Ydinvoima tehoton päästövähentäjänä

Ydinvoiman käytön perusteluna khk-päästöjen vähentäminen on enemmänkin hirtehishuumoria kuin mihinkään faktoihin perustuvaa tietoa. Tehottomuuteen näen kolme pääsyytä:

A) epäluotettava
B) kallis
C) kiihdyttää talouskasvua -> lisää päästöjä

A) Ydinvoiman epäluotettavuus

Raakana esimerkkinä lähivuosien pari tapahtumaa Japanista

1) Maailman suurimman ydinvoimalan (7 reaktoria, n. 8GW) seisottaminen maanjäristyksen jälkeen turvallisuussyistä noin kahden vuoden ajan. Koska Japanissa ei oltu rakennettu uusiutuvia energioita, khk-päästöt kasvoivat tuona aikana (tarkkoja arvoja en muista).

2) Fukushiman ydinkatastrofi 2011 Japanissa pysäytti maan ydinvoimalat (54 reaktoria) lähes täydellisesti. Juuri tällä hetkellä ne kaikki on pysäytetty. Koska Japanissa ei ole rakennettu uusiutuvia energioita, Japanin khk-päästöt kasvavat ydinkatastrofin vuoksi tämän arvion mukaan noin 15%:
http://www.thehindu.com/todays-paper/tp-in-school/article3391750.ece

Ydinvoiman varaan ei energianhuoltoa ole turvallista jättää, ja Japanin ydinsähkön n. 33% osuus oli selvästi liian suuri.


B) Ydinvoiman kalleus (etenkin kohda A huomioiden)

Ympäristöjärjestö Greenpeace referoi IEAn energiaskenaariota:

"Sen lisäksi konservatiivisen IEA:n vasta julkaistu energiaskenaario tuo esiin tosiasian, ettei ydinvoimaa tarvita ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Se osoittaa, että ydinvoiman osuus maailman energiantuotannosta olisi alle kymmenen prosenttia, vaikka olemassa oleva ydinvoimakapasiteetti nelinkertaistettaisiin vuoteen 2050 mennessä. Tämä vähentäisi ilmastopäästöjä vähemmän kuin neljä prosenttia. Sama rahamäärä puhtaaseen uusiutuvaan energiaan, kuten tuuli- ja aurinkoenergiaan, investoituna saisi aikaan paljon suuremman vaikutuksen ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi."
http://www.greenpeace.org/finland/fi/ajankohtaista/blogi/ydinvoimaa-ei-tarvita/blog/33908/

Tiivistäen: ydinvoiman 4-kertaistaminen 2050 mennessä
-> osuus energiantuotannosta jäisi alle 10%
-> ilmastopäästöt vähenisi alle 4%

IEA itse muotoilee asian näin:

" In line with the IEA’s ETP 2010 BLUE Map scenario for a 50% cut in energy-related carbon dioxide (CO2) emissions, this roadmap targets nuclear capacity of 1 200 GW by 2050, providing around 24% of global electricity (up from 370 GW providing 14% of electricity at present).
This would make nuclear power the single largest source of electricity at that time, and hence a major contributor to the “decarbonisation” of electricity supply."
http://www.iea.org/Textbase/npsum/nuclear_roadmapsum.pdf

eli keskittyy pelkän sähköntuotannon osuuden muutoksen vaikutukseen, koska niin se possu näyttää pinkimmältä. Siinäkin muuten tulee vastaan ydinvoiman tehottomuus CO2-päästöjen vähentämisenä, näin:

- kun ydinvoimala tuottaa sähköä 1000MW teholla, siihen tarvitaan lämmöntuottoa 3000MW teholla
- ylimääräinen 2000MW on hukkatehoa, jolla Suomessa lämmitetään Itämerta (edesauttamaan Itämeren rehevöitymistä)
- ydinvoimalan lähialueiden lämmitys kuitenkin tapahtuu yleensä fossiilisia energioita polttamalla --> CO2-päästöt kasvaa
- seuraava pienellä varauksella, koska en ole seurannut tämän asian kehittymistä: CHP-laitos (ydinvoimalan lauhdevoimalatyypin sijasta) lähialueen lämmön ja sähkön tuottajana aiheuttaisi n. puolta pienemmät CO2-päästöt, mutta ne eivät ole kannattavia sähköntuottajina ydinvoimalan läheisyyden vuoksi
- - ydinkaukolämmöstä on jo avattu keskusteluketju: http://keskustelu.suomi24.fi/node/10574786


