JC:n epätoivo

Hyvin olet JC asian ymmärtänyt. Jos toistetaan asioita, joiden todennäköisyys on 1, niin kyllähän se todennäköisyys pysyy ykkösenä alusta loppuun.:)

kvasi kirjoitti:

Hyvin olet JC asian ymmärtänyt. Jos toistetaan asioita, joiden todennäköisyys on 1, niin kyllähän se todennäköisyys pysyy ykkösenä alusta loppuun.:)

Kiitos, oikein olet ymmärtänyt asian itsekin. Äärimmäisen epätodennäköinen asia ei voi tapahtua joka ainoa kerta E:n esimerkkiä toistettaessa. Varma asia tietenkin tapahtuu joka kerta.

"Lainausmerkit sanan ihme ympärillä voi tulkita siten, että E ei itsekään usko ilmoittamaansa minimaaliseen todennäköisyyteen riville "juuri tuo" vaan tietää, että todellinen todennäköisyys on 1."

Ehei. Se ei ole niiden merkitys. Yritäpä uudelleen.

"Valitettavasti hän mahdollisesti tietämällään väärällä todennäköisyydellä ajaa omaa asiaansa. Voi vain arvailla, onko E huijari, typerys vai harhaanjohtava pilailija."

Minusta taas näyttää selvältä, että sinä kieltäydyt ymmärtämästä hänen esimerkkiään, koska sen esitti Enqvist.

"Koska jonon "juuri tuo jono" sisältöä ei ole määritetty ilman tietoa arvonnasta mikä tahansa jono kelpaa jonoksi "juuri tuo jono"."

Mistä tahansa jonosta voi tulla juuri tuo jono, kuten sanoin.

"Täsmälleen näin tapahtuu E:n huijauksessa: arvottu, satunnainen jono nimetään "juuri tuoksi". Ilmoitettu todennäköisyys on röyhkeä vale ja esimerkki kiero huijaus."

Ehei. Kuten itse kerroit, voimme etukäteen tietää tuloksen todennäköisyyden ilman suotuisan tapauksen valintaa. Ja sama pätee Enqvistin esimerkkiin.

kvasi kirjoitti:

Hyvin olet JC asian ymmärtänyt. Jos toistetaan asioita, joiden todennäköisyys on 1, niin kyllähän se todennäköisyys pysyy ykkösenä alusta loppuun.:)

"Hyvin olet JC asian ymmärtänyt. Jos toistetaan asioita, joiden todennäköisyys on 1, niin kyllähän se todennäköisyys pysyy ykkösenä alusta loppuun.:)"

Voit helposti kumota itsesi heittämällä kaksi kertaa sadan kolikonheiton sarjan ja ihmettelmällä miksi et saanutkaan kahta samanlaista sarjaa, vaikka ensimmäisen sarjan todennäköisyys oli sinun mukaasi 1.

moloch_horridus kirjoitti:

"Hyvin olet JC asian ymmärtänyt. Jos toistetaan asioita, joiden todennäköisyys on 1, niin kyllähän se todennäköisyys pysyy ykkösenä alusta loppuun.:)"

Voit helposti kumota itsesi heittämällä kaksi kertaa sadan kolikonheiton sarjan ja ihmettelmällä miksi et saanutkaan kahta samanlaista sarjaa, vaikka ensimmäisen sarjan todennäköisyys oli sinun mukaasi 1.

Lue lisää

Tämä asia taitaa olla jo loppuun käsitelty.

moloch_horridus kirjoitti:

"Hyvin olet JC asian ymmärtänyt. Jos toistetaan asioita, joiden todennäköisyys on 1, niin kyllähän se todennäköisyys pysyy ykkösenä alusta loppuun.:)"

Voit helposti kumota itsesi heittämällä kaksi kertaa sadan kolikonheiton sarjan ja ihmettelmällä miksi et saanutkaan kahta samanlaista sarjaa, vaikka ensimmäisen sarjan todennäköisyys oli sinun mukaasi 1.

Lue lisää

Nimittäisin ensimmäistä kolikkojonoa sanoilla "juuri tuo jono". Toista kolikkojonoa kutsuisin nimellä "juuri tuo jono". Täsmälleen Enqvistin tapaan.

P("juuri tuo jono") = 1 = P("juuri tuo jono").

kvasi kirjoitti:

Tämä asia taitaa olla jo loppuun käsitelty.

Oikein. Ainoastaan demoninsa kanssa kamppaileva moloch on ymmärryksestä heittäyksissä, kuten muutama muukin evokki. Evokeilla ideologia kulkee totuuden edellä.

JC kirjoitti:

Oikein. Ainoastaan demoninsa kanssa kamppaileva moloch on ymmärryksestä heittäyksissä, kuten muutama muukin evokki. Evokeilla ideologia kulkee totuuden edellä.

HaH! paraskin puhuja

JC kirjoitti:

Oikein. Ainoastaan demoninsa kanssa kamppaileva moloch on ymmärryksestä heittäyksissä, kuten muutama muukin evokki. Evokeilla ideologia kulkee totuuden edellä.

Jep, ja seuraava lottorivikin tulee todennäköisyydellä 1, jos jätetään mahdolliset häiriöt huomioimatta.

kvasi kirjoitti:

Tämä asia taitaa olla jo loppuun käsitelty.

"Tämä asia taitaa olla jo loppuun käsitelty."

Aivan. Mainiota, että ymmärsit, että tuon rivin todennäköisyys ei voi olla yksi, koska sama rivi ei tule ohjeita toistamalla.

JC kirjoitti:

Nimittäisin ensimmäistä kolikkojonoa sanoilla "juuri tuo jono". Toista kolikkojonoa kutsuisin nimellä "juuri tuo jono". Täsmälleen Enqvistin tapaan.

P("juuri tuo jono") = 1 = P("juuri tuo jono").

Lue lisää

"Nimittäisin ensimmäistä kolikkojonoa sanoilla "juuri tuo jono". Toista kolikkojonoa kutsuisin nimellä "juuri tuo jono". Täsmälleen Enqvistin tapaan.

P("juuri tuo jono") = 1 = P("juuri tuo jono")."

Miksi ne sitten ovat erilaisia?

moloch_horridus kirjoitti:

"Lainausmerkit sanan ihme ympärillä voi tulkita siten, että E ei itsekään usko ilmoittamaansa minimaaliseen todennäköisyyteen riville "juuri tuo" vaan tietää, että todellinen todennäköisyys on 1."

Ehei. Se ei ole niiden merkitys. Yritäpä uudelleen.

"Valitettavasti hän mahdollisesti tietämällään väärällä todennäköisyydellä ajaa omaa asiaansa. Voi vain arvailla, onko E huijari, typerys vai harhaanjohtava pilailija."

Minusta taas näyttää selvältä, että sinä kieltäydyt ymmärtämästä hänen esimerkkiään, koska sen esitti Enqvist.

"Koska jonon "juuri tuo jono" sisältöä ei ole määritetty ilman tietoa arvonnasta mikä tahansa jono kelpaa jonoksi "juuri tuo jono"."

Mistä tahansa jonosta voi tulla juuri tuo jono, kuten sanoin.

"Täsmälleen näin tapahtuu E:n huijauksessa: arvottu, satunnainen jono nimetään "juuri tuoksi". Ilmoitettu todennäköisyys on röyhkeä vale ja esimerkki kiero huijaus."

Ehei. Kuten itse kerroit, voimme etukäteen tietää tuloksen todennäköisyyden ilman suotuisan tapauksen valintaa. Ja sama pätee Enqvistin esimerkkiin.

Lue lisää

Voi olla, että ymmärsin tämän täysin päin mäntyä, mutta minusta näytti siltä, että E:n pointti oli juuri siinä, että vaikka tietty tapahtumasarja olisi sinällään hyvin epätodennäköinen niin se ei silti olisi periaatteessa sen epätodennäköisempi kuin mikään muukaan sarja. Eli kun puhutaan "universumin hienosäädöstä ihmiselämää varten", eli siitä, että kuinka todennäköistä se on, että kaikki universumissa (ehkä erityisemmin aurinkokunnassamme) kaikki asiat ovat juuri niin kuin ne ovat ja soveltuvat täten ihmiselämälle.

Näitä todennäköisyyksiä on ymmärtääkseni laskettukin, mutta mielestäni ne missaavat pointin, täysin samalla tavalla kuin E:n kolikkoesimerkki. Ja juuri sitä E yritti mielestäni sillä tuoda esille. Nyt on tullut tällainen universumi(kolikkosarja), joka on epätodennäköinen, mutta ihan yhtä hyvin olisi voinut tulla ihan toisenlainenkin universumi(kolikkosarja), joka olisi ollut ihan yhtä epätodennäköinen. Mutta sille, että on ylipäänsä tullut mikä tahansa universumi/kolikkosarja todennäköisyys on mielestäni se 1.

Tätä olen aina ihmetellyt tässä hienosäätö/todennäköisyys ihmiselämälle argumentissa. Eli, kuinka epätodennäköistä se on, että tuli juuri tämä kolikkosarja. Miksi se olisi mikään ihme? Pahoitteluni hyvin epäselvästä kirjoitus(ajattelu)tavasta :)

Zaqhariaz kirjoitti:

Voi olla, että ymmärsin tämän täysin päin mäntyä, mutta minusta näytti siltä, että E:n pointti oli juuri siinä, että vaikka tietty tapahtumasarja olisi sinällään hyvin epätodennäköinen niin se ei silti olisi periaatteessa sen epätodennäköisempi kuin mikään muukaan sarja. Eli kun puhutaan "universumin hienosäädöstä ihmiselämää varten", eli siitä, että kuinka todennäköistä se on, että kaikki universumissa (ehkä erityisemmin aurinkokunnassamme) kaikki asiat ovat juuri niin kuin ne ovat ja soveltuvat täten ihmiselämälle.

Näitä todennäköisyyksiä on ymmärtääkseni laskettukin, mutta mielestäni ne missaavat pointin, täysin samalla tavalla kuin E:n kolikkoesimerkki. Ja juuri sitä E yritti mielestäni sillä tuoda esille. Nyt on tullut tällainen universumi(kolikkosarja), joka on epätodennäköinen, mutta ihan yhtä hyvin olisi voinut tulla ihan toisenlainenkin universumi(kolikkosarja), joka olisi ollut ihan yhtä epätodennäköinen. Mutta sille, että on ylipäänsä tullut mikä tahansa universumi/kolikkosarja todennäköisyys on mielestäni se 1.

Tätä olen aina ihmetellyt tässä hienosäätö/todennäköisyys ihmiselämälle argumentissa. Eli, kuinka epätodennäköistä se on, että tuli juuri tämä kolikkosarja. Miksi se olisi mikään ihme? Pahoitteluni hyvin epäselvästä kirjoitus(ajattelu)tavasta :)

Lue lisää

Mitä useammin tuota tekstiäni luen, sitä epäselvemmältä se näyttää :D
Onko kenelläkään teistä koskaan sellaistatunnetta, että tiedätte tasan tarkkaan sen idean joka teillä on, mutta ette osaa laittaa sitä kunnolla järjelliseen kielelliseen muotoon? :)

Eli yhtä hyvin voitaisiin pysähtyä ihmettelemään minkä tahansa kolikkosarjan jälkeen, että kuinka epätodennäköistä (ihmeellistä?) onkaan, että siitä sarjasta tuli juuri tällainen, ja vetämään erilaisia johtopäätöksiä siitä mitä se tarkoittaa. Mitkä ovat kyseisen sarjan implikaatiot? Jos todennäköisyys juuri tällaiselle sarjalle on hyvin pieni, niin onko Joku TARKOITUKSELLA tuottanut juuri tämän sarjan?

Nyt olemme missä olemme, mutta ihan yhtä hyvin ihmiselämän mahdollistavat olosuhteet olisivat voineet syntyä (ja kuka sanoo, että eivät ole?) jonnekin muualle(kin). Voisimme olla jossain ihan muualla ihmettelemässä, että kuinka epätodennäköistä on, että olemme juuri siellä, ja juuri siellä vallitsevat juuri ne olosuhteet. Ehkä ympäri universumia on ties kuinka paljon jengiä, jotka ihmettelevät ihan samaa asiaa kuin kreationistit täällä.

Jotenkin tähän suuntaan siis ymmärsin tuon E:n kolikonheitto -jutskan :)

Zaqhariaz kirjoitti:

Mitä useammin tuota tekstiäni luen, sitä epäselvemmältä se näyttää :D
Onko kenelläkään teistä koskaan sellaistatunnetta, että tiedätte tasan tarkkaan sen idean joka teillä on, mutta ette osaa laittaa sitä kunnolla järjelliseen kielelliseen muotoon? :)

Eli yhtä hyvin voitaisiin pysähtyä ihmettelemään minkä tahansa kolikkosarjan jälkeen, että kuinka epätodennäköistä (ihmeellistä?) onkaan, että siitä sarjasta tuli juuri tällainen, ja vetämään erilaisia johtopäätöksiä siitä mitä se tarkoittaa. Mitkä ovat kyseisen sarjan implikaatiot? Jos todennäköisyys juuri tällaiselle sarjalle on hyvin pieni, niin onko Joku TARKOITUKSELLA tuottanut juuri tämän sarjan?

Nyt olemme missä olemme, mutta ihan yhtä hyvin ihmiselämän mahdollistavat olosuhteet olisivat voineet syntyä (ja kuka sanoo, että eivät ole?) jonnekin muualle(kin). Voisimme olla jossain ihan muualla ihmettelemässä, että kuinka epätodennäköistä on, että olemme juuri siellä, ja juuri siellä vallitsevat juuri ne olosuhteet. Ehkä ympäri universumia on ties kuinka paljon jengiä, jotka ihmettelevät ihan samaa asiaa kuin kreationistit täällä.

