Aluepolitiikka

Jos hallitus olisi tullut Kepun linjoille, niin miksi ihmeessä kepulaiset poliitikot jatkavat edelleen hallituksen vastaista meuhkaamistaan tässä asiassa? Sinä olet asian huomannut, mutta Kepun terävin kärki ei. Eikö sen herätä kummastusta?

Mielipidepankki kirjoitti:

Jos hallitus olisi tullut Kepun linjoille, niin miksi ihmeessä kepulaiset poliitikot jatkavat edelleen hallituksen vastaista meuhkaamistaan tässä asiassa? Sinä olet asian huomannut, mutta Kepun terävin kärki ei. Eikö sen herätä kummastusta?

Lue lisää

Et taida seurata uutisia. Tai sitten et vaan ymmärrä, mikä lienee todellisempi syy tietämättömyyteesi. Lueppa vaikka Hesaria, siellä tuosta oli keskustalaistenkin kommentteja.

En ymmärrä mitä hienoa on tasapuolisessa aluekehityksessä. Globaalisti se tarkoittaisi, että esim. Etelänapamanner ja kaikki muutkin jäätiköt pitäisi asuttaa ja kehittää niitä tasapuolisesti muiden alueiden kanssa. Minusta se on lähinnä hölmöläisten hommaa.

EUssa on ollut valitettavasti aluepolitiikkapainotteisuutta. Tätä ovat vaatineet ennen muuta eteläiset jäsenmaat, joiden talouden kurja tilanne on nyt jokaisen nähtävillä. Juuri tällaiseen näivettymiseen aluepolitiikka johtaa ja sysää siinä mukana maksajat samaan kuiluun.

Pitäisi tunnustaa enemmän markkinatalouden asema ja mennä asioihin talous edellä ja ihmiset perässä. Tämä ratkaisee yleensä taloudellisten ongelmien ohella myös sosiaaliset ongelmat aivan niin kuin kävi eteläisellä Pohjanmaalla puukkojunkkarikauden jälkeen. Amerikkaan suuntautunut siirtolaisuus lopetti rikollisuuden rekrytointipohjan ja sitä kautta alue vähitellen tasaantui. Samanlaista tervehdyttävää siirtolaisuutta tarvitaan edelleen eikä pönkittävää aluepolitiikkaa. Kurjistunut eteläinen Eurooppa on alkanut ratkaista ongelmiaan myös siirtolaisuuden avulla. Suomeenkin ovat tulleet ensi laineet koulutettuja espanjalaisia työntekijöitä. Saksa puolestaan veti aikoinaan "ylijäämäturkkilaisia" ja nyt Turkki on päässyt vaurustumaan ja kehittymään, kun väestöpohja on taloudellisesti terveemmällä tasolla.

Mielipidepankki kirjoitti:

En ymmärrä mitä hienoa on tasapuolisessa aluekehityksessä. Globaalisti se tarkoittaisi, että esim. Etelänapamanner ja kaikki muutkin jäätiköt pitäisi asuttaa ja kehittää niitä tasapuolisesti muiden alueiden kanssa. Minusta se on lähinnä hölmöläisten hommaa.

EUssa on ollut valitettavasti aluepolitiikkapainotteisuutta. Tätä ovat vaatineet ennen muuta eteläiset jäsenmaat, joiden talouden kurja tilanne on nyt jokaisen nähtävillä. Juuri tällaiseen näivettymiseen aluepolitiikka johtaa ja sysää siinä mukana maksajat samaan kuiluun.

Pitäisi tunnustaa enemmän markkinatalouden asema ja mennä asioihin talous edellä ja ihmiset perässä. Tämä ratkaisee yleensä taloudellisten ongelmien ohella myös sosiaaliset ongelmat aivan niin kuin kävi eteläisellä Pohjanmaalla puukkojunkkarikauden jälkeen. Amerikkaan suuntautunut siirtolaisuus lopetti rikollisuuden rekrytointipohjan ja sitä kautta alue vähitellen tasaantui. Samanlaista tervehdyttävää siirtolaisuutta tarvitaan edelleen eikä pönkittävää aluepolitiikkaa. Kurjistunut eteläinen Eurooppa on alkanut ratkaista ongelmiaan myös siirtolaisuuden avulla. Suomeenkin ovat tulleet ensi laineet koulutettuja espanjalaisia työntekijöitä. Saksa puolestaan veti aikoinaan "ylijäämäturkkilaisia" ja nyt Turkki on päässyt vaurustumaan ja kehittymään, kun väestöpohja on taloudellisesti terveemmällä tasolla.

Lue lisää

Markkinatalous ei ole sellainen konkreettinen toimija kuin koulutus- ja teknologiakeskukset ja ennen kaikkea yksilölliset ihmiset, joiden aivot tuottavat taloudellisen kehityksen tarvitsemat sykäykset. Jos taloudellinen kehitys jätettäisiin pelkän markkinatalouden varaan, suuri osa aivovoimavaroista jäisi käyttämättä. Tuota kehitystä ei syntyisi siinäkään tapauksessa, että yhteiskunta siirtäisi aivokapasiteetin johinkin tiettyyn paikkaan.

Aluepolitiikalla ei nimestään huolimatta tueta alueita eli sitä maapohjaa, jolla ihmiset asuvat, vaan pyritään siihen, että valtakunnan eri osiin sijoittunut aivo- ja työkapasiteetti tulee hyödynnetyksi mahdollisimman laajasti. Siksi mennään ihmisten luo. Jäätiköt voi jättää rauhaan.

Ihmisten luo meneminen on kannattavaa ensinnäkin siksi, että näin vältytään tuhlaamasta rahaa tarpeettoman infran rakentamiseen ja toiseksi siksi, että jokaisella asuinalueella on yleensä tiettyä osaamista valmiina. Ne ovat jo valmiita osaamiskeskittymiä, joista on tehokkaampaa kaivaa hyöty esille kuin luoda vastaavia uudelle maaperälle.

Senhän jo ymmärsitkin, että myös raaka-aineet ovat yleensä keskittyneet. Olisi järjetöntä kuljettaa pelkkiä raaka-aineita muutenkin ylikuormitetulla rautatie- ja maantieverkostollamme. Raaka-aineet kannattaa jalostaa mahdollisimman lähellä hankinta-aluettaan.

Ainahan ihminen muuttaa voi työn perässä, mutta mitä sitten, kun ei ole työtä ja paikkaa mihin muuttaa, koska romanttinen ajatuksesi markkinatalouden kyvystä toimii sitä huonommin, mitä ahtaammin se kykenee näkemään hyödynnettävissä olevat resurssit.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Markkinatalous ei ole sellainen konkreettinen toimija kuin koulutus- ja teknologiakeskukset ja ennen kaikkea yksilölliset ihmiset, joiden aivot tuottavat taloudellisen kehityksen tarvitsemat sykäykset. Jos taloudellinen kehitys jätettäisiin pelkän markkinatalouden varaan, suuri osa aivovoimavaroista jäisi käyttämättä. Tuota kehitystä ei syntyisi siinäkään tapauksessa, että yhteiskunta siirtäisi aivokapasiteetin johinkin tiettyyn paikkaan.

Aluepolitiikalla ei nimestään huolimatta tueta alueita eli sitä maapohjaa, jolla ihmiset asuvat, vaan pyritään siihen, että valtakunnan eri osiin sijoittunut aivo- ja työkapasiteetti tulee hyödynnetyksi mahdollisimman laajasti. Siksi mennään ihmisten luo. Jäätiköt voi jättää rauhaan.

Ihmisten luo meneminen on kannattavaa ensinnäkin siksi, että näin vältytään tuhlaamasta rahaa tarpeettoman infran rakentamiseen ja toiseksi siksi, että jokaisella asuinalueella on yleensä tiettyä osaamista valmiina. Ne ovat jo valmiita osaamiskeskittymiä, joista on tehokkaampaa kaivaa hyöty esille kuin luoda vastaavia uudelle maaperälle.

Senhän jo ymmärsitkin, että myös raaka-aineet ovat yleensä keskittyneet. Olisi järjetöntä kuljettaa pelkkiä raaka-aineita muutenkin ylikuormitetulla rautatie- ja maantieverkostollamme. Raaka-aineet kannattaa jalostaa mahdollisimman lähellä hankinta-aluettaan.

Ainahan ihminen muuttaa voi työn perässä, mutta mitä sitten, kun ei ole työtä ja paikkaa mihin muuttaa, koska romanttinen ajatuksesi markkinatalouden kyvystä toimii sitä huonommin, mitä ahtaammin se kykenee näkemään hyödynnettävissä olevat resurssit.