C) Ydinvoima kiihdyttää khk-päästöjen kasvua

Tuo on oikeastaan talousideologien esiintuoma: energiankulutuksen ja talouskasvun on yhteys. Talouskasvu kasvattaa CO2-päästöjä. Kun ydinvoimala kaupallistettiin 1950-luvun loppupuolella, ilmakehän CO2-pitoisuus kääntyi erittäin jyrkkään kasvuun, ja se suunta on säilynyt näihin päiviin asti - vain lamakaudet ovat aiheuttaneet pieniä notkahduksia päästöjen kasvuvauhdissa.

Ydinvoiman rakentaminen edellyttää vahvaa talouskasvua. Ydinvoiman, kuten minkä tahansa liian halvan energian, käyttö kiihdyttää talouskasvua. Kuitenkin lamakaudet ovat parhaita ilmanpuhdistajia.
24206
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 24

Vanhimmat
  • Aloittaja

    Reipas yritys, mutta kuuluu aiheen "Suomen sähköntuotantomuotojen osuuksien kehittyminen" alle, koska mitään muutahan siinä ei esitetä, kun kaikki huulenheitto jätetään pois.

    Perehdy syvällisemmin viestini viimeisen kappaleen sisältöön:

    "Ydinvoiman rakentaminen edellyttää vahvaa talouskasvua. Ydinvoiman, kuten minkä tahansa liian halvan energian, käyttö kiihdyttää talouskasvua. Kuitenkin lamakaudet ovat parhaita ilmanpuhdistajia. "

    Laitan kohta parempia tilastoja sinulle esimerkiksi siitä, mistä oikein on kysymys.

    Äänestä

Aloittaja

Ilmakehän muutoksia ydinvoiman kaupallistamisen (1959) jälkeen

1) Ilmakehän CO2-pitoisuus
http://ilmasto.org/media/perusteet/hiilidioksidi.jpg
- erittäin jyrkkä päästöjen kasvu juuri n. 1960-luvun alussa (pienempi kuva)

2) Ilmakehän lämpeneminen
- lämpeneminen kiihtyi aluksi ehkä hitaammin, ja voimakkaammin n. 1970 alkaen
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/a/a4/Global_Warming_Predictions-fi.png

Ihan selvä on, ettei ydinvoima tuota ole yksinään saanut aikaan. Yhtä varmaa on, että ei se ole myöskään auttanut khk-päästöjen vähentämisessä - nehän kasvaa koko ajan!

Muistakaa: talouskasvu kiihdyttää päästöjen kasvua. Tuosta oravanpyörästä pitää päässä eroon. Se ei onnistu ydinvoimaa lisäämällä.

Äänestä
  • Viestisi kohdat 1 ja 2,
    oikean selitys ei tietenkään ole ydinvoimaloiden kaupallistaminen vaan television maailman laajuinen kaupallistaminen.
    Televisioiden nopeasti lisääntynyt käyttö lisäsi sähkön kulutusta ja sitä kautta myös CO2-päästöjä ilmakehään.
    Samalla televisiovastaanottimet kehittivät paljon hukkalämpöä, mikä näkyi ilmakehän lämpenemisenä.

    Esimerkki ydinvoimasta CO2-päästöjen pienentäjänä sähköntuotannossa;
    - tuulisähkömaa Tanska, CO2-päästöt n. 300 g / kWh
    - ydinvoimamaa Suomi CO2-päästöt n, 200 g / kWh

    Äänestä

  • 20,01 kirjoitti:

    Viestisi kohdat 1 ja 2,
    oikean selitys ei tietenkään ole ydinvoimaloiden kaupallistaminen vaan television maailman laajuinen kaupallistaminen.
    Televisioiden nopeasti lisääntynyt käyttö lisäsi sähkön kulutusta ja sitä kautta myös CO2-päästöjä ilmakehään.
    Samalla televisiovastaanottimet kehittivät paljon hukkalämpöä, mikä näkyi ilmakehän lämpenemisenä.

