämä ero on aika oleellinen siksikin, kun radan reunaan ajo yksinään sisältää tietenkin aina riskejä, joten ei niitä kannata ottaa aina silloinkaan kun optimi on siellä reunassa oletetuilla tuulen muutoksilla ainakaan täysimääräisenä.
Sen tietämisestä mikä se teoreettinen optimi on, on kuitenkin aina hyötyä, jotta osaa pysyä kilpailijoiden järkevällä puolella kun siihen on mahdollisuus. Eli esim valita se oikea reuna lähtölinjalta.
Leveällä linjalla toimii sama efekti, eli merkin puoleinen reuna on vinolla radalla edullisempi, mikäli linja on suorassa keskituuleen nähden, sillä silloin pääsee ajamaan molempia halsseja vähemmän eri määrän kuin kilpailijat, eli vendaamishetki sifteihin on lähempänä keskituulen suuntaa.

Joakim_ kirjoitti:

Wally on vanha juttu, joka on ollut mm. IMS Performance Packagessa jo ajat sitten: www.avomeripurjehtijat.fi/index.php?option=com_docman&task=doc_download&Itemid=250&gid=156

Mainitaanko vino rata tuolla tai Ockamin ohjeissa? En kyllä vieläkään ole ymmärtänyt miksi juuri vinolla radalla homma olisi tärkeämpää kuin muuten. Tietysti vinolla radalla ei voi vendata joka shiftiin, mutta toisaalta vinolla radalla on myös kaistat harvassa ja kaistan säilyttäminen on paljon täkeämpää kuin Wallyn ajaminen. Wallyhän lähti liikkeelle AC-touhusta, jossa veneitä on vähän tai usein vain kaksi kerralla radalla, jolloin kaistan puolustaminen on helppoa.

Kymmenien veneiden ratakisassa tuo kaistan puolustaminen ja vapaissa tuulissa pysyminen ennakoimalla ruuhkia on PALJON tärkeämpää.

Koko Wallyhän on tavallaan vain hitautta eli tuulen kääntyessä venettä käännetään hiukan vähemmän kuin tuuli kääntyi. Tämä on ainakin minulla varsin luontainen ajotekniikka eli ajaessa seuran edessä jotain kiintopistettä (saari, pilvi, vene tms.) lokin, kallistuman ja lankojen lisäksi.

Lue lisää

Linkkisi tuottaa virheilmoituksen :
You are trying to access from a non-authorized domain. (keskustelu.suomi24.fi)

Ockamin ohjeista puuttuu vinon radan tapaus, kuten kaikista näkemistäni alan kirjoista ja nettijulkaisuistakin. Siksihän juuri arvelinkin että tuo ei välttämättä ole kaikille selvä asia.
Jos joku tietää kirja tai webbisivuston missä asia on käsitelty niin laittakoon tänne linkin.

kisaaja kirjoitti:

Linkkisi tuottaa virheilmoituksen :
You are trying to access from a non-authorized domain. (keskustelu.suomi24.fi)

Ockamin ohjeista puuttuu vinon radan tapaus, kuten kaikista näkemistäni alan kirjoista ja nettijulkaisuistakin. Siksihän juuri arvelinkin että tuo ei välttämättä ole kaikille selvä asia.
Jos joku tietää kirja tai webbisivuston missä asia on käsitelty niin laittakoon tänne linkin.

Lue lisää

Copy-pastaa osoite selaimeen, niin ei tule ko. virheilmoitusta vaan latautuu Word-dokukomentti.

Joakim_ kirjoitti:

Copy-pastaa osoite selaimeen, niin ei tule ko. virheilmoitusta vaan latautuu Word-dokukomentti.

Joo, se toimii.

" Mainitaanko vino rata tuolla tai Ockamin ohjeissa? "
Eipä löytynyt tuoltakaan.
Mutta 10 asteen siftin fast_wally kurssi poikkesi esimerkkiveneellä ILC40 3.8 astetta sekä 8 että 10 solmun tosituulessa, ja vino rata muuttaa helposti optimia wallysta vähintäänkin1.2 astetta sivuun samaan suuntaan (footing), josta päästään siihen viiden asteen eroon vmg kurssiin verrattuna tuolla veneellä optimikurssilla.

Tuossa kuitenkin käytetään VMC käsitettä ihan kuin niissä muissakin linkeissä, kun kyse on nopeuskomponentin optimoimisesta keskituulen suuntaan, ja VMG käsitteenä on siis tuossakin vain hetkellisen tuulen suuntaan optimoitu nopeus.
VMC ei siis tarkoita ainostaan merkin suuntaista nopeuskomponenttia.
Ts. wally parantaa vmc:tä, mutta huonontaa vmg:tä.

Huomasin että näytät käyttäneen noita käsitteitä tässä ketjussa noista määrittelyistä poikkeavalla tavalla.

kisaaja kirjoitti:

Joo, se toimii.