Lue lisää

Suomi on sen verran harvaan asuttu maa, ettei meillä ole mitään valmista infrastruktuuria olemassa kuin suurehkoissa taajamissa eli kaupungeissa. Aivokapasiteetin tehokkaaseen hyödyntämiseen tarvitaan suunnilleen Oulun kokoinen kaupunki ja Suomen pohjoisissa osissa sellaisia ei ole muita kuin Oulu. Suuret aivokapasiteettikeskittymtä ovat tässä mielessä laskettavissa suunnilleen yhden käden sormin. Ei sellaista infraa missään navetta-Suomessa ole valmiina. Valtakunnan eri osiin voi toki satsata, jos ja kun pohjoisen Suomen osalta asia silloin tarkennetaan lähinnä Ouluun ja itäisessä Suomessa niukin naukin Kuopioon.

Raaka-aineiden kuljettaminen ei ole mitenkään järjetöntä. Meilläkin jalostustehtaat sijaitsevat nykyisin pääosin merten äärellä. Jalostettujen tuotteiden vientiedellytykset on siten nähty tärkeämmiksi kuin raaka-aineen hyödyntäminen suoraan jonkun kaivoksen vieressä. Ja sitäpaitsi tuota raaka-ainetta ollaan kyllä valmiita viemään vaikka maailman ääriin, jos sille on kysyntää. Meillähän jopa maalaisisännät ovat olleet halukkaita viemään sianlihaa Venäjälle eli käyttämään tukiaisrahoja venäläisten ruokailijoiden hyväksi. Vastavuoroisesti suomalaisella metsäteollisuudella on kyllä ollut halua tuoda puuta Venäjältä eikä rakentaa jalostuslaitoksia Venäjälle kuten sinun logiikallisi pitäisi tehdä. Tehdas raaka-aineen viereen.

Yleensä työtä ja se paikka on useissa tapauksissa löytynyt. Suomalaiset ovat tässä suhteessa onnistuneet yleensä hyvin. Muuttoliikettä meillä on ollut Amerikkaan ja myöhemmin Ruotsiin. Molemmissa tapauksissa siirtoväki vaurastui ja löysi sijansa. Samoin on käynyt maan sisäisessä muuttoliikkeessä. Työttömyys on vaihtunut enimmäkseen työnteoksi. 1970-luvulla tahti oli niin runsasta, että tulppaa meinasi syntyä asuntojen vähyyden vuoksi. Rakennettiin hujauksessa uusia kerrostalolähiöitä, mikä ehkä myöhemmässä tarkastelussa osoittautui jonkinlaiseksi virheeksi. Ihmisiä haluttiin kuitenkin auttaa hädässä eli saamaan työtä ja yrityksiä saamaan työntekijöitä, mikä aikalailla antaa anteeksi rakentamisessa tehdyt suunnitteluvirheet.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Markkinatalous ei ole sellainen konkreettinen toimija kuin koulutus- ja teknologiakeskukset ja ennen kaikkea yksilölliset ihmiset, joiden aivot tuottavat taloudellisen kehityksen tarvitsemat sykäykset. Jos taloudellinen kehitys jätettäisiin pelkän markkinatalouden varaan, suuri osa aivovoimavaroista jäisi käyttämättä. Tuota kehitystä ei syntyisi siinäkään tapauksessa, että yhteiskunta siirtäisi aivokapasiteetin johinkin tiettyyn paikkaan.

Aluepolitiikalla ei nimestään huolimatta tueta alueita eli sitä maapohjaa, jolla ihmiset asuvat, vaan pyritään siihen, että valtakunnan eri osiin sijoittunut aivo- ja työkapasiteetti tulee hyödynnetyksi mahdollisimman laajasti. Siksi mennään ihmisten luo. Jäätiköt voi jättää rauhaan.

Ihmisten luo meneminen on kannattavaa ensinnäkin siksi, että näin vältytään tuhlaamasta rahaa tarpeettoman infran rakentamiseen ja toiseksi siksi, että jokaisella asuinalueella on yleensä tiettyä osaamista valmiina. Ne ovat jo valmiita osaamiskeskittymiä, joista on tehokkaampaa kaivaa hyöty esille kuin luoda vastaavia uudelle maaperälle.

Senhän jo ymmärsitkin, että myös raaka-aineet ovat yleensä keskittyneet. Olisi järjetöntä kuljettaa pelkkiä raaka-aineita muutenkin ylikuormitetulla rautatie- ja maantieverkostollamme. Raaka-aineet kannattaa jalostaa mahdollisimman lähellä hankinta-aluettaan.

Ainahan ihminen muuttaa voi työn perässä, mutta mitä sitten, kun ei ole työtä ja paikkaa mihin muuttaa, koska romanttinen ajatuksesi markkinatalouden kyvystä toimii sitä huonommin, mitä ahtaammin se kykenee näkemään hyödynnettävissä olevat resurssit.

Lue lisää

"Ihmisten luo meneminen on kannattavaa ensinnäkin siksi, että näin vältytään tuhlaamasta rahaa tarpeettoman infran rakentamiseen"

Oletkos koskaan laskenut paljonko maksaa per henkilö rakentaa rterveyskeskus tai sairaala 3.000 ihmiselle jonka kapasiteetista on 80% käytössä ja 20% joutokäyntiä kun pitää varautua kuormaan joka tuollaisella määrällä vaihtelee vielä melkoisesti. Verrattuna siihen että rakennetaan se terveyskeskus 30.000 hengelle.

Vielä kun tuumataan vaikkapa jotakin kirjastoa tai uimahallia tai vastaavaa niin jos se rakennetaan 3.000 hengelle tai 30.000 hengelle niin kustannus per henkilö ja per aktiivinen käyttäjä on ihan toisenlainen.

Sama pätee muuten tiestöön ja moneen muuhunkin, tien kustannus on lähes sama menee siinä sitten 100 autoa päivässä tai 10.000 autoa päivässä.

Mutta että kun infraa rakennetaan niin sen rakentaminen on sitä kustannustehokkaampaa mitä suuremmalle väestöpohjalle se tehdään.

Mielipidepankki kirjoitti:

Suomi on sen verran harvaan asuttu maa, ettei meillä ole mitään valmista infrastruktuuria olemassa kuin suurehkoissa taajamissa eli kaupungeissa. Aivokapasiteetin tehokkaaseen hyödyntämiseen tarvitaan suunnilleen Oulun kokoinen kaupunki ja Suomen pohjoisissa osissa sellaisia ei ole muita kuin Oulu. Suuret aivokapasiteettikeskittymtä ovat tässä mielessä laskettavissa suunnilleen yhden käden sormin. Ei sellaista infraa missään navetta-Suomessa ole valmiina. Valtakunnan eri osiin voi toki satsata, jos ja kun pohjoisen Suomen osalta asia silloin tarkennetaan lähinnä Ouluun ja itäisessä Suomessa niukin naukin Kuopioon.

Raaka-aineiden kuljettaminen ei ole mitenkään järjetöntä. Meilläkin jalostustehtaat sijaitsevat nykyisin pääosin merten äärellä. Jalostettujen tuotteiden vientiedellytykset on siten nähty tärkeämmiksi kuin raaka-aineen hyödyntäminen suoraan jonkun kaivoksen vieressä. Ja sitäpaitsi tuota raaka-ainetta ollaan kyllä valmiita viemään vaikka maailman ääriin, jos sille on kysyntää. Meillähän jopa maalaisisännät ovat olleet halukkaita viemään sianlihaa Venäjälle eli käyttämään tukiaisrahoja venäläisten ruokailijoiden hyväksi. Vastavuoroisesti suomalaisella metsäteollisuudella on kyllä ollut halua tuoda puuta Venäjältä eikä rakentaa jalostuslaitoksia Venäjälle kuten sinun logiikallisi pitäisi tehdä. Tehdas raaka-aineen viereen.

Yleensä työtä ja se paikka on useissa tapauksissa löytynyt. Suomalaiset ovat tässä suhteessa onnistuneet yleensä hyvin. Muuttoliikettä meillä on ollut Amerikkaan ja myöhemmin Ruotsiin. Molemmissa tapauksissa siirtoväki vaurastui ja löysi sijansa. Samoin on käynyt maan sisäisessä muuttoliikkeessä. Työttömyys on vaihtunut enimmäkseen työnteoksi. 1970-luvulla tahti oli niin runsasta, että tulppaa meinasi syntyä asuntojen vähyyden vuoksi. Rakennettiin hujauksessa uusia kerrostalolähiöitä, mikä ehkä myöhemmässä tarkastelussa osoittautui jonkinlaiseksi virheeksi. Ihmisiä haluttiin kuitenkin auttaa hädässä eli saamaan työtä ja yrityksiä saamaan työntekijöitä, mikä aikalailla antaa anteeksi rakentamisessa tehdyt suunnitteluvirheet.

Lue lisää

Helsinki joutuu rakentamaan kasvunsa mahdolistamiseksi Östersundomiin uuden kaupunginosan. Alueelle on suunniteltu 40-50 000 asukkaan kaupungisosaa.

Pelkkä Metro Östersundomiin tulee maksamaan 800 000 000 euroa. Lisäksi on rakennettava normaalit kadut, vesijohdot, viemärit, sähköverkko, päiväkodit, terveysasemat, koulut jne. Tarvittavat investoinnit on arvioitu 5 miljardiksi kaupunkisuunnitteluviraston hankesuunnitelmissa. Siis 5 000 000 000 euroa veronmaksajien rahaa. Se tekee 100 000 euroa per asukas.

Keskittyminen maksaa siis melkoisesti.

Muuten, noita mainitsemiasi hajoamassa olevia kerrostalolähiöitä ei muualta maasta kuin pääkaupunkiseudulta löydy. Niidenkin korjaaminen tulee maksamaan veronmaksajilla miljarditolkulla. Keskittämisen hinta ei siis tule maksettua kerralla, vaan vuosikymmenienkin kuluttua kustannuksia lankeaa.

Helsinkiä voitaisiin kehittää ilman tuollaisia Östersundomin kaltaisia ökyinvestointeja. Kehä ykkösen sisällä on satoja hehtaareja peltoa, siirtolapuutarhoja, golfkenttiä ja muuta muussa kuin asuinkäytössä olevaa maata. Ne pitäisi rakentaa ensin, noilla alueilla (Talin golf, Viikin pellot, Kivinokka, Mustikkamaa, Vallilan Kumpulan Herttoniemen jne siirtolapuutarhat jne jne) on infra lähellä, joukkoliikenneväylät jo kunnossa ja muutakin palveluja saatavilla. Niille mahtuisi helposti 100 000 uutta asukasta. Helsingillä on kuitenkin joku mammuttitauti ja sen on saatava kylvää verorahoja (valtiolta saatavia osuuksia) järjettömiin Östersundomin kaltaisiin uusiin hankkesiinsa.

Kustannus... kirjoitti:

"Ihmisten luo meneminen on kannattavaa ensinnäkin siksi, että näin vältytään tuhlaamasta rahaa tarpeettoman infran rakentamiseen"

Oletkos koskaan laskenut paljonko maksaa per henkilö rakentaa rterveyskeskus tai sairaala 3.000 ihmiselle jonka kapasiteetista on 80% käytössä ja 20% joutokäyntiä kun pitää varautua kuormaan joka tuollaisella määrällä vaihtelee vielä melkoisesti. Verrattuna siihen että rakennetaan se terveyskeskus 30.000 hengelle.

Vielä kun tuumataan vaikkapa jotakin kirjastoa tai uimahallia tai vastaavaa niin jos se rakennetaan 3.000 hengelle tai 30.000 hengelle niin kustannus per henkilö ja per aktiivinen käyttäjä on ihan toisenlainen.

Sama pätee muuten tiestöön ja moneen muuhunkin, tien kustannus on lähes sama menee siinä sitten 100 autoa päivässä tai 10.000 autoa päivässä.

Mutta että kun infraa rakennetaan niin sen rakentaminen on sitä kustannustehokkaampaa mitä suuremmalle väestöpohjalle se tehdään.

Lue lisää

Vuodeosastolla varustettua terveyskeskusta 3000 ihmiselle ei minunkaan mielestäni kannata rakentaa eikä ylläpitää. Yleensähän kyllä tuon kokoisissa kunnissa onkin vain kuntainliiton terveysasema, jossa on lääkärin vastaanotto. Kuntien yhteinen vuodeosasto sijaitsee jossain kuntainliiton kunnassa. Paras-hanke ryhtyi aiheellisesti vauhdittamaan ja laajentamaan tuota yhteistoimintaa.

Yhtään 3000 asukkaan kuntaa, jossa on uimahalli tai jäähalli, en tunne. Kirjastot joka kunnassa on, mutta nehän eivät juuri mitään maksakaan, kun voivat toimia käytännössä missä tahansa lämpimässä tilassa. Olen täällä monesti sanonutkin, että kuntaliitoksia ei tarvita, kun kuntien lakisääteiset perustehtävät, kuten koulutus, terveydenhoito ja sosiaalitoimi siirretään maakunnallisille organisaatioille, jos valtio ei suostu niistä huolehtimaan. Kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut kunnat järjestäköön omilla verotuloillaan tai olkoon järjestämättä.

Tiet voidaan tietenkin jättää rappiolle, mutta miten ne asutuskeskuksissa sijaitsevat teollisuuslaitokset sen jälkeen saavat raaka-aineensa, joista tuotteet tehdään. Loppuisi työ kaupungeistakin.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Vuodeosastolla varustettua terveyskeskusta 3000 ihmiselle ei minunkaan mielestäni kannata rakentaa eikä ylläpitää. Yleensähän kyllä tuon kokoisissa kunnissa onkin vain kuntainliiton terveysasema, jossa on lääkärin vastaanotto. Kuntien yhteinen vuodeosasto sijaitsee jossain kuntainliiton kunnassa. Paras-hanke ryhtyi aiheellisesti vauhdittamaan ja laajentamaan tuota yhteistoimintaa.

Yhtään 3000 asukkaan kuntaa, jossa on uimahalli tai jäähalli, en tunne. Kirjastot joka kunnassa on, mutta nehän eivät juuri mitään maksakaan, kun voivat toimia käytännössä missä tahansa lämpimässä tilassa. Olen täällä monesti sanonutkin, että kuntaliitoksia ei tarvita, kun kuntien lakisääteiset perustehtävät, kuten koulutus, terveydenhoito ja sosiaalitoimi siirretään maakunnallisille organisaatioille, jos valtio ei suostu niistä huolehtimaan. Kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut kunnat järjestäköön omilla verotuloillaan tai olkoon järjestämättä.

Tiet voidaan tietenkin jättää rappiolle, mutta miten ne asutuskeskuksissa sijaitsevat teollisuuslaitokset sen jälkeen saavat raaka-aineensa, joista tuotteet tehdään. Loppuisi työ kaupungeistakin.

Lue lisää

Onha noita, et vain tunne..

Uimahalli on alle 3000 asukkaan kunnista ainakin Lapinjärvellä ja Kärsämäellä ja ehdin googlettaa vain viisi alle 3000 asukkaan kuntaa...

Mielipidepankki kirjoitti:

Suomi on sen verran harvaan asuttu maa, ettei meillä ole mitään valmista infrastruktuuria olemassa kuin suurehkoissa taajamissa eli kaupungeissa. Aivokapasiteetin tehokkaaseen hyödyntämiseen tarvitaan suunnilleen Oulun kokoinen kaupunki ja Suomen pohjoisissa osissa sellaisia ei ole muita kuin Oulu. Suuret aivokapasiteettikeskittymtä ovat tässä mielessä laskettavissa suunnilleen yhden käden sormin. Ei sellaista infraa missään navetta-Suomessa ole valmiina. Valtakunnan eri osiin voi toki satsata, jos ja kun pohjoisen Suomen osalta asia silloin tarkennetaan lähinnä Ouluun ja itäisessä Suomessa niukin naukin Kuopioon.

Raaka-aineiden kuljettaminen ei ole mitenkään järjetöntä. Meilläkin jalostustehtaat sijaitsevat nykyisin pääosin merten äärellä. Jalostettujen tuotteiden vientiedellytykset on siten nähty tärkeämmiksi kuin raaka-aineen hyödyntäminen suoraan jonkun kaivoksen vieressä. Ja sitäpaitsi tuota raaka-ainetta ollaan kyllä valmiita viemään vaikka maailman ääriin, jos sille on kysyntää. Meillähän jopa maalaisisännät ovat olleet halukkaita viemään sianlihaa Venäjälle eli käyttämään tukiaisrahoja venäläisten ruokailijoiden hyväksi. Vastavuoroisesti suomalaisella metsäteollisuudella on kyllä ollut halua tuoda puuta Venäjältä eikä rakentaa jalostuslaitoksia Venäjälle kuten sinun logiikallisi pitäisi tehdä. Tehdas raaka-aineen viereen.

Yleensä työtä ja se paikka on useissa tapauksissa löytynyt. Suomalaiset ovat tässä suhteessa onnistuneet yleensä hyvin. Muuttoliikettä meillä on ollut Amerikkaan ja myöhemmin Ruotsiin. Molemmissa tapauksissa siirtoväki vaurastui ja löysi sijansa. Samoin on käynyt maan sisäisessä muuttoliikkeessä. Työttömyys on vaihtunut enimmäkseen työnteoksi. 1970-luvulla tahti oli niin runsasta, että tulppaa meinasi syntyä asuntojen vähyyden vuoksi. Rakennettiin hujauksessa uusia kerrostalolähiöitä, mikä ehkä myöhemmässä tarkastelussa osoittautui jonkinlaiseksi virheeksi. Ihmisiä haluttiin kuitenkin auttaa hädässä eli saamaan työtä ja yrityksiä saamaan työntekijöitä, mikä aikalailla antaa anteeksi rakentamisessa tehdyt suunnitteluvirheet.

Lue lisää

>>>Suomi on sen verran harvaan asuttu maa, ettei meillä ole mitään valmista infrastruktuuria olemassa kuin suurehkoissa taajamissa eli kaupungeissa. >Aivokapasiteetin tehokkaaseen hyödyntämiseen tarvitaan suunnilleen Oulun kokoinen kaupunki ja Suomen pohjoisissa osissa sellaisia ei ole muita kuin Oulu.>Meilläkin jalostustehtaat sijaitsevat nykyisin pääosin merten äärellä. Jalostettujen tuotteiden vientiedellytykset on siten nähty tärkeämmiksi kuin raaka-aineen hyödyntäminen suoraan jonkun kaivoksen vieressä.

10+18 kirjoitti:

Onha noita, et vain tunne..

Uimahalli on alle 3000 asukkaan kunnista ainakin Lapinjärvellä ja Kärsämäellä ja ehdin googlettaa vain viisi alle 3000 asukkaan kuntaa...

Lue lisää

No sitten on, mutta omapa on häpeänsä. Tuskin niiden rakentamiseen muiden kuin paikkakuntalaisten verorahoja on käytettykään, ellemme lottoa ja veikkaa. Oma kantani joka tapauksessa on, että jokainen kunta järjestäköön kulttuuri- ja liikuntapalvelunsa muilta osin täysin omilla varoillaan. Onneksi kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki oli sen verran jämäkkänä, ettei antanut periksi, kun Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen kerjäsi suomalaisten veronmaksajien rahaa Guggenheimilleen.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

No sitten on, mutta omapa on häpeänsä. Tuskin niiden rakentamiseen muiden kuin paikkakuntalaisten verorahoja on käytettykään, ellemme lottoa ja veikkaa. Oma kantani joka tapauksessa on, että jokainen kunta järjestäköön kulttuuri- ja liikuntapalvelunsa muilta osin täysin omilla varoillaan. Onneksi kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki oli sen verran jämäkkänä, ettei antanut periksi, kun Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen kerjäsi suomalaisten veronmaksajien rahaa Guggenheimilleen.

Lue lisää

taas väärin, Pajunen kerjäsi nimenomaan veikkausrahoja, ei siis verorahoja. Veikkauksen voittorahat eivät sinänsä ole veroja koska kenenkään ei ole pakko veikkauksen palveluita käyttää (ja paremmat kertometkin löytyvät muilta firmoilta).

Järkeä vai ei kirjoitti:

Helsinki joutuu rakentamaan kasvunsa mahdolistamiseksi Östersundomiin uuden kaupunginosan. Alueelle on suunniteltu 40-50 000 asukkaan kaupungisosaa.

Pelkkä Metro Östersundomiin tulee maksamaan 800 000 000 euroa. Lisäksi on rakennettava normaalit kadut, vesijohdot, viemärit, sähköverkko, päiväkodit, terveysasemat, koulut jne. Tarvittavat investoinnit on arvioitu 5 miljardiksi kaupunkisuunnitteluviraston hankesuunnitelmissa. Siis 5 000 000 000 euroa veronmaksajien rahaa. Se tekee 100 000 euroa per asukas.

Keskittyminen maksaa siis melkoisesti.

Muuten, noita mainitsemiasi hajoamassa olevia kerrostalolähiöitä ei muualta maasta kuin pääkaupunkiseudulta löydy. Niidenkin korjaaminen tulee maksamaan veronmaksajilla miljarditolkulla. Keskittämisen hinta ei siis tule maksettua kerralla, vaan vuosikymmenienkin kuluttua kustannuksia lankeaa.

Helsinkiä voitaisiin kehittää ilman tuollaisia Östersundomin kaltaisia ökyinvestointeja. Kehä ykkösen sisällä on satoja hehtaareja peltoa, siirtolapuutarhoja, golfkenttiä ja muuta muussa kuin asuinkäytössä olevaa maata. Ne pitäisi rakentaa ensin, noilla alueilla (Talin golf, Viikin pellot, Kivinokka, Mustikkamaa, Vallilan Kumpulan Herttoniemen jne siirtolapuutarhat jne jne) on infra lähellä, joukkoliikenneväylät jo kunnossa ja muutakin palveluja saatavilla. Niille mahtuisi helposti 100 000 uutta asukasta. Helsingillä on kuitenkin joku mammuttitauti ja sen on saatava kylvää verorahoja (valtiolta saatavia osuuksia) järjettömiin Östersundomin kaltaisiin uusiin hankkesiinsa.

Lue lisää

Nämä asiat ovat Helsingin sisäisiä kysymyksiä eikä niihin tarvita muilta kunnilta rahaa. Paljon asiaa auttaisi jo se, ettei helsinkiläisten kuntaverosta menisi 2-3 prosenttiyksikköä muiden kuntien hyväksi.

On totta, että Helsingin seudulla on paljon viheralueita. Kaupunkikuva on aivan ydinkeskustaa lukuunottamatta haluttu pitää luonnontilassa tai virkistysalueina. Listasi lisäksi on keskusteltu Malmin lentoasema-alueen ottamisesta rakennusmaaksi. Viikin pelloille on jo rakennettukin.

En osaa ottaa tarkalleen kantaa siihen, onko Östersundomin hanke hyvä vai huono ajatus. Tietääkseni mitään päätöksiä metrosta ei ole vielä tehty. Tällä hetkellä joukkoliikenneyhteydet tarkoittavat paria bussilinjaa Itäkeskuksesta Karhusaareen ja Landbohon.

Jos asiaa tarkastelee tavallasi, se sotii voimakkaasti Matti Vanhasen himmelikaupunkimallia vastaan. Se vasta kalliiksi tuleekin, kun liikennöintikin perustuu valtaosin maanteiden käyttöön. Ajat erittäin voimakasta Helsinkikeskittymistä, missä kaupunki rakennetaan mahdollisiman tiheästi todellisten suurkaupunkien mallin mukaisesti eli ylöspäin. Epäilemättä sellainen saattaisi olla kaikkein kustannustehokkain tapa ja suomalaiset saataisiin keskitettyä Uudenmaan kokoiselle alueelle. Sama asujamäärähän on esim. Pietarin alueella. Koko Suomea on rakenettu mainitsemallasi mammuttitautipolitiikalla omien lähtökohtiesi perusteella.

Keskittyminen ei siis maksa melkoisesti kuten väität vaan keskittymisestä lipeäminen, kun tarjoat vaihtoehdoksi vieläkin rajumpaa keskittämistä.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

>>>Suomi on sen verran harvaan asuttu maa, ettei meillä ole mitään valmista infrastruktuuria olemassa kuin suurehkoissa taajamissa eli kaupungeissa. >Aivokapasiteetin tehokkaaseen hyödyntämiseen tarvitaan suunnilleen Oulun kokoinen kaupunki ja Suomen pohjoisissa osissa sellaisia ei ole muita kuin Oulu.>Meilläkin jalostustehtaat sijaitsevat nykyisin pääosin merten äärellä. Jalostettujen tuotteiden vientiedellytykset on siten nähty tärkeämmiksi kuin raaka-aineen hyödyntäminen suoraan jonkun kaivoksen vieressä.

Lue lisää

Onhan ihmisillä asunnot koko maassa, sanot. Mietipä miten hassulta lauseesi olisi kuulostanut 1960-luvulla, jolloin puoli Suomea asui vielä mummonmökeissä maaseudulla. Sellaisen varaanko meidän olisi pitänyt yhteiskuntaa kehittää. Asunnot toki on, mutta ne ovat edelleen suurelta osin väärässä paikassa, koska joillakin alueella noissa asunnoissa asuvilla ei ole toivoa työstä ja toimeentulosta. Ei Merijärven tapaisiin kuntiin ota vain syntyäkseen muuta kuin isoilla veroeuroilla tuettua työtä. Markkinaehtoinen talous loistaa poissaolollaan.

Yliopisto- ja korkeakoulumaailma edellyttää usein suurehkoja teknisiä investointeja esim. luonnointieteiden ja lääketieteen alueuilla. Suuruuden ekonomia toimii tässä maaimassakin. Huippuyliopistot eivät tuppaa olemaan ihan pieniä. Periferian professorivetovoima tarkoittaa säännönmukaisesti nelosketjun miehiä ja naisia eli siis ihan sitä penaalin terävintä porukkaa, joka hakeutuu Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle sekä jossain määrin Ouluun. Periferioiden yliopistot ovat enemmän opinahjoja kuin eteenpäin vievän tutkimuksen kehtoja.

Ei kaivoyhtiöiden tarvitse pelkkää kiveä toimittaa eteenpäin. En tiedä, että tällaista edes tapahtuisi. Esim. Talvivaara liottaa kemiallisesti myytävät metallit kivistään paikan päällä ja aikaansaa toiminnallaan runsaasti ympäristötuhoja aikaan.

Mielipidepankki kirjoitti:

Onhan ihmisillä asunnot koko maassa, sanot. Mietipä miten hassulta lauseesi olisi kuulostanut 1960-luvulla, jolloin puoli Suomea asui vielä mummonmökeissä maaseudulla. Sellaisen varaanko meidän olisi pitänyt yhteiskuntaa kehittää. Asunnot toki on, mutta ne ovat edelleen suurelta osin väärässä paikassa, koska joillakin alueella noissa asunnoissa asuvilla ei ole toivoa työstä ja toimeentulosta. Ei Merijärven tapaisiin kuntiin ota vain syntyäkseen muuta kuin isoilla veroeuroilla tuettua työtä. Markkinaehtoinen talous loistaa poissaolollaan.

Yliopisto- ja korkeakoulumaailma edellyttää usein suurehkoja teknisiä investointeja esim. luonnointieteiden ja lääketieteen alueuilla. Suuruuden ekonomia toimii tässä maaimassakin. Huippuyliopistot eivät tuppaa olemaan ihan pieniä. Periferian professorivetovoima tarkoittaa säännönmukaisesti nelosketjun miehiä ja naisia eli siis ihan sitä penaalin terävintä porukkaa, joka hakeutuu Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle sekä jossain määrin Ouluun. Periferioiden yliopistot ovat enemmän opinahjoja kuin eteenpäin vievän tutkimuksen kehtoja.

Ei kaivoyhtiöiden tarvitse pelkkää kiveä toimittaa eteenpäin. En tiedä, että tällaista edes tapahtuisi. Esim. Talvivaara liottaa kemiallisesti myytävät metallit kivistään paikan päällä ja aikaansaa toiminnallaan runsaasti ympäristötuhoja aikaan.

Lue lisää

Juuri siksihän aluekehitysvaroja EU:n budjetista maksetaan, että syntyisi työtä ja toimeentuloa alueille, joilla et näe edes toivoa. Euroopan unioni tuo sen toivon ja ainakin jossakin määrin myös niitä käytännön tuloksia, joihin markkinatalous ei pysty.

Huippuyliopistoja ei tarvita kaikkialle, vaan lähialueensa elinkeinoelämän hyvin tunteva, kehitystyöstä innostunut ja hyvä yliopisto ja ammattikorkeakoulu riittää. Niin tuntuu ajattelevan myös EU, joka antaa miljarditolkulla rahaa suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen vetämiin kehittämishankkeisiin.

Noita varoja saavat myös kaivosyhtiöiden rikastamot ja tuovat sitä kautta työtä ja toimeentuloa myös korpikuntiin. Talvivaarassa olisi kyllä tarvittu yksi EU-projekti lisää, sellainen ympäristönkin huomioiva. Miksiköhän Oulun yliopiston terävä porukka ei sellaista polkaissut käyntiin?

Mielipidepankki kirjoitti:

Nämä asiat ovat Helsingin sisäisiä kysymyksiä eikä niihin tarvita muilta kunnilta rahaa. Paljon asiaa auttaisi jo se, ettei helsinkiläisten kuntaverosta menisi 2-3 prosenttiyksikköä muiden kuntien hyväksi.

On totta, että Helsingin seudulla on paljon viheralueita. Kaupunkikuva on aivan ydinkeskustaa lukuunottamatta haluttu pitää luonnontilassa tai virkistysalueina. Listasi lisäksi on keskusteltu Malmin lentoasema-alueen ottamisesta rakennusmaaksi. Viikin pelloille on jo rakennettukin.

En osaa ottaa tarkalleen kantaa siihen, onko Östersundomin hanke hyvä vai huono ajatus. Tietääkseni mitään päätöksiä metrosta ei ole vielä tehty. Tällä hetkellä joukkoliikenneyhteydet tarkoittavat paria bussilinjaa Itäkeskuksesta Karhusaareen ja Landbohon.

Jos asiaa tarkastelee tavallasi, se sotii voimakkaasti Matti Vanhasen himmelikaupunkimallia vastaan. Se vasta kalliiksi tuleekin, kun liikennöintikin perustuu valtaosin maanteiden käyttöön. Ajat erittäin voimakasta Helsinkikeskittymistä, missä kaupunki rakennetaan mahdollisiman tiheästi todellisten suurkaupunkien mallin mukaisesti eli ylöspäin. Epäilemättä sellainen saattaisi olla kaikkein kustannustehokkain tapa ja suomalaiset saataisiin keskitettyä Uudenmaan kokoiselle alueelle. Sama asujamäärähän on esim. Pietarin alueella. Koko Suomea on rakenettu mainitsemallasi mammuttitautipolitiikalla omien lähtökohtiesi perusteella.

Keskittyminen ei siis maksa melkoisesti kuten väität vaan keskittymisestä lipeäminen, kun tarjoat vaihtoehdoksi vieläkin rajumpaa keskittämistä.

Lue lisää

Kyse ei ole Helsingin sisäisestä kysymyksestä. Metron kustannuksista valtio maksaa 30-50% riippuen vähän milloin mistäkin. Länsimetron osalla se on tuo 30%, aiemmin se on ollut enemmän. Myöskin osa Östersundomiin suunnitellusta liikenneverkosta tulee Tiehallinnon tekemänä, siis valtion maksamana. Samoin kaikki uudet liittymät Porvoon moottoritieltä, Itäväylältä ja Kehä 3:lta. Siis aikalailla ollaan valtion (=koko maan veronmaksajien) kukkarolla.

Östersundomin raideliikenne olisi niin kansantaloudellisesti kuin liikenneteknisesti järkevää tehdä pikaraitiotienä Itäkeskusksesta uusille alueille. Kustannus olisi viidennes metrosta. Mutta silloin maksaja olisi yksin Helsinki (HKL). Metron kustannus jakautuu Helsingin lisäksi Vantaan, Sipoon ja jo mainitun valtion maksettaviksi. Näin helsinkiläiset päättäjät, siis useimmiten samat henkilöt jotka istuvat eduskunnassa päättämässä valtion investoinneista, vedättävät väkisin metroa. Törkeä osoitus aluepolitiikasta, Helsinkiä suosivasta aluepolitiikasta. Ja sotii pahasti vastaan niitä argumentteja joilla helsinkiläiset tyrmäsivät Vanhasen mallia. Östersundomin rakentaminen on kuin suoraan Vanhasen oppien mukaan, keskelle ei mitää uusi etäkaupunginosa.

Helsinkiä voi tiivistää sen aiempien (ennen Sipoo ryöstöä) rajojen sisällä vaikka kuinka. Nuo mainitsemani alueet otin vain esimerkiksi Kehä ykkösen sisältä, Malmin kenttä on Kehän ulkopuolella, mutta hyvä kohde sekin tiivistämiselle. En ymmärrä miksi lähes koskemattomaan Östersundomin luontoon rakentaminen on viisaampaa kuin lähellä kekustaa olevan luonnonmaan rakentaminen. Helsinkiläinen logiikka on joskus älyttömyydessään koomista.

Puolustusvoimauudistus oli yksi esimerkki aluepolitiikasta. Dragsvik tietysti törkeimpänä kotiinpäinvetona, mutta yhtälailla voidaan pohtia miksi Santahaminassa pitää säilyttää varuskunta. Helsingin puolustus ei vaadi varuskuntaa tuollaisella paikalla. Santahaminalle löytyisi uusiokäyttöä asuntokäyttöön helposti, valtio saisi huikeat korvaukset rakennusmaasta jos Santis kaavoitettaisiin asunnoiksi. Veikkaanpa, että tulot olisivat samaa luokkaa kuin nyt saavutetut armeijan leikkausten säästöt. Kontiolahden varuskunnan alueelta tuskin saadaan mitään tuloa koskaan, päinvastoin, rakennuksia joudutaan ylläpitämään eteivät ne täysin romutu.

Helsinkiä suosiva aluepolitiikka tulee siis monella tapaa tälle maalle ja veronmaksajille kalliiksi. Helsinkiä tulisikin verottaa verontasauksina vielä tuota 2-3 äyriä enemmänkin jotta järki hiljalleen löytyisi Helsinkikeskeisen aluepolitiikan tekoon

Tietoa tollolle kirjoitti:

Kyse ei ole Helsingin sisäisestä kysymyksestä. Metron kustannuksista valtio maksaa 30-50% riippuen vähän milloin mistäkin. Länsimetron osalla se on tuo 30%, aiemmin se on ollut enemmän. Myöskin osa Östersundomiin suunnitellusta liikenneverkosta tulee Tiehallinnon tekemänä, siis valtion maksamana. Samoin kaikki uudet liittymät Porvoon moottoritieltä, Itäväylältä ja Kehä 3:lta. Siis aikalailla ollaan valtion (=koko maan veronmaksajien) kukkarolla.

Östersundomin raideliikenne olisi niin kansantaloudellisesti kuin liikenneteknisesti järkevää tehdä pikaraitiotienä Itäkeskusksesta uusille alueille. Kustannus olisi viidennes metrosta. Mutta silloin maksaja olisi yksin Helsinki (HKL). Metron kustannus jakautuu Helsingin lisäksi Vantaan, Sipoon ja jo mainitun valtion maksettaviksi. Näin helsinkiläiset päättäjät, siis useimmiten samat henkilöt jotka istuvat eduskunnassa päättämässä valtion investoinneista, vedättävät väkisin metroa. Törkeä osoitus aluepolitiikasta, Helsinkiä suosivasta aluepolitiikasta. Ja sotii pahasti vastaan niitä argumentteja joilla helsinkiläiset tyrmäsivät Vanhasen mallia. Östersundomin rakentaminen on kuin suoraan Vanhasen oppien mukaan, keskelle ei mitää uusi etäkaupunginosa.

Helsinkiä voi tiivistää sen aiempien (ennen Sipoo ryöstöä) rajojen sisällä vaikka kuinka. Nuo mainitsemani alueet otin vain esimerkiksi Kehä ykkösen sisältä, Malmin kenttä on Kehän ulkopuolella, mutta hyvä kohde sekin tiivistämiselle. En ymmärrä miksi lähes koskemattomaan Östersundomin luontoon rakentaminen on viisaampaa kuin lähellä kekustaa olevan luonnonmaan rakentaminen. Helsinkiläinen logiikka on joskus älyttömyydessään koomista.

Puolustusvoimauudistus oli yksi esimerkki aluepolitiikasta. Dragsvik tietysti törkeimpänä kotiinpäinvetona, mutta yhtälailla voidaan pohtia miksi Santahaminassa pitää säilyttää varuskunta. Helsingin puolustus ei vaadi varuskuntaa tuollaisella paikalla. Santahaminalle löytyisi uusiokäyttöä asuntokäyttöön helposti, valtio saisi huikeat korvaukset rakennusmaasta jos Santis kaavoitettaisiin asunnoiksi. Veikkaanpa, että tulot olisivat samaa luokkaa kuin nyt saavutetut armeijan leikkausten säästöt. Kontiolahden varuskunnan alueelta tuskin saadaan mitään tuloa koskaan, päinvastoin, rakennuksia joudutaan ylläpitämään eteivät ne täysin romutu.

Helsinkiä suosiva aluepolitiikka tulee siis monella tapaa tälle maalle ja veronmaksajille kalliiksi. Helsinkiä tulisikin verottaa verontasauksina vielä tuota 2-3 äyriä enemmänkin jotta järki hiljalleen löytyisi Helsinkikeskeisen aluepolitiikan tekoon

Lue lisää

Helsinkiä kyllä kannattaisi suosia aluepolitiikassa. Pääkaupunkiseutu on lähes ainoita kolkkia Suomessa, joka on työpaikkaomavaraista. Lisäksi Helsinki tarjoaa runsaasti työpaikkoja ulkopaikkakuntalaisillekin. Liikennevirrat pääkaupunkiseudulla ovat aivan toista luokkaa kuin jossain Kainuussa. Helsinki on Suomen kansainvälisin keskus, minkä vuoksi reitit esim. Pietarin suuntaan tulee pitää kunnossa.

Östersundomin rakentaminen saattaa olla heikosti perusteltu ajatus suhteessa siihen, että esim. Malmilta ja Santahaminasta löytyisi paljonkin rakennettavaa asuinaleutta. Helsinki ei todellakaan tarvitse Santahaminaa puolustustaan varten. Näin hyvällä paikalla sijaitsevan alueen pitäminen armeijan käytössä on järjetöntä. Arvelisin kuitenkin, että tässä asiassa valtiovallalla on enemmän päätösvaltaa kuin Helsingillä. Puolustusvoimat ei itse varmaan halua suin surminkaan luopua tästä alueesta. Puolustusvoimien tahto jyrää joissain asioissa käsittämättömällä tavalla läpi. Toinen kummajainen on länsirannikolla sijaitseva hiekkarantaparatiisi Lohtaja, jota pidetään puolustusvoimien harjoitusalueena sen sijaan, että siitä rakennettaisiin esim. vetovoimainen virkistyalue Kalajoen tapaan.

Aluepolitiikan tulisi olla entisestään Helsinkikeskeisempää, mutta toki Helsingin sisäiset ratkaisut voivat ansaita kritiikkiä, jota esität. Helsingin seutu on kuitenkin maan potentiaalisia talousvetureita ja sen vuoksi siihen tuleekin panostaa korpiperiferioiden sijaan. Tässä olisi hyvä ottaa onkeen Nokian entisen pääjohtajan Jorma Ollilan lukuisat puheenvuorot pääkaupunkiseutumetropolin kehittämiseksi. Ollila on edustanut talouselämän merkittäviä vaikuttajia ja eiköhän hän ole puhunut aika lailla koko talouselämän puolesta, kun siltä suunnalta ei ole vastakritiikkiäkään esitetty.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Juuri siksihän aluekehitysvaroja EU:n budjetista maksetaan, että syntyisi työtä ja toimeentuloa alueille, joilla et näe edes toivoa. Euroopan unioni tuo sen toivon ja ainakin jossakin määrin myös niitä käytännön tuloksia, joihin markkinatalous ei pysty.

Huippuyliopistoja ei tarvita kaikkialle, vaan lähialueensa elinkeinoelämän hyvin tunteva, kehitystyöstä innostunut ja hyvä yliopisto ja ammattikorkeakoulu riittää. Niin tuntuu ajattelevan myös EU, joka antaa miljarditolkulla rahaa suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen vetämiin kehittämishankkeisiin.

Noita varoja saavat myös kaivosyhtiöiden rikastamot ja tuovat sitä kautta työtä ja toimeentuloa myös korpikuntiin. Talvivaarassa olisi kyllä tarvittu yksi EU-projekti lisää, sellainen ympäristönkin huomioiva. Miksiköhän Oulun yliopiston terävä porukka ei sellaista polkaissut käyntiin?

Lue lisää

Minusta on taloudellisistakin näkökulmista hyväksyttävää, että koko Suomea kehitetään etelästä pohjoiseen. Se ei tarkoita kuitenkaan samaa, että Suomi tulisi pysyttää haja-asutettuna kauttaaltaan. Keskittäminen harvaan asutussa Suomessa ei aikaansaa vielä kummoisia metropoleja, mutta se lopettaisi pysähtyneisyyden tilaan joutuneita maaseutukyliä ja asutus sitä kautta tiivistyisi vähän pitemmällä ajalla. Tämä on minusta yksi kuntarakenneuudistuksen perusajatus tai ainakin sen pitäisi. Reuna-aleuiden asukkaat ovat huolissaan palvelujen katoamisesta ja niin heidän pitääkin olla huolissaan. Kaavoituksen panopisteen pitää siirtyä kustannustehokkaampaan suuntaan, mikä tarkoittaa reuna-alueiden metsittämistä.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

No sitten on, mutta omapa on häpeänsä. Tuskin niiden rakentamiseen muiden kuin paikkakuntalaisten verorahoja on käytettykään, ellemme lottoa ja veikkaa. Oma kantani joka tapauksessa on, että jokainen kunta järjestäköön kulttuuri- ja liikuntapalvelunsa muilta osin täysin omilla varoillaan. Onneksi kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki oli sen verran jämäkkänä, ettei antanut periksi, kun Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen kerjäsi suomalaisten veronmaksajien rahaa Guggenheimilleen.

Lue lisää

"Tuskin niiden rakentamiseen muiden kuin paikkakuntalaisten verorahoja on käytettykään, ellemme lottoa ja veikkaa."

Ja taas väärin... Tiedän tälläkin hetkellä menossa olevan uimahallin remontin (joka sivumennen sanoen maksaa lähes saman kuin uusi uimahalli...) josta valtio rahoittaa puolet... Tulonsiirto paremmin toimeentulevilta kunnilta ihan suoraan.

Mielipidepankki kirjoitti:

Minusta on taloudellisistakin näkökulmista hyväksyttävää, että koko Suomea kehitetään etelästä pohjoiseen. Se ei tarkoita kuitenkaan samaa, että Suomi tulisi pysyttää haja-asutettuna kauttaaltaan. Keskittäminen harvaan asutussa Suomessa ei aikaansaa vielä kummoisia metropoleja, mutta se lopettaisi pysähtyneisyyden tilaan joutuneita maaseutukyliä ja asutus sitä kautta tiivistyisi vähän pitemmällä ajalla. Tämä on minusta yksi kuntarakenneuudistuksen perusajatus tai ainakin sen pitäisi. Reuna-aleuiden asukkaat ovat huolissaan palvelujen katoamisesta ja niin heidän pitääkin olla huolissaan. Kaavoituksen panopisteen pitää siirtyä kustannustehokkaampaan suuntaan, mikä tarkoittaa reuna-alueiden metsittämistä.

Lue lisää

Edes keskusta ei ole vienyt aluepoliittisia näkemyksiään kylä- tai varsinkaan haja-asutusaluetasolle. Muutamasta kunnasta koostuva seutukuntataso on käytännössä aluepolitiikan pienin yksikkö ja on yleensä varsin toimiva, vaikka seutukuntia onkin tulkintani mukaan kolmea erilaista tyyppiä:

a) Keskuskaupungista ja sen kehyskunnista muodostuvia seutukuntia, joissa kuntarajat ovat melko häilyviä niin työpaikkojen kuin asutuksenkin suhteen (esim. pääkaupunkiseutu).
b) Selkeästä keskuskaupungista ja sitä ympäröivistä maalaiskunnista koostuvia työssäkäyntialueita, joissa maaseutu on kontrastina keskukselle korostuneen maaseutumaista.
c) Pelkästään pienistä maalaiskunnista koostuvia kokonaisuuksia, joilta puuttuu selkeä keskuskunta, mutta joissa kaikissa on melkoisen hyvä työpaikkaomavaraisuus ja pendelöintiä tapahtuu ristiin rastiin. Tällaisen seutukunnan teollisuus on usein keskittynyt tietyille aloille, joka voi olla sen heikkous mutta myös vahvuus. Noissa EU-hankkeissa pyritään karsimaan ominaispiirteestä heikkoudet (esim. naistyöpaikkojen puute) ja kehittämään vahvuuksia (osaaminen, yritysten verkostoitumisen lisääminen).

Kokoomuslaiset ministerit unohtivat kuntarakenneuudistuksen alkuvaiheessa kokonaan tuon suuren c-ryhmän korostaessaan työssäkäyntialueita. Ei tuollaisiin seutukuntiin saada selkeää keskusta millään valtion päätöksillä. Tuskin edes ajan myötä, vaikka säädettäisiin laki, että kunnan teollisuustontit on keskitettävä tiettyyn paikkaan. Ennemmin se lakkauttaa toimeliaisuuden, mutta ei tuollaista lakia ainakaan yksiselitteisenä säädetäkään.

Vielä vähemmän valtio ulottaa sormensa kansalaisten oikeuteen asua missä haluaa. Kunnat kaavoittavat vain omaa maataan. Kunnallinen tonttitarjonta on toki painottunut jo ajat sitten keskus- tai muihin taajamiin, mutta kunnissa, joissa taajamien ulkopuolella on luonnonkauniita maisemia, maata hankitaan sieltäkin. Samoin pendelöintikunnissa on järkevää hankkia tarjota tontteja kyliltä, jotka sijaitsevat lähempänä kaupungin työpaikkoja kuin matkaa keskustaajamasta niihin on.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Edes keskusta ei ole vienyt aluepoliittisia näkemyksiään kylä- tai varsinkaan haja-asutusaluetasolle. Muutamasta kunnasta koostuva seutukuntataso on käytännössä aluepolitiikan pienin yksikkö ja on yleensä varsin toimiva, vaikka seutukuntia onkin tulkintani mukaan kolmea erilaista tyyppiä:

a) Keskuskaupungista ja sen kehyskunnista muodostuvia seutukuntia, joissa kuntarajat ovat melko häilyviä niin työpaikkojen kuin asutuksenkin suhteen (esim. pääkaupunkiseutu).
b) Selkeästä keskuskaupungista ja sitä ympäröivistä maalaiskunnista koostuvia työssäkäyntialueita, joissa maaseutu on kontrastina keskukselle korostuneen maaseutumaista.
c) Pelkästään pienistä maalaiskunnista koostuvia kokonaisuuksia, joilta puuttuu selkeä keskuskunta, mutta joissa kaikissa on melkoisen hyvä työpaikkaomavaraisuus ja pendelöintiä tapahtuu ristiin rastiin. Tällaisen seutukunnan teollisuus on usein keskittynyt tietyille aloille, joka voi olla sen heikkous mutta myös vahvuus. Noissa EU-hankkeissa pyritään karsimaan ominaispiirteestä heikkoudet (esim. naistyöpaikkojen puute) ja kehittämään vahvuuksia (osaaminen, yritysten verkostoitumisen lisääminen).

Kokoomuslaiset ministerit unohtivat kuntarakenneuudistuksen alkuvaiheessa kokonaan tuon suuren c-ryhmän korostaessaan työssäkäyntialueita. Ei tuollaisiin seutukuntiin saada selkeää keskusta millään valtion päätöksillä. Tuskin edes ajan myötä, vaikka säädettäisiin laki, että kunnan teollisuustontit on keskitettävä tiettyyn paikkaan. Ennemmin se lakkauttaa toimeliaisuuden, mutta ei tuollaista lakia ainakaan yksiselitteisenä säädetäkään.

Vielä vähemmän valtio ulottaa sormensa kansalaisten oikeuteen asua missä haluaa. Kunnat kaavoittavat vain omaa maataan. Kunnallinen tonttitarjonta on toki painottunut jo ajat sitten keskus- tai muihin taajamiin, mutta kunnissa, joissa taajamien ulkopuolella on luonnonkauniita maisemia, maata hankitaan sieltäkin. Samoin pendelöintikunnissa on järkevää hankkia tarjota tontteja kyliltä, jotka sijaitsevat lähempänä kaupungin työpaikkoja kuin matkaa keskustaajamasta niihin on.

Lue lisää

Kirjoituksestasi saa sen käsityksen, että meillä kaikissa seutukunnissa hyvä työpaikkaomavaraisuus ja siellä pendelöidään ristiin rastiin. Jos näin todella olisi, mitään valtionosuusjärjestelmiä ei tarvittaisi ja kuntien verotulot olisivat hyvät. Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää. kaiken lisäksi kuntatyöryhmän raportissa on hyvin osoitettu, että useiden pienkuntien ja erityisesti tähän kolmosryhmään kuuluvien kuntien huoltosuhde heikkenee suorastaan katastrofaaliselle tasolle. Väestön keski-ikä nousee näillä alueilla 60 ikävuoteen, joka kertoo paljon tilanteesta. Se tarkoittaa, että suuresta osasta kuntia on tulossa vanhusten asuttamia. Ei sellaisilla alueille ole mitään toivoa tulevaisuudesta, jos ja kun yli puolet väestöstä on yksistään eläkkeellä.

Tällaisissa kunnissa pitää tehdä kaikki voitava kustannusten vähentämiseksi. Se tarkoittaa silloin sitä, että palveluja ei voida tuoda kuntalaisten nurkan taakse, vaan niihin on hakeuduttava pitemmän matkan tehden. Ainoa tapa järkevöittää asiaa, on asuintiheyden lisääminen. Näiltä vanhuksilta loppuvat sitä paitsi hoitajat, kun työikäinen väki suurella todennäköisyydellä alkaa entisestäänkin karttamaan auringonalaskun kuntia, joissa kaikki lähes kaikki työ vähittäiskauppaa lukuunottamatta on julkisen rahan varassa tehtävää.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kirjoituksestasi saa sen käsityksen, että meillä kaikissa seutukunnissa hyvä työpaikkaomavaraisuus ja siellä pendelöidään ristiin rastiin. Jos näin todella olisi, mitään valtionosuusjärjestelmiä ei tarvittaisi ja kuntien verotulot olisivat hyvät. Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää. kaiken lisäksi kuntatyöryhmän raportissa on hyvin osoitettu, että useiden pienkuntien ja erityisesti tähän kolmosryhmään kuuluvien kuntien huoltosuhde heikkenee suorastaan katastrofaaliselle tasolle. Väestön keski-ikä nousee näillä alueilla 60 ikävuoteen, joka kertoo paljon tilanteesta. Se tarkoittaa, että suuresta osasta kuntia on tulossa vanhusten asuttamia. Ei sellaisilla alueille ole mitään toivoa tulevaisuudesta, jos ja kun yli puolet väestöstä on yksistään eläkkeellä.

Tällaisissa kunnissa pitää tehdä kaikki voitava kustannusten vähentämiseksi. Se tarkoittaa silloin sitä, että palveluja ei voida tuoda kuntalaisten nurkan taakse, vaan niihin on hakeuduttava pitemmän matkan tehden. Ainoa tapa järkevöittää asiaa, on asuintiheyden lisääminen. Näiltä vanhuksilta loppuvat sitä paitsi hoitajat, kun työikäinen väki suurella todennäköisyydellä alkaa entisestäänkin karttamaan auringonalaskun kuntia, joissa kaikki lähes kaikki työ vähittäiskauppaa lukuunottamatta on julkisen rahan varassa tehtävää.

Lue lisää

Ei työpaikkaomavaraisuus tietenkään kaikissa seutukunnissa ole hyvä, ei edes noissa a- ja b-tyyppiin listaamissani seutukunnissa, puhumattakaan c-tyypin seutukunnissa. Jos tarkkoja ollaan, puhuin melkoisen hyvästä, mutta korjataan sen verran, että se voi olla seutukunnasta riippuen huono, melkoisen huono, melkoisen hyvä tai hyvä.