    Esimerkki ydinvoimasta CO2-päästöjen pienentäjänä sähköntuotannossa;
    - tuulisähkömaa Tanska, CO2-päästöt n. 300 g / kWh
    - ydinvoimamaa Suomi CO2-päästöt n, 200 g / kWh

    Tanskan tuulimyllyfloppi on jo paljastunut muillekin.Miksi aina kehutaan jotain ylenmääräisesti,eikä kerrota todellista totuutta.Tuulivoima voi olla vain täydentävänä tuotantomuotona epäluotettavuutensa vuoksi.Kyllä kaikki vähänkään asioista perillä olevat sen tietävätkin,mutta osa ei halua myöntää sitä.

    Äänestä

  • 20,01 kirjoitti:

    Viestisi kohdat 1 ja 2,
    oikean selitys ei tietenkään ole ydinvoimaloiden kaupallistaminen vaan television maailman laajuinen kaupallistaminen.
    Televisioiden nopeasti lisääntynyt käyttö lisäsi sähkön kulutusta ja sitä kautta myös CO2-päästöjä ilmakehään.
    Samalla televisiovastaanottimet kehittivät paljon hukkalämpöä, mikä näkyi ilmakehän lämpenemisenä.

    Esimerkki ydinvoimasta CO2-päästöjen pienentäjänä sähköntuotannossa;
    - tuulisähkömaa Tanska, CO2-päästöt n. 300 g / kWh
    - ydinvoimamaa Suomi CO2-päästöt n, 200 g / kWh

    Kodinkoneiden ja viihde-elektroniikan tuotteiden valmistus tosiaan kiihtyi 1960-luvulla, kun energian hinta oli alhaalla. Samoin kiihtyi mm. autojen valmistus ja erilainen rakennustoiminta. Kaikki nuo ovat merkittäviä päästölähteitä liikenteen lisäksi, joka sekin pyörii halvan, tuetun energian avulla.

    Äänestä

  • Hakusanalla "Ydinvoima puolitti Suomen sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt" löytyy netistä Kaj Luukon kirjoitus helmikuulta 2010. Kirjoitukseen liittyy kuva, joka esittää Suomen hiilidioksidipäästöjen kehitystä viime vuosikymmenillä. Luukko arvioi lopuksi, että ydinvoima olisi suhteessa neljä kertaa tehokkaampi CO2-päästöjen vähentäjä kuin tuulivoima.


    Vastaaja kirjoitti :"Ihan selvä on, ettei ydinvoima tuota ole yksinään saanut aikaan. Yhtä varmaa on, että ei se ole myöskään auttanut khk-päästöjen vähentämisessä - nehän kasvaa koko ajan! "


    Kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä kasvaa todellakin varsin kovaa vauhtia, mutta turha siitä on ydinvoimaa syyttää. Ydinvoimahan kuitenkin tuottaa vain vajaan seitsemäsosan maailman sähköstä ja kokonaisenergiasta ydinvoiman osuus on vain alle puolet tuosta seitsemäsosasta. Sekä kokonaisenergian että sähkön kulutus kasvaa maailmassa kovaa vauhtia, joskin länsimaissa kokonaisenergian kulutus on useissa maissa kääntynyt laskuun - kuten Suomessakin. Kehittyvissä maissa ylivoimaisesti suurin tekijä sekä sähkön että lämmön tuottamisessa ovat fossiiliset polttoaineet.

    Jos vertaamme fossiilisia polttoaineita hyödyntävää teollisuutta ja ydinvoimateollisuutta kokojen osalta, niin edellinen on hypermarket ja jälkimmäinen nakkikioski. En syyttäisi tuota nakkikoskia khk-kaasujen kasvavasta määrästä.


    Vastaaja :"Muistakaa: talouskasvu kiihdyttää päästöjen kasvua. Tuosta oravanpyörästä pitää päässä eroon. Se ei onnistu ydinvoimaa lisäämällä."


    Tarkoittaako tuo, että vastustat talouskasvua sinänsä ? Jos Suomessa siirrytään pysyvään nollakasvuun, niin suurtyöttömyys tulee tänne jäädäkseen.

    Talouskasvu ei mieleistäni välttämättä lisää päästöjen kasvua. Satsaamalla clean tech-teknologiaan moni asia tulisi mahdolliseksi. Varsinaisen kerskakulutusyhteiskunnan loppu on mielestäni jo näkyvissä.