" Mainitaanko vino rata tuolla tai Ockamin ohjeissa? "
Eipä löytynyt tuoltakaan.
Mutta 10 asteen siftin fast_wally kurssi poikkesi esimerkkiveneellä ILC40 3.8 astetta sekä 8 että 10 solmun tosituulessa, ja vino rata muuttaa helposti optimia wallysta vähintäänkin1.2 astetta sivuun samaan suuntaan (footing), josta päästään siihen viiden asteen eroon vmg kurssiin verrattuna tuolla veneellä optimikurssilla.

Tuossa kuitenkin käytetään VMC käsitettä ihan kuin niissä muissakin linkeissä, kun kyse on nopeuskomponentin optimoimisesta keskituulen suuntaan, ja VMG käsitteenä on siis tuossakin vain hetkellisen tuulen suuntaan optimoitu nopeus.
VMC ei siis tarkoita ainostaan merkin suuntaista nopeuskomponenttia.
Ts. wally parantaa vmc:tä, mutta huonontaa vmg:tä.

Huomasin että näytät käyttäneen noita käsitteitä tässä ketjussa noista määrittelyistä poikkeavalla tavalla.

Lue lisää

Mittarit ja tietokoneet piiloon.Kompassi ja purjeen tell tailseja saa katsoa.
Näin opitaan shiftejen käyttöä.
Perstuntuma kehitty purjehtimalla paljon.Aina jos vain mahdollista vaikka tuulta on vähän ja kotisatama lähellä.
Moottori on vain satamamanöövereitä varten kun satamat ovat ahtaita nykyään.

kisaaja kirjoitti:

Joo, se toimii.

" Mainitaanko vino rata tuolla tai Ockamin ohjeissa? "
Eipä löytynyt tuoltakaan.
Mutta 10 asteen siftin fast_wally kurssi poikkesi esimerkkiveneellä ILC40 3.8 astetta sekä 8 että 10 solmun tosituulessa, ja vino rata muuttaa helposti optimia wallysta vähintäänkin1.2 astetta sivuun samaan suuntaan (footing), josta päästään siihen viiden asteen eroon vmg kurssiin verrattuna tuolla veneellä optimikurssilla.

Tuossa kuitenkin käytetään VMC käsitettä ihan kuin niissä muissakin linkeissä, kun kyse on nopeuskomponentin optimoimisesta keskituulen suuntaan, ja VMG käsitteenä on siis tuossakin vain hetkellisen tuulen suuntaan optimoitu nopeus.
VMC ei siis tarkoita ainostaan merkin suuntaista nopeuskomponenttia.
Ts. wally parantaa vmc:tä, mutta huonontaa vmg:tä.

Huomasin että näytät käyttäneen noita käsitteitä tässä ketjussa noista määrittelyistä poikkeavalla tavalla.

Lue lisää

Yleisesti VMC tarkoittaa nopeutta kohti merkkiä ja VMG kohti tuulta. Wallyjen tapauksessa etsitään nopeutta kohti keskimääräistä tuulta, joten minun mielestä VMG on parempi nimi, mutta kumpikin nimi on ehkä väärä.

Laskeskelin huvikseni noista 10 solmun Wallyistä ko. veneelle seuraavaa:

Tuuli oskilloi niin että 50% ajasta ollaan 10 ja 50% ajasta -10 astetta keskituulesta eli on vain kaksi tuulta ja niiden ero 20 astetta. Tällöin tasaisen tuulen VMG-ajoon verrattuna shifteissä vendaamalla nopeus paranee 12,6%, Pelkällä Wallyllä (ajetaan siis yhtä paljon vasta kuin myötäshiftiä) nopeus hidastuu 0,6%. Ajettaessa edelleen VMG:tä nopeus hidastuu 1,5% ja yhdistettäessä Wally ja shiftit nopeutuu 13,5%. Hyöty Wallysta on siis 0,9% otti shiftit tai ei.

Sama -5 asteen shifteillä prosentit on 6,7, -0,1, -0.4 ja 6,9 eli Wallyn hyöty on vain reilut 0,2%.

Tarkasteltaessa tuota vinon radan tapausta olettaen, että kaikkia 21:tä tasa-astetta -10-> 10 purjehditaan yhtä paljon. Vain 3:a tasa-astetta ajetaan toista halssia, eli rata on todella vino (reilut 29 astetta vs. 39 asteen optimi VMG = 10 asteen shiftissä pääsee merkiltä merkille). Vene A on 0,33% ja vene C 0,63% ennen B:tä ylämerkillä. Tässä tosin en ole erityisesti optimoinut C:n kurssia, ainoastaan siirtänyt sitä kaksipykälää eli ~1,5 astetta normaaleista Wallyistä.

