Koko maan tasapuolinen kehittäminen

Ehdotuksesi voivat olla sinänsä hyviä, mutta ne tähtäävät lähes pelkästään kotimarkkinoiden tarpeisiin ja sillä lailla ei pitkälle pötkitä.

Kepu on ajanut puupohjaista uusiutuvaa energiaa (risupaketti). Tässäkin heti perään nousi kysymys tukien antamisesta. Tämä risuilla lämmittäminen kuin ei vaan tahdo olla kovin kannattavaa. Lisäksi energiyhtiöt ovat halukkaita hakemaan nämkin risut rajan takaa idästä, kun kotimainen raaka-aine on liian kallista.

Maatalous on kaulaansa myöten tuettu elinkeinoala, jonka varaan ei todellakaan voi nykypäivänä paljoa panna, vaikka USAn monikansallinen elintarviketeollisuus olisi kuinka epäeettistä. Eettisiäkin vaihtoehtoja löytyy ja ne ovat reilun kaupan periaatteella tuotava ruoka kehitysmaista.

Puurakentamisesta on puhuttu paljon ja pientaloistamme valtaosa rakennetaan puusta. Ainakin Honkarakenne on yrittäny viedä taloja myös ulkomaille. Miksikään suureksi vientituotteeksi tämä ei ole kehittynyt. Kerrostalojen rakentamisesta puu ei ole ollut kovin suosittua, koska betonielementeistä rakentaminen lienee taloudellisesti kannattavampaa ja yksinkertaista. Pientaloissa melkein kaikki muu paitsi takka ja kiuas voivatkin sitten olla puupohjaisia.

Suomen talouden suuri noste tuli Nokian myötä. Meille syntyi uusi teknologiateollisuuden ala ja samalla esim. konepajateollisuutta uudenaikaistettiin. Teknologia on tullut joka paikkaan avuksi. Nyt kaivataan uusia innovaatioita, joista peliteollisuus on yksi, mutta johon en kyllä itse jaksa uskoa minään suurena menestystarinana. Ympäristöteknologiset sovellutukset voisivat olla eräs mahdollisuus.

Ei meillä ole asetettu mitään esteitä sille, että yritystoiminta levittäytyisi koko maahan. Esteenä ovat yritysten toimintaedellytykset. Missään päin maailmaa vähänkään suuremmat yritykset eivät sijoittaudu mihinkään tuppukyliin. Keskittämisessä nähdään niin paljon etuja, että yritysjohtajien ajatusmaailmassa kaikki muut vaihtoehdot ovat poissuljettuja. Tämä tosiasia pitäisi vain tunnistaa ja tunnustaa.

Mielipidepankki kirjoitti:

Ehdotuksesi voivat olla sinänsä hyviä, mutta ne tähtäävät lähes pelkästään kotimarkkinoiden tarpeisiin ja sillä lailla ei pitkälle pötkitä.

Kepu on ajanut puupohjaista uusiutuvaa energiaa (risupaketti). Tässäkin heti perään nousi kysymys tukien antamisesta. Tämä risuilla lämmittäminen kuin ei vaan tahdo olla kovin kannattavaa. Lisäksi energiyhtiöt ovat halukkaita hakemaan nämkin risut rajan takaa idästä, kun kotimainen raaka-aine on liian kallista.

Maatalous on kaulaansa myöten tuettu elinkeinoala, jonka varaan ei todellakaan voi nykypäivänä paljoa panna, vaikka USAn monikansallinen elintarviketeollisuus olisi kuinka epäeettistä. Eettisiäkin vaihtoehtoja löytyy ja ne ovat reilun kaupan periaatteella tuotava ruoka kehitysmaista.

Puurakentamisesta on puhuttu paljon ja pientaloistamme valtaosa rakennetaan puusta. Ainakin Honkarakenne on yrittäny viedä taloja myös ulkomaille. Miksikään suureksi vientituotteeksi tämä ei ole kehittynyt. Kerrostalojen rakentamisesta puu ei ole ollut kovin suosittua, koska betonielementeistä rakentaminen lienee taloudellisesti kannattavampaa ja yksinkertaista. Pientaloissa melkein kaikki muu paitsi takka ja kiuas voivatkin sitten olla puupohjaisia.

Suomen talouden suuri noste tuli Nokian myötä. Meille syntyi uusi teknologiateollisuuden ala ja samalla esim. konepajateollisuutta uudenaikaistettiin. Teknologia on tullut joka paikkaan avuksi. Nyt kaivataan uusia innovaatioita, joista peliteollisuus on yksi, mutta johon en kyllä itse jaksa uskoa minään suurena menestystarinana. Ympäristöteknologiset sovellutukset voisivat olla eräs mahdollisuus.

Ei meillä ole asetettu mitään esteitä sille, että yritystoiminta levittäytyisi koko maahan. Esteenä ovat yritysten toimintaedellytykset. Missään päin maailmaa vähänkään suuremmat yritykset eivät sijoittaudu mihinkään tuppukyliin. Keskittämisessä nähdään niin paljon etuja, että yritysjohtajien ajatusmaailmassa kaikki muut vaihtoehdot ovat poissuljettuja. Tämä tosiasia pitäisi vain tunnistaa ja tunnustaa.

Lue lisää

Leikitkö yksinkertaista tahallasi vai onko se synnynnäistä?

Puupohjaisella uusiutuvalla energialla ei todellakaan tarkoiteta risupaketteja, vaan synteesikaasu- tai muulla menetelmällä tuotettavia biodieseleitä yms. Palmuöljyllä tuotettu biodiesel alkaa olla eettisesti ja ekologisesti niin suuri riski, että sen käyttö tulee auttamatta vähenemään, jolloin kotimainen puu alkaakin olla kilpailukykyinen. Vientimarkkinaa riittää kyllä. Ja onhan sekin melkoinen etu jos tuontiöljyä pystytään korvaamaan markkinaehtoisesti.

Puukerrostalojen tekeminen on taloudellisesti kilpailukykyistä, mutta rakentamissäädökset estävät yli 3 kerroksisten talojen tekemisen puusta. Säädöstä lievennettiin pari vuotta sitten niin, että korkeammatkin rakennukset oavt mahdollisia, mutta edellyttävät massiiviset palosuojakset (esim kaikenkattava sprinklaus).

Honkarakenteen liikevaihdosta noin 60% tuli vuonna 2011 viennistä. Ei se kovin huono osuus ole. Monella muulla maaseudun puunjalostajalla on toki vielä korkeammat vientiosuudet, jopa sillä maankuuluksi tulleella Teuvo Hakkaraisen Hakawoodilla yli 80 %. Kyllä puurakentamisella ja puutuotteilla on siis vientimahdollisuuksiakin.

Reilunkaupan periaatteilla ei edes Suomen elintarvikehuoltoa pystytä hoitamaan, saati laajemmin läntisen maailman. Kotimaista tuotantoa tullaan tarvitsemaan sit enemmän mitä paremmin kuluttajilla on todellista tietoa tuontiruuan todellisista tuotanto-olosuhteista. USA:n tehokanaloiden broilerit kasvatetaan muutamassa viikossa sellaista vaúhtia (hormoneilla) ettei kanojen jalat kestä edes eläimen omaa painoa, siis ne eivät kykene enää kävelemään. Jossain Puolan sikaloissa touhu on vieläkin hurjempaa. Jopa Tanskan sianlihatuotanto on eettisesti ja ekologisesti kaukana Suomen vastaavasta. Ei siis tarvita lisää tukia, kuluttajat alkavat sivistystason noustessa äänestää lompakollaan kotimaisen lähiruuan puolesta. Kaltaisesi moraalisista ja eettisistö kysymyksistä viisvälittävät jatkavat brassilihan, tanskankinkun, norjanlohen ja muiden vastaavien bulkkituotteiden mussuttamista, valistuneenpi uusi sukupolvi katsoo mitä suuhunsa laittaa.

Ympäristöteknologia on todellakin yksi kasvuala, senkin tuotantolaitokset ovat muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Monestakin syystä. Pääkaupunkiseudulla saattaa jokunen pelifirma nousta, mutta muutoin IT-ala on supistuva sektori, katseleppas yt-neuvottelujen listaa: Nokia, NSN, Tieto jne. Pääkaupunkiseutua rokotetaan nyt jo kovaa: Katsotaan muutaman vuoden kuluttua kuka silloin huutaa valtiota apuun.

Korjauksia kirjoitti:

Leikitkö yksinkertaista tahallasi vai onko se synnynnäistä?