    Äänestä

  • Aloittaja

    20,01 kirjoitti:

    Viestisi kohdat 1 ja 2,
    oikean selitys ei tietenkään ole ydinvoimaloiden kaupallistaminen vaan television maailman laajuinen kaupallistaminen.
    Televisioiden nopeasti lisääntynyt käyttö lisäsi sähkön kulutusta ja sitä kautta myös CO2-päästöjä ilmakehään.
    Samalla televisiovastaanottimet kehittivät paljon hukkalämpöä, mikä näkyi ilmakehän lämpenemisenä.

    Esimerkki ydinvoimasta CO2-päästöjen pienentäjänä sähköntuotannossa;
    - tuulisähkömaa Tanska, CO2-päästöt n. 300 g / kWh
    - ydinvoimamaa Suomi CO2-päästöt n, 200 g / kWh

    Ydinvoiman tulo käynnisti ehkä kilpajuoksun.energiantuotannossa

    En ole varma, mutta voin hyvin kuvitella, että samalla kun ydinvoima kaupallistettiin, käynnistyi muiden energiantuotantomuotojen kilpajuoksu tulevaa halpaa energia vastaan. Kilpajuoksuun kuului energiantuotantolaitosten, varsinkin fossiilissten, määrällinen lisääminen ja hintakilpailu. Perustelen tuota ajatustani sillä, että niin voimakas päästöjen kasvu samalla hetkellä kuin ydinvoima kaupalllisetettiin, ei ole mitenkään voinut tapahtua pelkästään saastuttaavaa tuotantoa (teräs, alumiini, rakentaminen jne.) lisäämällä.

    Äänestä

  • UPDATE_5836427 kirjoitti:

    Ydinvoiman tulo käynnisti ehkä kilpajuoksun.energiantuotannossa

    En ole varma, mutta voin hyvin kuvitella, että samalla kun ydinvoima kaupallistettiin, käynnistyi muiden energiantuotantomuotojen kilpajuoksu tulevaa halpaa energia vastaan. Kilpajuoksuun kuului energiantuotantolaitosten, varsinkin fossiilissten, määrällinen lisääminen ja hintakilpailu. Perustelen tuota ajatustani sillä, että niin voimakas päästöjen kasvu samalla hetkellä kuin ydinvoima kaupalllisetettiin, ei ole mitenkään voinut tapahtua pelkästään saastuttaavaa tuotantoa (teräs, alumiini, rakentaminen jne.) lisäämällä.

    Ei taida nimimerkki vastaaja paljonkaan hahmottaa tilannetta esim. 40 vuotta sitten. Saksassa vaikkapa Ruhrin teollisuusalueen yllä olivat valtavat savupilvet. Samoin Lontoossa oli tuo kuuluisa smog. Eli kyllähän energiaa käytettiin, mutta se oli hajakuormitusta, jota ei tilastoitu. Vähän kuin Pekingissä vielä viitisen vuotta sitten. Vähitellen sähköprosessit korvasivat aiempia saastuttavia hiilipohjaisia prosesseja.

    Äänestä

  • Aloittaja

    Amazing kirjoitti:

    Ei taida nimimerkki vastaaja paljonkaan hahmottaa tilannetta esim. 40 vuotta sitten. Saksassa vaikkapa Ruhrin teollisuusalueen yllä olivat valtavat savupilvet. Samoin Lontoossa oli tuo kuuluisa smog. Eli kyllähän energiaa käytettiin, mutta se oli hajakuormitusta, jota ei tilastoitu. Vähän kuin Pekingissä vielä viitisen vuotta sitten. Vähitellen sähköprosessit korvasivat aiempia saastuttavia hiilipohjaisia prosesseja.

    Ydinvoiman kaupallistamisen aikoihin alkanut erittäin jyrkkä ilmakehän CO2-pitoisuuden kasvu tuskin on sattumaa. On mahdollista, että se olisi tapahtunut ilmankin ydinvoiman tuloa, mutta ei se todennäköiseltä tunnu. Ydinvoima kun tarvitsi hiilivoimaloita silloinkin, niinkuin tarvitsee vieläkin.

    Saastuttavan teollisen toiminnan kasvun ydinvoiman tulon myötä näen pääsyynä ilmakehän CO2-pitoisuuden jyrkkään kasvuun silloin. Lisääntynyt fossiilisten energioiden käytön on täytynyt olla osallisena päästöjen kasvussa.