Näistä voi vetää vaikkapa seuraavia johtopäätöksiä:

1. Shiftien ottaminen oikein on todella tärkeää muutaman asteen shifteistäkin saa usean % hyödyn VMG:ssä eli ero väärää halssia ajavaan on helposti yli 10%

2. Wallystä on pientä hyötyä, mutta hyöty on yli kertaluokan pienempi kuin vendoista.

3. Vinolla radalla Wallyjä voi lisäoptimoida, mutta hyöty on edelleen yli kertaluokan pienempi kuin vendoista.

Jotta hommasta saa suuruusluokasta kiinni, voidaan laskea, että tyypillisellä 20 minuutin kryssillä 1% on 12 sekuntia eli leikkarilla tuo 6,7 kn ajava ILC 40 olisi 41 m eli n. 4 veneenmittaa edessä/perässä jokaista prosentia kohti. Ko. esimerkissä siis vendoilla voi voittaa useita kymmeniä veneenmittoja ja Wallyillä ja niiden lisäoptimoinnella 1-3 veneenmittaa jokaisella kryssillä.

Joakim_ kirjoitti:

Yleisesti VMC tarkoittaa nopeutta kohti merkkiä ja VMG kohti tuulta. Wallyjen tapauksessa etsitään nopeutta kohti keskimääräistä tuulta, joten minun mielestä VMG on parempi nimi, mutta kumpikin nimi on ehkä väärä.

Laskeskelin huvikseni noista 10 solmun Wallyistä ko. veneelle seuraavaa:

Tuuli oskilloi niin että 50% ajasta ollaan 10 ja 50% ajasta -10 astetta keskituulesta eli on vain kaksi tuulta ja niiden ero 20 astetta. Tällöin tasaisen tuulen VMG-ajoon verrattuna shifteissä vendaamalla nopeus paranee 12,6%, Pelkällä Wallyllä (ajetaan siis yhtä paljon vasta kuin myötäshiftiä) nopeus hidastuu 0,6%. Ajettaessa edelleen VMG:tä nopeus hidastuu 1,5% ja yhdistettäessä Wally ja shiftit nopeutuu 13,5%. Hyöty Wallysta on siis 0,9% otti shiftit tai ei.

Sama -5 asteen shifteillä prosentit on 6,7, -0,1, -0.4 ja 6,9 eli Wallyn hyöty on vain reilut 0,2%.

Tarkasteltaessa tuota vinon radan tapausta olettaen, että kaikkia 21:tä tasa-astetta -10-> 10 purjehditaan yhtä paljon. Vain 3:a tasa-astetta ajetaan toista halssia, eli rata on todella vino (reilut 29 astetta vs. 39 asteen optimi VMG = 10 asteen shiftissä pääsee merkiltä merkille). Vene A on 0,33% ja vene C 0,63% ennen B:tä ylämerkillä. Tässä tosin en ole erityisesti optimoinut C:n kurssia, ainoastaan siirtänyt sitä kaksipykälää eli ~1,5 astetta normaaleista Wallyistä.

Näistä voi vetää vaikkapa seuraavia johtopäätöksiä:

1. Shiftien ottaminen oikein on todella tärkeää muutaman asteen shifteistäkin saa usean % hyödyn VMG:ssä eli ero väärää halssia ajavaan on helposti yli 10%

2. Wallystä on pientä hyötyä, mutta hyöty on yli kertaluokan pienempi kuin vendoista.

3. Vinolla radalla Wallyjä voi lisäoptimoida, mutta hyöty on edelleen yli kertaluokan pienempi kuin vendoista.

Jotta hommasta saa suuruusluokasta kiinni, voidaan laskea, että tyypillisellä 20 minuutin kryssillä 1% on 12 sekuntia eli leikkarilla tuo 6,7 kn ajava ILC 40 olisi 41 m eli n. 4 veneenmittaa edessä/perässä jokaista prosentia kohti. Ko. esimerkissä siis vendoilla voi voittaa useita kymmeniä veneenmittoja ja Wallyillä ja niiden lisäoptimoinnella 1-3 veneenmittaa jokaisella kryssillä.

Lue lisää

" Shiftien ottaminen oikein on todella tärkeää. "

Saas nähdä kuinka moni seuraavana kesänäkin ajaa alussa jääräpäisesti koko ajan sitä halssia, mikä vie lähemmäksi merkkiä vinolla radalla, vendaamatta yhtään sifteissä.
Väittäisin mutuna, että tähän asti enemmistö on tehnyt niin kotimaisissa kyläkisoissa.

Toinen olennainen opittava on sitten se, miten paljon kurssia voi laskea polaarien vmg tuulikulmasta päästäkseen pois paskoista menettämättä siinä yhtään. Tämä on se kiinnostavin tässä, mutta kannattaa muistaa että vastaus on joka veneessä erilainen, ja eri keleissäkin tulee eri tuloksia. Jollain köliveneellä ja jollain tuulella kuitenkin ensimmäisen viiden asteen aikana ei tule takkiin ollenkaan vaan ajoaika merkille päinvastoin lyhenee.
Ajamalla 5 astetta väärään aikaan liian ylös taas lisäaikaa tulee jo ihan merkittävästi.