Ensiks: iso kiitos kaikista vastauksista

"itse näen asian siten että universumi on avaruudessa"

Olet sotkenut käsitteet. Avaruus on yhtä kuin tila. Ja kaikki tuntemamme tilat ovat välttämättömästi tämän maailmankaikkeutemme sisällä.

"Tämä ajattelu johtaa väkisinkin siihen että avaruudella ei ole loppua - ja jos sillä ei ole loppua silloin sillä ei ole alkuakaan"

Ajattelusi on virheellinen. Puolisuoralla ei ole loppua, mutta sillä on siitä huolimatta tarkoin määritelty alku. "Ei loppua" ei siis välttämättä implikoi "Ei alkua".

"Jos nyt on niin että avaruus on aina ollut"

Niin ei ole, avaruus on syntynyt big banin myötä.

"Todistettavasti on tässä avaruudessa on intelligensiaa"

Todistettavasti tässä maailmankaikkeudessa on älyllistä elämää. Avaruus vs. maailmankaikkeus tulikin jo käsiteltyä, ja intelligensia on sosiologinen/poliittinen käsite "älylliselle eliitille".

"Mutta -- jos ajattelemme että avaruus (ei maapallomme) on aina ollut -- (huimaava ajatus) - niin eikö ole loogista ajatella että se intellligensia on jo kauan sitten tavoittanut tason joka on paljon ihmisen intelligensiaa korkempi - sillä aikaahan on ollut periaatteessa ikuisuus .."

Ei ole loogista ajatella noin. Ja aikaa ei ole ollut ikuisuus, vaan noin 14 miljardia vuotta.

"mitä ateismi on - uskonpuutetta vai mitä ja huolimatta teidän hyvistä vastauksistanne en tullut paljoakaan viisaammaksi"

Ateismi on epäuskoa (uskon puutetta) (persoonallisiin) jumaliin. Ei sen enempää. Se ei ole oppi tai aate tai maailmankuva. Ateismi ei vastaa uskontoa filosofisella tasolla. Samaan tapaan kuin teismikään ei esimerkiksi kerro sitä, millaiseen (persoonalliseen) jumalaan joku uskoo. Teismi ei myöskään kerro, ovatko ihmiset syntisiä, onko ihmisillä sielua jne.

"Tämä on minun mielestäni loogista ajattelua"

Loogisuutta on monenlaista. Useimmiten sillä tarkoitetaan sitä, että se pitää sisällään tietyn logiikan lait (useimmiten predikaattilogiikka).

"Todistettavasti on tässä avaruudessa on intelligensiaa - eri tasoilla - toiset kehittyneet erittäin pitkälle toiset vain alkuun päässeet .. maapallolla ainakin .. "

Mitä on intelligenssia? No, sillä ei toisaalta ole väliä.

"Mutta -- jos ajattelemme että avaruus (ei maapallomme) on aina ollut -- (huimaava ajatus) - niin eikö ole loogista ajatella että se intellligensia on jo kauan sitten tavoittanut tason joka on paljon ihmisen intelligensiaa korkempi - sillä aikaahan on ollut periaatteessa ikuisuus .. "

Ei ole loogista, koska silloin pitäisi olettaa, että intelligenssia on myös ollut rajattomasti. Jos ajattelet asiaa matemaattisesti (ääretön on matemaattinen käsite), voidaan äärettömälle janalle piirtää piste, mutta tämän pisteen olemassaolo ei automaattisedti tarkoita, että janalla olisi olemassa isompi piste ja pisteiden määrä voi olla rajallinen.

"Minä vain mietiskelin ja ajattelin että jos aika on rajaton"

Mainitsemasi avaruuden rajattomuus ei tarkoita välttämättä sitä, että aika olisi rajaton. Mainitsemasi avaruus on nimittäin matemaattinen käsite, ei fysikaalinen suure, jollainen aika on.