    Olihan ihan teollisen kauden alkuaikoina tehtaiden hiilivoimalat jopa ilman piippua. Piiput rakennettiin vasta kun ihmisillä oli hengitysvaikeuksia. Ja niitä korotettiin aina vaan, kun luultiin, että niin se ilma puhdistuu. Arvaa, oliko silloin mellevää olla hiilivoimatehtailija - kuten nyt ydinvoimalan johtaja.

    Äänestä

  • UPDATE_5836427 kirjoitti:

    Ydinvoiman tulo käynnisti ehkä kilpajuoksun.energiantuotannossa

    En ole varma, mutta voin hyvin kuvitella, että samalla kun ydinvoima kaupallistettiin, käynnistyi muiden energiantuotantomuotojen kilpajuoksu tulevaa halpaa energia vastaan. Kilpajuoksuun kuului energiantuotantolaitosten, varsinkin fossiilissten, määrällinen lisääminen ja hintakilpailu. Perustelen tuota ajatustani sillä, että niin voimakas päästöjen kasvu samalla hetkellä kuin ydinvoima kaupalllisetettiin, ei ole mitenkään voinut tapahtua pelkästään saastuttaavaa tuotantoa (teräs, alumiini, rakentaminen jne.) lisäämällä.

    Vastaaja kirjoitti aloitusviestissään:"Ydinvoiman käytön perusteluna khk-päästöjen vähentäminen on enemmänkin hirtehishuumoria kuin mihinkään faktoihin perustuvaa tietoa. Tehottomuuteen näen kolme pääsyytä:

    A) epäluotettava
    B) kallis
    C) kiihdyttää talouskasvua -> lisää päästöjä"


    Tässä Vastaaja siis väittää, että ydinvoima on kallista.


    Tussa ylhäällä olevassa viestissään Vastaaja kirjoittaa :"En ole varma, mutta voin hyvin kuvitella, että samalla kun ydinvoima kaupallistettiin, käynnistyi muiden energiantuotantomuotojen kilpajuoksu tulevaa halpaa energia vastaan."


    Tässä Vastaaja kertoo, että ydinvoimalla tuotettu energia olisikin halpaa. Jompikumpi näistä kahdesta väitteestä on tosi, mutteivät ne molemmat voi olla samaan aikaan tosia.

    Jos vertaamme ydinvoiman omakustannushintaa (22 euroa / MWh vanhoila lydinvoialoilla ja 35 - 40 euroa / MWh uusimmilla ydinvoimaloilla kuten OL3:lla) muihin sähkön tuotantotapoihin, niin ydinvoima on sangen edullista. Ja kun päästökauppa on tullut mukaan kuvaan, niin ydinvoiman edullisuus suhteessa hiilen polttoon on kasvanut. Hiilellä ja turpeen poltolla on kosolti ikäviä terveysvaikutuksia ja kaikki fossiiliset polttoaineet kiihdyttävät kasvihuoneilmiötä.

    TVO on laskenut, että Suomen nykyisten ydinvoimaloiden hiilidioksidipäästöjä vähentävä vaikutus olisi noin 20 miljoonaa tonnia vuodessa. Jos laskemme OL3:n, OL4:n ja Fennovoiman tulevien ydinvoimaloiden hiilidioksidipäästöjä vähentävän vaikutuksen koko niiden 60:n vuoden toiminta-ajalta, niin päädymme hieman reaktoreiden tehosta riippuen noin 1.6 - 2.0:n miljardin tonnin suhteelliseen päästöjen vähenemiseen. Tämä siis verrattuna siihen tilanteeseen, että kaikki tuo noiden kolmen suuren ydinvoimalan tuottama sähkö olisikin saatu aikaan fossiilisilla polttoaineilla.

    Äänestä

Tuo sun logiikkasi on vähän kuin hölmöläisen puukuorman tekoa. Ensin hän teki liian ison kuorman, jota hevonen ei jaksanut vetää. Sitten hän poisti puita kuormasta yksitellen todeten: "jos et sinä tuota jaksa vetää, et sinä jaksa tuotakaan". Lopulta hän tuli kotiin tyhjän reen kanssa. Ilmastomuutoksen suhteenkin voimme poistaa yksitellen keinoja: ydinvoima, tuulivoima, aurinkovoima, aaltoenergia...koska niiden osuus näyttää aika pieneltä. Oikea tapa on nähdä, että joki syntyy puroista.

