Käsialasta ihminen tunnetaan

Moi hb,

Miten ison liukuvan veneen voi tiputtaa alas hillitysti niin, ettei muodostu jätti peräaaltoa?

Voi olla, että olen niin u-watti, mutta veneeni rupeaa muodostamaan jätti aaltoa 10-17 solmun nopeudella 23- solmusta perä aalto on jo nätin plituska ja aalto ei ole juurikan kovin kiusallisen kokoista.

Mitä siis toimin vastaisuudessa, ettei hitaammat veneilät joutuisi kärsimään toiminnastani jos joudun hiljentämään ahtailla reiteillä???

u-watti kirjoitti:

Moi hb,

Miten ison liukuvan veneen voi tiputtaa alas hillitysti niin, ettei muodostu jätti peräaaltoa?

Voi olla, että olen niin u-watti, mutta veneeni rupeaa muodostamaan jätti aaltoa 10-17 solmun nopeudella 23- solmusta perä aalto on jo nätin plituska ja aalto ei ole juurikan kovin kiusallisen kokoista.

Mitä siis toimin vastaisuudessa, ettei hitaammat veneilät joutuisi kärsimään toiminnastani jos joudun hiljentämään ahtailla reiteillä???

Lue lisää

Se taika on siinä, että kun saavutat ohitettavan veneen, siis jos täytyy ohittaa tosi läheeltä niin hiljentele 100 m ennen ohitettavaa venettä, pysäytä veto kokonaan niin peräaalto irtoaa, samalla ohitettava etenee omaa nopeuttaan ja itse nostat ryömintävauhtiin - liuku auttaa tässä ja keulan kun olet ohittanut niin kaikki pisteet ovat ropissut sinun koriisi. Sitte taas vehje plaaniin ja matka jatkuu.. Aallon voimassa on tietysti eroja kun aalto irtoaa venestä veneen kulkunopeudella. Vaikka pintaplaanin aalto on pienempi niin sen voima on aallon nopeudesta johtuen suurempi. Kokeile niin huomaat sen olevan ihan tyylikästä, huomaavaista eikä vaikuta omaan matkantekemiseen yhtään mitään paitsi hyvän mielen kun keskisormien tilalle tulee iloisia kiitoksia..

hb kirjoitti:

Se taika on siinä, että kun saavutat ohitettavan veneen, siis jos täytyy ohittaa tosi läheeltä niin hiljentele 100 m ennen ohitettavaa venettä, pysäytä veto kokonaan niin peräaalto irtoaa, samalla ohitettava etenee omaa nopeuttaan ja itse nostat ryömintävauhtiin - liuku auttaa tässä ja keulan kun olet ohittanut niin kaikki pisteet ovat ropissut sinun koriisi. Sitte taas vehje plaaniin ja matka jatkuu.. Aallon voimassa on tietysti eroja kun aalto irtoaa venestä veneen kulkunopeudella. Vaikka pintaplaanin aalto on pienempi niin sen voima on aallon nopeudesta johtuen suurempi. Kokeile niin huomaat sen olevan ihan tyylikästä, huomaavaista eikä vaikuta omaan matkantekemiseen yhtään mitään paitsi hyvän mielen kun keskisormien tilalle tulee iloisia kiitoksia..

Lue lisää

Olet ymmärtänyt aallonmuodostuksen ja sen etenemisnopeuden ja voiman hieman väärin.

Menee vikaan kirjoitti:

Olet ymmärtänyt aallonmuodostuksen ja sen etenemisnopeuden ja voiman hieman väärin.

Jos jätät vektorianalyysit pois - koska niitä en oikeesti ymmärrä niin mikä tossa meni pieleen. Siis ihan mielenkiinnosta eikä millään tavalla negaation kautta.

hb kirjoitti:

Jos jätät vektorianalyysit pois - koska niitä en oikeesti ymmärrä niin mikä tossa meni pieleen. Siis ihan mielenkiinnosta eikä millään tavalla negaation kautta.