Jotenkin tähän suuntaan siis ymmärsin tuon E:n kolikonheitto -jutskan :)

Lue lisää

Kyllä tuosta selvisi ihan hyvin, mihin pyrit. Koetan täydentää vielä yhteen suuntaan.

Kreationistisissa todennäköisyyslaskelmissa käytetään kahta hämäystä. Mutkikkaan asian oletetaan tapahtuvan yhdellä kertaa alkutekijöistään lähtien, vaikka sen tuottava prosessi voikin edetä vaiheittain ja ympäristöstään palautetta saaden. Niden kahden mallin välillä voi olla valtava todennäköisyyksien ero.

Toinen juoni on, että saavutettava mutkikas tulos, vaikkapa ihmiselämää sisältävä maailimankaikkeus oletetaan täsmälliseksi tavoitteeksi, jolloi sitä on vain yksi. Silti jonkinlaista elämää sisältäviä maailmankaikkeusvaihtoehtoja on suunnattoman monia, jolloin jonkin sellaisen todennäköisyys on vastaavasti suurempi. Kuten Enqvist esimerkillään demonstroi, mikä tahansa mutkikas asia voidaan todistella läykkään toimijan vaativaksi ihmeeksi näitä kahta temppua käyttäen.

Zaqhariaz kirjoitti:

Mitä useammin tuota tekstiäni luen, sitä epäselvemmältä se näyttää :D
Onko kenelläkään teistä koskaan sellaistatunnetta, että tiedätte tasan tarkkaan sen idean joka teillä on, mutta ette osaa laittaa sitä kunnolla järjelliseen kielelliseen muotoon? :)

Eli yhtä hyvin voitaisiin pysähtyä ihmettelemään minkä tahansa kolikkosarjan jälkeen, että kuinka epätodennäköistä (ihmeellistä?) onkaan, että siitä sarjasta tuli juuri tällainen, ja vetämään erilaisia johtopäätöksiä siitä mitä se tarkoittaa. Mitkä ovat kyseisen sarjan implikaatiot? Jos todennäköisyys juuri tällaiselle sarjalle on hyvin pieni, niin onko Joku TARKOITUKSELLA tuottanut juuri tämän sarjan?

Nyt olemme missä olemme, mutta ihan yhtä hyvin ihmiselämän mahdollistavat olosuhteet olisivat voineet syntyä (ja kuka sanoo, että eivät ole?) jonnekin muualle(kin). Voisimme olla jossain ihan muualla ihmettelemässä, että kuinka epätodennäköistä on, että olemme juuri siellä, ja juuri siellä vallitsevat juuri ne olosuhteet. Ehkä ympäri universumia on ties kuinka paljon jengiä, jotka ihmettelevät ihan samaa asiaa kuin kreationistit täällä.

Jotenkin tähän suuntaan siis ymmärsin tuon E:n kolikonheitto -jutskan :)

Lue lisää

>Mitä useammin tuota tekstiäni luen, sitä epäselvemmältä se näyttää :D

Voi kuule, tässä seurassa se on kirkasta kuin vuoripuro.;)

tieteenharrastaja kirjoitti:

Kyllä tuosta selvisi ihan hyvin, mihin pyrit. Koetan täydentää vielä yhteen suuntaan.

Kreationistisissa todennäköisyyslaskelmissa käytetään kahta hämäystä. Mutkikkaan asian oletetaan tapahtuvan yhdellä kertaa alkutekijöistään lähtien, vaikka sen tuottava prosessi voikin edetä vaiheittain ja ympäristöstään palautetta saaden. Niden kahden mallin välillä voi olla valtava todennäköisyyksien ero.

Toinen juoni on, että saavutettava mutkikas tulos, vaikkapa ihmiselämää sisältävä maailimankaikkeus oletetaan täsmälliseksi tavoitteeksi, jolloi sitä on vain yksi. Silti jonkinlaista elämää sisältäviä maailmankaikkeusvaihtoehtoja on suunnattoman monia, jolloin jonkin sellaisen todennäköisyys on vastaavasti suurempi. Kuten Enqvist esimerkillään demonstroi, mikä tahansa mutkikas asia voidaan todistella läykkään toimijan vaativaksi ihmeeksi näitä kahta temppua käyttäen.

Lue lisää

Z nosti vanhan ketjun, jonka nimi on tosin aivan harhaanjohtava. Parempi nimi olisi vaikkapa: E, moloch ja tieteenharrastaja harhateillä.

"Kreationistisissa todennäköisyyslaskelmissa käytetään kahta hämäystä. Mutkikkaan asian oletetaan tapahtuvan yhdellä kertaa alkutekijöistään lähtien, vaikka sen tuottava prosessi voikin edetä vaiheittain ja ympäristöstään palautetta saaden. Niden kahden mallin välillä voi olla valtava todennäköisyyksien ero."

Vaikka kolikonheitto eteneekin vaiheittain, nuo vaiheet ovat täysin riippumattomia toisistaan eikä palautetta ympäristöstä saada. Muistaakseni yritit selitellä kolikonheiton ja lottoarvonnankin "vaiheittaisuutta" ja keskeneräisiä todennäköisyyksiä kolikko tai lottopallo kerrallaan. Se on merkityksetöntä ja nuo molemmat arvonnat tulevat valmiiksi täsmälleen sillä hetkellä, kun arvonnan toteutuksessa määritetty viimeinen kolikko tai pallo on antanut tuloksensa.

Oman maailmamme todennäköisyys on oltava 1, koska se on älykkään ja kaikkivaltiaan Jumalan työtä. Jos taas oletamme kaikkeuden ja elämän syntyneen sattumanvaraisesti, päädymme äärettömän pieneen todennäköisyyteen, käytännössä nollaan.

"Kuten Enqvist esimerkillään demonstroi, mikä tahansa mutkikas asia voidaan todistella läykkään toimijan vaativaksi ihmeeksi näitä kahta temppua käyttäen."

Ei. Kolikonheiton tuloksena syntyi satunnainen, täysin merkityksetön sarja. Se ei missään tapauksessa vaadi mitään älykästä toimijaa eikä siinä ole mitään mutkikasta. Ainoa hämäys oli nimittää satunnaista kolikkojonoa tietyksi jonoksi, sanoilla "juuri tuo jono" - vielä häpeämättömästi arvonnan jälkeen.

Yrität kääntää edelleen mustan valkoiseksi. Vain ymmärryksestään vajaat eivät näe, millä puolella juonet ja hämäykset kuuluvat todennäköisyyksien määrityksiin.

JC kirjoitti:

Z nosti vanhan ketjun, jonka nimi on tosin aivan harhaanjohtava. Parempi nimi olisi vaikkapa: E, moloch ja tieteenharrastaja harhateillä.

"Kreationistisissa todennäköisyyslaskelmissa käytetään kahta hämäystä. Mutkikkaan asian oletetaan tapahtuvan yhdellä kertaa alkutekijöistään lähtien, vaikka sen tuottava prosessi voikin edetä vaiheittain ja ympäristöstään palautetta saaden. Niden kahden mallin välillä voi olla valtava todennäköisyyksien ero."

Vaikka kolikonheitto eteneekin vaiheittain, nuo vaiheet ovat täysin riippumattomia toisistaan eikä palautetta ympäristöstä saada. Muistaakseni yritit selitellä kolikonheiton ja lottoarvonnankin "vaiheittaisuutta" ja keskeneräisiä todennäköisyyksiä kolikko tai lottopallo kerrallaan. Se on merkityksetöntä ja nuo molemmat arvonnat tulevat valmiiksi täsmälleen sillä hetkellä, kun arvonnan toteutuksessa määritetty viimeinen kolikko tai pallo on antanut tuloksensa.

Oman maailmamme todennäköisyys on oltava 1, koska se on älykkään ja kaikkivaltiaan Jumalan työtä. Jos taas oletamme kaikkeuden ja elämän syntyneen sattumanvaraisesti, päädymme äärettömän pieneen todennäköisyyteen, käytännössä nollaan.

"Kuten Enqvist esimerkillään demonstroi, mikä tahansa mutkikas asia voidaan todistella läykkään toimijan vaativaksi ihmeeksi näitä kahta temppua käyttäen."

Ei. Kolikonheiton tuloksena syntyi satunnainen, täysin merkityksetön sarja. Se ei missään tapauksessa vaadi mitään älykästä toimijaa eikä siinä ole mitään mutkikasta. Ainoa hämäys oli nimittää satunnaista kolikkojonoa tietyksi jonoksi, sanoilla "juuri tuo jono" - vielä häpeämättömästi arvonnan jälkeen.

Yrität kääntää edelleen mustan valkoiseksi. Vain ymmärryksestään vajaat eivät näe, millä puolella juonet ja hämäykset kuuluvat todennäköisyyksien määrityksiin.

Lue lisää

No niin...:)

Tämä tuntuu hieman liian monimutkaiselta aiheelta minulle, enkä tunnu oikein pysyvän kärryillä, mutta minusta vaikuttaa siltä kuin tuossa kolikonheittoesimerkissä on kyse asiasta jonka todennäköisyys on äärettömän pieni ja 1. Eli ei joko tai vaan sekä että. Käsittäisin itse niin, että "juuri tuo sarja" tarkoittaa juuri tuollaista (tuossa järjestyksessä olevaa) sarjaa. Periaatteessa sen todennäköisyyden voi tulkita olevan hyvin pieni. Toisaalta todennäköisyys sille, että tulee "jokin (mikä tahansa) sarja, lienee se 1. Jos siis sarja väistämättä on/alkaa.

Ja toki jos vertaa kolikkoesimerkkiä universumiin, niin silloinhan tuo kolikonheitto ei tietenkään ole loppunut vaan jatkuu edelleen, eikö?

Toisaalta "juuri tuon sarjan" kohdalla on mahdollista (ehkä myös hyvä) pitää mielessä sellainenkin ajatusmalli, että jos lähtötilanteessa olosuhteet ovat täysin samat, niin eikö lopputulos voisi olla silloin täysin ennakoitavissa. Tapahtuma x tuottaa seurauksen x, koska se ei voikaan tuottaa mitään muuta. Eli siinä mielessä siis "juuri tuo sarja" tuli täysin väistämättä, eikä mitään muuta sarjaa olisi voinut tullakaan. Tämä siis aika deterministinen (mekanistinen?) idea.

Universumin kanssa joudumme ehkä vähän ongelmiin siinä, että emme tiedä kuinka monta universumia on olemassa. 1, 2, 10000000000? Ovatko kaikki samanlaisia?! Kaikilla sama lähtötilanne? Onko ylipäänsä mitään "lähtötilannetta" ikinä ollutkaan?

Kolikkoesimerkkiin veikkaisin siis vaihtoehtoa: "sekä-että".

Universumin (oman maailmamme) kohdalla näyttää omiin silmiini siltä, että päädyn siihen arvaukseen joka tuntuu usein hirvittävän monia uskovia, ja he saavatkin kaikki sympatiani tarrautuessaan absoluuttiseen Jumalan sanaan.

Koska meillä ei (oman ymmärrykseni mukaan) ole riittävää informaatiota niin arvaukseni on: "Me emme tiedä"

Jotenkin tuntuu vain siltä, että tässä yrittää toistaa samoja asioita uudestaan ja uudestaan, kuin yrittäen löytää selvempiä tapoja tuoda esille samoja pointteja. Omalta osaltani en osaa sanoa, että kuinka hyvin olen tässä onnistunut :D

Zaqhariaz kirjoitti:

Mitä useammin tuota tekstiäni luen, sitä epäselvemmältä se näyttää :D
Onko kenelläkään teistä koskaan sellaistatunnetta, että tiedätte tasan tarkkaan sen idean joka teillä on, mutta ette osaa laittaa sitä kunnolla järjelliseen kielelliseen muotoon? :)

Eli yhtä hyvin voitaisiin pysähtyä ihmettelemään minkä tahansa kolikkosarjan jälkeen, että kuinka epätodennäköistä (ihmeellistä?) onkaan, että siitä sarjasta tuli juuri tällainen, ja vetämään erilaisia johtopäätöksiä siitä mitä se tarkoittaa. Mitkä ovat kyseisen sarjan implikaatiot? Jos todennäköisyys juuri tällaiselle sarjalle on hyvin pieni, niin onko Joku TARKOITUKSELLA tuottanut juuri tämän sarjan?

Nyt olemme missä olemme, mutta ihan yhtä hyvin ihmiselämän mahdollistavat olosuhteet olisivat voineet syntyä (ja kuka sanoo, että eivät ole?) jonnekin muualle(kin). Voisimme olla jossain ihan muualla ihmettelemässä, että kuinka epätodennäköistä on, että olemme juuri siellä, ja juuri siellä vallitsevat juuri ne olosuhteet. Ehkä ympäri universumia on ties kuinka paljon jengiä, jotka ihmettelevät ihan samaa asiaa kuin kreationistit täällä.

Jotenkin tähän suuntaan siis ymmärsin tuon E:n kolikonheitto -jutskan :)

Lue lisää

"Jotenkin tähän suuntaan siis ymmärsin tuon E:n kolikonheitto -jutskan :)"

Kyllä kirjoituksesi oli aivan selkeä ja juuri noin minäkin asian ymmärsin.