Äänestä
  • Kun kerran pätevät ja viralliset tahot ydinvoimaa puhtaampana CO2 päästöjen suhteen verrattuna fossiilisiin,niin miksi jotkut harrastelijat yrittävät kyseenalaistaa sen?

    Äänestä

  • Kiistämätön tosiasia on, että talouskasvulla ja päästöjen määrällä on kutakuinkin suora yhteys. Päästökauppa on yksi yritys sen yhteyden katkaisemiseksi.

    Äänestä

  • BKT kirjoitti:

    Kiistämätön tosiasia on, että talouskasvulla ja päästöjen määrällä on kutakuinkin suora yhteys. Päästökauppa on yksi yritys sen yhteyden katkaisemiseksi.

    Kyllähän se taouskasvu on nykyään ykkösasia, jota poliitikot janoavat. Kreikassa, Espanjassa, Ranskassa, Suomessa... Nuo päästöt ovat aika toissijaisia, ennen kuin EUn talous tulee kuntoon.

    Äänestä

  • Aloittaja

    Amazing kirjoitti:

    Kyllähän se taouskasvu on nykyään ykkösasia, jota poliitikot janoavat. Kreikassa, Espanjassa, Ranskassa, Suomessa... Nuo päästöt ovat aika toissijaisia, ennen kuin EUn talous tulee kuntoon.

    Valitettavasti olet oikeassa. Olen kuitenkin aina uskonut, että ihminen pakon edessä keksii keinon, jolla talouskasvuun saadaan mukaan myös luonnon varallisuus ja sen resurssien käyttö, sekä ympäristön hyvinvointi. Se on sitten eri asia, onko silloin enää aikaa korjata tehtyjä virheitä..

    Äänestä

  • Kyllä vain kirjoitti:

    Kun kerran pätevät ja viralliset tahot ydinvoimaa puhtaampana CO2 päästöjen suhteen verrattuna fossiilisiin,niin miksi jotkut harrastelijat yrittävät kyseenalaistaa sen?

    Pelkkää politiikkaa.

    Äänestä

Aloittaja

Ydinvoiman kalleus suuri este. Yksinkertainen laskutehtävä.

"Sama rahamäärä puhtaaseen uusiutuvaan energiaan, kuten tuuli- ja aurinkoenergiaan, investoituna saisi aikaan paljon suuremman vaikutuksen ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi."

Noin siksi, että useimmilla valtioilla ei ole minkäänlaiisia taloudellisia mahdollisuuksia ydinvoimaan, ydinvoiman muiden ikävien puolien aiheuttamista esteistä puhumattakaan (ydinvoima iienee ainoa sähköntuotantomuoto, jonka rakentamisesta ollaan YK:n turvallisuus neuvostossa huolissaan!)

Avausviestissä mainitun IEAn skenaarion Greenpeace on purkanut selkeämmäksi:

"Ydinvoima ja ilmastonmuutos
marraskuu 12, 2010

Vaikka maailmaan rakennettaisiin kansainvälisen atomienergiajärjestö tavoitteiden mukaisesti 500 uutta ydinreaktoria vuoteen 2030 mennessä, ilmastonmuutosta kiihdyttävät päästöt alenisivat vain 3-4 prosentilla. "
http://www.greenpeace.org/finland/fi/kampanjat/ydinvoima/Ongelmat/Ydinvoima-ja-ilmastonmuutos/

Tuo on päivättu 2010, joten IAEAN tavoite oli silloin 20 vuoden päässä. 20 vuodessa kun pykää 500 uutta ydinreaktoria kasaan, se tekisi keskimäärin noin 25 reaktoria /vuosi, mikä olisi sama määrä kuin ydinvoiman hulluimpina vuosina /1/, ja silti

* päästöt vähenisi 500 uuden ydinvoimalan ansiosta vain 3-4% *

(laskuissa on varmaan laskettu tuona aikana suljettavat ydinvoimalat)

Nyt simppeli laskutehtävä: kun 500 uutta ydinvoimalaa 20 vuodessa vähentää päästöjä 4%, paljonko ydinvoimaloita pitää rakentaa samassa ajassa, että päästöt vähenee vaikkapa vain 10%? Paljonko ne maksaisi? Millä loput tarvittavat päästöt tehdään, kun rahat on vähissä?