"mutta ymmärrättekö logiikan"

Ymmärrän. Logiikkasi (predikaattilogiikan mukaisesti) voi olla validi (valid), mutta ei välttämättä eheä (sound), koska jätät monia mahdollisia alkuehtoja huomioimatta. Sisäinen logiikka voi siis toimia, mutta silti sillä ei ole mitään tekemistä päätelmäsi totuusarvon (todellisuuden) kanssa.

"kun kysyin että "Mihin ateisti uskoo" ..
Oli mukava saada niin asiallisia vastauksia - useimmilta - olen aina funtsinu että mitä ateismi on - uskonpuutetta vai mitä ja huolimatta teidän hyvistä vastauksistanne en tullut paljoakaan viisaammaksi - suoraan sanoen."

Ja sen takia ei kannata olla liian ennakkoluuloinen. Tai saattaa tulla pettymyksiä.

"Tämä ajattelu johtaa väkisinkin siihen että avaruudella ei ole loppua - ja jos sillä ei ole loppua silloin sillä ei ole alkuakaan, mikä taas johtaa siihen että se on aina ollut olemassa - ja siksi sitä ei voisi edes siirtää minnekään koska se jo on joka paikassa.."

Voihan myös olla, että se on aina ollut olemassa. Vain toisessa muodossa.

"Mutta -- jos ajattelemme että avaruus (ei maapallomme) on aina ollut -- (huimaava ajatus) - niin eikö ole loogista ajatella että se intellligensia on jo kauan sitten tavoittanut tason joka on paljon ihmisen intelligensiaa korkempi - sillä aikaahan on ollut periaatteessa ikuisuus ..

Voisko tätä intelligensiaa kutsua Jumalaksi? (Unohtakaa nyt kaikki hellarit ja muutkin kuolemattomat sielut ja helvetin tulet ) ."

Riippuu mitä taas inteligensialla tarkoitamme. Jos löydämme itseämme alykkäämmän rodun joka osaa vaikkapa siirtyä toiseen ulottuvuuteen tekeekö se heistä jumalia?

Vähän sama kuin näet ikkunanpesijän kerrostalon seinällä. Tekeekö se hänestä jumalan kun hän osaa kiivetä korkeammalle ja näkee korkealta enemmän asioita kuin sinä?

"Minä vain mietiskelin ja ajattelin että jos aika on rajaton - niin sillä ei tosiasiassa ole mitään merkitystä jos elämä epäonnistuu vaikka sitten mijjaardeja kertoja."

Elämällä ja universumin olemassaololla ei ole mitään korkeampaa pointtia olla olemassa.. Se vain on.

"Ihminen on todistus että se on mahdollista (tämä keskustelu foorumi on todistus) - (ok ihminen ei nyt ole kovin viisdas :) mutta ymmärrättekö logiikan?"

Ihmisen olemassaolo on aika heikko todiste korkeamman älyn olemassaolosta. Voihan se toki olla. Mutta miten taas todistaa se kriittisesti.

Avaruus voidaan määrittää kahdella tapaa. Jos käytetään termiä universumi on se ja avaruus sama asia. Jos otetaan tilanne jossa universumeja on monta on silloin tilanteena multiversumi jossa avaruus tarkoittaa pääasiassa oman universumimme sisäistä tilaa mutta voi myös tarkoittaa joissain tapauksissa koko multiversumia, yleensä täsmentäjiä käytetään ilmaisemaan mistä puhutaan.

Logiikkasi on sinänsä oikein että jos avaruus ja sen ulkopuolinen määritetään samaksi asiaksi niin silloin tosissaankaan loppua ei ole. Käytännön kannalta määritelmän muodostaminen tällä tavalla tosin ei ole järkevää. Maailmankaikkeuden ulkopuolista ei kutsuta avaruudeksi ihan vain sen vuoksi että tila puuttuu. Tila on avaruuden ominaisuus ja sitä ei ole sen ulkopuolella, siksi ei ole järkevää kutsua avaruuden ulkopuoleista avaruudeksi.

Ja siksipä loppu logiikan ketjustasi on pielessä kun se perustuu asioihin jotka eivät vain yksinkertaisesti ole totta.

Ja avaruus on ollut aina olemassa. Aina on määritelmällisesti "kaikkina aikoina" ja koska myös aika alkoi alkuräjähdyksessä on avaruus ollut olemassa kaikkina aikoina eli aina. Ja kysymys mitä oli ennen, on loogisesti mahdoton koska jotta voisi olla sellainen kuin "ennen" täytyisi olla aikaa mutta kun aika kerta lähti käyntiin alkuräjähdyksessä ei ollut aikaa ennen sitä. Eli universumilla oli alku, alkuräjähdys, ja se on ollut aina olemassa.

Maailmankaikkeudesta ja älykkyydestä sen verran että on täysin mahdollista että johonkin päin maailmankaikkeutta on tosissaan kehittynyt ihmistä ylivertaisempaa älykkyyttä. Jumalaksi tuota älykkyyttä ei tosin voi kutsua koska jumala ei määritelmänsä mukaan ole osa maailmankaikkeuttamme.

Ja vaikka aika olisi kuinka rajaton niin universumin kesto siinä ei ole. Kaikki leviää koko ajan, olet varmaan kuullut tilan laajenemisesta. Tämä johtaa lopulta siihen että kaikki galaksit ovat niin kaukana toisistaan että havaittaviin jää vain tämä linnunratamme. Jossain vaiheessa linnunradankin kaikki tähdet ovat kuluttaneet materiaalinsa loppuun ja vain sammuvat, silloin ei enää elämällä ole mahdollisuuksia.

Pohdit tuota asiaa vähän samalla tavalla kuin lapset. Kun jotain tapahtuu, pitää olla joku, joka sen on tehnyt.

Mietipä vaikka tätä kotiplaneettaamme. Oletko sitä mieltä, että joku liikuttaa mannerlaattoja saaden aikaan vuorijonoja, maanjäristyksiä, tsunameja?

Mutta voi hyvä ihminen - eihän tuossa ole mitään Luomisesta .. Taidat olla juuttunut jonkinlaiseen kierteeseen sinäkin ..

Siinä kirjoitettiin "intelligensiasta" ja intelligensian mahdollisuudesta kehittyä ..

Tämä ketjussa riehuva hä===)?= Multinikki Helluntalaislutka voisi mennä Junaan käännyttämään ihmisiä!

Juokse vain junan eteen puskasta Raamattu kainalossa, ja kohta ateistikin näkee uskovaisen sanan valuvan luokseen. Ikkkunasta ja ovista... punaisena mössönä

kun juna ei ehdi jarruttaa

Matematiikassa äärettömyydellä voi olla alkupiste. Tästä esimerkkinä kaikki luonnoliseen lukusarjaan N kuuluvat luvut. 1:stä alkava lukusarjalla on alku, mutta ei loppua. Samalla tavoim minä ajattelisin ajan kulun universumissa: sillä on ollut mahdollinen alku, mutta lopusta ei ole tietoa.

Inteligenssin ongelmana on liiallinen spekulatiivisuus. Vaativa malli (inteligenssi) vaatii vaativan selityksen (miten syntyi, miten kehittyi, miten on olemassa, jne) ja Ockhamin partaveitsen mukaisesti on turha olettaa ylimääräisiä olentoja. Jos universumia voi tarkastella ilman, että Jumalaa tarvitsee olettaa, on Hänen olettamisensa yhdentekevää.

Universumissa vaikuttaa termodynamiikan lait: ikiliikkujaa ei voi tehdä ja kaikki kulkee kohti entropiaa. Vaikka aika olisikin rajaton Universumi ei voi palautua alkutilaansa. Entropia tekee sen mahdottomaksi. PAITSI jos oletamme olennon joka kykenee toimimaan termodynamiikkaa vastaan (ähä ähä).

...entä jos unohdettaisiin vain ylimääräinen spekulaatio ja mennään sillä tiedolla mitä meillä on? Saat siten jatkossakin uskoa mihin tahdot ilman suurempia tuskia.