Puupohjaisella uusiutuvalla energialla ei todellakaan tarkoiteta risupaketteja, vaan synteesikaasu- tai muulla menetelmällä tuotettavia biodieseleitä yms. Palmuöljyllä tuotettu biodiesel alkaa olla eettisesti ja ekologisesti niin suuri riski, että sen käyttö tulee auttamatta vähenemään, jolloin kotimainen puu alkaakin olla kilpailukykyinen. Vientimarkkinaa riittää kyllä. Ja onhan sekin melkoinen etu jos tuontiöljyä pystytään korvaamaan markkinaehtoisesti.

Puukerrostalojen tekeminen on taloudellisesti kilpailukykyistä, mutta rakentamissäädökset estävät yli 3 kerroksisten talojen tekemisen puusta. Säädöstä lievennettiin pari vuotta sitten niin, että korkeammatkin rakennukset oavt mahdollisia, mutta edellyttävät massiiviset palosuojakset (esim kaikenkattava sprinklaus).

Honkarakenteen liikevaihdosta noin 60% tuli vuonna 2011 viennistä. Ei se kovin huono osuus ole. Monella muulla maaseudun puunjalostajalla on toki vielä korkeammat vientiosuudet, jopa sillä maankuuluksi tulleella Teuvo Hakkaraisen Hakawoodilla yli 80 %. Kyllä puurakentamisella ja puutuotteilla on siis vientimahdollisuuksiakin.

Reilunkaupan periaatteilla ei edes Suomen elintarvikehuoltoa pystytä hoitamaan, saati laajemmin läntisen maailman. Kotimaista tuotantoa tullaan tarvitsemaan sit enemmän mitä paremmin kuluttajilla on todellista tietoa tuontiruuan todellisista tuotanto-olosuhteista. USA:n tehokanaloiden broilerit kasvatetaan muutamassa viikossa sellaista vaúhtia (hormoneilla) ettei kanojen jalat kestä edes eläimen omaa painoa, siis ne eivät kykene enää kävelemään. Jossain Puolan sikaloissa touhu on vieläkin hurjempaa. Jopa Tanskan sianlihatuotanto on eettisesti ja ekologisesti kaukana Suomen vastaavasta. Ei siis tarvita lisää tukia, kuluttajat alkavat sivistystason noustessa äänestää lompakollaan kotimaisen lähiruuan puolesta. Kaltaisesi moraalisista ja eettisistö kysymyksistä viisvälittävät jatkavat brassilihan, tanskankinkun, norjanlohen ja muiden vastaavien bulkkituotteiden mussuttamista, valistuneenpi uusi sukupolvi katsoo mitä suuhunsa laittaa.

Ympäristöteknologia on todellakin yksi kasvuala, senkin tuotantolaitokset ovat muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Monestakin syystä. Pääkaupunkiseudulla saattaa jokunen pelifirma nousta, mutta muutoin IT-ala on supistuva sektori, katseleppas yt-neuvottelujen listaa: Nokia, NSN, Tieto jne. Pääkaupunkiseutua rokotetaan nyt jo kovaa: Katsotaan muutaman vuoden kuluttua kuka silloin huutaa valtiota apuun.

Lue lisää

Kaikenlaiset uudet teolliset innovaatiot ovat tervetulleita. Minä en ajattele niitä lainkaan siltä kannalta, mihin päin maata ne soveltuvat parhaiten. Yleensä ja ihan globaalisti näyttää vain olevan niin, että teolliset yritykset, siis vähänkin suuremmat sellaiset kaivos- ja metsäteollisuutta lukuunottamatta sijoittavat ihmisten ilmoille eli suurehkoihin asutuskeskuksiin. Kyse ei ole siitä, että yritystoimintaa pitäisi keskittää pääkaupunkiseudulle. Yhtä hyvin sitä voidaan keskittää Tampereen tai Oulun seuduille. Mutta aina kyse on keskittämisestä. Ei merijärven tapaisten kuntien teollistaminen onnistu millään konstilla.

Pääkaupunkiseudun supistumiseen en jaksa uskoa. Se johtuu siitä, että maan parhaimmat aivot ovat ottaneet sen asuinpaikakseen eikä niillä ole suunnitelmia sieltä mihinkään muualle paitsi ehkä ulkomaille lähteä. Yirtystoiminnan monet edellytykset ovat hyvät juuri pääkaupunkiseudulla (liikenteelliset, koulutukselliset, markkinoihin liittyvät, verkostoituminen, monipuolisuus jne.). Kun edellytykset ovat hyvät, se poikii yleensä innovaatioita. Mutta ei se ole pääkaupunkiseudulta mitenkään pois, jos muuallakin saadaan jotain aikaiseksi. Päinvastoin ehkä tarve valtionosuusrahan ryöväämiseen vähän sen ansiosta vähentyy.

Minusta tämä aliupseeri-kapi voisi sivistää itseään jossain työväen opistossa tai vastaavassa. Äly vaan ei taida riittää, kun vaivoin sai suoritettua muutaman luokan kansakoulua....

Näin on näreet???? kirjoitti:

Minusta tämä aliupseeri-kapi voisi sivistää itseään jossain työväen opistossa tai vastaavassa. Äly vaan ei taida riittää, kun vaivoin sai suoritettua muutaman luokan kansakoulua....

Lue lisää

Sinäpä halusit heti antaa näytteen sivistysliike keskustan tuottamasta sivistyksestä. Kiitos.

Harmaa... antoi heti ovian esimerkin kepukaunaisten sivistyksestä. Häen sivityksensä on yksilöön ja ryhmään käyviä loukkauksia

En tiedä vaativatko he asutuskeskuksien taannuttamista, mutta selvää on, että ne taantuvat tällaisen rahanjakosysteemin seurauksena. Hajoituspolitiikka on nimensä veroista tuhoamista. Siinä käy kalpaten sekä saajalle että maksajalle. Tässä suhteessa yhtäläisyydet euro-ongelmamaihin ja niitä rahoittaviin ovat selvät. Kreikassa päätettiin antaa valta kaikkein järjettömimmille ja tässä kohdin Kepu ottaa hyvin mallia.

Kaikkien alueiden hyvinvoinnin sijasta pitäisi puhua kaikkien ihmisten hyvinvoinnista ja elämisen ehdoista. Kepun politiikassa regionaaliset asiat menevät vaan kaiken edelle. Heille isänmaa tarkoittaa sananmukaisesti maata, ei niinkään sen päällä asuvia.

Mielipidepankki kirjoitti:

En tiedä vaativatko he asutuskeskuksien taannuttamista, mutta selvää on, että ne taantuvat tällaisen rahanjakosysteemin seurauksena. Hajoituspolitiikka on nimensä veroista tuhoamista. Siinä käy kalpaten sekä saajalle että maksajalle. Tässä suhteessa yhtäläisyydet euro-ongelmamaihin ja niitä rahoittaviin ovat selvät. Kreikassa päätettiin antaa valta kaikkein järjettömimmille ja tässä kohdin Kepu ottaa hyvin mallia.

Kaikkien alueiden hyvinvoinnin sijasta pitäisi puhua kaikkien ihmisten hyvinvoinnista ja elämisen ehdoista. Kepun politiikassa regionaaliset asiat menevät vaan kaiken edelle. Heille isänmaa tarkoittaa sananmukaisesti maata, ei niinkään sen päällä asuvia.

Lue lisää

No joo, noin kai se on, ehkä kärjistin liikaa. Mutta lopputulemahan on sama, siis hyvin surullinen, myös niille, jotka kepun politiikkaa tukien ehkä luulevat nykyistä parempaa itselleen saavan.

Tuossapa kiteytät hyvin oleellista:

>>Kepun politiikassa regionaaliset asiat menevät vaan kaiken edelle. Heille isänmaa tarkoittaa sananmukaisesti maata, ei niinkään sen päällä asuvia

harmajapantteri kirjoitti:

No joo, noin kai se on, ehkä kärjistin liikaa. Mutta lopputulemahan on sama, siis hyvin surullinen, myös niille, jotka kepun politiikkaa tukien ehkä luulevat nykyistä parempaa itselleen saavan.

Tuossapa kiteytät hyvin oleellista:

>>Kepun politiikassa regionaaliset asiat menevät vaan kaiken edelle. Heille isänmaa tarkoittaa sananmukaisesti maata, ei niinkään sen päällä asuvia

Lue lisää

Sinun paksun mulukun kärjistämiset se ja sama. Lanttu on tyhjä kummallakin punikilla. Tuo toinen on tietenkin Mielitollo.