/1/ http://pris.iaea.org/Public/WorldStatistics/OperationalByAge.aspx

(Kuva saattaa näköjään tulla eri kuin on linkattu. Oikean kuvan saat näin:

- http://pris.iaea.org/Public/WorldStatistics/OperationalReactorsByCountry.aspx
- klikkaa vasemmalta valikosta "Reactors by Age"
- kuvan otsikossa tulee lukea "Operational Reactors by Age"

Äänestä
  • Nyt simppeli laskutehtävä: Nuo 500 uutta ydinvoimalaa voisi korvata runsaalla miljoonalla tuulivoimalalla. Jos ne rakennettaisiin riviin 300 metrin välein, kuinkahan monta kertaa ketju menisi maapallon ympäri päiväntasaajan kohdalla? Kahdeksan kertaa. Entä jos tavoiteltaisiin 10 % päästövähennystä? 20 kertaa tuulimyllyjä päiväntasaajan ympäri. Mitähän kaikki maksaisi?

    Äänestä

Aloittaja

Paitsi tehoton, ydinvoima on myös hengenvaarallinen päästövähentäjä.

Siitä enemmän keskustelussa "Ilmastonmuutos uhkaa ydin- ja hiilivoimaloita",
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10697824

Äänestä
Aloittaja

Lisäys kohtaan B) kallis.

Ydinvoima aiheuttaa suuria CO2-päästöjä myös kalleudellaan: koska monilla mailla ei ole varaa hankkia sitä, he joutuvat käyttämään muita energialähteitä. Ja koska ydinvoima on estänyt, ja estää edelleen, uusiutuvien, puhtaiden energioiden kehittymisen kilpailukykyisiksi, energiavaje korvataan yleensä fossiilislla energioilla, jotka tuottaa CO2-päästöjä.

Ydinvoima on kallis kuluttajalle, mutta koska se saa runsaat tuet ja piilotuet valtioilta, se on halpa omistajille. Energiatuista keskustelu: "Tukiaisenergiaa",
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10507931

Äänestä
  • Liikakansoitus joillakin alueilla tuhoaa luontoa ja aiheuttaa sotia ja kahakoita.Palstan säännöt kieltävät suorasukaisen tekstin,mutta tv-uutisissahan tuon päivittäin näkee.

    Äänestä

  • Aloittaja

    Romahtanut jo. kirjoitti:

    Liikakansoitus joillakin alueilla tuhoaa luontoa ja aiheuttaa sotia ja kahakoita.Palstan säännöt kieltävät suorasukaisen tekstin,mutta tv-uutisissahan tuon päivittäin näkee.

    Liiallinen kulutus. Energian tuhlaus. Energian oikea hinta.

    Väestön liikakasvu lisää maapallon resurssien kulutusta. Ylenpalttinen kulutus on ympäristöongelmiemme syy. Merkittävä tekijä älyttömän suuren kulutuksen mahdollistamisessa on liian halpa energia. Suomen ydinvoimalat työntävät Itämereen lämpöä n. 5.5GW teholla (tupasti sen, millä ne tuottavat sähköä!), eikä noin suuri tuhlaus ja Itämeren rehevöittämisen edistämnen olisi mitenkään mahdollista, ellei energia olisi aivan liian halpaa.

    Joskus olen yrittänyt udella täällä, mikä olisi oikea hinta energialle - ei ole ollut järin suurta innostusta keskustell siitä. Itse näen, että energian oikean hinnan määrää luonto, ja siksikin olisi käytettävä luonnon omia energialähteitä.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


UPDATE_5836427 kirjoitti:

Ydinvoiman käytön perusteluna khk-päästöjen vähentäminen on enemmänkin hirtehishuumoria kuin mihinkään faktoihin perustuvaa tietoa. Tehottomuuteen näen kolme pääsyytä:

A) epäluotettava
B) kallis
C) kiihdyttää talouskasvua -> lisää päästöjä

A) Ydinvoiman epäluotettavuus

Raakana esimerkkinä lähivuosien pari tapahtumaa Japanista

1) Maailman suurimman ydinvoimalan (7 reaktoria, n. 8GW) seisottaminen maanjäristyksen jälkeen turvallisuussyistä noin kahden vuoden ajan. Koska Japanissa ei oltu rakennettu uusiutuvia energioita, khk-päästöt kasvoivat tuona aikana (tarkkoja arvoja en muista).