Vektoreista en välitä minäkään puhua, mutta
peräaalto etenee veneestä hieman nopeammin kuin venenopeus, mutta sen etenemisnoppeus vedessä riippuu monestakin seikasta mm. syvyys.
Yleisenä etenemisnopeutena pidetään keskimäärin sqrt(g*L/pii) ( uppoumarunkoisen runkonopeuden perusteena ja aallonpituus L ei riipu veneen nopeudesta, vaan täyttymisajasta).
Aallon voimakkuus ei riipu niinkään sen etenemisnopeudesta kuin korkeudesta, ja pienin aalto syntyy nopeudella joka on selvästi alle uppoumanopeuden, siis peräaalto ehtii täyttyä veneen alle ennen irtoamistaan.
Peräaalto on suurimmillaan kun vene kulkee vasten keula-aaltoaan nopeammin kuin aalto ehtii täyttyä, eli irtoaa veneen perästä vaiheessa, jossa se ei ole vielä edes täysin muodostunut ja aallon pohja syvenee vielä irtoamisen jälkeenkin., jolloin vene syrjäyttää jopa painoaan suuremman määrän vettä.
Kun nopeus nostetaan yli keula-aallon ja vene liukuu, dynaaminen veden paine (myös ilman-)kasvaa ja veneen syrjäyttämä vesimäärä vastaavasti pienenee eikä vene tee veteen enää edes painonsa kokoista"monttua".
Kun veneen vauhti kasvaa dynaaminen paine pienentää veneen muodostamaa aaltoa, parhaassa tapauksessa jopa niin että ilmanpaine yksin riittää nostamaan veneen kokonaan irti vedestä (½ vitsi).

Heh
Johan oli teknisen tuntusta ja ilmeisen turhaa runoilua, sillä jokainen liukuvalla veneellä liikkunut tuntee varmaan asian paljon paremmin aivan käytännössäkin, ja uskoisinpa että itsekin kyselet asiaa vähän pää ketkallaan, mutta jos todella et koskaan ole veneillyt, niin kaivele tästä pohjatietona, mitä nyt irti saat.

Menee vikaan kirjoitti:

Vektoreista en välitä minäkään puhua, mutta
peräaalto etenee veneestä hieman nopeammin kuin venenopeus, mutta sen etenemisnoppeus vedessä riippuu monestakin seikasta mm. syvyys.
Yleisenä etenemisnopeutena pidetään keskimäärin sqrt(g*L/pii) ( uppoumarunkoisen runkonopeuden perusteena ja aallonpituus L ei riipu veneen nopeudesta, vaan täyttymisajasta).
Aallon voimakkuus ei riipu niinkään sen etenemisnopeudesta kuin korkeudesta, ja pienin aalto syntyy nopeudella joka on selvästi alle uppoumanopeuden, siis peräaalto ehtii täyttyä veneen alle ennen irtoamistaan.
Peräaalto on suurimmillaan kun vene kulkee vasten keula-aaltoaan nopeammin kuin aalto ehtii täyttyä, eli irtoaa veneen perästä vaiheessa, jossa se ei ole vielä edes täysin muodostunut ja aallon pohja syvenee vielä irtoamisen jälkeenkin., jolloin vene syrjäyttää jopa painoaan suuremman määrän vettä.
Kun nopeus nostetaan yli keula-aallon ja vene liukuu, dynaaminen veden paine (myös ilman-)kasvaa ja veneen syrjäyttämä vesimäärä vastaavasti pienenee eikä vene tee veteen enää edes painonsa kokoista"monttua".
Kun veneen vauhti kasvaa dynaaminen paine pienentää veneen muodostamaa aaltoa, parhaassa tapauksessa jopa niin että ilmanpaine yksin riittää nostamaan veneen kokonaan irti vedestä (½ vitsi).

Heh
Johan oli teknisen tuntusta ja ilmeisen turhaa runoilua, sillä jokainen liukuvalla veneellä liikkunut tuntee varmaan asian paljon paremmin aivan käytännössäkin, ja uskoisinpa että itsekin kyselet asiaa vähän pää ketkallaan, mutta jos todella et koskaan ole veneillyt, niin kaivele tästä pohjatietona, mitä nyt irti saat.

Lue lisää

Koitin vastata ihan kauniisti - luin textisi monta kertaa läpi. Yhtään vastausta en kohteliaasti pystynyt kirjoittamaan niin kaivele ihan itseäsi mitä nyt sitten ittestäs saat irti. Aiheen vierestä pikku snobbailua - harmittaa...

Samaa mieltä olen, että ilmeisen turhaa runoilua jos ei tunne käytäntöä vaikka osaa palasen jotakin teoriaa.. Nimimerkkisi mukaan - vikaan meni, heh

hb kirjoitti:

Koitin vastata ihan kauniisti - luin textisi monta kertaa läpi. Yhtään vastausta en kohteliaasti pystynyt kirjoittamaan niin kaivele ihan itseäsi mitä nyt sitten ittestäs saat irti. Aiheen vierestä pikku snobbailua - harmittaa...