+å+å+å kirjoitti:

Sinun paksun mulukun kärjistämiset se ja sama. Lanttu on tyhjä kummallakin punikilla. Tuo toinen on tietenkin Mielitollo.

mahtavaa kepulaista intelligentsiaa. Lukeekohan Väykky Pate tätä palstaa? Jos lukee, niin hän on varmaan ylpeä kannattajiensa intelligentsiasta. Kellä muulla poliitikolla on näin verrattomia taustajoukkoja?

Oikein hyvä kirjoitti:

Sinäpä halusit heti antaa näytteen sivistysliike keskustan tuottamasta sivistyksestä. Kiitos.

Älä nyt, Kapi on tyhmä Kepuänkyrämitan mukaan kun ei pelaa Syöttiläs`pask`naamojen Älypeliä.
Syöttilät tietävät kaiken, koulu- ja muu sivistys ei ole heitä pilanut, tukiaisissa rypeminen ja Älypeli, se on Keskustan varma voima.

Ei ehkä ole kepu onnistunut, mutta yritetty on, tässä esimerkki, Kepu-puolueen aluepoliittisen ohjelman kohta ajalta (1970-luvulta) jolloin kepu yritti rakentaa "muuria" kaupunkien ympärille kieltämällä uutta yritystoimintaa kaupungeissa...ihan pohjoiskorea menoa:


"Vaikka kehitysalueilla yrityksille tarjottavia houkuttimia lisättäisiinkin, on välttämätöntä ottaa käyttöön myös keskittymistä rajoittavia toimenpiteitä. Ruuhka-alueet ja suurkeskukset vetävät voimakkaasti yrityksiä puoleensa, eikä kehitysalueiden vetovoiman lisääminen yksin riitä keskittymisen katkaisemiseen. Tästä syystä on nopeasti luotava lainsäädäntö, jolla sijoittuminen vaikeaa työvoimapulaa poteville alueille määrättäisiin luvanvaraiseksi. Lisäksi ne yritykset, jotka saisivat luvan sijoittua näille alueille, joutuisivat maksamaan erityisen veron tai maksun muodossa sijoittumisratkaisusta yhteiskunnalle aiheutuvat ylimääräiset kustannukset. Valtion yritystoiminnassa on annettava keskeinen merkitys aluepoliittisille näkökohdille."

"vaikeaa työvoimapulaa poteva alue"= pääkaupunkiseutu ja muut isot kaupungit(sepitetty ohjelman muissa kohdissa)

Ylivoimaisesti suurin osa yrityksistä haraa hajasijoittamista vastaan. Siitä kertoo karu todellisuus. Maaseutumaisissa oloissa ei ole juuri muuta kuin tuettua maatalousyrittelisäisyyttä, minkä kohdalla sana yritys pitää panna lainausmerkkeihin. Se on niin sanottu yritys.

En ole väittänytkään, että Kepu olisi pakkosiirtänyt yrityksiä. Sitähän se juuri tarkoittaa, että Kepulla ei ole tässä suhteessa keinoja toteuttaa maan tasapuolista kehittämistä eli kaiken näivettämistä. Niin kauan kun yritykset tekevät ratkaisujaan markkinaehtoisesti, ei ole taloudellisesti järkevää puhua mistään maan tasapuolisesta kehittämisestä. Kreikankin kriisi johtuu paljossa siitä, että koko Eurooppaa haluttiin kehittää tasapuolisesti, vaikka alkulähtökohdissaan valtiot olivat täysin eri viivoilla.

7+20 kirjoitti:

Ei ehkä ole kepu onnistunut, mutta yritetty on, tässä esimerkki, Kepu-puolueen aluepoliittisen ohjelman kohta ajalta (1970-luvulta) jolloin kepu yritti rakentaa "muuria" kaupunkien ympärille kieltämällä uutta yritystoimintaa kaupungeissa...ihan pohjoiskorea menoa:


"Vaikka kehitysalueilla yrityksille tarjottavia houkuttimia lisättäisiinkin, on välttämätöntä ottaa käyttöön myös keskittymistä rajoittavia toimenpiteitä. Ruuhka-alueet ja suurkeskukset vetävät voimakkaasti yrityksiä puoleensa, eikä kehitysalueiden vetovoiman lisääminen yksin riitä keskittymisen katkaisemiseen. Tästä syystä on nopeasti luotava lainsäädäntö, jolla sijoittuminen vaikeaa työvoimapulaa poteville alueille määrättäisiin luvanvaraiseksi. Lisäksi ne yritykset, jotka saisivat luvan sijoittua näille alueille, joutuisivat maksamaan erityisen veron tai maksun muodossa sijoittumisratkaisusta yhteiskunnalle aiheutuvat ylimääräiset kustannukset. Valtion yritystoiminnassa on annettava keskeinen merkitys aluepoliittisille näkökohdille."

"vaikeaa työvoimapulaa poteva alue"= pääkaupunkiseutu ja muut isot kaupungit(sepitetty ohjelman muissa kohdissa)

Lue lisää

Tikulla silmään joka vanhoja muistelee, mutta kun kerran mennään 70 luvulle ja muistellaan Kepun yrityksiä tukea koko maan tasaista kehitystä, niin muistellaan mitä SDP teki samoihin aikoihin.

SDP piti 1975 puoluekokouksen Jyväskylässä, kokouksessa hyväksyttiin puolueelle uusi ohjelma jossa vaadittiin muun muassa, että apteekit, suurimmat teollisuuslaitokset, liikepankit ja vakuutuslaitokset säätiöineen on sosialisoitava.

On sitä siis yritetty muissakin puolueissa monenmoista. Onneksemme SDP:n yritykset sosialisoinnista eivät onnistuneet

Mielipidepankki kirjoitti:

Ylivoimaisesti suurin osa yrityksistä haraa hajasijoittamista vastaan. Siitä kertoo karu todellisuus. Maaseutumaisissa oloissa ei ole juuri muuta kuin tuettua maatalousyrittelisäisyyttä, minkä kohdalla sana yritys pitää panna lainausmerkkeihin. Se on niin sanottu yritys.

En ole väittänytkään, että Kepu olisi pakkosiirtänyt yrityksiä. Sitähän se juuri tarkoittaa, että Kepulla ei ole tässä suhteessa keinoja toteuttaa maan tasapuolista kehittämistä eli kaiken näivettämistä. Niin kauan kun yritykset tekevät ratkaisujaan markkinaehtoisesti, ei ole taloudellisesti järkevää puhua mistään maan tasapuolisesta kehittämisestä. Kreikankin kriisi johtuu paljossa siitä, että koko Eurooppaa haluttiin kehittää tasapuolisesti, vaikka alkulähtökohdissaan valtiot olivat täysin eri viivoilla.

Lue lisää

Kun tältä erikoisen viisaalta kirjoittajalta kysytään:

"Voisitko antaa yhden konkreettisen esimerkin maan tasapuolista kehittämistä vastaan haraavasta markkinatalouden pelisäännöillä toimivasta yrityksestä."

niin mitä saammekaan vastaukseksi:

Ylivoimaisesti suurin osa yrityksistä haraa hajasijoittamista vastaan. Siitä kertoo karu todellisuus.

Annappa nyt tuohon karuun todellisuuteen yksi konkreettinen esimerkki, vai onko sinulla vaikeuksia ymmärtää mitä tuo konkreettinen tarkoittaa. Se tarkoittaa todellista, todellisessa elämässä tapahtuvaa. Siis anna esimerkki sellaisesta yrityksestä joka vastustaa jollain tapaa koko maan tasapuolista kehittämistä. Jos et halua yritystä nimetä niin kerro edes miten tuo yritys tuon vastaan haraamisen tekee.

Kreikan kriisi ei johdu mistään Euroopan tasapuolisen kehittämisen tarpeesta, vaan yksinkertaisesti Kreikan hallitusten kykenemättömyydestä tasapainottaa valtion taloutta joka lopulta johti tilanteeseen, että maa ei saanut enää markkinoilta uutta lainaa. Meillähän samantyyppistä kehitystä kannattaa ennenkaikkea vasemmisto ja jossain määrin vihreät. Keskustan yksi vaalitappion syy oli. ettei se lähtenyt populistiseen kilpalaulantaan siitä kuinka eläikää ei saa nostaa, alvia ei saa nostaa, eikä muitakaan veroja saa nostaa, kuinka etuuksia ei saa leikata tai puolustusmenoja vähentää jne. Keskusta halusi tasapainottaa Suomen taloutta, ja estää Kreikan kriisin leviäminen laajemmalle Euroopan talouteen. Siinä on onnistuttukin ainakin tähän saakka. Ihan niillä opeilla joita Kepu esitti, tosin nykyhallitus on joutunut korottamaan vastuitamme paljon siitä mihin Keskusta oli valmis

Nyt se esimerkki kirjoitti:

Kun tältä erikoisen viisaalta kirjoittajalta kysytään:

"Voisitko antaa yhden konkreettisen esimerkin maan tasapuolista kehittämistä vastaan haraavasta markkinatalouden pelisäännöillä toimivasta yrityksestä."

niin mitä saammekaan vastaukseksi:

Ylivoimaisesti suurin osa yrityksistä haraa hajasijoittamista vastaan. Siitä kertoo karu todellisuus.