JC kirjoitti:

Z nosti vanhan ketjun, jonka nimi on tosin aivan harhaanjohtava. Parempi nimi olisi vaikkapa: E, moloch ja tieteenharrastaja harhateillä.

"Kreationistisissa todennäköisyyslaskelmissa käytetään kahta hämäystä. Mutkikkaan asian oletetaan tapahtuvan yhdellä kertaa alkutekijöistään lähtien, vaikka sen tuottava prosessi voikin edetä vaiheittain ja ympäristöstään palautetta saaden. Niden kahden mallin välillä voi olla valtava todennäköisyyksien ero."

Vaikka kolikonheitto eteneekin vaiheittain, nuo vaiheet ovat täysin riippumattomia toisistaan eikä palautetta ympäristöstä saada. Muistaakseni yritit selitellä kolikonheiton ja lottoarvonnankin "vaiheittaisuutta" ja keskeneräisiä todennäköisyyksiä kolikko tai lottopallo kerrallaan. Se on merkityksetöntä ja nuo molemmat arvonnat tulevat valmiiksi täsmälleen sillä hetkellä, kun arvonnan toteutuksessa määritetty viimeinen kolikko tai pallo on antanut tuloksensa.

Oman maailmamme todennäköisyys on oltava 1, koska se on älykkään ja kaikkivaltiaan Jumalan työtä. Jos taas oletamme kaikkeuden ja elämän syntyneen sattumanvaraisesti, päädymme äärettömän pieneen todennäköisyyteen, käytännössä nollaan.

"Kuten Enqvist esimerkillään demonstroi, mikä tahansa mutkikas asia voidaan todistella läykkään toimijan vaativaksi ihmeeksi näitä kahta temppua käyttäen."

Ei. Kolikonheiton tuloksena syntyi satunnainen, täysin merkityksetön sarja. Se ei missään tapauksessa vaadi mitään älykästä toimijaa eikä siinä ole mitään mutkikasta. Ainoa hämäys oli nimittää satunnaista kolikkojonoa tietyksi jonoksi, sanoilla "juuri tuo jono" - vielä häpeämättömästi arvonnan jälkeen.

Yrität kääntää edelleen mustan valkoiseksi. Vain ymmärryksestään vajaat eivät näe, millä puolella juonet ja hämäykset kuuluvat todennäköisyyksien määrityksiin.

Lue lisää

Todennäköisyyksiä pitää aina ajatella suotuisten ja epäsuotuisten tapausten luokkien perusteella. Jos näin ei tehdä ja mikä tahansa tapaus käy, niin silloin todennäköisyys on koko ajan 1. Itse asiassa tässä tapauksessa suotuisten tapausten luokka sisältää kaikki tapaukset (ja todennäköisyys on 1). Tämä kai on se asia, jota ei haluta myöntää jostain käsittämättömästä poliittis-ideologisesta ismistä johtuen.

kvasi kirjoitti:

Todennäköisyyksiä pitää aina ajatella suotuisten ja epäsuotuisten tapausten luokkien perusteella. Jos näin ei tehdä ja mikä tahansa tapaus käy, niin silloin todennäköisyys on koko ajan 1. Itse asiassa tässä tapauksessa suotuisten tapausten luokka sisältää kaikki tapaukset (ja todennäköisyys on 1). Tämä kai on se asia, jota ei haluta myöntää jostain käsittämättömästä poliittis-ideologisesta ismistä johtuen.

Lue lisää

"Todennäköisyyksiä pitää aina ajatella suotuisten ja epäsuotuisten tapausten luokkien perusteella. Jos näin ei tehdä ja mikä tahansa tapaus käy, niin silloin todennäköisyys on koko ajan 1. Itse asiassa tässä tapauksessa suotuisten tapausten luokka sisältää kaikki tapaukset (ja todennäköisyys on 1). Tämä kai on se asia, jota ei haluta myöntää jostain käsittämättömästä poliittis-ideologisesta ismistä johtuen."

Höpsis. Jos minä heitän noppaa ja valitsen suotuisaksi tapaukseksi luvun 4, niin mikä on tuloksen 5 todennäköisyys?

moloch_horridus kirjoitti:

"Todennäköisyyksiä pitää aina ajatella suotuisten ja epäsuotuisten tapausten luokkien perusteella. Jos näin ei tehdä ja mikä tahansa tapaus käy, niin silloin todennäköisyys on koko ajan 1. Itse asiassa tässä tapauksessa suotuisten tapausten luokka sisältää kaikki tapaukset (ja todennäköisyys on 1). Tämä kai on se asia, jota ei haluta myöntää jostain käsittämättömästä poliittis-ideologisesta ismistä johtuen."

Höpsis. Jos minä heitän noppaa ja valitsen suotuisaksi tapaukseksi luvun 4, niin mikä on tuloksen 5 todennäköisyys?

Lue lisää

5/6

kvasi kirjoitti:

5/6

"5/6"

Väärin. 5 on vain yksi mahdollisuus kuudesta mahdollisesta yhtä todennäköisestä eri tuloksesta, joten sen todennäköisyys on 1/6.

moloch_horridus kirjoitti:

"5/6"

Väärin. 5 on vain yksi mahdollisuus kuudesta mahdollisesta yhtä todennäköisestä eri tuloksesta, joten sen todennäköisyys on 1/6.

Asetit suotuisaksi tapaukseksi luvun 4.

kvasi kirjoitti:

Asetit suotuisaksi tapaukseksi luvun 4.

"Asetit suotuisaksi tapaukseksi luvun 4."

Niin tein, eikä se muuttanut tuloksen 5 todennäköisyyttä lainkaan, joten puhuit taas soopaa.

moloch_horridus kirjoitti:

"Asetit suotuisaksi tapaukseksi luvun 4."

Niin tein, eikä se muuttanut tuloksen 5 todennäköisyyttä lainkaan, joten puhuit taas soopaa.

Todennäköisyyksiä pitää aina ajatella suotuisten ja epäsuotuisten tapausten luokkien perusteella.

kvasi kirjoitti:

Todennäköisyyksiä pitää aina ajatella suotuisten ja epäsuotuisten tapausten luokkien perusteella.

"Todennäköisyyksiä pitää aina ajatella suotuisten ja epäsuotuisten tapausten luokkien perusteella."

Ei suinkaan. Oletpas sinä rajoittunut. Voimme mainiosti laskea tapahtumien todennäköisyyksiä ilman, että valitrsemme suotuisaa tapahtumaa. Voin esimerkiksi laskea EM-kisojen loppuottelun todennäköisyyksi ja verrata vedonlyöntiyhtiöiden tarjoamia kertoimia ja päättää, etten tällä kertaa veikkaa voittajaa.

moloch_horridus kirjoitti:

"Todennäköisyyksiä pitää aina ajatella suotuisten ja epäsuotuisten tapausten luokkien perusteella."

Ei suinkaan. Oletpas sinä rajoittunut. Voimme mainiosti laskea tapahtumien todennäköisyyksiä ilman, että valitrsemme suotuisaa tapahtumaa. Voin esimerkiksi laskea EM-kisojen loppuottelun todennäköisyyksi ja verrata vedonlyöntiyhtiöiden tarjoamia kertoimia ja päättää, etten tällä kertaa veikkaa voittajaa.

Lue lisää

Miksi alat siirrellä maalitolppia pois nopista? Mikä ismi aivoissasi nakertaa?

kvasi kirjoitti:

Miksi alat siirrellä maalitolppia pois nopista? Mikä ismi aivoissasi nakertaa?

"Miksi alat siirrellä maalitolppia pois nopista?"

Siksi, että valehtelet, ettemme voisi tietää yksittäisen noppatuloksen todennäköisyyttä ilman suotuisan tapahtuman valintaa. Osoitin, että voin laskea jalkapallo-ottelun tuloksen todennäköisyydet ja sitten päättää, etten valitse suotuisaa tapahtumaa niin, että jopa sinun kaltaisesi ihminen voisi sen ymmärtää. Toki se oli turhaa, koska haluat vain valehdella,

"Mikä ismi aivoissasi nakertaa?"

Monikin. Kannatan monia oppeja ja ismejä.

zaqhariaz kirjoitti:

No niin...:)

Tämä tuntuu hieman liian monimutkaiselta aiheelta minulle, enkä tunnu oikein pysyvän kärryillä, mutta minusta vaikuttaa siltä kuin tuossa kolikonheittoesimerkissä on kyse asiasta jonka todennäköisyys on äärettömän pieni ja 1. Eli ei joko tai vaan sekä että. Käsittäisin itse niin, että "juuri tuo sarja" tarkoittaa juuri tuollaista (tuossa järjestyksessä olevaa) sarjaa. Periaatteessa sen todennäköisyyden voi tulkita olevan hyvin pieni. Toisaalta todennäköisyys sille, että tulee "jokin (mikä tahansa) sarja, lienee se 1. Jos siis sarja väistämättä on/alkaa.

Ja toki jos vertaa kolikkoesimerkkiä universumiin, niin silloinhan tuo kolikonheitto ei tietenkään ole loppunut vaan jatkuu edelleen, eikö?

Toisaalta "juuri tuon sarjan" kohdalla on mahdollista (ehkä myös hyvä) pitää mielessä sellainenkin ajatusmalli, että jos lähtötilanteessa olosuhteet ovat täysin samat, niin eikö lopputulos voisi olla silloin täysin ennakoitavissa. Tapahtuma x tuottaa seurauksen x, koska se ei voikaan tuottaa mitään muuta. Eli siinä mielessä siis "juuri tuo sarja" tuli täysin väistämättä, eikä mitään muuta sarjaa olisi voinut tullakaan. Tämä siis aika deterministinen (mekanistinen?) idea.

Universumin kanssa joudumme ehkä vähän ongelmiin siinä, että emme tiedä kuinka monta universumia on olemassa. 1, 2, 10000000000? Ovatko kaikki samanlaisia?! Kaikilla sama lähtötilanne? Onko ylipäänsä mitään "lähtötilannetta" ikinä ollutkaan?

Kolikkoesimerkkiin veikkaisin siis vaihtoehtoa: "sekä-että".

Universumin (oman maailmamme) kohdalla näyttää omiin silmiini siltä, että päädyn siihen arvaukseen joka tuntuu usein hirvittävän monia uskovia, ja he saavatkin kaikki sympatiani tarrautuessaan absoluuttiseen Jumalan sanaan.

Koska meillä ei (oman ymmärrykseni mukaan) ole riittävää informaatiota niin arvaukseni on: "Me emme tiedä"

Jotenkin tuntuu vain siltä, että tässä yrittää toistaa samoja asioita uudestaan ja uudestaan, kuin yrittäen löytää selvempiä tapoja tuoda esille samoja pointteja. Omalta osaltani en osaa sanoa, että kuinka hyvin olen tässä onnistunut :D

Lue lisää

"...kolikonheittoesimerkissä on kyse asiasta jonka todennäköisyys on äärettömän pieni ja 1. Eli ei joko tai vaan sekä että."

Ei. Ehdottomasti joko tai ennemmin kuin sekä että. On kaksi vaihtoehtoa, arvonnan tulos on:

1. satunnainen, merkityksetön, mikä tahansa jono. P=1.

2. tietty, merkityksellinen, yksilöity jono. P= triljoonasosan triljoonasosa.

"Ja toki jos vertaa kolikkoesimerkkiä universumiin, niin silloinhan tuo kolikonheitto ei tietenkään ole loppunut vaan jatkuu edelleen, eikö?"

Jos arvoimme maailmamme ja oman olemassaolomme todennäköisyyttä, nuo molemmat asiat ovat toteutuneet ja asia siten ei ole kesken.

"Toisaalta "juuri tuon sarjan" kohdalla on mahdollista (ehkä myös hyvä) pitää mielessä sellainenkin ajatusmalli, että jos lähtötilanteessa olosuhteet ovat täysin samat, niin eikö lopputulos voisi olla silloin täysin ennakoitavissa. Tapahtuma x tuottaa seurauksen x, koska se ei voikaan tuottaa mitään muuta. Eli siinä mielessä siis "juuri tuo sarja" tuli täysin väistämättä, eikä mitään muuta sarjaa olisi voinut tullakaan. Tämä siis aika deterministinen (mekanistinen?) idea."

Ihminen ei koskaan pysty kesyttämään satunnaisuutta. Yksi ainoa kolikonheitto ylittää arvaamattomuudellaan ihmisen kyvyt. Vaikka asiaa tutkittaisiin kuinka perusteellisesti tahansa, emme voi tietää tuleeko tulokseksi kruuna vai klaava.

Satunnainen sarja syntyy arvonnassa varmasti, lisämääreen "juuri tuo sarja" toteutuminen on äärimmäisen epätodennäköistä.

Pohdiskelusi universumien suhteen ovat oikein todennäköisyyksien kannalta. Uskovalle riittää yksi, Jumalan luoma kaikkeus, jossa elämme.

JC kirjoitti:

"...kolikonheittoesimerkissä on kyse asiasta jonka todennäköisyys on äärettömän pieni ja 1. Eli ei joko tai vaan sekä että."

Ei. Ehdottomasti joko tai ennemmin kuin sekä että. On kaksi vaihtoehtoa, arvonnan tulos on:

1. satunnainen, merkityksetön, mikä tahansa jono. P=1.

2. tietty, merkityksellinen, yksilöity jono. P= triljoonasosan triljoonasosa.

"Ja toki jos vertaa kolikkoesimerkkiä universumiin, niin silloinhan tuo kolikonheitto ei tietenkään ole loppunut vaan jatkuu edelleen, eikö?"

Jos arvoimme maailmamme ja oman olemassaolomme todennäköisyyttä, nuo molemmat asiat ovat toteutuneet ja asia siten ei ole kesken.

"Toisaalta "juuri tuon sarjan" kohdalla on mahdollista (ehkä myös hyvä) pitää mielessä sellainenkin ajatusmalli, että jos lähtötilanteessa olosuhteet ovat täysin samat, niin eikö lopputulos voisi olla silloin täysin ennakoitavissa. Tapahtuma x tuottaa seurauksen x, koska se ei voikaan tuottaa mitään muuta. Eli siinä mielessä siis "juuri tuo sarja" tuli täysin väistämättä, eikä mitään muuta sarjaa olisi voinut tullakaan. Tämä siis aika deterministinen (mekanistinen?) idea."

Ihminen ei koskaan pysty kesyttämään satunnaisuutta. Yksi ainoa kolikonheitto ylittää arvaamattomuudellaan ihmisen kyvyt. Vaikka asiaa tutkittaisiin kuinka perusteellisesti tahansa, emme voi tietää tuleeko tulokseksi kruuna vai klaava.

Satunnainen sarja syntyy arvonnassa varmasti, lisämääreen "juuri tuo sarja" toteutuminen on äärimmäisen epätodennäköistä.

Pohdiskelusi universumien suhteen ovat oikein todennäköisyyksien kannalta. Uskovalle riittää yksi, Jumalan luoma kaikkeus, jossa elämme.

Lue lisää

"Pohdiskelusi universumien suhteen ovat oikein todennäköisyyksien kannalta. Uskovalle riittää yksi, Jumalan luoma kaikkeus, jossa elämme."

Niinpä. Kreationismiin uskovilla kun ei ole uteliaisuutta, tiedonhalua. Nehän voisivat tuottaa tuloksen, jossa ainoa oikea usko saattaisi joutua kyseenalaiseksi. Ja silloin kaikki mitä sydämessä tiedetään voisikin osoittautua virheellisiksi harhaluuloiksi.

moloch_horridus kirjoitti:

"Todennäköisyyksiä pitää aina ajatella suotuisten ja epäsuotuisten tapausten luokkien perusteella. Jos näin ei tehdä ja mikä tahansa tapaus käy, niin silloin todennäköisyys on koko ajan 1. Itse asiassa tässä tapauksessa suotuisten tapausten luokka sisältää kaikki tapaukset (ja todennäköisyys on 1). Tämä kai on se asia, jota ei haluta myöntää jostain käsittämättömästä poliittis-ideologisesta ismistä johtuen."

Höpsis. Jos minä heitän noppaa ja valitsen suotuisaksi tapaukseksi luvun 4, niin mikä on tuloksen 5 todennäköisyys?

Lue lisää

"Jos minä heitän noppaa ja valitsen suotuisaksi tapaukseksi luvun 4, niin mikä on tuloksen 5 todennäköisyys?"

Outo kysymys. Jos kerran olet jo valinnut suotuisaksi tapaukseksesi luvun 4, silmäluku 5 on samanarvoinen muiden viiden epäsuotuisan tapauksen kanssa.

Arvaat siis oikein todennäköisyydellä 1/6 ja erehdyt todennäköisyydellä 5/6. Se, mikä silmäluku ei ole suotuisa, on aivan merkityksetöntä.

JC kirjoitti:

"Jos minä heitän noppaa ja valitsen suotuisaksi tapaukseksi luvun 4, niin mikä on tuloksen 5 todennäköisyys?"

Outo kysymys. Jos kerran olet jo valinnut suotuisaksi tapaukseksesi luvun 4, silmäluku 5 on samanarvoinen muiden viiden epäsuotuisan tapauksen kanssa.

Arvaat siis oikein todennäköisyydellä 1/6 ja erehdyt todennäköisyydellä 5/6. Se, mikä silmäluku ei ole suotuisa, on aivan merkityksetöntä.

Lue lisää

"Outo kysymys. Jos kerran olet jo valinnut suotuisaksi tapaukseksesi luvun 4, silmäluku 5 on samanarvoinen muiden viiden epäsuotuisan tapauksen kanssa."

Aivan, jokaisen niistä todennäköisyys on 1/6.

"Arvaat siis oikein todennäköisyydellä 1/6 ja erehdyt todennäköisyydellä 5/6. Se, mikä silmäluku ei ole suotuisa, on aivan merkityksetöntä."

Kuten itse kerroit, voimme tietää tuloksen todennäköisyyden ilman, että valitsemme suotuisaa tapausta. Olit oikeassa, Muistako vielä?

JC kirjoitti:

"Jos minä heitän noppaa ja valitsen suotuisaksi tapaukseksi luvun 4, niin mikä on tuloksen 5 todennäköisyys?"

Outo kysymys. Jos kerran olet jo valinnut suotuisaksi tapaukseksesi luvun 4, silmäluku 5 on samanarvoinen muiden viiden epäsuotuisan tapauksen kanssa.

Arvaat siis oikein todennäköisyydellä 1/6 ja erehdyt todennäköisyydellä 5/6. Se, mikä silmäluku ei ole suotuisa, on aivan merkityksetöntä.

Lue lisää

Tässä menevät sekaisin suotuisain tapausten luokka ja suotuisa tapaus.

Nopanheitossa tuo luokka voi vallan hyvin olla "numero väliltä 1-6 ja kolikonheitossa "seuraavalla sarjalla tuleva jono".

moloch_horridus kirjoitti:

"Hyvin olet JC asian ymmärtänyt. Jos toistetaan asioita, joiden todennäköisyys on 1, niin kyllähän se todennäköisyys pysyy ykkösenä alusta loppuun.:)"

Voit helposti kumota itsesi heittämällä kaksi kertaa sadan kolikonheiton sarjan ja ihmettelmällä miksi et saanutkaan kahta samanlaista sarjaa, vaikka ensimmäisen sarjan todennäköisyys oli sinun mukaasi 1.

Lue lisää

"Hyvin olet JC asian ymmärtänyt. Jos toistetaan asioita, joiden todennäköisyys on 1, niin kyllähän se todennäköisyys pysyy ykkösenä alusta loppuun.:)"

Todennäköisyys on yksi vain silloin, kun käydään nuo kaikki 2^100 vaihtoehtoa läpi, ei muuten, ja mieluummin järjestyksessä... Nykymikroillakin kestäisi noiden läpikäyminen TAUTISEN kauan....

moloch_horridus kirjoitti:

"Miksi alat siirrellä maalitolppia pois nopista?"

Siksi, että valehtelet, ettemme voisi tietää yksittäisen noppatuloksen todennäköisyyttä ilman suotuisan tapahtuman valintaa. Osoitin, että voin laskea jalkapallo-ottelun tuloksen todennäköisyydet ja sitten päättää, etten valitse suotuisaa tapahtumaa niin, että jopa sinun kaltaisesi ihminen voisi sen ymmärtää. Toki se oli turhaa, koska haluat vain valehdella,

"Mikä ismi aivoissasi nakertaa?"

Monikin. Kannatan monia oppeja ja ismejä.

Lue lisää

Höpsistä, enhän minäkään pakottanut suotuisten valintaa:

"Todennäköisyyksiä pitää aina ajatella suotuisten ja epäsuotuisten tapausten luokkien perusteella. Jos näin ei tehdä ... "

moloch_horridus kirjoitti:

"Outo kysymys. Jos kerran olet jo valinnut suotuisaksi tapaukseksesi luvun 4, silmäluku 5 on samanarvoinen muiden viiden epäsuotuisan tapauksen kanssa."

Aivan, jokaisen niistä todennäköisyys on 1/6.

"Arvaat siis oikein todennäköisyydellä 1/6 ja erehdyt todennäköisyydellä 5/6. Se, mikä silmäluku ei ole suotuisa, on aivan merkityksetöntä."

Kuten itse kerroit, voimme tietää tuloksen todennäköisyyden ilman, että valitsemme suotuisaa tapausta. Olit oikeassa, Muistako vielä?

Lue lisää

Kuten varmaan muistat, tarkensin kirjoittamaani eri tulosten/mahdollisuuksien esiintymistodennäköisyyksiksi, jotka ovat kirjoittamasi mukaiset, ilman suotuisan tapauksen valintaa. Edes arvontaa ei tarvitse niiden tietämiseksi suorittaa, pelkkä todennäköisyyslaskenta riittää.

Vasta kun valitaan suotuisa tapaus, arvonta on mielekäs ja välttämätön selvittämään osutaanko oikeaan vai ei . Syntyy reaalimaailman tapahtuma, veikkaus, jonka todennäköisyys saadaan suhteesta suotuisten tapausten ja kaikkien tapausten välillä. Vasta arvonnan/tapahtuman jälkeen syntyy tulos, ennen sitä puhuisin mieluusti vaikkapa eri mahdollisuuksista ja niiden esiintymistodennäköisyyksistä.

Koko kolikonheitto oli E:n esimerkissä täysin tarpeeton, koska suotuisaa tapausta ei valittu ennen sitä. Vastaavasti noppaesimerkissäsi silmäluku 5 on merkityksetön, kun olet jo veikannut numeroa 4.

Eiköhän viimein jätetä tämä asia, kun tuo ketjun nimikin on niin kelvoton ja väärä. Koko kysymys on ollut lähinnä kielellinen.

kvasi kirjoitti:

Höpsistä, enhän minäkään pakottanut suotuisten valintaa:

"Todennäköisyyksiä pitää aina ajatella suotuisten ja epäsuotuisten tapausten luokkien perusteella. Jos näin ei tehdä ... "

Lue lisää

"Höpsistä, enhän minäkään pakottanut suotuisten valintaa:

"Todennäköisyyksiä pitää aina ajatella suotuisten ja epäsuotuisten tapausten luokkien perusteella. Jos näin ei tehdä ... "

Laita vain loppukin valheestasi:

"Jos näin ei tehdä ja mikä tahansa tapaus käy, niin silloin todennäköisyys on koko ajan 1."

Tuloksen todennäköisyys kun ei riipu siitä, valitaanko se suotuisaksi tapaukseksi vai ei. Siksi sinä jouduit mm. valehtelemaan, että tuloksen 5 todennäköisyys nopanheitossa olisi 5/6 silloin kun suotuisaksi tapaukseksi valitaan 4. Haha, mitä kvasiroskaa.

moloch_horridus kirjoitti:

"Höpsistä, enhän minäkään pakottanut suotuisten valintaa:

"Todennäköisyyksiä pitää aina ajatella suotuisten ja epäsuotuisten tapausten luokkien perusteella. Jos näin ei tehdä ... "

Laita vain loppukin valheestasi:

"Jos näin ei tehdä ja mikä tahansa tapaus käy, niin silloin todennäköisyys on koko ajan 1."

Tuloksen todennäköisyys kun ei riipu siitä, valitaanko se suotuisaksi tapaukseksi vai ei. Siksi sinä jouduit mm. valehtelemaan, että tuloksen 5 todennäköisyys nopanheitossa olisi 5/6 silloin kun suotuisaksi tapaukseksi valitaan 4. Haha, mitä kvasiroskaa.

Lue lisää

Hulluksiko olet tullut?

JC kirjoitti:

Kuten varmaan muistat, tarkensin kirjoittamaani eri tulosten/mahdollisuuksien esiintymistodennäköisyyksiksi, jotka ovat kirjoittamasi mukaiset, ilman suotuisan tapauksen valintaa. Edes arvontaa ei tarvitse niiden tietämiseksi suorittaa, pelkkä todennäköisyyslaskenta riittää.

Vasta kun valitaan suotuisa tapaus, arvonta on mielekäs ja välttämätön selvittämään osutaanko oikeaan vai ei . Syntyy reaalimaailman tapahtuma, veikkaus, jonka todennäköisyys saadaan suhteesta suotuisten tapausten ja kaikkien tapausten välillä. Vasta arvonnan/tapahtuman jälkeen syntyy tulos, ennen sitä puhuisin mieluusti vaikkapa eri mahdollisuuksista ja niiden esiintymistodennäköisyyksistä.

Koko kolikonheitto oli E:n esimerkissä täysin tarpeeton, koska suotuisaa tapausta ei valittu ennen sitä. Vastaavasti noppaesimerkissäsi silmäluku 5 on merkityksetön, kun olet jo veikannut numeroa 4.

Eiköhän viimein jätetä tämä asia, kun tuo ketjun nimikin on niin kelvoton ja väärä. Koko kysymys on ollut lähinnä kielellinen.

Lue lisää

"Kuten varmaan muistat, tarkensin kirjoittamaani eri tulosten/mahdollisuuksien esiintymistodennäköisyyksiksi, jotka ovat kirjoittamasi mukaiset, ilman suotuisan tapauksen valintaa. Edes arvontaa ei tarvitse niiden tietämiseksi suorittaa, pelkkä todennäköisyyslaskenta riittää."

Juuri näin. Enqvistin esimerkissä juuri tuon rivin esiintymistodennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

"Vasta kun valitaan suotuisa tapaus, arvonta on mielekäs ja välttämätön selvittämään osutaanko oikeaan vai ei ."

Arvonta voidaan tehdä myös muista syistä, esim. jos halutaan saada satunnainen rivi.

"Syntyy reaalimaailman tapahtuma, veikkaus, jonka todennäköisyys saadaan suhteesta suotuisten tapausten ja kaikkien tapausten välillä."

Suotuisaa tapausta ei kuitenkaan tarvitse etukäteen määritellä.

"Vasta arvonnan/tapahtuman jälkeen syntyy tulos, ennen sitä puhuisin mieluusti vaikkapa eri mahdollisuuksista ja niiden esiintymistodennäköisyyksistä."

Käy mainiosti: Enqvistin esimerkissä toteutuu yksi rivi triljoonasta triljoonasta erilaisesta yhtä todennäköisestä mahdollisuudesta, joten sen esiintymistodennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

"Koko kolikonheitto oli E:n esimerkissä täysin tarpeeton, koska suotuisaa tapausta ei valittu ennen sitä."

Ei suinkaan. Esimerkkiä noudattamalla sai juuri tietyn rivin, joka poikkeaa kaikista muista mahdollisista riveistä, aivan kuten minä sain.

"Vastaavasti noppaesimerkissäsi silmäluku 5 on merkityksetön, kun olet jo veikannut numeroa 4."

Vaikka se ei ollut suotuisa tapaus, sen todennäköisyys oli silti 1/6 aivan kuten esimerkissä syntyvän rivin todennäköisyys oli yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

"Eiköhän viimein jätetä tämä asia, kun tuo ketjun nimikin on niin kelvoton ja väärä. Koko kysymys on ollut lähinnä kielellinen."

Minä jatkan tätä mielelläni, koska tällä on niin helppo osoittaa, että te kreationistit valehtelette aivan kaikesta, jopa siitä, että emme voisi ennen nopanheittoa tietää, mikä on eri tulosten todennäköisyys. Se osoittaa jokaiselle ihmiselle millaisia te olette.

kvasi kirjoitti:

Hulluksiko olet tullut?

"Hulluksiko olet tullut?"

En suinkaan. Tuossa yllä kirjoitat vastaukseksi kysymykseeni, että mikä on nopanheitossa tuloksen 5 todennäköisyys, kun suotuisaksi tapahtumaksi valitaan 4, näin:

"5/6"

Jos meistä jompikumpi on hullu, niin se en ole minä.

JC kirjoitti:

Kuten varmaan muistat, tarkensin kirjoittamaani eri tulosten/mahdollisuuksien esiintymistodennäköisyyksiksi, jotka ovat kirjoittamasi mukaiset, ilman suotuisan tapauksen valintaa. Edes arvontaa ei tarvitse niiden tietämiseksi suorittaa, pelkkä todennäköisyyslaskenta riittää.

Vasta kun valitaan suotuisa tapaus, arvonta on mielekäs ja välttämätön selvittämään osutaanko oikeaan vai ei . Syntyy reaalimaailman tapahtuma, veikkaus, jonka todennäköisyys saadaan suhteesta suotuisten tapausten ja kaikkien tapausten välillä. Vasta arvonnan/tapahtuman jälkeen syntyy tulos, ennen sitä puhuisin mieluusti vaikkapa eri mahdollisuuksista ja niiden esiintymistodennäköisyyksistä.

Koko kolikonheitto oli E:n esimerkissä täysin tarpeeton, koska suotuisaa tapausta ei valittu ennen sitä. Vastaavasti noppaesimerkissäsi silmäluku 5 on merkityksetön, kun olet jo veikannut numeroa 4.

Eiköhän viimein jätetä tämä asia, kun tuo ketjun nimikin on niin kelvoton ja väärä. Koko kysymys on ollut lähinnä kielellinen.

Lue lisää

Hyvä JC, hyvin ymmärrät todennäköisyyksiä.

kvasi kirjoitti:

Hyvä JC, hyvin ymmärrät todennäköisyyksiä.

"Hyvä JC, hyvin ymmärrät todennäköisyyksiä."

LOL. Urpo komppaa sokeaa.

moloch_horridus kirjoitti:

"Hulluksiko olet tullut?"

En suinkaan. Tuossa yllä kirjoitat vastaukseksi kysymykseeni, että mikä on nopanheitossa tuloksen 5 todennäköisyys, kun suotuisaksi tapahtumaksi valitaan 4, näin:

"5/6"

Jos meistä jompikumpi on hullu, niin se en ole minä.

Lue lisää

Suotuisten tapausten luokan todennäköisyys on 1/6 ja eäsuotuisten 1 - 1/6 = 5/6.

moloch_horridus kirjoitti:

"Hyvä JC, hyvin ymmärrät todennäköisyyksiä."

LOL. Urpo komppaa sokeaa.

JC kirjoittaa fiksusti ja asiallisesti. Ottaisit oppia hänestä.

kvasi kirjoitti:

Suotuisten tapausten luokan todennäköisyys on 1/6 ja eäsuotuisten 1 - 1/6 = 5/6.

"Suotuisten tapausten luokan todennäköisyys on 1/6 ja eäsuotuisten 1 - 1/6 = 5/6."

Ahaa. Tulos 5 on siis ainoa epäsuotuisa tapaus, kun sen todennäköisyys on 5/6 eli sama kuin kaikkien epäsuotuisien tapausten todennäköisyys. Mikä on tuloksen 2 todennäköisyys, kun suotuisaksi tulokseksi valitaan tulos 4?

kvasi kirjoitti:

JC kirjoittaa fiksusti ja asiallisesti. Ottaisit oppia hänestä.

"JC kirjoittaa fiksusti ja asiallisesti. Ottaisit oppia hänestä."

Se, että kirjoittaa näennäisen fiksusti ja asillisesti valheita ei ole mikään ylpeydenaihe ja en taatusti ota häneltä oppia.

moloch_horridus kirjoitti:

"Suotuisten tapausten luokan todennäköisyys on 1/6 ja eäsuotuisten 1 - 1/6 = 5/6."

Ahaa. Tulos 5 on siis ainoa epäsuotuisa tapaus, kun sen todennäköisyys on 5/6 eli sama kuin kaikkien epäsuotuisien tapausten todennäköisyys. Mikä on tuloksen 2 todennäköisyys, kun suotuisaksi tulokseksi valitaan tulos 4?

Lue lisää

Höh, itsehän valitsit suotuisaksi tapaukseksi ainoastaan luvun 4. Kaikki muut silmäluvut kuuluvat epäsuotuisten tapausten joukkoon ja tämän joukon todennäköisyys on 5/6.

moloch_horridus kirjoitti:

"JC kirjoittaa fiksusti ja asiallisesti. Ottaisit oppia hänestä."

Se, että kirjoittaa näennäisen fiksusti ja asillisesti valheita ei ole mikään ylpeydenaihe ja en taatusti ota häneltä oppia.

Lue lisää

Todennäköisyyksiä pitää aina ajatella suotuisten ja epäsuotuisten tapausten luokkien perusteella. Koska et noudata tätä ohjetta, niin olet ajautunut kiemurteluiden suohon, johon juutut aina pahemmin ja pahemmin.

kvasi kirjoitti:

JC kirjoittaa fiksusti ja asiallisesti. Ottaisit oppia hänestä.

"JC kirjoittaa fiksusti ja asiallisesti. Ottaisit oppia hänestä."

Ai kamelikuskien nuotiotarinoiden todesta ottaminen on fiksua tai itsensä ylentäminen maailman korkeimmaksi auktoriteetiksi on mielestäsi asiallista? Ei ihmekkään että joku sinua jo epäilikin yhdeksi Akin lukuisista persoonallisuuksista.

mdma kirjoitti:

"JC kirjoittaa fiksusti ja asiallisesti. Ottaisit oppia hänestä."

Ai kamelikuskien nuotiotarinoiden todesta ottaminen on fiksua tai itsensä ylentäminen maailman korkeimmaksi auktoriteetiksi on mielestäsi asiallista? Ei ihmekkään että joku sinua jo epäilikin yhdeksi Akin lukuisista persoonallisuuksista.

Lue lisää

Miten Aki liittyy tähän asiaan? Oliko tarkoituksesi vinoilla hänelle?

kvasi kirjoitti:

Höh, itsehän valitsit suotuisaksi tapaukseksi ainoastaan luvun 4. Kaikki muut silmäluvut kuuluvat epäsuotuisten tapausten joukkoon ja tämän joukon todennäköisyys on 5/6.

"Höh, itsehän valitsit suotuisaksi tapaukseksi ainoastaan luvun 4. Kaikki muut silmäluvut kuuluvat epäsuotuisten tapausten joukkoon ja tämän joukon todennäköisyys on 5/6."

Mikä on siis tuloksen 2 todennäköisyys, jos tuloksen 5 todennäköisyys on sinun mukaasi 5/6 silloin kun suotuisaksi tapaukseksi valitaan 4?

moloch_horridus kirjoitti:

"Höh, itsehän valitsit suotuisaksi tapaukseksi ainoastaan luvun 4. Kaikki muut silmäluvut kuuluvat epäsuotuisten tapausten joukkoon ja tämän joukon todennäköisyys on 5/6."

Mikä on siis tuloksen 2 todennäköisyys, jos tuloksen 5 todennäköisyys on sinun mukaasi 5/6 silloin kun suotuisaksi tapaukseksi valitaan 4?

Lue lisää

Todennäköisyyksiä pitää aina ajatella suotuisten ja epäsuotuisten tapausten luokkien perusteella. Koska et noudata tätä ohjetta, niin olet ajautunut kiemurteluiden suohon, johon juutut aina pahemmin ja pahemmin.

kvasi kirjoitti:

Todennäköisyyksiä pitää aina ajatella suotuisten ja epäsuotuisten tapausten luokkien perusteella. Koska et noudata tätä ohjetta, niin olet ajautunut kiemurteluiden suohon, johon juutut aina pahemmin ja pahemmin.

Lue lisää

"Todennäköisyyksiä pitää aina ajatella suotuisten ja epäsuotuisten tapausten luokkien perusteella."

Ei tarvitse. Suotuisaa tapausta ei ole mikään pakko valita. Tiedämme esim. että nopanheitossa jokaisen eri tuloksen todennäköisyydet ovat yhtäsuuria ilman että valitsemme yhtään niistä suotuisaksi tapaukseksi.

"Koska et noudata tätä ohjetta, niin olet ajautunut kiemurteluiden suohon, johon juutut aina pahemmin ja pahemmin."

Sinähän tässä kiemurtelet, kun valehtelet, että nopanheitossa tuloksen 5 todennäköisyys olisi 5/6. Se on valhe se.

kvasi kirjoitti:

Todennäköisyyksiä pitää aina ajatella suotuisten ja epäsuotuisten tapausten luokkien perusteella. Koska et noudata tätä ohjetta, niin olet ajautunut kiemurteluiden suohon, johon juutut aina pahemmin ja pahemmin.

Lue lisää

"Todennäköisyyksiä pitää aina ajatella suotuisten ja epäsuotuisten tapausten luokkien perusteella."

Ei tarvitse. Suotuisaa tapausta ei ole mikään pakko valita. Tiedämme esim. että nopanheitossa jokaisen eri tuloksen todennäköisyydet ovat yhtäsuuria ilman että valitsemme yhtään niistä suotuisaksi tapaukseksi.

"Koska et noudata tätä ohjetta, niin olet ajautunut kiemurteluiden suohon, johon juutut aina pahemmin ja pahemmin."

Sinähän tässä kiemurtelet, kun valehtelet, että nopanheitossa tuloksen 5 todennäköisyys olisi 5/6. Se on valhe se.

moloch_horridus kirjoitti:

"Todennäköisyyksiä pitää aina ajatella suotuisten ja epäsuotuisten tapausten luokkien perusteella."

Ei tarvitse. Suotuisaa tapausta ei ole mikään pakko valita. Tiedämme esim. että nopanheitossa jokaisen eri tuloksen todennäköisyydet ovat yhtäsuuria ilman että valitsemme yhtään niistä suotuisaksi tapaukseksi.

"Koska et noudata tätä ohjetta, niin olet ajautunut kiemurteluiden suohon, johon juutut aina pahemmin ja pahemmin."

Sinähän tässä kiemurtelet, kun valehtelet, että nopanheitossa tuloksen 5 todennäköisyys olisi 5/6. Se on valhe se.

Lue lisää

http://www02.oph.fi/etalukio/pitka_matematiikka/kurssi6/maa6_teoria3.html

"Otosavaruuden joukon niitä alkeistapauksia, joita tavoitellaan, nimitetään suotuisiksi tapauksiksi. Jos nopanheitossa haluttaisiin, että silmäluku on suurempi kuin 4, olisi suotuisten tapausten joukko {5,6}.

Todennäköisyyslaskennan perusongelmana on ratkaista, mikä on tietyn satunnaiskokeen suotuisan tapahtuman mahdollisuus."

kvasi kirjoitti:

http://www02.oph.fi/etalukio/pitka_matematiikka/kurssi6/maa6_teoria3.html

"Otosavaruuden joukon niitä alkeistapauksia, joita tavoitellaan, nimitetään suotuisiksi tapauksiksi. Jos nopanheitossa haluttaisiin, että silmäluku on suurempi kuin 4, olisi suotuisten tapausten joukko {5,6}.

Todennäköisyyslaskennan perusongelmana on ratkaista, mikä on tietyn satunnaiskokeen suotuisan tapahtuman mahdollisuus."

Lue lisää

Mikä on tuloksen 5 todennäköisyys nopanheitossa, jos suotuisaksi tapaukseksi valitaan 4?

moloch_horridus kirjoitti:

Mikä on tuloksen 5 todennäköisyys nopanheitossa, jos suotuisaksi tapaukseksi valitaan 4?

"Todennäköisyyslaskennan perusongelmana on ratkaista, mikä on tietyn satunnaiskokeen suotuisan tapahtuman mahdollisuus."

Jos haluat laskea mikä on luvun 5 todennäköisyys, niin silloin sinun pitää valita luku 5 suotuisaksi tapaukseksi. Muutoin sekoilet.

kvasi kirjoitti:

"Todennäköisyyslaskennan perusongelmana on ratkaista, mikä on tietyn satunnaiskokeen suotuisan tapahtuman mahdollisuus."

Jos haluat laskea mikä on luvun 5 todennäköisyys, niin silloin sinun pitää valita luku 5 suotuisaksi tapaukseksi. Muutoin sekoilet.

Lue lisää

"Jos haluat laskea mikä on luvun 5 todennäköisyys, niin silloin sinun pitää valita luku 5 suotuisaksi tapaukseksi. Muutoin sekoilet."

En sekoile. Koska nopassa on kuusi sivua, joista jokainen on yhtä todennäköinen, jokaisen niistä todennäköisyys on 1/6 eikä 5:n todennäköiswyys ole 5/6, kuten hätäpäissäsi valehtelit.

moloch_horridus kirjoitti:

"Jos haluat laskea mikä on luvun 5 todennäköisyys, niin silloin sinun pitää valita luku 5 suotuisaksi tapaukseksi. Muutoin sekoilet."

En sekoile. Koska nopassa on kuusi sivua, joista jokainen on yhtä todennäköinen, jokaisen niistä todennäköisyys on 1/6 eikä 5:n todennäköiswyys ole 5/6, kuten hätäpäissäsi valehtelit.

Lue lisää

Mitkä olivat suotuisat tapaukset?:

"Otosavaruuden joukon niitä alkeistapauksia, joita tavoitellaan, nimitetään suotuisiksi tapauksiksi. Jos nopanheitossa haluttaisiin, että silmäluku on suurempi kuin 4, olisi suotuisten tapausten joukko {5,6}. "

kvasi kirjoitti:

Mitkä olivat suotuisat tapaukset?:

"Otosavaruuden joukon niitä alkeistapauksia, joita tavoitellaan, nimitetään suotuisiksi tapauksiksi. Jos nopanheitossa haluttaisiin, että silmäluku on suurempi kuin 4, olisi suotuisten tapausten joukko {5,6}. "

Lue lisää

"Mitkä olivat suotuisat tapaukset?:

"Otosavaruuden joukon niitä alkeistapauksia, joita tavoitellaan, nimitetään suotuisiksi tapauksiksi. Jos nopanheitossa haluttaisiin, että silmäluku on suurempi kuin 4, olisi suotuisten tapausten joukko {5,6}. "

Minä kerroin esimerkissäni, että suotuisa tapaus on 4. Sinä valhtelit, että siinä tapauksessa tuloksen 5 todennäköisyys on 5/6. Toisaalta koska tiedämme, että tuloksen 4 todennäköisyys on 1/6, niin sinun mukaasi tuolla nopalla voi saada vaqin tuloksia 4 ja 5, joista 5 toistuu keskimäärin 5 kertaa kuudesta. Ja sinä kysyt muilta, että ovatko he hulluja. Buaahahahhaaaa.

moloch_horridus kirjoitti:

"Kuten varmaan muistat, tarkensin kirjoittamaani eri tulosten/mahdollisuuksien esiintymistodennäköisyyksiksi, jotka ovat kirjoittamasi mukaiset, ilman suotuisan tapauksen valintaa. Edes arvontaa ei tarvitse niiden tietämiseksi suorittaa, pelkkä todennäköisyyslaskenta riittää."

Juuri näin. Enqvistin esimerkissä juuri tuon rivin esiintymistodennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

"Vasta kun valitaan suotuisa tapaus, arvonta on mielekäs ja välttämätön selvittämään osutaanko oikeaan vai ei ."

Arvonta voidaan tehdä myös muista syistä, esim. jos halutaan saada satunnainen rivi.

"Syntyy reaalimaailman tapahtuma, veikkaus, jonka todennäköisyys saadaan suhteesta suotuisten tapausten ja kaikkien tapausten välillä."

Suotuisaa tapausta ei kuitenkaan tarvitse etukäteen määritellä.

"Vasta arvonnan/tapahtuman jälkeen syntyy tulos, ennen sitä puhuisin mieluusti vaikkapa eri mahdollisuuksista ja niiden esiintymistodennäköisyyksistä."

Käy mainiosti: Enqvistin esimerkissä toteutuu yksi rivi triljoonasta triljoonasta erilaisesta yhtä todennäköisestä mahdollisuudesta, joten sen esiintymistodennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

"Koko kolikonheitto oli E:n esimerkissä täysin tarpeeton, koska suotuisaa tapausta ei valittu ennen sitä."

Ei suinkaan. Esimerkkiä noudattamalla sai juuri tietyn rivin, joka poikkeaa kaikista muista mahdollisista riveistä, aivan kuten minä sain.

"Vastaavasti noppaesimerkissäsi silmäluku 5 on merkityksetön, kun olet jo veikannut numeroa 4."

Vaikka se ei ollut suotuisa tapaus, sen todennäköisyys oli silti 1/6 aivan kuten esimerkissä syntyvän rivin todennäköisyys oli yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

"Eiköhän viimein jätetä tämä asia, kun tuo ketjun nimikin on niin kelvoton ja väärä. Koko kysymys on ollut lähinnä kielellinen."

Minä jatkan tätä mielelläni, koska tällä on niin helppo osoittaa, että te kreationistit valehtelette aivan kaikesta, jopa siitä, että emme voisi ennen nopanheittoa tietää, mikä on eri tulosten todennäköisyys. Se osoittaa jokaiselle ihmiselle millaisia te olette.

Lue lisää

"Enqvistin esimerkissä juuri tuon rivin esiintymistodennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

E:n esimerkissä ei ollut riviä, jota voi kutsua sanoilla "juuri tuo rivi". Oli vain satunnainen rivi.

"Arvonta voidaan tehdä myös muista syistä, esim. jos halutaan saada satunnainen rivi."

Sinäpä sen sanoit. Näin tapahtui E:n esimerkissä.

"Suotuisaa tapausta ei kuitenkaan tarvitse etukäteen määritellä."

Arvonta on silloin tarpeeton, paitsi satunnaisriviä haluttaessa.

"Enqvistin esimerkissä toteutuu yksi rivi triljoonasta triljoonasta erilaisesta yhtä todennäköisestä mahdollisuudesta, joten sen esiintymistodennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

Ei. Yksi rivi toteutuu joka tapauksessa. Siis todennäköisyydellä 1.

"Ei suinkaan. Esimerkkiä noudattamalla sai juuri tietyn rivin, joka poikkeaa kaikista muista mahdollisista riveistä, aivan kuten minä sain."

Ei. tulos oli satunnainen rivi, joka ei muutu tietyksi riviksi sitä niin nimittämällä. Ensimmäinen arvottu satunnainen rivi on ainutlaatuinen varmasti.

"Vaikka se ei ollut suotuisa tapaus, sen todennäköisyys oli silti 1/6 aivan kuten esimerkissä syntyvän rivin todennäköisyys oli yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

Et osaa oikein päättää esimerkissäsi, onko luku 5 suotuisa tapaus. Joko veikkaat myös sitä tai sitten et. Molempia et voi tehdä. Jos se ei ollut suotuisa tapaus, arvonnassa sen todennäköisyyttä ei voi testata. Arvonta on koe, jota todennäköisyysmatematiikan on noudatettava.

Esimerkissä syntyvän rivin sisältö on satunnainen. Sen ylöskirjaus ei tee siitä tiettyä riviä.

moloch_horridus kirjoitti:

"Mitkä olivat suotuisat tapaukset?:

"Otosavaruuden joukon niitä alkeistapauksia, joita tavoitellaan, nimitetään suotuisiksi tapauksiksi. Jos nopanheitossa haluttaisiin, että silmäluku on suurempi kuin 4, olisi suotuisten tapausten joukko {5,6}. "

Minä kerroin esimerkissäni, että suotuisa tapaus on 4. Sinä valhtelit, että siinä tapauksessa tuloksen 5 todennäköisyys on 5/6. Toisaalta koska tiedämme, että tuloksen 4 todennäköisyys on 1/6, niin sinun mukaasi tuolla nopalla voi saada vaqin tuloksia 4 ja 5, joista 5 toistuu keskimäärin 5 kertaa kuudesta. Ja sinä kysyt muilta, että ovatko he hulluja. Buaahahahhaaaa.

Lue lisää

Et voi keskenkaiken muuttaa suotuisten tapauksten joukkoa luvusta 4 luvuksi 5.

JC kirjoitti:

"Enqvistin esimerkissä juuri tuon rivin esiintymistodennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

E:n esimerkissä ei ollut riviä, jota voi kutsua sanoilla "juuri tuo rivi". Oli vain satunnainen rivi.

"Arvonta voidaan tehdä myös muista syistä, esim. jos halutaan saada satunnainen rivi."

Sinäpä sen sanoit. Näin tapahtui E:n esimerkissä.

"Suotuisaa tapausta ei kuitenkaan tarvitse etukäteen määritellä."

Arvonta on silloin tarpeeton, paitsi satunnaisriviä haluttaessa.

"Enqvistin esimerkissä toteutuu yksi rivi triljoonasta triljoonasta erilaisesta yhtä todennäköisestä mahdollisuudesta, joten sen esiintymistodennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

Ei. Yksi rivi toteutuu joka tapauksessa. Siis todennäköisyydellä 1.

"Ei suinkaan. Esimerkkiä noudattamalla sai juuri tietyn rivin, joka poikkeaa kaikista muista mahdollisista riveistä, aivan kuten minä sain."

Ei. tulos oli satunnainen rivi, joka ei muutu tietyksi riviksi sitä niin nimittämällä. Ensimmäinen arvottu satunnainen rivi on ainutlaatuinen varmasti.

"Vaikka se ei ollut suotuisa tapaus, sen todennäköisyys oli silti 1/6 aivan kuten esimerkissä syntyvän rivin todennäköisyys oli yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

Et osaa oikein päättää esimerkissäsi, onko luku 5 suotuisa tapaus. Joko veikkaat myös sitä tai sitten et. Molempia et voi tehdä. Jos se ei ollut suotuisa tapaus, arvonnassa sen todennäköisyyttä ei voi testata. Arvonta on koe, jota todennäköisyysmatematiikan on noudatettava.

Esimerkissä syntyvän rivin sisältö on satunnainen. Sen ylöskirjaus ei tee siitä tiettyä riviä.

Lue lisää

"E:n esimerkissä ei ollut riviä, jota voi kutsua sanoilla "juuri tuo rivi". Oli vain satunnainen rivi."

Oli siinä. Kyseessä on juuri tuo rivi, joka toteutuu ohjeita noudattamalla.

"Sinäpä sen sanoit. Näin tapahtui E:n esimerkissä."

Juuri niin. Saamme ohjeita noudattamalla satunnaisen rivin, jonka syntytodennäköisyys oli yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

"Arvonta on silloin tarpeeton, paitsi satunnaisriviä haluttaessa."

Ja sellaisen saamme, kun noudatamme Enqvistin ohjeita.

"Ei. Yksi rivi toteutuu joka tapauksessa. Siis todennäköisyydellä 1."

Toki. Mutta et tasinnut lukea, mitä kirjoitin. Laitan sen uudestaan ja sano sitten mihin kohtaan sana ei sinulla viiittaa, koska itse en löydä kirjoittamastani virhettä:

"Enqvistin esimerkissä toteutuu yksi rivi triljoonasta triljoonasta erilaisesta yhtä todennäköisestä mahdollisuudesta, joten sen esiintymistodennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

"Ei. tulos oli satunnainen rivi, joka ei muutu tietyksi riviksi sitä niin nimittämällä."

Juu, kyllä se muuttuu, katsos kun puhumme juuri tuosta rivistä, joka saadaan ohjeita noudattamalla. Ei mistään muusta rivistä enää.

"Ensimmäinen arvottu satunnainen rivi on ainutlaatuinen varmasti."

Toki. Ja erittäin varmasti myöskin toinen rivi olisi.

"Et osaa oikein päättää esimerkissäsi, onko luku 5 suotuisa tapaus."

Osaan. Luku 4 on suotuisa tapaus, luku 5 ei ole.

"Joko veikkaat myös sitä tai sitten et."

En veikkaa sitä. Haluan vain tietää mikä sen todennäköisyys on. Se on tietysti helposti laskettavissa.

"Molempia et voi tehdä."

Enpä tietenkään ja siksi en valitse sitä suotuisaksi tapahtumaksi, koska minulla on jo sellainen.

"Jos se ei ollut suotuisa tapaus, arvonnassa sen todennäköisyyttä ei voi testata."

Tietenkin voi. Vaikkapa heittämällä noppaa lukuisia kertoja ja merkitsemällä tulokset muistiin. Helpompi tapa on tietysti se, että laskee nopan sivut ja katsoo, että luvun 5 todennäköoisyys on 1/6, koska nopassa on 6 sivua, jotka kaikki ovat yhtä todennäköisiä. Triviaalia matematiikkaa, joka sinunkin olisi helppo ymmärtää, jos et haluaisi valehdella kreationismisi takia lukijoillesi, ettei sen todennäköisyyttä muka voisi tietää.

"Arvonta on koe, jota todennäköisyysmatematiikan on noudatettava."

Voimme myös tietää helposti eri noppalukujen todennäköisyydet havainnoimalla ja tietämällä, että jokainen kuudesta mahdollisesta vaihtoehdosta on yhtä todennäköinen. Eikö tämä ole vielä pälkähtänyt päähäsi? Miten se on mahdollista?

kvasi kirjoitti:

Et voi keskenkaiken muuttaa suotuisten tapauksten joukkoa luvusta 4 luvuksi 5.

"Et voi keskenkaiken muuttaa suotuisten tapauksten joukkoa luvusta 4 luvuksi 5."

Read my lips: minä pidän esimerkissäni suotuisana tapauksena lukua 4 ankä ole sitä muuttanut missään vaiheessa.

moloch_horridus kirjoitti:

"Et voi keskenkaiken muuttaa suotuisten tapauksten joukkoa luvusta 4 luvuksi 5."

Read my lips: minä pidän esimerkissäni suotuisana tapauksena lukua 4 ankä ole sitä muuttanut missään vaiheessa.

Lue lisää

"Otosavaruuden joukon niitä alkeistapauksia, joita tavoitellaan, nimitetään suotuisiksi tapauksiksi."

Ensin sanot, että tavoittelet lukua 4 ja sitten yhtäkkiä tavoitteletkin lukua 5. Ei noin voi tehdä.

kvasi kirjoitti:

"Otosavaruuden joukon niitä alkeistapauksia, joita tavoitellaan, nimitetään suotuisiksi tapauksiksi."

Ensin sanot, että tavoittelet lukua 4 ja sitten yhtäkkiä tavoitteletkin lukua 5. Ei noin voi tehdä.

Lue lisää

"Ensin sanot, että tavoittelet lukua 4 ja sitten yhtäkkiä tavoitteletkin lukua 5."

En tavoittele lukua 5. Vaikka minä kerron sinulle suoraan, että en yritä saada lukua 5, sinä silti yrität väittää, että olisin sen valinnut kesken kaiken suotuisaksi tapaukseksi. En ole. Pysyn luvussa 4

"Ei noin voi tehdä."

Voisi, jos hauaisi. Mutta minä en niin tee, vaan pidän suotuisana tapahtumana lukua 4.

Joko olet muuten valmis luopumaan typerästä valheestasi, että luvun 5 todennäköisyys olisi 5/6, jos 4 valitaan nopanheitossa suotuisaksi tapaukseksi, vai vieläkö haluat nolata itseäsi enemmän ja osoittaa muillekin valehtelijan luonteenlaatusi?

kvasi kirjoitti:

Hyvä JC, hyvin ymmärrät todennäköisyyksiä.

Kiitos, selvästi ymmärrät asian oikean laidan. Tässä pitkässä keskustelussa ongelmat ovat olleet lähinnä kielellisiä, eivät matemaattisia.

moloch_horridus kirjoitti:

"Ensin sanot, että tavoittelet lukua 4 ja sitten yhtäkkiä tavoitteletkin lukua 5."

En tavoittele lukua 5. Vaikka minä kerron sinulle suoraan, että en yritä saada lukua 5, sinä silti yrität väittää, että olisin sen valinnut kesken kaiken suotuisaksi tapaukseksi. En ole. Pysyn luvussa 4

"Ei noin voi tehdä."

Voisi, jos hauaisi. Mutta minä en niin tee, vaan pidän suotuisana tapahtumana lukua 4.

Joko olet muuten valmis luopumaan typerästä valheestasi, että luvun 5 todennäköisyys olisi 5/6, jos 4 valitaan nopanheitossa suotuisaksi tapaukseksi, vai vieläkö haluat nolata itseäsi enemmän ja osoittaa muillekin valehtelijan luonteenlaatusi?

Lue lisää

Et ehkä huomannut, että olin ylempänä kirjoittanut, että todennäköisyyksiä pitää aina ajatella suotuisten ja epäsuotuisten tapausten luokkien perusteella. Juuri näinhän olen tehnytkin. Ristiriitainen, todennäköisyyslaskennan vastainen logiikkasi johtaa vain ristiriitoihin.

kvasi kirjoitti:

Et ehkä huomannut, että olin ylempänä kirjoittanut, että todennäköisyyksiä pitää aina ajatella suotuisten ja epäsuotuisten tapausten luokkien perusteella. Juuri näinhän olen tehnytkin. Ristiriitainen, todennäköisyyslaskennan vastainen logiikkasi johtaa vain ristiriitoihin.

Lue lisää

"Et ehkä huomannut, että olin ylempänä kirjoittanut, että todennäköisyyksiä pitää aina ajatella suotuisten ja epäsuotuisten tapausten luokkien perusteella."

Ei tarvitse.

"Juuri näinhän olen tehnytkin. Ristiriitainen, todennäköisyyslaskennan vastainen logiikkasi johtaa vain ristiriitoihin."

Sinähän tässä olet ristiriidassa kaiken järjen ja logiikan kanssa, kun esität, että nopanheitossa 5:n todennäköisyys olisi 5/6, jos 4 valitaan suotuisaksi tapahtumaksi. Kerropa vielä mikä on siinä tapauksessa 2:n todennäköisyys. Onko sekin 5/6? Etkö ole tullut ajatelleeksi, että noiden kaikkien nopan eri tulosten todennäköisyys voi olla yhteensä vain 1?

moloch_horridus kirjoitti:

"Et ehkä huomannut, että olin ylempänä kirjoittanut, että todennäköisyyksiä pitää aina ajatella suotuisten ja epäsuotuisten tapausten luokkien perusteella."

Ei tarvitse.

"Juuri näinhän olen tehnytkin. Ristiriitainen, todennäköisyyslaskennan vastainen logiikkasi johtaa vain ristiriitoihin."

Sinähän tässä olet ristiriidassa kaiken järjen ja logiikan kanssa, kun esität, että nopanheitossa 5:n todennäköisyys olisi 5/6, jos 4 valitaan suotuisaksi tapahtumaksi. Kerropa vielä mikä on siinä tapauksessa 2:n todennäköisyys. Onko sekin 5/6? Etkö ole tullut ajatelleeksi, että noiden kaikkien nopan eri tulosten todennäköisyys voi olla yhteensä vain 1?

Lue lisää

Jos ollaan kiinnostuneita vain luvusta 4, niin silloin kaikki muut luvut muodostavat yhden epäsuotuisten tapausten kokonaisuuden, jonka todennäköisyys on 5/6. Yhtä ja samaa mössöä.

kvasi kirjoitti:

Jos ollaan kiinnostuneita vain luvusta 4, niin silloin kaikki muut luvut muodostavat yhden epäsuotuisten tapausten kokonaisuuden, jonka todennäköisyys on 5/6. Yhtä ja samaa mössöä.

Lue lisää

"Jos ollaan kiinnostuneita vain luvusta 4, niin silloin kaikki muut luvut muodostavat yhden epäsuotuisten tapausten kokonaisuuden, jonka todennäköisyys on 5/6. Yhtä ja samaa mössöä."

Ehei. Jokaisella noista epäsuotuisista tapahtumista on myös oma todennäköisyytensä tapahtua. Ja se ei ole luvulle 5 5/6, niin kuin sinä valehtelet.

moloch_horridus kirjoitti:

"Jos ollaan kiinnostuneita vain luvusta 4, niin silloin kaikki muut luvut muodostavat yhden epäsuotuisten tapausten kokonaisuuden, jonka todennäköisyys on 5/6. Yhtä ja samaa mössöä."

Ehei. Jokaisella noista epäsuotuisista tapahtumista on myös oma todennäköisyytensä tapahtua. Ja se ei ole luvulle 5 5/6, niin kuin sinä valehtelet.

Lue lisää

Höpö höpö. Tajunnet väitteesi mielettömyyden, jos asettaisit suotuisten tapausten joukoksi vaikkapa {1,2,3}. Silloinhan ainoa mahdollinen todennäköisyys olisi 1/2. Miten sinun väitteessäsi suotuisten tapausten joukko vaikuttaa luvun 5 todennäköisyyteen?

kvasi kirjoitti:

Höpö höpö. Tajunnet väitteesi mielettömyyden, jos asettaisit suotuisten tapausten joukoksi vaikkapa {1,2,3}. Silloinhan ainoa mahdollinen todennäköisyys olisi 1/2. Miten sinun väitteessäsi suotuisten tapausten joukko vaikuttaa luvun 5 todennäköisyyteen?

Lue lisää

Olisitte nyt jossakin välissä katsoneet tämän:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/10568190#comment-55929300-view

Luokka on joukko, joka voidaan määritellä muutenkin kuin alkeistapausten luettelona.

kvasi kirjoitti:

Höpö höpö. Tajunnet väitteesi mielettömyyden, jos asettaisit suotuisten tapausten joukoksi vaikkapa {1,2,3}. Silloinhan ainoa mahdollinen todennäköisyys olisi 1/2. Miten sinun väitteessäsi suotuisten tapausten joukko vaikuttaa luvun 5 todennäköisyyteen?

Lue lisää

"Höpö höpö. Tajunnet väitteesi mielettömyyden, jos asettaisit suotuisten tapausten joukoksi vaikkapa {1,2,3}. Silloinhan ainoa mahdollinen todennäköisyys olisi 1/2."

Suotuisan tapahtuman todennäköisyys tuossa tapausksessa todellakin olisi 1/2. Silti edelleen luvun 5 todennäköisyys olisi 1/6. Vai luuletko, että se nyt olisi 1/2, niin kuin sinun "logiikkasi" voisi päätellä? Mieletöntä on edelleenkin vain sinun itsesi väitteet ja logiikka.

"Miten sinun väitteessäsi suotuisten tapausten joukko vaikuttaa luvun 5 todennäköisyyteen?"

Se ei vaikuta mitenkään. Suotuisan tapauksen valinta tai valitsematta jättäminen ei muuta alkeistapauksen todennäköisyyttä mitenkään. Nopanheitossa luvun 5 todennäköisyys on aina sama 1/6. Ei koskaan 5/6 niin kuin sinä valehtelet.

moloch_horridus kirjoitti:

"Höpö höpö. Tajunnet väitteesi mielettömyyden, jos asettaisit suotuisten tapausten joukoksi vaikkapa {1,2,3}. Silloinhan ainoa mahdollinen todennäköisyys olisi 1/2."

Suotuisan tapahtuman todennäköisyys tuossa tapausksessa todellakin olisi 1/2. Silti edelleen luvun 5 todennäköisyys olisi 1/6. Vai luuletko, että se nyt olisi 1/2, niin kuin sinun "logiikkasi" voisi päätellä? Mieletöntä on edelleenkin vain sinun itsesi väitteet ja logiikka.

"Miten sinun väitteessäsi suotuisten tapausten joukko vaikuttaa luvun 5 todennäköisyyteen?"

Se ei vaikuta mitenkään. Suotuisan tapauksen valinta tai valitsematta jättäminen ei muuta alkeistapauksen todennäköisyyttä mitenkään. Nopanheitossa luvun 5 todennäköisyys on aina sama 1/6. Ei koskaan 5/6 niin kuin sinä valehtelet.

Lue lisää

"Se ei vaikuta mitenkään. Suotuisan tapauksen valinta tai valitsematta jättäminen ei muuta alkeistapauksen todennäköisyyttä mitenkään. Nopanheitossa luvun 5 todennäköisyys on aina sama 1/6. Ei koskaan 5/6 niin kuin sinä valehtelet."

Nopanheitossa toteutuu aina yksi mahdollisuus kuudesta. Jos valintaa ei tehdä, eli mikä noppaluku tahansa kuudesta kelpaa, niin sen saannin todennäköisyys on 6/6 eli yksi. Jos valitaan vain yksi tietty silmäluku, niin sen saamisen todennäköisyys on 1/6. Muun, kuin tuon valitun yhden saannin todennäköisyys on 5/6.

alkeita kirjoitti:

"Se ei vaikuta mitenkään. Suotuisan tapauksen valinta tai valitsematta jättäminen ei muuta alkeistapauksen todennäköisyyttä mitenkään. Nopanheitossa luvun 5 todennäköisyys on aina sama 1/6. Ei koskaan 5/6 niin kuin sinä valehtelet."

Nopanheitossa toteutuu aina yksi mahdollisuus kuudesta. Jos valintaa ei tehdä, eli mikä noppaluku tahansa kuudesta kelpaa, niin sen saannin todennäköisyys on 6/6 eli yksi. Jos valitaan vain yksi tietty silmäluku, niin sen saamisen todennäköisyys on 1/6. Muun, kuin tuon valitun yhden saannin todennäköisyys on 5/6.

Lue lisää

"Nopanheitossa toteutuu aina yksi mahdollisuus kuudesta. Jos valintaa ei tehdä, eli mikä noppaluku tahansa kuudesta kelpaa, niin sen saannin todennäköisyys on 6/6 eli yksi. Jos valitaan vain yksi tietty silmäluku, niin sen saamisen todennäköisyys on 1/6. Muun, kuin tuon valitun yhden saannin todennäköisyys on 5/6."

Juuri näin. Ja tarkennukseksi vielä, että tuo muu joukko jakautuu 5 eri mahdollisuuteen, joista jokaisella on yhtä suuri todennäököisyys toteutua eli 5 x (1/6) = 5/6. Eikä niin kuin Kvasi valehtelee, että 5:n todennäköisyys tuollaisessa taauksessa, kun 4 valitaan suotuisaksi tapahtumaksi, olisi jo 5/6. Silloinhan muilla tuloksilla kuin 4 tai 5 ei olisi lainkaan mahdollisuutta toteutua, koska p(4) = 1/6 ja p(5) = 5/6 ja 1/5 5/6 = 1.

moloch_horridus kirjoitti:

"E:n esimerkissä ei ollut riviä, jota voi kutsua sanoilla "juuri tuo rivi". Oli vain satunnainen rivi."

Oli siinä. Kyseessä on juuri tuo rivi, joka toteutuu ohjeita noudattamalla.

"Sinäpä sen sanoit. Näin tapahtui E:n esimerkissä."

Juuri niin. Saamme ohjeita noudattamalla satunnaisen rivin, jonka syntytodennäköisyys oli yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

"Arvonta on silloin tarpeeton, paitsi satunnaisriviä haluttaessa."

Ja sellaisen saamme, kun noudatamme Enqvistin ohjeita.

"Ei. Yksi rivi toteutuu joka tapauksessa. Siis todennäköisyydellä 1."

Toki. Mutta et tasinnut lukea, mitä kirjoitin. Laitan sen uudestaan ja sano sitten mihin kohtaan sana ei sinulla viiittaa, koska itse en löydä kirjoittamastani virhettä:

"Enqvistin esimerkissä toteutuu yksi rivi triljoonasta triljoonasta erilaisesta yhtä todennäköisestä mahdollisuudesta, joten sen esiintymistodennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

"Ei. tulos oli satunnainen rivi, joka ei muutu tietyksi riviksi sitä niin nimittämällä."

Juu, kyllä se muuttuu, katsos kun puhumme juuri tuosta rivistä, joka saadaan ohjeita noudattamalla. Ei mistään muusta rivistä enää.

"Ensimmäinen arvottu satunnainen rivi on ainutlaatuinen varmasti."

Toki. Ja erittäin varmasti myöskin toinen rivi olisi.

"Et osaa oikein päättää esimerkissäsi, onko luku 5 suotuisa tapaus."

Osaan. Luku 4 on suotuisa tapaus, luku 5 ei ole.

"Joko veikkaat myös sitä tai sitten et."

En veikkaa sitä. Haluan vain tietää mikä sen todennäköisyys on. Se on tietysti helposti laskettavissa.

"Molempia et voi tehdä."

Enpä tietenkään ja siksi en valitse sitä suotuisaksi tapahtumaksi, koska minulla on jo sellainen.

"Jos se ei ollut suotuisa tapaus, arvonnassa sen todennäköisyyttä ei voi testata."

Tietenkin voi. Vaikkapa heittämällä noppaa lukuisia kertoja ja merkitsemällä tulokset muistiin. Helpompi tapa on tietysti se, että laskee nopan sivut ja katsoo, että luvun 5 todennäköoisyys on 1/6, koska nopassa on 6 sivua, jotka kaikki ovat yhtä todennäköisiä. Triviaalia matematiikkaa, joka sinunkin olisi helppo ymmärtää, jos et haluaisi valehdella kreationismisi takia lukijoillesi, ettei sen todennäköisyyttä muka voisi tietää.

"Arvonta on koe, jota todennäköisyysmatematiikan on noudatettava."

Voimme myös tietää helposti eri noppalukujen todennäköisyydet havainnoimalla ja tietämällä, että jokainen kuudesta mahdollisesta vaihtoehdosta on yhtä todennäköinen. Eikö tämä ole vielä pälkähtänyt päähäsi? Miten se on mahdollista?

Lue lisää

No niin. En jaksa enää ryhtyä korjaamaan yksityiskohtaisesti virheellisiä käsityksiäsi. Varmasti oppia on saatu käsitteiden satunnainen, tietty, suotuisa tapaus merkityksistä ja mahdollisuuksien ja tuloksien todennäköisyyksien määrittämisestä.

Auktoriteetit on kyseenalaistettava, jos heidän väitteensä ovat vääriä, olivatpa heidän oppiarvonsa miten korkeita tahansa. Tosin Enqvistin kolikkoesimerkissä on mahdollista, että kyse on vain pilasta. Silloin esimerkkiä ei tule ottaa tosissaan, kuten olemme tehneet. Kuitenkaan en huomannut luentovideossa minkäänlaista ironian sävyä, vaan E lateli "ihmeensä" syntymiseen johtavan esimerkkinsä vakavalla naamalla. Sanan ihme E kirjoitti kirjassaan kyllä lainausmerkkeihin, kuten muistamme.

Jatketaan siis toisten aiheiden parissa. Olen varma, että totuus tulee ilmi monesta muustakin kysymyksestä keskustelujen kautta, uskon ja järjen avulla.

Enqvist antaa arvotulle riville todennäköisyydeksi triljoonasosan triljoonasosan vaikka rivi syntyy 100% varmuudella. Rivin sisällöllä ei ole tässä mitään merkitystä, koska E ei määrittänyt tiettyä riviä ilman tietoa arvonnasta. Jokainen rivi kelpasi hänelle "juuri tuoksi riviksi". Siten:

P("juuri tuo rivi)=k/n=(triljoona trijoonaa)/(triljoona triljoonaa)=1

E esitti samalle asialle todennäköisyyden triljoonasosan triljoonasosa. Ja nimitti tulosta sanalla "ihme".

JC kirjoitti:

Enqvist antaa arvotulle riville todennäköisyydeksi triljoonasosan triljoonasosan vaikka rivi syntyy 100% varmuudella. Rivin sisällöllä ei ole tässä mitään merkitystä, koska E ei määrittänyt tiettyä riviä ilman tietoa arvonnasta. Jokainen rivi kelpasi hänelle "juuri tuoksi riviksi". Siten:

P("juuri tuo rivi)=k/n=(triljoona trijoonaa)/(triljoona triljoonaa)=1

E esitti samalle asialle todennäköisyyden triljoonasosan triljoonasosa. Ja nimitti tulosta sanalla "ihme".

Lue lisää

Kaiken lisäksi naurettavinta on että JC puhuu asiaa eri kantilta. Hän ei ymmärrä että oli se yhdistelmä mikä tahansa, juuri sen syntyneen yhdistelmäm todennäköisyys oli triljoonasosan triljoonasosa.

LaD kirjoitti:

Kaiken lisäksi naurettavinta on että JC puhuu asiaa eri kantilta. Hän ei ymmärrä että oli se yhdistelmä mikä tahansa, juuri sen syntyneen yhdistelmäm todennäköisyys oli triljoonasosan triljoonasosa.

Lue lisää

Olet hölmö.

JC kirjoitti:

Enqvist antaa arvotulle riville todennäköisyydeksi triljoonasosan triljoonasosan vaikka rivi syntyy 100% varmuudella. Rivin sisällöllä ei ole tässä mitään merkitystä, koska E ei määrittänyt tiettyä riviä ilman tietoa arvonnasta. Jokainen rivi kelpasi hänelle "juuri tuoksi riviksi". Siten:

P("juuri tuo rivi)=k/n=(triljoona trijoonaa)/(triljoona triljoonaa)=1

E esitti samalle asialle todennäköisyyden triljoonasosan triljoonasosa. Ja nimitti tulosta sanalla "ihme".

Lue lisää

Kerroit jossain viestissä olevasi "vanha teologi". Opetettiinko teologisessa tiedekunnassa muutakin kun käytetyn jeesuksen kaupustelua?

Ainakaan todennäköisyyslaskenta ei näytä kuuluneen oppiaineisiisi.

JC kirjoitti:

Enqvist antaa arvotulle riville todennäköisyydeksi triljoonasosan triljoonasosan vaikka rivi syntyy 100% varmuudella. Rivin sisällöllä ei ole tässä mitään merkitystä, koska E ei määrittänyt tiettyä riviä ilman tietoa arvonnasta. Jokainen rivi kelpasi hänelle "juuri tuoksi riviksi". Siten:

P("juuri tuo rivi)=k/n=(triljoona trijoonaa)/(triljoona triljoonaa)=1

E esitti samalle asialle todennäköisyyden triljoonasosan triljoonasosa. Ja nimitti tulosta sanalla "ihme".

Lue lisää

"Enqvist antaa arvotulle riville todennäköisyydeksi triljoonasosan triljoonasosan vaikka rivi syntyy 100% varmuudella. Rivin sisällöllä ei ole tässä mitään merkitystä, koska E ei määrittänyt tiettyä riviä ilman tietoa arvonnasta. Jokainen rivi kelpasi hänelle "juuri tuoksi riviksi". Siten:

P("juuri tuo rivi)=k/n=(triljoona trijoonaa)/(triljoona triljoonaa)=1

E esitti samalle asialle todennäköisyyden triljoonasosan triljoonasosa. Ja nimitti tulosta sanalla "ihme". "
Mutta mitäs jos se käyttikin euron kolikkoo, niin mikä se todennäköisyys silloin on?

Eli et siis komppaa häntä juuri missään asiassa. Hyvä päätös.

Aatami9 kirjoitti:

Eli et siis komppaa häntä juuri missään asiassa. Hyvä päätös.

:o

Toisin sanoen, et mihinkään JC:n aivopieruun. Terve asenne!

Olipa umpikierosti sanottu.:)

Minä komppaan ketä tahansa totuudenpuhujaa.
Osatotuuksien puhujia en komppaa.

RepeRuutikallo kirjoitti:

Olipa umpikierosti sanottu.:)

Minä komppaan ketä tahansa totuudenpuhujaa.
Osatotuuksien puhujia en komppaa.

Otitpa niskoillesi erottelutehtävän sieltä vaativammasta päästä.

"Minä komppaan ketä tahansa totuudenpuhujaa.
Osatotuuksien puhujia en komppaa."

Pilatuskaan ei tänään uskaltautunut moiseen.

Mistä te ylipäänsä olette oppineet sen, että jotakin samaa asiaa toistamalla, ja merkkaamalla asian aina samalla tavalla, voitaisiin jokin asia luoda? Mutta paljon on teilläkin vielä oppimatta, ja toivottavasti minäkään en sitä kaikkea vain tässä inkarnaatiossani itselleni ahnehdi, muuten on pitkä aika tuonelassa kuoleman jälkeen tiedossa....
Verratkaa ihmisen kehittämään kieleen... Solua siis varmasti katsoo aina jokin "jumala" tai "enkeli", joka osaa lukea geeninsä koodit, itse massaan ja materiaan pelkästään siihen solun ympärille sitä kaikkea ei ole voitu rakentaa....
Jumala voi katsoa näitä kolmiulotteisuuksiamme, omista ulottuvuuksistaan käsin mitä ja missä tahansa, ja ilman, että ihminen tietää, että häntä tarkkaillaan....
Eli eräät asiat, vaikeivat olisikaan massaa, voivat olla kuitenkin jollakin massan atomien kaltaisilla partikkeleilla muistiinpanto... Ei massalla sen vuoksi kaikkea informaatiota tallenneta, että sen havannointi on niin hidasta.... Jos pystytte edes kuvittelmaan, valo-objekteja, niin niiden ei voi välttämättä sanoa olevan "massaan" tallentuneita.....

Anteeksi 12,5 tavua, mutta siis oktaalisilla numeroilla 33,333 tavua on 2^100...

Jos tuon 2^100 kolikkoheittoa muuttaisi kirjaimiksi, vaikka 30 kpl kirjainta(yksi on esim. välilyönti), montako MERKKIÄ saamme?
X = log(2^100)/log(30) = 20,37950471 kpl
Eli 20 merkkiä
Siis pienen lauseen....
Se, että se sattuisi sellaiseksi kombinaatioksi, että merkeillä olisi järkevä sisältö, kuinka suuri SEN todennäköisyys on? No, listatkaa kaikki 20 merkin jonot ja suhteuttakaa tuoon 2^100 = 1,267506*10^30 ja kertokaa tulos 100% Todennäköisyys ei ole noin pieni, että siis järkevän lauseen sillä saisi!

Minun veikkaukseni, että noita järkeviä lause yhdistelmiä olisi biljoona 10^15 eli 10^15 jäisi käsittämättömäksi sian saksaksi, jossa esim. konsonantteja tai vokaaleja olisi yli kolme peräkkäin?
Jos yhtään kirjoitusvirhettä ei siis hyväksyttäisi?

Krevo kirjoitti:

Jos tuon 2^100 kolikkoheittoa muuttaisi kirjaimiksi, vaikka 30 kpl kirjainta(yksi on esim. välilyönti), montako MERKKIÄ saamme?
X = log(2^100)/log(30) = 20,37950471 kpl
Eli 20 merkkiä
Siis pienen lauseen....
Se, että se sattuisi sellaiseksi kombinaatioksi, että merkeillä olisi järkevä sisältö, kuinka suuri SEN todennäköisyys on? No, listatkaa kaikki 20 merkin jonot ja suhteuttakaa tuoon 2^100 = 1,267506*10^30 ja kertokaa tulos 100% Todennäköisyys ei ole noin pieni, että siis järkevän lauseen sillä saisi!

Minun veikkaukseni, että noita järkeviä lause yhdistelmiä olisi biljoona 10^15 eli 10^15 jäisi käsittämättömäksi sian saksaksi, jossa esim. konsonantteja tai vokaaleja olisi yli kolme peräkkäin?
Jos yhtään kirjoitusvirhettä ei siis hyväksyttäisi?

Lue lisää

Osaisitteko muuten muuttaa, tuota 2^100 lukemaa merkeiksi?
Vihje, rupekaa jakamaan tuolle välille sattunutta lukemaanne(0=>2^100) merkkien lukumäärällä ja ottakaa JAKOJÄÄNNÖS talteen....

Toistepäin siis toimii myös siten, että kerrotte aina 1. merkiksi saamanne lukeman merkkien lukumäärällä ja lisäätte sitten uuteen lukemaan uuden merkin järjestysnumeron, ja sitten taas kerrotte merkkien lukumäärällä tuon saamanne luvun ja jos haluatte lisää merkkejä taas lisätkää uuden merkin järjestyslukema... Niin kaikki asiat on maailmassa koodattu silloin, kun mitään ei mene hukkaan....