Samaa mieltä olen, että ilmeisen turhaa runoilua jos ei tunne käytäntöä vaikka osaa palasen jotakin teoriaa.. Nimimerkkisi mukaan - vikaan meni, heh

Lue lisää

Ymmärsin tekstistäsi että ehdotit ohitussysteemisi niin että kun saavutat ohitettavan, hiljennät vauhtia liuusta ja ohitat rauhallisesti sen 10..12 solmia kulkevan hidastelijan ja kun pääset reilusti ohi niin sitten taas vene liukuun ? ?

Mahtaako ropista ?

Noviisi itsekin kirjoitti:

Ymmärsin tekstistäsi että ehdotit ohitussysteemisi niin että kun saavutat ohitettavan, hiljennät vauhtia liuusta ja ohitat rauhallisesti sen 10..12 solmia kulkevan hidastelijan ja kun pääset reilusti ohi niin sitten taas vene liukuun ? ?

Mahtaako ropista ?

Lue lisää

En tiedä mitä - mahtaako ropista - tarkoittaa, mutta muuten juuri näin.

Menee vikaan kirjoitti:

Vektoreista en välitä minäkään puhua, mutta
peräaalto etenee veneestä hieman nopeammin kuin venenopeus, mutta sen etenemisnoppeus vedessä riippuu monestakin seikasta mm. syvyys.
Yleisenä etenemisnopeutena pidetään keskimäärin sqrt(g*L/pii) ( uppoumarunkoisen runkonopeuden perusteena ja aallonpituus L ei riipu veneen nopeudesta, vaan täyttymisajasta).
Aallon voimakkuus ei riipu niinkään sen etenemisnopeudesta kuin korkeudesta, ja pienin aalto syntyy nopeudella joka on selvästi alle uppoumanopeuden, siis peräaalto ehtii täyttyä veneen alle ennen irtoamistaan.
Peräaalto on suurimmillaan kun vene kulkee vasten keula-aaltoaan nopeammin kuin aalto ehtii täyttyä, eli irtoaa veneen perästä vaiheessa, jossa se ei ole vielä edes täysin muodostunut ja aallon pohja syvenee vielä irtoamisen jälkeenkin., jolloin vene syrjäyttää jopa painoaan suuremman määrän vettä.
Kun nopeus nostetaan yli keula-aallon ja vene liukuu, dynaaminen veden paine (myös ilman-)kasvaa ja veneen syrjäyttämä vesimäärä vastaavasti pienenee eikä vene tee veteen enää edes painonsa kokoista"monttua".
Kun veneen vauhti kasvaa dynaaminen paine pienentää veneen muodostamaa aaltoa, parhaassa tapauksessa jopa niin että ilmanpaine yksin riittää nostamaan veneen kokonaan irti vedestä (½ vitsi).

Heh
Johan oli teknisen tuntusta ja ilmeisen turhaa runoilua, sillä jokainen liukuvalla veneellä liikkunut tuntee varmaan asian paljon paremmin aivan käytännössäkin, ja uskoisinpa että itsekin kyselet asiaa vähän pää ketkallaan, mutta jos todella et koskaan ole veneillyt, niin kaivele tästä pohjatietona, mitä nyt irti saat.

Lue lisää

Vektoreita tai muita teorioita en tässä minäkään viitsi ruveta pohtimaan, mutta viikon laiturissa venettä varustelleena pari sanaa käytännöstä. Laiturin ohi kulkee väylä ja alueella on 10 km/t nopeusrajoitus, joten havaintomateriaalia tulee runsaasti. Muutamat kulkevat nopeusrajoituksen mukaan, muutamat sitä mukaellen siinä liukukynnyksellä ja suurin osa, siis ainakin yli 80 % reilusti plaanissa.

Ohikulkenutta näkemättä kyllä veneessä tietää, millä tavalla siitä on menty. Plaanaavien aallot jysähtävät niin, että tekarit tippuisivat, jos sellaiset olisi. Rajoituksen mukaan menneet tuottavat pari pehmeää keinahdusta, joista ei ole haittaa, ellei juuri yritä sovittaa ruuvia reikäänsä tai muuta pinsettihommaa. Liukukynnyksellä ajavat tietenkin huomaa siitä, että vene tuntuu aalloista nousevan laiturille ja ponttoonilaiturilla taas tarvitaan saappaat, jos haluaa kuivin jaloin siellä olla. Oma lukunsa sitten uppikset, varsinkin pienehköt sellaiset, jotka kuvittelevat olevansa harmittoman pieniä. Kyllä vain niistäkin komean aallon saa, eikä toisaalta tarvitsisi paljoakaan nopeudesta tinkiä, niin aallonmuodostus putoaisi oleellisesti.

Jos nyt pikkuisen menisi sinne teoriankin puolelle silti. Tässäkin jo muutama ison veneen omistaja on todistellut, miten pienin haitta tulee, jos pitää veneen liu'ussa. Kuitenkin laskeskelemalla Frouden lukuja, voi todeta, että harvemmat yli DC-kokoiset ovat laskennallisesti plaanissa. Ja mitä isompi vene, sen enemmän nopeudet jäävät oikean plaanin alle. Ja seurauksena tietenkin se törkyaalto.

käytännön koe kirjoitti:

Vektoreita tai muita teorioita en tässä minäkään viitsi ruveta pohtimaan, mutta viikon laiturissa venettä varustelleena pari sanaa käytännöstä. Laiturin ohi kulkee väylä ja alueella on 10 km/t nopeusrajoitus, joten havaintomateriaalia tulee runsaasti. Muutamat kulkevat nopeusrajoituksen mukaan, muutamat sitä mukaellen siinä liukukynnyksellä ja suurin osa, siis ainakin yli 80 % reilusti plaanissa.

Ohikulkenutta näkemättä kyllä veneessä tietää, millä tavalla siitä on menty. Plaanaavien aallot jysähtävät niin, että tekarit tippuisivat, jos sellaiset olisi. Rajoituksen mukaan menneet tuottavat pari pehmeää keinahdusta, joista ei ole haittaa, ellei juuri yritä sovittaa ruuvia reikäänsä tai muuta pinsettihommaa. Liukukynnyksellä ajavat tietenkin huomaa siitä, että vene tuntuu aalloista nousevan laiturille ja ponttoonilaiturilla taas tarvitaan saappaat, jos haluaa kuivin jaloin siellä olla. Oma lukunsa sitten uppikset, varsinkin pienehköt sellaiset, jotka kuvittelevat olevansa harmittoman pieniä. Kyllä vain niistäkin komean aallon saa, eikä toisaalta tarvitsisi paljoakaan nopeudesta tinkiä, niin aallonmuodostus putoaisi oleellisesti.

Jos nyt pikkuisen menisi sinne teoriankin puolelle silti. Tässäkin jo muutama ison veneen omistaja on todistellut, miten pienin haitta tulee, jos pitää veneen liu'ussa. Kuitenkin laskeskelemalla Frouden lukuja, voi todeta, että harvemmat yli DC-kokoiset ovat laskennallisesti plaanissa. Ja mitä isompi vene, sen enemmän nopeudet jäävät oikean plaanin alle. Ja seurauksena tietenkin se törkyaalto.

Lue lisää

Joo ja just - voisko tuota enää selvemmin kuvata. Hyvin kirjoitettu !

käytännön koe kirjoitti:

Vektoreita tai muita teorioita en tässä minäkään viitsi ruveta pohtimaan, mutta viikon laiturissa venettä varustelleena pari sanaa käytännöstä. Laiturin ohi kulkee väylä ja alueella on 10 km/t nopeusrajoitus, joten havaintomateriaalia tulee runsaasti. Muutamat kulkevat nopeusrajoituksen mukaan, muutamat sitä mukaellen siinä liukukynnyksellä ja suurin osa, siis ainakin yli 80 % reilusti plaanissa.

Ohikulkenutta näkemättä kyllä veneessä tietää, millä tavalla siitä on menty. Plaanaavien aallot jysähtävät niin, että tekarit tippuisivat, jos sellaiset olisi. Rajoituksen mukaan menneet tuottavat pari pehmeää keinahdusta, joista ei ole haittaa, ellei juuri yritä sovittaa ruuvia reikäänsä tai muuta pinsettihommaa. Liukukynnyksellä ajavat tietenkin huomaa siitä, että vene tuntuu aalloista nousevan laiturille ja ponttoonilaiturilla taas tarvitaan saappaat, jos haluaa kuivin jaloin siellä olla. Oma lukunsa sitten uppikset, varsinkin pienehköt sellaiset, jotka kuvittelevat olevansa harmittoman pieniä. Kyllä vain niistäkin komean aallon saa, eikä toisaalta tarvitsisi paljoakaan nopeudesta tinkiä, niin aallonmuodostus putoaisi oleellisesti.

Jos nyt pikkuisen menisi sinne teoriankin puolelle silti. Tässäkin jo muutama ison veneen omistaja on todistellut, miten pienin haitta tulee, jos pitää veneen liu'ussa. Kuitenkin laskeskelemalla Frouden lukuja, voi todeta, että harvemmat yli DC-kokoiset ovat laskennallisesti plaanissa. Ja mitä isompi vene, sen enemmän nopeudet jäävät oikean plaanin alle. Ja seurauksena tietenkin se törkyaalto.

Lue lisää

10km/h vauhdilla jos ajaa, niin ainakin pieni (noin 5m pitkä) liukuva vene tekee todella ison aallon. Voin tulla ajelemaan nopeusrajoituksen mukaista nopeutta käytännön miehen varustella venettä. Sen jälkeen ajelen liukunopeutta, niin katstotaan vieläkö hän haluaa mun ajavan nopeusrajoituksen mukaisesti.

Yleensä luikuvat veneet tuottavat pienimmän aallon ajaessa noin 5-7km/h seuraavaksi pienin tulee liukunopeudessa eli yleensä yli 34km/h .

Tärkeitä on huomioida rannassa olevat veneet ja välttää isojen aaltojen muodottaminen. Jokaisen nopeusrajoitus kyltin viereen pitäisi laittaa "aaltojen teko kielletty" merkki.

hb kirjoitti:

Se taika on siinä, että kun saavutat ohitettavan veneen, siis jos täytyy ohittaa tosi läheeltä niin hiljentele 100 m ennen ohitettavaa venettä, pysäytä veto kokonaan niin peräaalto irtoaa, samalla ohitettava etenee omaa nopeuttaan ja itse nostat ryömintävauhtiin - liuku auttaa tässä ja keulan kun olet ohittanut niin kaikki pisteet ovat ropissut sinun koriisi. Sitte taas vehje plaaniin ja matka jatkuu.. Aallon voimassa on tietysti eroja kun aalto irtoaa venestä veneen kulkunopeudella. Vaikka pintaplaanin aalto on pienempi niin sen voima on aallon nopeudesta johtuen suurempi. Kokeile niin huomaat sen olevan ihan tyylikästä, huomaavaista eikä vaikuta omaan matkantekemiseen yhtään mitään paitsi hyvän mielen kun keskisormien tilalle tulee iloisia kiitoksia..

Lue lisää

Mitenkähän tuossa saa riittävän nopeuseron niin, että ohitus tapahtuu kohtuullisella matkalla, eikä venettä tarvitse roikottaa nokka pystyssä.

iso aalto kirjoitti:

10km/h vauhdilla jos ajaa, niin ainakin pieni (noin 5m pitkä) liukuva vene tekee todella ison aallon. Voin tulla ajelemaan nopeusrajoituksen mukaista nopeutta käytännön miehen varustella venettä. Sen jälkeen ajelen liukunopeutta, niin katstotaan vieläkö hän haluaa mun ajavan nopeusrajoituksen mukaisesti.

Yleensä luikuvat veneet tuottavat pienimmän aallon ajaessa noin 5-7km/h seuraavaksi pienin tulee liukunopeudessa eli yleensä yli 34km/h .

Tärkeitä on huomioida rannassa olevat veneet ja välttää isojen aaltojen muodottaminen. Jokaisen nopeusrajoitus kyltin viereen pitäisi laittaa "aaltojen teko kielletty" merkki.

Lue lisää

Menee isottelun puolelle sanoa 5 m veneen aaltoja isoiksi. Kyllähän niillä sadoillakin kiloilla oikein kyntämällä jollain tietyllä nopeudella kiusaa saa ympärilleen tehtyä, mutta tuskin kukaan vapaaehtoisesti siinä liukukynnyksellä jaksaa roikkua. Ei se minusta ainakaan ollenkaan miellyttävää ole, ei ohjaamisen, ei näkyvyyden, eikä kulutuksen kannalta.

Jos aallonmuodostus olisi ainoa syy nopeusrajoituksille, neuvoisinkin niitä 5 m avoveneitä ajamaan miten parhaaksi näkevät, eli plaanissa. Mutta jos, kuten kertomassanikin tapauksessa, ollaan suojaisella sisälahdella, jossa on liikkeellä paljon soutajia, uistelejoita, melojia, optimistijollia ja vielä muutama uimarikin, on nopeus sinällään huono juttu.

Tuntuu joillakin pallo olevan vähän hukassa kun luulevat ohituksen olevan kohteliainta kun pudottaa nopeuden 15 kn tienoille, mahdollisimman suuren aallon aiheuttaakseen.

Huh huh tosiaan

Samaa mieltä kirjoitti:

Tuntuu joillakin pallo olevan vähän hukassa kun luulevat ohituksen olevan kohteliainta kun pudottaa nopeuden 15 kn tienoille, mahdollisimman suuren aallon aiheuttaakseen.

Huh huh tosiaan

Lue lisää

Myös samaa mieltä "samaa mieltä" kanssa.
Jos kapeikon tai muun liikenteen takia ei voi turvallisesti ohittaa hyvää luikuvauhtia, niin hyvätapa on odottaa sopivaa ohitus hetkeä ja ohittaa turvallisessa paikassa.

Näinhän me toimitaan maantie liikenteessäkin. Odotetaan turvallista ohitus paikkaa ja sitten ohi...

FinmarHT kirjoitti:

Myös samaa mieltä "samaa mieltä" kanssa.
Jos kapeikon tai muun liikenteen takia ei voi turvallisesti ohittaa hyvää luikuvauhtia, niin hyvätapa on odottaa sopivaa ohitus hetkeä ja ohittaa turvallisessa paikassa.

Näinhän me toimitaan maantie liikenteessäkin. Odotetaan turvallista ohitus paikkaa ja sitten ohi...

Lue lisää

Täs eka viesti, jossa on jotain järkeä.

En tiedä mikä paras sitten olisi ohitukseen isolla veneellä, mutta tuntuu että osa isojen veneiden kippareista ei osaa trimmata venettän kauniiseen asentoon että allon muodostus olisi inhimmillistä. Pari isoa vaaratilannetta on esim. Uudenkaupingin satamaan tultaessa Kemiran (Yara:n) edessä viime kesänä meinnannut käydä parille penemmälle (n. 8m) veneilijälle.

Itsellä meni vajaan 8m retkiveneellä sisustan järjestys uusiksi kun iso jenkki mörssäri meni puoli pystyä ohitse ja läheltä, trimmauksesta ei tietoakaan, mahtoiko kippari edes yläohjaamosta eteensä kunnolla nähdä, veti puolimerta perässä. Liikenne oli melko vilkasta kuten kesä - heinäkuussa yleensä, veneitä monessa linjassa satamaan ja pois ja muutamat purkkarit luovimassa seassa ja siihen sekaan yksi kiireinen niin oli siinä mukavat oltavat monella veneilijällä ,väistöliikkeet oli siinä sopassa melko minimaaliset ja mahdottomat.

No aina niitä mestareita sekaan mahtuu. Ei tietysti voi yleistää. On moni ison veneen kippari toiminut enemmän kuin kiitettävästikkin tuolla merellä kohtaamis tai ohitustilanteissa.

Eikä tämä ole isompien veneiden ongelma tämä aallon muodostus. Yksi mestari tässä hilajan karautti Buster Magnumilla tuomaan kavereitaan Uki:n sataman rantaan sellaisella kyydillä että huh huh. Ja sitten kahva ylös laiturien vieressä. Jos jotkut Raumalaiset purjeveneilijät ihmettelee miksi on tuulimittarit solmussa ja kyljet ruvella niin kiittäkää tätä veneilijää. Hakkasi meinaan mastot yhteen ja lepuuttajat hyppäsi ylös ja kyljet hakkasi rutisten yhteen. Että saa sitä pienelläkin purkilla vahionkoa aikaan. Harmi kun ei ollut kameraa mukana ja ukko meni vastarannalle ,jonkun sanan olisin mielellään vaihtanut.

Eikös tuolla monessa paikassa ole satamiin tultaessa merkit että aallonmuodostus kielletty ja sitten joku km/h rajoitus erikseen esim 9km/h.

Noh sinänsä ,toisten huomioon ottaminen on nykyyään muotia jättää tekemättä

J. Kustoo kirjoitti:

En tiedä mikä paras sitten olisi ohitukseen isolla veneellä, mutta tuntuu että osa isojen veneiden kippareista ei osaa trimmata venettän kauniiseen asentoon että allon muodostus olisi inhimmillistä. Pari isoa vaaratilannetta on esim. Uudenkaupingin satamaan tultaessa Kemiran (Yara:n) edessä viime kesänä meinnannut käydä parille penemmälle (n. 8m) veneilijälle.

Itsellä meni vajaan 8m retkiveneellä sisustan järjestys uusiksi kun iso jenkki mörssäri meni puoli pystyä ohitse ja läheltä, trimmauksesta ei tietoakaan, mahtoiko kippari edes yläohjaamosta eteensä kunnolla nähdä, veti puolimerta perässä. Liikenne oli melko vilkasta kuten kesä - heinäkuussa yleensä, veneitä monessa linjassa satamaan ja pois ja muutamat purkkarit luovimassa seassa ja siihen sekaan yksi kiireinen niin oli siinä mukavat oltavat monella veneilijällä ,väistöliikkeet oli siinä sopassa melko minimaaliset ja mahdottomat.

No aina niitä mestareita sekaan mahtuu. Ei tietysti voi yleistää. On moni ison veneen kippari toiminut enemmän kuin kiitettävästikkin tuolla merellä kohtaamis tai ohitustilanteissa.

Eikä tämä ole isompien veneiden ongelma tämä aallon muodostus. Yksi mestari tässä hilajan karautti Buster Magnumilla tuomaan kavereitaan Uki:n sataman rantaan sellaisella kyydillä että huh huh. Ja sitten kahva ylös laiturien vieressä. Jos jotkut Raumalaiset purjeveneilijät ihmettelee miksi on tuulimittarit solmussa ja kyljet ruvella niin kiittäkää tätä veneilijää. Hakkasi meinaan mastot yhteen ja lepuuttajat hyppäsi ylös ja kyljet hakkasi rutisten yhteen. Että saa sitä pienelläkin purkilla vahionkoa aikaan. Harmi kun ei ollut kameraa mukana ja ukko meni vastarannalle ,jonkun sanan olisin mielellään vaihtanut.

Eikös tuolla monessa paikassa ole satamiin tultaessa merkit että aallonmuodostus kielletty ja sitten joku km/h rajoitus erikseen esim 9km/h.

Noh sinänsä ,toisten huomioon ottaminen on nykyyään muotia jättää tekemättä

Lue lisää

Osui aikanaan silmiin enempi ammattipuolen kuvioissa ruotsinkielinen tarra brykällä. Sisältö oli vapaasti suomennettuna suurin piirtein: "Kiinnitä aina myrskyn varalta."
Se ei tietenkään poista yleistä ohjetta hyvän merimiestavan noudattamisesta. Mikä on kyllä kirjattu lakiinkin.
Nämä kaksi asiaa kun pitää mielessä, niin huomattava osa tässä keskustelussa olleista ongelmista poistuu. Samalla turvallisuus, niin oma, kuin toisten, lisääntyy.

J. Kustoo kirjoitti:

En tiedä mikä paras sitten olisi ohitukseen isolla veneellä, mutta tuntuu että osa isojen veneiden kippareista ei osaa trimmata venettän kauniiseen asentoon että allon muodostus olisi inhimmillistä. Pari isoa vaaratilannetta on esim. Uudenkaupingin satamaan tultaessa Kemiran (Yara:n) edessä viime kesänä meinnannut käydä parille penemmälle (n. 8m) veneilijälle.

Itsellä meni vajaan 8m retkiveneellä sisustan järjestys uusiksi kun iso jenkki mörssäri meni puoli pystyä ohitse ja läheltä, trimmauksesta ei tietoakaan, mahtoiko kippari edes yläohjaamosta eteensä kunnolla nähdä, veti puolimerta perässä. Liikenne oli melko vilkasta kuten kesä - heinäkuussa yleensä, veneitä monessa linjassa satamaan ja pois ja muutamat purkkarit luovimassa seassa ja siihen sekaan yksi kiireinen niin oli siinä mukavat oltavat monella veneilijällä ,väistöliikkeet oli siinä sopassa melko minimaaliset ja mahdottomat.

No aina niitä mestareita sekaan mahtuu. Ei tietysti voi yleistää. On moni ison veneen kippari toiminut enemmän kuin kiitettävästikkin tuolla merellä kohtaamis tai ohitustilanteissa.

Eikä tämä ole isompien veneiden ongelma tämä aallon muodostus. Yksi mestari tässä hilajan karautti Buster Magnumilla tuomaan kavereitaan Uki:n sataman rantaan sellaisella kyydillä että huh huh. Ja sitten kahva ylös laiturien vieressä. Jos jotkut Raumalaiset purjeveneilijät ihmettelee miksi on tuulimittarit solmussa ja kyljet ruvella niin kiittäkää tätä veneilijää. Hakkasi meinaan mastot yhteen ja lepuuttajat hyppäsi ylös ja kyljet hakkasi rutisten yhteen. Että saa sitä pienelläkin purkilla vahionkoa aikaan. Harmi kun ei ollut kameraa mukana ja ukko meni vastarannalle ,jonkun sanan olisin mielellään vaihtanut.

Eikös tuolla monessa paikassa ole satamiin tultaessa merkit että aallonmuodostus kielletty ja sitten joku km/h rajoitus erikseen esim 9km/h.

Noh sinänsä ,toisten huomioon ottaminen on nykyyään muotia jättää tekemättä

Lue lisää

Noilla 15 m lähenteleviä flybridge-jahteja ei trimmailemalla saada aaltoja pienentämään, niihin pitää vaan koettaa varautua ja toivoa että noiden kuskit oppivat hääräämään noilla jahdeillaan, eli hidastamaan riittävästi hankalissa paikoissa.
Pahin ongelma ovat nuo idiootit noilla 6-8 m plaanareilla, eivät jumalavita tajua katsoa yhtään taakseen, kun kyntävät puoliplaanissa 10 km/h rajoitusailueella, jossa aaltojentekokielto ensimmäisenä, eli määrääväänä merkkinä.

Asenteissa se ongelma on, ja pitäisi kivittää tuollaiset "kusipäiset" kipparit, jotka eivät osaa huomioida muita ja muiden omaisuutta rannassa.

Etelä-Saimaalla on myös erikoinen ilmiö. Mulla on tapana ajaa hitaalla veneelläni mahdollisimman lähellä väylä oikeata reunaa. Suurin osa saavuttavista veneistä ohittaa silti oikealta kylkeä hipoen, vaikka vasemmalla olisi vapaata väylää satoja metrejä. Isoja aaltoja vastaan kun kääntää, niin kohta ollaankin menossa väylän ulkopuolelle kohti kiviä. Pitääpä ensi kesänä ajella ihan vasemmassa laidassa. No, sitten ne varmaan ohittaa vasemmalta.
Noihin aikaisempiin kirjoituksiin sen verran, että näyttää aika monelta unohtuneen, että saavuttava vene väistää aina saavutettavaa venettä. Ja mahdollisimman turvallisesti ja haittaa aiheuttamatta. Ohjaamossa on yleensä vipu, josta saa veneen nopeutta pudotettua, ja ratilla saa muutettua suuntaa.

keinuja kirjoitti:

Etelä-Saimaalla on myös erikoinen ilmiö. Mulla on tapana ajaa hitaalla veneelläni mahdollisimman lähellä väylä oikeata reunaa. Suurin osa saavuttavista veneistä ohittaa silti oikealta kylkeä hipoen, vaikka vasemmalla olisi vapaata väylää satoja metrejä. Isoja aaltoja vastaan kun kääntää, niin kohta ollaankin menossa väylän ulkopuolelle kohti kiviä. Pitääpä ensi kesänä ajella ihan vasemmassa laidassa. No, sitten ne varmaan ohittaa vasemmalta.
Noihin aikaisempiin kirjoituksiin sen verran, että näyttää aika monelta unohtuneen, että saavuttava vene väistää aina saavutettavaa venettä. Ja mahdollisimman turvallisesti ja haittaa aiheuttamatta. Ohjaamossa on yleensä vipu, josta saa veneen nopeutta pudotettua, ja ratilla saa muutettua suuntaa.

Lue lisää

Tällä palstalla käytiin joku aika sitten keskustelua, jossa yksi jonkinlaisen kipparikurssin käyneeksi itseään ainakin väittänyt heebo julisti syvällä rintaäänellä ja kurssin oppeihin vedoten, että pitäisi aina ohittaa nimenomaan oikealta. Peruste oli muistaakseni jotain sellaista, että vasemmalta ohittaessa saattaisi törmätä vastaantulijaan.
Itse ainakin pidän siinä keskustelussa esitettyä vastaväitettä paljon järkevämpänä: että ei pidä luottaa siihen, että ohitettava on havainnut ohittajan. Tämä saattaa muuttaa suuntaa oikealle sen vastaantulijan vuoksi.
Säännöthän eivät sano mitään ohituspuolesta. Minusta ainakin vasemmalta ohittaminen on luontevampaa ja uskon sen pätevän useimpiin. Ihan siksi, että niin tehdään autollakin.