Annappa nyt tuohon karuun todellisuuteen yksi konkreettinen esimerkki, vai onko sinulla vaikeuksia ymmärtää mitä tuo konkreettinen tarkoittaa. Se tarkoittaa todellista, todellisessa elämässä tapahtuvaa. Siis anna esimerkki sellaisesta yrityksestä joka vastustaa jollain tapaa koko maan tasapuolista kehittämistä. Jos et halua yritystä nimetä niin kerro edes miten tuo yritys tuon vastaan haraamisen tekee.

Kreikan kriisi ei johdu mistään Euroopan tasapuolisen kehittämisen tarpeesta, vaan yksinkertaisesti Kreikan hallitusten kykenemättömyydestä tasapainottaa valtion taloutta joka lopulta johti tilanteeseen, että maa ei saanut enää markkinoilta uutta lainaa. Meillähän samantyyppistä kehitystä kannattaa ennenkaikkea vasemmisto ja jossain määrin vihreät. Keskustan yksi vaalitappion syy oli. ettei se lähtenyt populistiseen kilpalaulantaan siitä kuinka eläikää ei saa nostaa, alvia ei saa nostaa, eikä muitakaan veroja saa nostaa, kuinka etuuksia ei saa leikata tai puolustusmenoja vähentää jne. Keskusta halusi tasapainottaa Suomen taloutta, ja estää Kreikan kriisin leviäminen laajemmalle Euroopan talouteen. Siinä on onnistuttukin ainakin tähän saakka. Ihan niillä opeilla joita Kepu esitti, tosin nykyhallitus on joutunut korottamaan vastuitamme paljon siitä mihin Keskusta oli valmis

Lue lisää

Et näköjään ymmärtänyt kirjoitukseni sanomaa, mutta ainahan voi yrittää uudemman kerran. Mikään yritys ei vastusta hajasijoittamista sinällään. Yritykset eivät tässä mielessä harjoita politiikkaa. Yritykset katsovat asioita omalta liiketaloudelliselta kannalta ja sijoittuvat sen vuoksi pääosin taajamiin eivätkä haja-asustusalueille. Tässä mielessä ne siis omalla käytöksellään haraavat vastaan aivan samalla tavoin kuin sanotaan, että asiakkaat tekevät ostopäätöksensä pääosin hinta-laatusuhteen perusteella eikä sen mukaan onko joku tuote tehty Helsingissä vai Perä-Hikiällä. Yritykset haraavat siis vastaan omilla päätöksillään eivätkä noudata kepupoliitikkojen tahtoa. Tuo 70-luvun kepulainen ohjelmaluonnos (edellä ketjussa) kuvastaa hyvin sitä, mistä on kyse.

Muistellaan lisää kirjoitti:

Tikulla silmään joka vanhoja muistelee, mutta kun kerran mennään 70 luvulle ja muistellaan Kepun yrityksiä tukea koko maan tasaista kehitystä, niin muistellaan mitä SDP teki samoihin aikoihin.

SDP piti 1975 puoluekokouksen Jyväskylässä, kokouksessa hyväksyttiin puolueelle uusi ohjelma jossa vaadittiin muun muassa, että apteekit, suurimmat teollisuuslaitokset, liikepankit ja vakuutuslaitokset säätiöineen on sosialisoitava.

On sitä siis yritetty muissakin puolueissa monenmoista. Onneksemme SDP:n yritykset sosialisoinnista eivät onnistuneet

Lue lisää

Kyllä on, kepu ja demarit lienevät suurimpoia roistoja tässä kaksinaamaisuudessa. Demarit yrittivät ujuttaa suomea kohti sosialismia ja neuvostoliittoa mutta ei kepukaan tässä pulmunen ollut.

Mielipidepankki kirjoitti:

Et näköjään ymmärtänyt kirjoitukseni sanomaa, mutta ainahan voi yrittää uudemman kerran. Mikään yritys ei vastusta hajasijoittamista sinällään. Yritykset eivät tässä mielessä harjoita politiikkaa. Yritykset katsovat asioita omalta liiketaloudelliselta kannalta ja sijoittuvat sen vuoksi pääosin taajamiin eivätkä haja-asustusalueille. Tässä mielessä ne siis omalla käytöksellään haraavat vastaan aivan samalla tavoin kuin sanotaan, että asiakkaat tekevät ostopäätöksensä pääosin hinta-laatusuhteen perusteella eikä sen mukaan onko joku tuote tehty Helsingissä vai Perä-Hikiällä. Yritykset haraavat siis vastaan omilla päätöksillään eivätkä noudata kepupoliitikkojen tahtoa. Tuo 70-luvun kepulainen ohjelmaluonnos (edellä ketjussa) kuvastaa hyvin sitä, mistä on kyse.

Lue lisää

Ensin kirjoitat:

"Ylivoimaisesti suurin osa yrityksistä haraa hajasijoittamista vastaan."

Kun pyydetään todisteita tuolle väitteelle, juristimme kirjoittaa:

"Mikään yritys ei vastusta hajasijoittamista sinällään"

Ei muuta. Todistit kauniisti osaamisesi tason

"Suomessa ei Kepun toimesta ole pakkosiirretty yhtään yritystä. Vai voitko antaa esimerkin. Edes valtionyhtiöitä ei ole Kepun toimesta kskaan siirretty. "

Aikanaan perustettiin aika montakin valtionyhtiötä periferiaan, mm Rautaruukki Tornioon, olisikohan joku paperitehdaskin, "gutsetin miehet" mahtanut tulla vastaavasti tehtyä. Varmaan kun miettisi niin löytyisi paljonkin esimerkkejä. Ei siis siirrosta mutta perustamisesta aluepoliittisin perustein.

Todistat kauniisti kirjoitti:

Ensin kirjoitat:

"Ylivoimaisesti suurin osa yrityksistä haraa hajasijoittamista vastaan."

Kun pyydetään todisteita tuolle väitteelle, juristimme kirjoittaa:

"Mikään yritys ei vastusta hajasijoittamista sinällään"

Ei muuta. Todistit kauniisti osaamisesi tason

Lue lisää

Todistat kauhealla tavalla, että haluat vääristellä lukemasi tekstin sisältöä.
Etkö pysty asia-argumentointiin?

Ei meillä aluepoliittisista syistä nuoria työttömiksi kouluteta. Parhaitenhan alueet itse tietävät, minkälaista työvoimaa niillä tarvitaan.

Ongelma väärille aloille kouluttamisesta onkin valtakunnallinen. Työvoimatarpeen ennustettavuus on liian heikolla tolalla ja koulutusjärjestelmämme on liian kankea reagoimaan muutoksiin koulutuksen kysynnässä. Mielestäni koulutusta pitäisikin muokata nimenomaan tuohon kritisoimaasi suuntaan, että se tapahtuisi nykyistä useammin täsmäkoulutuksena työnantajien välittömiin tarpeisiin.

Eniten ihmettelen valtiovallan penseyttä lääkäri-, hoitoala- ja psykologikoulutusta kohtaan. Aloilla on ollut työvoimapula jo vuosikymmeniä, mutta koulutuspaikkoja ei ole vieläkään kysyntää vastaava määrä. Alueelliset oppilaitokset eivät suinkaan voi täysin itsenäisesti määritellä oppilaspaikkojaan, vaan joutuvat noudattamaan valtakunnallisia normeja, yliopistollisessa koulutuksessa kokonaan.

Tässä jokin aika sitten Hesarissa oli juttua yliopisto-opiskelijoiden työllistymisestä jo opiskeluaikana. Työntekijät pyrkivät rekrytoimaan osaavia opeiskelijoita ja siten kiinnittämään heidät jo opiskeluaikana yritykseen. On täysin selvää, että tällainen onnistuu jouhevasti vain sellaisilla paikkakunnilla, missä yliopistot ja yritykset ovat samalla paikkakunnalla, kun opiskelija käy samaan aikaan työssä ja opiskelee. Itsekin tein näin jo aikanaan ja silloin valtiollinen TeliaSoneran edeltäjä tarjosi minulle työpaikkaa jo opiskeluaikana. Silloin tosin kieltäydyin, kun työtä oli muutenkin paljon tarjolla. Ehkä tein siinä epäviisaasti noin taloudellisesti ajatellen, kun Posti- ja telelaitoksesta kehkeytyi myöhemmin hyvin menestynyt Sonera.