2) Fukushiman ydinkatastrofi 2011 Japanissa pysäytti maan ydinvoimalat (54 reaktoria) lähes täydellisesti. Juuri tällä hetkellä ne kaikki on pysäytetty. Koska Japanissa ei ole rakennettu uusiutuvia energioita, Japanin khk-päästöt kasvavat ydinkatastrofin vuoksi tämän arvion mukaan noin 15%:
http://www.thehindu.com/todays-paper/tp-in-school/article3391750.ece

Ydinvoiman varaan ei energianhuoltoa ole turvallista jättää, ja Japanin ydinsähkön n. 33% osuus oli selvästi liian suuri.


B) Ydinvoiman kalleus (etenkin kohda A huomioiden)

Ympäristöjärjestö Greenpeace referoi IEAn energiaskenaariota:

"Sen lisäksi konservatiivisen IEA:n vasta julkaistu energiaskenaario tuo esiin tosiasian, ettei ydinvoimaa tarvita ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Se osoittaa, että ydinvoiman osuus maailman energiantuotannosta olisi alle kymmenen prosenttia, vaikka olemassa oleva ydinvoimakapasiteetti nelinkertaistettaisiin vuoteen 2050 mennessä. Tämä vähentäisi ilmastopäästöjä vähemmän kuin neljä prosenttia. Sama rahamäärä puhtaaseen uusiutuvaan energiaan, kuten tuuli- ja aurinkoenergiaan, investoituna saisi aikaan paljon suuremman vaikutuksen ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi."
http://www.greenpeace.org/finland/fi/ajankohtaista/blogi/ydinvoimaa-ei-tarvita/blog/33908/

Tiivistäen: ydinvoiman 4-kertaistaminen 2050 mennessä
-> osuus energiantuotannosta jäisi alle 10%
-> ilmastopäästöt vähenisi alle 4%

IEA itse muotoilee asian näin:

" In line with the IEA’s ETP 2010 BLUE Map scenario for a 50% cut in energy-related carbon dioxide (CO2) emissions, this roadmap targets nuclear capacity of 1 200 GW by 2050, providing around 24% of global electricity (up from 370 GW providing 14% of electricity at present).
This would make nuclear power the single largest source of electricity at that time, and hence a major contributor to the “decarbonisation” of electricity supply."
http://www.iea.org/Textbase/npsum/nuclear_roadmapsum.pdf

eli keskittyy pelkän sähköntuotannon osuuden muutoksen vaikutukseen, koska niin se possu näyttää pinkimmältä. Siinäkin muuten tulee vastaan ydinvoiman tehottomuus CO2-päästöjen vähentämisenä, näin:

- kun ydinvoimala tuottaa sähköä 1000MW teholla, siihen tarvitaan lämmöntuottoa 3000MW teholla
- ylimääräinen 2000MW on hukkatehoa, jolla Suomessa lämmitetään Itämerta (edesauttamaan Itämeren rehevöitymistä)
- ydinvoimalan lähialueiden lämmitys kuitenkin tapahtuu yleensä fossiilisia energioita polttamalla --> CO2-päästöt kasvaa
- seuraava pienellä varauksella, koska en ole seurannut tämän asian kehittymistä: CHP-laitos (ydinvoimalan lauhdevoimalatyypin sijasta) lähialueen lämmön ja sähkön tuottajana aiheuttaisi n. puolta pienemmät CO2-päästöt, mutta ne eivät ole kannattavia sähköntuottajina ydinvoimalan läheisyyden vuoksi
- - ydinkaukolämmöstä on jo avattu keskusteluketju: http://keskustelu.suomi24.fi/node/10574786


C) Ydinvoima kiihdyttää khk-päästöjen kasvua

Tuo on oikeastaan talousideologien esiintuoma: energiankulutuksen ja talouskasvun on yhteys. Talouskasvu kasvattaa CO2-päästöjä. Kun ydinvoimala kaupallistettiin 1950-luvun loppupuolella, ilmakehän CO2-pitoisuus kääntyi erittäin jyrkkään kasvuun, ja se suunta on säilynyt näihin päiviin asti - vain lamakaudet ovat aiheuttaneet pieniä notkahduksia päästöjen kasvuvauhdissa.

Ydinvoiman rakentaminen edellyttää vahvaa talouskasvua. Ydinvoiman, kuten minkä tahansa liian halvan energian, käyttö kiihdyttää talouskasvua. Kuitenkin lamakaudet ovat parhaita ilmanpuhdistajia.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu