Mikä minä olen tai mikä minulla on?

Nyt olisivat hyvät neuvot kalliita. Olen tehnyt pitkään, noin viitisen vuotta erilaisia verkkodiagnosointeja itsestäni eli hakenut yhdenmukaisia oireita ja käyttäytymismalleja erilaisilta keskustelupalstoilta.

Ongelmani on mielestäni sosiaalistentilanteiden pelko ja yleinen ahdistuneisuushäiriö yhdistettynä vähä-älyisyyteen ja huonoon itsetuntoon.

Osittain luulen häiriöillä olevan perinnöllisiä lähtökohtia. Myös vähä-älyisyys lienee periytynyt, koska suvussani ei yksinkertaisesti ole koulutettuja ihmisiä. Suoraan sanottuna vanhempanikin olivat yksinkertaisia ja tyhmiä alemmasta sosiaalisesta luokasta. Jälkikäteen olen lukenut omia ala/ylä asteen koevastauksia kyynel silmissä. Minua on pidetty jo kouluaikana täytenä tomppelina vaikka olen sen itse tajunnut/uskonut vasta viime vuosina. Osittain luulen ongelmieni juotavansa juuret yksinäisestä lapsuudesta ja jopa pienimuotoisesta koulukiusaamisesta, ulkonäöstäni. Olihan kuitenkin muiden silmissä se kiltti, herkkä ja hidas lapsi.

Yleislääkäri on määrännyt minulle omasta pyynnöstäni Efexor Depottia sekä Opamoxia, kun niitä kerran vastaanotolla sivulauseessa pyysin. Opamox lääkkeen olen lunastanut ja jossain tilanteissa lääke tietysti auttaa hermostuneisuuteeni, jännitykseeni ja tuo tavallaan se kaivatun rauhallisen olotilan muutoin niin sekavaan olooni. Tuntuu siltä etten saa päässäni ajatuksiani järjestykseen millään tavalla. Luon ja kirjoitan vain listoja tekemättömistä asioista saamattani mitään aikaiseksi. Sekalaiset ajatukset leijailevat aivoissani ilman selkeää rytmiä, ehkä juuri siksi olen kovin huono keskustelemaankin (mielestäni olen parempi kirjoittamaan…=)

Efexor depot lääkettä en ole lunastanut, koska olen lukenut sen vaikeista vieroitusoireita jne. Enkä ole varma onko se oikea lääke minulle? Tämä on itse asiassa se kysymys miksi tänne kirjoitan vaikka tulikin nyt tähän väliin… Toivon että joku teistä ottaisi tähän asiaan kantaa?

Olen alkanut jollakin tavalla myös eristäytymään ja sosiaalinen verkostoni on kaventunut huomattavasti, koska olen alkanut välttelemään ihmisten kanssa olemista. Minua on haukuttu esimerkiksi tyhmäksi, hitaaksi jne. En oikein tiedä mitään maailman asioista ja olen erittäin huono oppimaan uusia asioita. Tosin tässä vaiheessa minun pitää mainita että työskentelen ainakin toistaiseksi hyvässä ammatissa hyvällä palkalla kaupallisella alalla. Tosin epäilen, etten tule saamaan enää koskaan uutta työpaikkaa, jos tämän työni menetän. Työni on näennäisen yksinkertaista ja vaikka sivulliset muuta luulevat - joten pärjään siinä ainakin toistaiseksi.

Mielestäni kyseinen häiriö on ollut minussa aina nuoruudesta lähtien. Tietyillä luonteenpiirteilläni olen saanut sivuutettua mm. jännitystä ja olenkin sanonut kaikille olevani pohjimmiltani ujo mitä kukaan ei ole uskonut.
Nykyisin kulutan hirveästi aikaa siihen mitä muut minusta ajattelevat ja lisäksi kuvittelen kaikkien ajattelevan minusta pahaa. Sosiaalisissa tilanteissa olen alkanut sulamaan ja muutun hitaaksi ja ääneni katoaa.
Mielestäni yleinen ahdistuneisuushäiriöni alkoi nimeltä mainitsemattomasta tapahtumasta noin viitisen vuotta sitten. Asia ei ollut kummallinen, mutta jokin kytki minulle ajoittaisen ahdistuksen päälle. Tämän vuoksi ajauduin hakemaan apua lääkäriltäkin.
Minulla ei ole mahdollisuuksia päästä lääkärille kertomaan näistä asioista (pieni paikkakunta, puolitutut henkilöt vastaanotolla jne.) Mutta haluaisin silti niin paljon apua. Mielelläni haluaisin kokeilla jotain masennuslääkettä mutta en tiedä onko tämä Efexor Depot se oikea (37,5mg)?

Masennus, kai sitä vähän masentuukin ja ajoittain itkettää erinäiset asiat. Kuten tänään oli raskas olo yhdestä huonosta palautteesta työpaikalla. Muutenkin otan asiat todella raskaasti ja olen kovin negatiivinen. En näe tulevaisuutta kovin hyvänä.

Kaksisuuntainen mielialahäriö..sekin on käynyt mielessä, koska luonteeni on kovin vauhdikas ja innokas. Vaan en välttämättä näkisi sitä maanisena käytöksenä.

Heelp…=(