Mielipidepankki kirjoitti:

Tässä jokin aika sitten Hesarissa oli juttua yliopisto-opiskelijoiden työllistymisestä jo opiskeluaikana. Työntekijät pyrkivät rekrytoimaan osaavia opeiskelijoita ja siten kiinnittämään heidät jo opiskeluaikana yritykseen. On täysin selvää, että tällainen onnistuu jouhevasti vain sellaisilla paikkakunnilla, missä yliopistot ja yritykset ovat samalla paikkakunnalla, kun opiskelija käy samaan aikaan työssä ja opiskelee. Itsekin tein näin jo aikanaan ja silloin valtiollinen TeliaSoneran edeltäjä tarjosi minulle työpaikkaa jo opiskeluaikana. Silloin tosin kieltäydyin, kun työtä oli muutenkin paljon tarjolla. Ehkä tein siinä epäviisaasti noin taloudellisesti ajatellen, kun Posti- ja telelaitoksesta kehkeytyi myöhemmin hyvin menestynyt Sonera.

Lue lisää

"hyvin menestynyt Sonera"


Minulla on kyllä muistissa että Sonera oli lähellä jopa konkurssia kunnes ruotsalainen Telia osti sen, muistanko väärin? Ainakin osakkeen hinta syöksyi vapaassa pudotuksessa 2000 - 2001 jolloin kurssi putosi yli 60 (keskihinta, max jopa 90€) eurosta pahimmillaan alle kahteen euroon, eli yhtiön arvosta suli pois vuodessa noin 96-97%.

Mielipidepankki kirjoitti:

Tässä jokin aika sitten Hesarissa oli juttua yliopisto-opiskelijoiden työllistymisestä jo opiskeluaikana. Työntekijät pyrkivät rekrytoimaan osaavia opeiskelijoita ja siten kiinnittämään heidät jo opiskeluaikana yritykseen. On täysin selvää, että tällainen onnistuu jouhevasti vain sellaisilla paikkakunnilla, missä yliopistot ja yritykset ovat samalla paikkakunnalla, kun opiskelija käy samaan aikaan työssä ja opiskelee. Itsekin tein näin jo aikanaan ja silloin valtiollinen TeliaSoneran edeltäjä tarjosi minulle työpaikkaa jo opiskeluaikana. Silloin tosin kieltäydyin, kun työtä oli muutenkin paljon tarjolla. Ehkä tein siinä epäviisaasti noin taloudellisesti ajatellen, kun Posti- ja telelaitoksesta kehkeytyi myöhemmin hyvin menestynyt Sonera.

Lue lisää

Eiukö se ole sama missä yrityksessä siivoaa?

Mielipidepankki kirjoitti:

Tässä jokin aika sitten Hesarissa oli juttua yliopisto-opiskelijoiden työllistymisestä jo opiskeluaikana. Työntekijät pyrkivät rekrytoimaan osaavia opeiskelijoita ja siten kiinnittämään heidät jo opiskeluaikana yritykseen. On täysin selvää, että tällainen onnistuu jouhevasti vain sellaisilla paikkakunnilla, missä yliopistot ja yritykset ovat samalla paikkakunnalla, kun opiskelija käy samaan aikaan työssä ja opiskelee. Itsekin tein näin jo aikanaan ja silloin valtiollinen TeliaSoneran edeltäjä tarjosi minulle työpaikkaa jo opiskeluaikana. Silloin tosin kieltäydyin, kun työtä oli muutenkin paljon tarjolla. Ehkä tein siinä epäviisaasti noin taloudellisesti ajatellen, kun Posti- ja telelaitoksesta kehkeytyi myöhemmin hyvin menestynyt Sonera.

Lue lisää

Kaikki Suomen yliopistot sijaitsevat maakuntakeskuksissa, jotka ovat samalla myös merkittäviä yritysryppäitä. Toisaalta valtiovalta hallituksesta riippumatta on perinteisesti suhtautunut kielteisesti työskentelyyn opiskeluaikana, koska se hidastaa valmistumista.

Tottakai ammattikorkeakoulun opetusohjelmaa on tarkasteltava kriittisesti, jos lähistöltä ei löydy riittävästi harjoittelupaikkoja eikä vastavalmistuneille työpaikkoja. Mutta tuskinpa yksikään ammattikorkeakoulu on suunnitellut opetusohjelmansa kautta linjan noin onnettomasti. Jokaisesta sen sijaan löytynee opetuslinjoja ainakin maakuntansa suurteollisuuden tarpeisiin. Samoin jokaisessa lienee kaupallisen alan ja sairaanhoitoalan koulutusta, joiden alojen ammattilaisia tarvitaan koko maassa.

Toisaalta ammattikorkeakouluilla on myös valtakunnallinen tehtävä eli tuottaa koulutettuja koko maan, ei vaan ympäröivän maakunnan palvelukseen. Eikä vain Suomen, vaan myös maailmalle. Ulkomaalaisten opiskelijoiden osuus on monissa ammattikorkeakouluissa huomattavan suuri, mitä on aiheellisesti kritisoitu.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Tottakai ammattikorkeakoulun opetusohjelmaa on tarkasteltava kriittisesti, jos lähistöltä ei löydy riittävästi harjoittelupaikkoja eikä vastavalmistuneille työpaikkoja. Mutta tuskinpa yksikään ammattikorkeakoulu on suunnitellut opetusohjelmansa kautta linjan noin onnettomasti. Jokaisesta sen sijaan löytynee opetuslinjoja ainakin maakuntansa suurteollisuuden tarpeisiin. Samoin jokaisessa lienee kaupallisen alan ja sairaanhoitoalan koulutusta, joiden alojen ammattilaisia tarvitaan koko maassa.

Toisaalta ammattikorkeakouluilla on myös valtakunnallinen tehtävä eli tuottaa koulutettuja koko maan, ei vaan ympäröivän maakunnan palvelukseen. Eikä vain Suomen, vaan myös maailmalle. Ulkomaalaisten opiskelijoiden osuus on monissa ammattikorkeakouluissa huomattavan suuri, mitä on aiheellisesti kritisoitu.

Lue lisää

Aluksi, työskentely opiskeluaikana on toivottavaa, tietenkään opiskelujen keskeyttäminen ei sitä ole. Työnantajan näkökulmasta vastavalmistunut, jolta työkokemus puuttuu, on riskisijoitus ja työllistyminen on vaikeaa. Mikään hallitus ei halua sitä, että koulutuslinjoilta valmistutaan työttömiksi.

Yliopistojen ripotteleminen pitkin maakuntakeskuksia, hyödyttää toki maakuntia, tämähän on aivan selvä asia. Kuitenkin väkiluvultaan näin pienen maan ei kannattaisi hajottaa oppimispaikkoja, koska se heikentää yliopistojen opettamisedellytyksiä ja huonontaa oppimistuloksia. Suomessa ei ole kuin yksi kansainvälisesti tunnustettu yliopisto ja sekään ei ole ranginkin yläpäässä. Lontoossa on lähdetty toisenlaisella taktiikalla liikkeelle, samalla kampuksella sijaitsee monta itsenäistä yliopistoa ja näin on saatu varsin toimiva kokonaisuus. Suomessa mm. Itä-Suomen yliopisto sijaitsee KOLMELLA paikkakunnalla. Joensuun filosofian opetus on eräs asia, joka todella mietityttää. Filosofia kun ei ole aihekokonaisuus, jossa hyödyttäisiin eristyneisyydestä.

Ammattikorkeakoulujen opetusohjelmia voitaisiin toki tarkastella, mutta mäin saisimme -kouluja jotka eivät olisi enää toimintakykyisiä, pelkästään sairaanhoitajia valmistava koulu ei voisi olla korkeakoulun statuksella.

niinpa.niin kirjoitti:

Aluksi, työskentely opiskeluaikana on toivottavaa, tietenkään opiskelujen keskeyttäminen ei sitä ole. Työnantajan näkökulmasta vastavalmistunut, jolta työkokemus puuttuu, on riskisijoitus ja työllistyminen on vaikeaa. Mikään hallitus ei halua sitä, että koulutuslinjoilta valmistutaan työttömiksi.

Yliopistojen ripotteleminen pitkin maakuntakeskuksia, hyödyttää toki maakuntia, tämähän on aivan selvä asia. Kuitenkin väkiluvultaan näin pienen maan ei kannattaisi hajottaa oppimispaikkoja, koska se heikentää yliopistojen opettamisedellytyksiä ja huonontaa oppimistuloksia. Suomessa ei ole kuin yksi kansainvälisesti tunnustettu yliopisto ja sekään ei ole ranginkin yläpäässä. Lontoossa on lähdetty toisenlaisella taktiikalla liikkeelle, samalla kampuksella sijaitsee monta itsenäistä yliopistoa ja näin on saatu varsin toimiva kokonaisuus. Suomessa mm. Itä-Suomen yliopisto sijaitsee KOLMELLA paikkakunnalla. Joensuun filosofian opetus on eräs asia, joka todella mietityttää. Filosofia kun ei ole aihekokonaisuus, jossa hyödyttäisiin eristyneisyydestä.

Ammattikorkeakoulujen opetusohjelmia voitaisiin toki tarkastella, mutta mäin saisimme -kouluja jotka eivät olisi enää toimintakykyisiä, pelkästään sairaanhoitajia valmistava koulu ei voisi olla korkeakoulun statuksella.

Lue lisää

Eritoten vasemmisto ja vihreät ovat toitottaneet työurakeskustelussa kuinka opintoja pitää nopeuttaa ja opiskelijoiden työntekoa rajoittaa jotta he valmistuisivat nopeammin. SDP:n kannanotot ovat 180 astetta vastakkaisia sinun näkemyksillesi

Filosofian opetusta tämänkokoisessa maassa ei tarvita oikeastaan ollenkaan, työnelämässä tarvitaan ihan muita taitoja, tekniikkaa, taloutta jne. Meillä koulutetaan ihan liikaa näitä humanisteja joille on sitten yhteiskunnan varoin kustannettava kaiken maailman projekteja joissa he saavat puuhastella tärkeän oloisina.

Ammattikorkeakouluja tarvitaan, ne tuottavat sitä käytännön keskijohtoa joka pyörittää jokapäiväistä taloutta ja palvelusektoria. Sielläkin pitää keskittyä niihin aloihin joissa saavutetaan selkeää lisäarvoa.

niinpa.niin kirjoitti:

Aluksi, työskentely opiskeluaikana on toivottavaa, tietenkään opiskelujen keskeyttäminen ei sitä ole. Työnantajan näkökulmasta vastavalmistunut, jolta työkokemus puuttuu, on riskisijoitus ja työllistyminen on vaikeaa. Mikään hallitus ei halua sitä, että koulutuslinjoilta valmistutaan työttömiksi.

Yliopistojen ripotteleminen pitkin maakuntakeskuksia, hyödyttää toki maakuntia, tämähän on aivan selvä asia. Kuitenkin väkiluvultaan näin pienen maan ei kannattaisi hajottaa oppimispaikkoja, koska se heikentää yliopistojen opettamisedellytyksiä ja huonontaa oppimistuloksia. Suomessa ei ole kuin yksi kansainvälisesti tunnustettu yliopisto ja sekään ei ole ranginkin yläpäässä. Lontoossa on lähdetty toisenlaisella taktiikalla liikkeelle, samalla kampuksella sijaitsee monta itsenäistä yliopistoa ja näin on saatu varsin toimiva kokonaisuus. Suomessa mm. Itä-Suomen yliopisto sijaitsee KOLMELLA paikkakunnalla. Joensuun filosofian opetus on eräs asia, joka todella mietityttää. Filosofia kun ei ole aihekokonaisuus, jossa hyödyttäisiin eristyneisyydestä.

Ammattikorkeakoulujen opetusohjelmia voitaisiin toki tarkastella, mutta mäin saisimme -kouluja jotka eivät olisi enää toimintakykyisiä, pelkästään sairaanhoitajia valmistava koulu ei voisi olla korkeakoulun statuksella.

Lue lisää

Todella omituista, ellet ole huomannut puolueiden työurakeskustelua seuratessasi, että puolueet laidasta laitaan haluavat nopeuttaa opiskelijoiden valmistumista ja ovat siksi arvostelleet opiskelijoiden työssäkäyntiä.

Mikään hallitus ei tietenkään halua, että kouluista valmistutaan työttömiksi, mutta eiväthän maamme poliitikot koulutettujen työttömyyteen uskokaan. He päinvastoin toistavat tuota Raimo Sailaksen ja muiden virkamiesten "maassamme on huutava työvoimapula" -mantraansa, varsinkin kun ovat itse saaneet aina töitä jäsenkirjoillaan ja suhteillaan. Nykyisin he järjestävät niiden avulla töitä omille koulutetuille lapsilleen.

Väitteellesi oppilaitosten hajottamisen muka negatiivisille vaikutuksille opetustuloksiin et löydä todisteita, etkä edes arvovaltaista tukea, joten ei siitä enempää.

Filosofian ja eräiden muidenkin aineiden turhuudesta yhdyn nimimerkin "Pari kommenttia" mielipiteeseen. Siirrettäköön niitäkin voimavaroja lääketieteen ja psykologian koulutukseen.

Mikään ammattikorkeakoulu ei toimi pelkästään sairaanhoitajien koulutuksen varassa, vaan kaikki ovat monialaisia. 1990-luvulla perustettujen ammattikorkeakoulujen ideanahan oli nimenomaan yhdistää siihen asti joka maakunnassa toimineet opistoyksiköt (teknillinen, kaupallinen ja sairaanhoidollinen) yhteen monialaisiksi kokonaisuuksiksi. Aivan turha uudistus sekin. Erilliset opistot olisivat riittäneet.

Tuon uudistuksen takana oli 1980-luvulla alkanut teoreettisen kirjatiedon ylihypetys. Samoihin aikoihinhan meillä suunniteltiin lukio-opetuksen ulottamista pakollisena koko nuorisollemme sekä lähes tuplattiin keskiasteen opintojen pituus sekä ammattikouluissa että opistoissa.

Suoranaista tittelinkipeyttäkin oli. Ammattikoulut muutettiin ammattiopistoiksi, mainitsemani entiset opistot muutettiin ammattikorkeakouluiksi, joista valmistuvia alettiin kutsua mitä huvittavimmilla -nomi ja logi-loppuisilla nimikkeillä.

Omasta mielestäni koulutusjärjestelmämme pitäisi olla käytännönläheisempi ja koulutus järjestää nykyistä tiiviimmin yhteistyössä työnantajien kanssa. Olla suurelta osin suoranaista täsmäkoulutusta. Pitäisi tunnustaa tosiasia, että useat ammatit häviävät työuran aikana kokonaan ja ottaa lähtökohdaksi työuran kestävä koulutus, joka mahdollistaa joustavan ammatinvaihdoksen elämän aikana ilman pitkää työttömyysaikaa ja sitä seuraavaa uudelleenkoulutusta.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Todella omituista, ellet ole huomannut puolueiden työurakeskustelua seuratessasi, että puolueet laidasta laitaan haluavat nopeuttaa opiskelijoiden valmistumista ja ovat siksi arvostelleet opiskelijoiden työssäkäyntiä.

Mikään hallitus ei tietenkään halua, että kouluista valmistutaan työttömiksi, mutta eiväthän maamme poliitikot koulutettujen työttömyyteen uskokaan. He päinvastoin toistavat tuota Raimo Sailaksen ja muiden virkamiesten "maassamme on huutava työvoimapula" -mantraansa, varsinkin kun ovat itse saaneet aina töitä jäsenkirjoillaan ja suhteillaan. Nykyisin he järjestävät niiden avulla töitä omille koulutetuille lapsilleen.

Väitteellesi oppilaitosten hajottamisen muka negatiivisille vaikutuksille opetustuloksiin et löydä todisteita, etkä edes arvovaltaista tukea, joten ei siitä enempää.

Filosofian ja eräiden muidenkin aineiden turhuudesta yhdyn nimimerkin "Pari kommenttia" mielipiteeseen. Siirrettäköön niitäkin voimavaroja lääketieteen ja psykologian koulutukseen.

Mikään ammattikorkeakoulu ei toimi pelkästään sairaanhoitajien koulutuksen varassa, vaan kaikki ovat monialaisia. 1990-luvulla perustettujen ammattikorkeakoulujen ideanahan oli nimenomaan yhdistää siihen asti joka maakunnassa toimineet opistoyksiköt (teknillinen, kaupallinen ja sairaanhoidollinen) yhteen monialaisiksi kokonaisuuksiksi. Aivan turha uudistus sekin. Erilliset opistot olisivat riittäneet.

Tuon uudistuksen takana oli 1980-luvulla alkanut teoreettisen kirjatiedon ylihypetys. Samoihin aikoihinhan meillä suunniteltiin lukio-opetuksen ulottamista pakollisena koko nuorisollemme sekä lähes tuplattiin keskiasteen opintojen pituus sekä ammattikouluissa että opistoissa.

Suoranaista tittelinkipeyttäkin oli. Ammattikoulut muutettiin ammattiopistoiksi, mainitsemani entiset opistot muutettiin ammattikorkeakouluiksi, joista valmistuvia alettiin kutsua mitä huvittavimmilla -nomi ja logi-loppuisilla nimikkeillä.

Omasta mielestäni koulutusjärjestelmämme pitäisi olla käytännönläheisempi ja koulutus järjestää nykyistä tiiviimmin yhteistyössä työnantajien kanssa. Olla suurelta osin suoranaista täsmäkoulutusta. Pitäisi tunnustaa tosiasia, että useat ammatit häviävät työuran aikana kokonaan ja ottaa lähtökohdaksi työuran kestävä koulutus, joka mahdollistaa joustavan ammatinvaihdoksen elämän aikana ilman pitkää työttömyysaikaa ja sitä seuraavaa uudelleenkoulutusta.

Lue lisää

"Väitteellesi oppilaitosten hajottamisen muka negatiivisille vaikutuksille opetustuloksiin et löydä todisteita, etkä edes arvovaltaista tukea, joten ei siitä enempää. "

Käytit juuri oikeaa termiä, nimenomaan hajottamisesta on kysymys... Muistan kun aikanaan metsäyliopisto hajautettiin osittain Helsingistä Joensuuhun 80-luvulla. Menetettiin merkittäviä synergiaetuja. Ja menihän siinä aikaakin ennen kuin työnantajat alkoivat pitää Joensuulaisia oikeina metsänhoitajina?

Mutta tosiaan jos suuntautumisvaihtoehtona oli hoidon sijasta kansainvälinen kauppa tai vastaava niin suurin osa porukasta istui kauppakorkeakoulun luennoilla hakemassa lisäoppia. Tai patologian puoli kun menetti yhteyden Viikin kasvipatologian laitokseen. Ja tietysti perustieteet kuten biologia (kasvitiede) ja siihen aikaan ympäristötieteitä opetettiin vain Viikissä, teknologiapuolella Teknillinen korkeakoulu ja sitä rataa. Kyllä tuo Helsingin seudun keskittymä vain mahdollisti / mahdollistaa paljon enemmän.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Todella omituista, ellet ole huomannut puolueiden työurakeskustelua seuratessasi, että puolueet laidasta laitaan haluavat nopeuttaa opiskelijoiden valmistumista ja ovat siksi arvostelleet opiskelijoiden työssäkäyntiä.

Mikään hallitus ei tietenkään halua, että kouluista valmistutaan työttömiksi, mutta eiväthän maamme poliitikot koulutettujen työttömyyteen uskokaan. He päinvastoin toistavat tuota Raimo Sailaksen ja muiden virkamiesten "maassamme on huutava työvoimapula" -mantraansa, varsinkin kun ovat itse saaneet aina töitä jäsenkirjoillaan ja suhteillaan. Nykyisin he järjestävät niiden avulla töitä omille koulutetuille lapsilleen.

Väitteellesi oppilaitosten hajottamisen muka negatiivisille vaikutuksille opetustuloksiin et löydä todisteita, etkä edes arvovaltaista tukea, joten ei siitä enempää.

Filosofian ja eräiden muidenkin aineiden turhuudesta yhdyn nimimerkin "Pari kommenttia" mielipiteeseen. Siirrettäköön niitäkin voimavaroja lääketieteen ja psykologian koulutukseen.

Mikään ammattikorkeakoulu ei toimi pelkästään sairaanhoitajien koulutuksen varassa, vaan kaikki ovat monialaisia. 1990-luvulla perustettujen ammattikorkeakoulujen ideanahan oli nimenomaan yhdistää siihen asti joka maakunnassa toimineet opistoyksiköt (teknillinen, kaupallinen ja sairaanhoidollinen) yhteen monialaisiksi kokonaisuuksiksi. Aivan turha uudistus sekin. Erilliset opistot olisivat riittäneet.

Tuon uudistuksen takana oli 1980-luvulla alkanut teoreettisen kirjatiedon ylihypetys. Samoihin aikoihinhan meillä suunniteltiin lukio-opetuksen ulottamista pakollisena koko nuorisollemme sekä lähes tuplattiin keskiasteen opintojen pituus sekä ammattikouluissa että opistoissa.

Suoranaista tittelinkipeyttäkin oli. Ammattikoulut muutettiin ammattiopistoiksi, mainitsemani entiset opistot muutettiin ammattikorkeakouluiksi, joista valmistuvia alettiin kutsua mitä huvittavimmilla -nomi ja logi-loppuisilla nimikkeillä.

Omasta mielestäni koulutusjärjestelmämme pitäisi olla käytännönläheisempi ja koulutus järjestää nykyistä tiiviimmin yhteistyössä työnantajien kanssa. Olla suurelta osin suoranaista täsmäkoulutusta. Pitäisi tunnustaa tosiasia, että useat ammatit häviävät työuran aikana kokonaan ja ottaa lähtökohdaksi työuran kestävä koulutus, joka mahdollistaa joustavan ammatinvaihdoksen elämän aikana ilman pitkää työttömyysaikaa ja sitä seuraavaa uudelleenkoulutusta.

Lue lisää

Olen seurannut ja en ole lainkaan vakuuttunut siitä, että puolueet ovat aina oikeassa. Työuria voidaan toki pidentää, sitä ei voida kuitenkaan tehdä siten, että juuri opiskelunsa päättäneet ovat täysin tietämättömiä työelämän vaatimuksista. Pelkästään teoreettisiin opintoihin keskittyvä opetus ja kesätyöpaikkojen puute ovat varsin hankala yhtälö, mikäli ajatellaan työhön sijoittumista, jokainen rekrytoinnin parissa toiminut tämän tietää.

Varsin yllättävä väitteesi hajottamisen vaikutuksista on outo, kun nimenomaan Keskustapuolueen hallitusjakson aikana uudistettiin yliopistojärjestelmää, nimenomaan siksi että, saataisiin suurempia kokonaisuuksia. Aaltoyliopisto ja sen perustamisen perusteet ovat jääneet vieraiksi?

Suomessa on yliopistokoulutus varsin kilpailukykyinen nimenomaan filosofian opetuksen osalta, etenkin Helsingin-yliopisto sekä teoreettisen että käytännöllisen filosofian osalta on tuottanut kansainvälisestikin tunnettuja tutkijoita. Jyväskylän yliopiston perinteet ovat Voionmaan (kesk) ansiokkaan työn tuloksena vieläkin merkittävät. Kansallisen sivistyksen kannalta filosofia ja humanistiset oppituolit ovat tärkeät, ne ovat sitä kaikkialla maailmassa. Aikoinaan talonpojat olivat sitä mieltä, ettei lapsia kannata kouluttaa kun, ”menee hyvä työmies hukkaan,” mielipiteesi tuovat tuon asenteen mieleen. Anteeksi vain, hieman yllätyin. Ajattelin kansansivistystyön olevan tärkeän myös Pystyyn kuoleelle.

niinpa.niin kirjoitti:

Olen seurannut ja en ole lainkaan vakuuttunut siitä, että puolueet ovat aina oikeassa. Työuria voidaan toki pidentää, sitä ei voida kuitenkaan tehdä siten, että juuri opiskelunsa päättäneet ovat täysin tietämättömiä työelämän vaatimuksista. Pelkästään teoreettisiin opintoihin keskittyvä opetus ja kesätyöpaikkojen puute ovat varsin hankala yhtälö, mikäli ajatellaan työhön sijoittumista, jokainen rekrytoinnin parissa toiminut tämän tietää.

Varsin yllättävä väitteesi hajottamisen vaikutuksista on outo, kun nimenomaan Keskustapuolueen hallitusjakson aikana uudistettiin yliopistojärjestelmää, nimenomaan siksi että, saataisiin suurempia kokonaisuuksia. Aaltoyliopisto ja sen perustamisen perusteet ovat jääneet vieraiksi?

Suomessa on yliopistokoulutus varsin kilpailukykyinen nimenomaan filosofian opetuksen osalta, etenkin Helsingin-yliopisto sekä teoreettisen että käytännöllisen filosofian osalta on tuottanut kansainvälisestikin tunnettuja tutkijoita. Jyväskylän yliopiston perinteet ovat Voionmaan (kesk) ansiokkaan työn tuloksena vieläkin merkittävät. Kansallisen sivistyksen kannalta filosofia ja humanistiset oppituolit ovat tärkeät, ne ovat sitä kaikkialla maailmassa. Aikoinaan talonpojat olivat sitä mieltä, ettei lapsia kannata kouluttaa kun, ”menee hyvä työmies hukkaan,” mielipiteesi tuovat tuon asenteen mieleen. Anteeksi vain, hieman yllätyin. Ajattelin kansansivistystyön olevan tärkeän myös Pystyyn kuoleelle.

Lue lisää

Mitä tulee Vanhasen hallituksen aikaisen yliopistojärjestelmän uudistamiseen ja esimerkiksi Aalto-yliopiston perustamiseen, lainaan sinua ja totean, etten minäkään ole lainkaan vakuuttunut siitä, että puolueet ovat aina oikeassa.

Vielä vastenmielisempää minulle oli yliopistoille asetettu vaatimus rahoituksen keräämisestä yksityismarkkinoilta. Kuinkahan hyvin vaikkapa nuo filosofian laitokset ovat onnistuneet rahoituksen keruussa?

En periaatteessa kerro täällä itsestäni, mutta voin mainita tässä yhteydessä, että minulla on takana humanistiset opinnot ja jo senkin takia ymmärrän täysin niiden sivistyksellisen merkityksen, jopa filosofian. Mutta rajansa humanistien määrällä!!!

Humanistisilla aloilla on selkeä ylikoulutus niin, että suuri osa valmistuvista jää työttömiksi tai joutuu tekemään mitä sekalaisimpia töitä, koska koulutusta vastaavia työpaikkoja ei kerta kaikkiaan ole riittävästi. Ei ole riittävästi edes sellaista työtä, joissa humanistista koulutusta voisi välillisesti hyödyntää. Vielä huonommiksi humanistien työmarkkinat muodostuvat lähivuosina, kun EU-projektien määrä seuraavalla rahoituskaudella todennäköisesti romahtaa. Samaan aikaan nuorten määrä vähenee nopeasti, minkä seurauksena myös opettajien määrä laskee. Aineopettajinahan suurin osa humanisteista työskentelee.

Ketä tarkoitit tuolla Voionmaalla? Hän ei voi olla ainakaan arvostettu professori, tiedemies, ministeri ja kansanedustaja Väinö Voionmaa, sillä hänhän oli tunnetusti sosialidemokraatti ja toimi pitkään Helsingin yliopistossa ja Helsingin kauppakorkeakouluissa sekä vanhoilla päivillään myös Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa eli Tampereen yliopistossa, mutta ei tietääkseni Jyväskylän yliopistossa. Kansansivistystyöhön hän vaikutti Työväen Akatemiassa ja Voionmaan Opistossa, joista kumpikaan ei sijaitse Jyväskylässä.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Mitä tulee Vanhasen hallituksen aikaisen yliopistojärjestelmän uudistamiseen ja esimerkiksi Aalto-yliopiston perustamiseen, lainaan sinua ja totean, etten minäkään ole lainkaan vakuuttunut siitä, että puolueet ovat aina oikeassa.

Vielä vastenmielisempää minulle oli yliopistoille asetettu vaatimus rahoituksen keräämisestä yksityismarkkinoilta. Kuinkahan hyvin vaikkapa nuo filosofian laitokset ovat onnistuneet rahoituksen keruussa?

En periaatteessa kerro täällä itsestäni, mutta voin mainita tässä yhteydessä, että minulla on takana humanistiset opinnot ja jo senkin takia ymmärrän täysin niiden sivistyksellisen merkityksen, jopa filosofian. Mutta rajansa humanistien määrällä!!!

Humanistisilla aloilla on selkeä ylikoulutus niin, että suuri osa valmistuvista jää työttömiksi tai joutuu tekemään mitä sekalaisimpia töitä, koska koulutusta vastaavia työpaikkoja ei kerta kaikkiaan ole riittävästi. Ei ole riittävästi edes sellaista työtä, joissa humanistista koulutusta voisi välillisesti hyödyntää. Vielä huonommiksi humanistien työmarkkinat muodostuvat lähivuosina, kun EU-projektien määrä seuraavalla rahoituskaudella todennäköisesti romahtaa. Samaan aikaan nuorten määrä vähenee nopeasti, minkä seurauksena myös opettajien määrä laskee. Aineopettajinahan suurin osa humanisteista työskentelee.

Ketä tarkoitit tuolla Voionmaalla? Hän ei voi olla ainakaan arvostettu professori, tiedemies, ministeri ja kansanedustaja Väinö Voionmaa, sillä hänhän oli tunnetusti sosialidemokraatti ja toimi pitkään Helsingin yliopistossa ja Helsingin kauppakorkeakouluissa sekä vanhoilla päivillään myös Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa eli Tampereen yliopistossa, mutta ei tietääkseni Jyväskylän yliopistossa. Kansansivistystyöhön hän vaikutti Työväen Akatemiassa ja Voionmaan Opistossa, joista kumpikaan ei sijaitse Jyväskylässä.

Lue lisää

Yliopistojen keskittäminen, parantaa niiden rahoituksen saamista, vähentää yhteiskunnan kuluja, parantaa oppimisedellytyksiä, mahdollista synergiahyödyt.. Tietenkin keskittämisellä on etunsa. Aaltoyliopiston kritiikki kohdistuu lähinnä siihen, kuinka vapaata voi tieteen harjoittaminen olla, mikäli iso osa varainhankinnasta tulee liike-elämältä. Korruptioriski on aina olemassa ja tieteen vapaus kärsii.

Humanistinen koulutus on yhteiskunnan etu. Koulutus ei voi olla pelkästään työelämään valmistautumista, myös yhteiskunta tarvitsee aina ihmisiä, joiden intelligenssi riittää myös yhteiskuntakritiikkiin. Filosofia ja yhteiskuntatieteet ja niiden opettaminen ovat demokratian tae. Toki jokainen joka filosofiaa, tai humanistisia aineita ryhtyy opiskelemaan, tietää sen, etteivät opintokokonaisuudet ole aivan täsmäkoulutusta mihinkään. Opiskelijat kokevat kuitenkin tärkeäksi tiedon sinänsä. Aivan mielekäs valinta monelle, myös työpaikkoja toivottavasti on jatkossa jopa humanisteille. Käytännöllisen filosofian opinnot voivat avata työtehtäviä myös liike-elämään, koska eettisten ratkaisujen merkitys tulevaisuudessa on eräs kilpailutekijä.

Voionmaasta sen verran, että olen pitänyt häntä Keskustapuolueen kannattajana, näin sitä sivistyy keskustelujen myötä. Väinö Voionmaa oli syntyjään Jyväskylästä ja hänen ansiostaan Jyväskylän-yliopiston katsotaan kehittyneen ainakin filosofianlaitoksen osalta.

Eikö Osmiumilla enää riitä kanttia kirjoittaa omalla nikillään?

"Kukaan ei kysellyt, paljonko noiden risujen ja kantojen roudaaminen metsien perukoilta on tullut oikeasti maksamaan? Ainakin omasta mielestä risujen kasaamiseen näytti menevän työpäivä ja viiikko poikineen, mutta pääsiahan oli, että risu liikkui ja veronmaksajien kustannuksella."--

Työstä täytyy suomessa maksaa enemmän kuin kehitysmaissa.

Kreikan mallissa sosialistit sai aikaan sellaisen systeeemin, että rikkaiden ei tarvinnut maksaa veroja. Kumihuulikin sen jo totesi.

Kreikassa ei kepulaiset hillu!

Mielipijepankki kirjoitti:

"Kukaan ei kysellyt, paljonko noiden risujen ja kantojen roudaaminen metsien perukoilta on tullut oikeasti maksamaan? Ainakin omasta mielestä risujen kasaamiseen näytti menevän työpäivä ja viiikko poikineen, mutta pääsiahan oli, että risu liikkui ja veronmaksajien kustannuksella."--

Työstä täytyy suomessa maksaa enemmän kuin kehitysmaissa.

Kreikan mallissa sosialistit sai aikaan sellaisen systeeemin, että rikkaiden ei tarvinnut maksaa veroja. Kumihuulikin sen jo totesi.

Kreikassa ei kepulaiset hillu!

Lue lisää

Kreikassa ei risuja kerätä, vaan kaikki ostetaan halvalla ulkomailta.