Todetaan vielä, että työpaikkaomavaraisuus voi olla jopa hyvä, vaikka huoltosuhde olisi heikkokin. Tämä tarkoittaa, että osa nuoremmasta työikäisestä väestöstä on siirtynyt muualle. Pointtini tuossa c-tyypissä koskikin alueen toimintarakennetta - meillä kun näkyy olevan yleisenä käsityksenä, että jokainen seutukunta on selkeä työssäkäyntialue, joka rakentuu suuren keskuksen ympärille.

Mitään työvoimapulaa Suomeen ei tule koskaan, ei varsinkaan hoitajapulaa, sillä alan ammattilaisia riittää ja heitä pystytään kouluttamaan nopeasti uusia tarpeen tullaan. Lääkäreistä ja mielenterveysalan ammattilaisista sen sijaan on jatkuva pula, kiitos valtion koulutuspolitiikan.

Järkeä vai ei kirjoitti:

Helsinki joutuu rakentamaan kasvunsa mahdolistamiseksi Östersundomiin uuden kaupunginosan. Alueelle on suunniteltu 40-50 000 asukkaan kaupungisosaa.

Pelkkä Metro Östersundomiin tulee maksamaan 800 000 000 euroa. Lisäksi on rakennettava normaalit kadut, vesijohdot, viemärit, sähköverkko, päiväkodit, terveysasemat, koulut jne. Tarvittavat investoinnit on arvioitu 5 miljardiksi kaupunkisuunnitteluviraston hankesuunnitelmissa. Siis 5 000 000 000 euroa veronmaksajien rahaa. Se tekee 100 000 euroa per asukas.

Keskittyminen maksaa siis melkoisesti.

Muuten, noita mainitsemiasi hajoamassa olevia kerrostalolähiöitä ei muualta maasta kuin pääkaupunkiseudulta löydy. Niidenkin korjaaminen tulee maksamaan veronmaksajilla miljarditolkulla. Keskittämisen hinta ei siis tule maksettua kerralla, vaan vuosikymmenienkin kuluttua kustannuksia lankeaa.

Helsinkiä voitaisiin kehittää ilman tuollaisia Östersundomin kaltaisia ökyinvestointeja. Kehä ykkösen sisällä on satoja hehtaareja peltoa, siirtolapuutarhoja, golfkenttiä ja muuta muussa kuin asuinkäytössä olevaa maata. Ne pitäisi rakentaa ensin, noilla alueilla (Talin golf, Viikin pellot, Kivinokka, Mustikkamaa, Vallilan Kumpulan Herttoniemen jne siirtolapuutarhat jne jne) on infra lähellä, joukkoliikenneväylät jo kunnossa ja muutakin palveluja saatavilla. Niille mahtuisi helposti 100 000 uutta asukasta. Helsingillä on kuitenkin joku mammuttitauti ja sen on saatava kylvää verorahoja (valtiolta saatavia osuuksia) järjettömiin Östersundomin kaltaisiin uusiin hankkesiinsa.

Lue lisää

"Muuten, noita mainitsemiasi hajoamassa olevia kerrostalolähiöitä ei muualta maasta kuin pääkaupunkiseudulta löydy."

Jos nyt tarkoitetaan noita 70-luvulla tehtyjä betoniähiöitä niin kyllähän noita löytyy jokaisen kaupungin läheltä. Itse tiedän yhden 10.000 asukkaan kunnan josta noita löytyy. Pohditaan juuri että mitä tehdään kun väki on vähentynyt. Kunnostetaanko vai pistetäänkö kerralla sileäksi.

Mutta että löytyy muualtakin.

Kelan asumistukea voivat saada kaikki pienituloiset ruokakunnat asumispaikasta riippumatta. Muualla kuin Helsingissä asuvien saama asumistuki voi toki olla hieman pienempi vuokratasojen eroista johtuen, mutta pienituloisuutta koskeva laskukaava on sama. Pienituloisia ruokakuntia on suhteellisesti aina eniten siellä, missä on eniten työttömyyttä. Työpaikkaomavarinen Helsinki ei ole tässä suhteessa kovin huono paikka asua.

Helsinkikeskeistä aluepolitiikka on ollut lähinnä siinä mielessä, että helsinkiläiset ovat muiden pääkaupunkiseutulaisten tapaan joutuneet maksamaan kaikkein eniten valtionosuuksien tasausjärjestelmään eli keskimäärin noin kaksi-kolme prosenttiyksikköä kunnallisveroa muiden kuntien elättämiseksi. Voi siis sanoa, että aluepolitiikassa maksumiehen rooli on vuodesta toiseen Helsinki-keskeistä.

hehehee

"Liiketoimintaa voidaan hyvin harjoittaa ihan missä tahansa ja olisi suotavaa, että sitä harjoitettaisiin mahdollisimman monessa paikassa."

Itse siirsin lähes konkurssikypsän liiketoiminnan pikkupaikkakunnalta pk-seudulle, nyt menee hyvin ja liiketoiminta kukoistaa mutta syrjäseudulla (noin 10000 asukkaan kunta) ei liiketoiminta kannattanut.

"suorastaan poliittisin toimenpitein ajettu suuriin kasoihin niin että reuna-alueille on syntynyt hyvinvointivaje"

Tämä väite on aivan huuhaata, päinvastoin: poliittisin toimenpitein on yritetty pitää väkisin reuna-alueet asuttuina, siinä onnistumatta. Rahaakin on mennyt satoja miljardeja noin viidessäkymmenessä vuodessa kuin tätä rahan kantamista säkeillä syrjäseuduille on harrastettu (vertaa hölmöläiset).

jälleen oikeaakin asiaa palstalla, ja kenemnpäkä muun tuottamana kuin Seppo_ilmarisen.
Itse olen havainnut, että kuntaliitoksilla haetan kiireellistä apua "suurkeskuksiin", kun niiden oma veropohja on käynyt riitämättömäksi yli varojen elämisen seurauksena.
Tuohan pakkoliitos tuottaa sitten verokertymää "konkurssikypsälle", (lue niin, että on pakollinen veroayrin nosto edessä edesä pikimmiten noin 2-3% tai ilmeisesti enemmänkin) "keskuspaikalle".
Sitten kun liitos saadann aikaiseksi, niin ensimmäiseksi lopetetaan kouluja ja muita toimintoja, ja työttömyys lisääntyy, eli mennään suoraan metsään jo tuollakin sektorilla.
Ihmisethän tarvii tosiaankin ne määrätyt palvelut, kuten terveydenhoidon, sekä palo ja pelastustoimen kuin myöskin poliisin.

Ilmarinen on täysin oikeassa.
Väyrysen ajatukset ovat loistavia, ja suppeakatseisille liian vaikeita ymmärrettäväksi.
Se taannoinen kewskustan "himmellikaupunkimalli" oli nerokas, ja sitä viilaamalla saisi pääkaupunkiseudullekkin kunnolliset asuinolot kohtuuhinnalla.

Olen myöskin sitämieltä, etä pintiloja on kiiresti satava lisää maaseudulle, muuten joudumme syömään sitä, mitä ulostammekin.
Tulikin mieleen, että ennen tehtiin ruuasta jätettä, mutta nyt tehdään jätteistä ruokaa.
Täysin ala-arvoisiksi on menneet esimerkiksi lihatarjonnat.
Milloinkahan nuo kaupunkipölvästit oppivat huomaamaan, että niille syötetään nykyään jätettä, vaikka voitaisiin tuottaa kunnolistakin syötävää samalla hinnalla, maaseutuelinkeinoja (pientiloja) arvostamalla.

Kohta ihmiset huomaavat, että kas hupsista, mites sitä tähän tilanteeseen on jouduttu, etei ole enää kohtuuhintaista kunnon evästä saatavilla.

Maasetua varastetaan ketkujen hyödynnettäväksi, sanon minä.
Nyt pitäi päättäjillemme toivoa edes hiven reaalijärkeäkin, ja huomauttaa, ettei raha voi syödä, varsinkaan "kolikoita", joita joudutaan nykypolitiikan seurauksena kutsumaan jopa palkaksi.

15+1 kirjoitti:

hehehee

"Liiketoimintaa voidaan hyvin harjoittaa ihan missä tahansa ja olisi suotavaa, että sitä harjoitettaisiin mahdollisimman monessa paikassa."

Itse siirsin lähes konkurssikypsän liiketoiminnan pikkupaikkakunnalta pk-seudulle, nyt menee hyvin ja liiketoiminta kukoistaa mutta syrjäseudulla (noin 10000 asukkaan kunta) ei liiketoiminta kannattanut.

"suorastaan poliittisin toimenpitein ajettu suuriin kasoihin niin että reuna-alueille on syntynyt hyvinvointivaje"

Tämä väite on aivan huuhaata, päinvastoin: poliittisin toimenpitein on yritetty pitää väkisin reuna-alueet asuttuina, siinä onnistumatta. Rahaakin on mennyt satoja miljardeja noin viidessäkymmenessä vuodessa kuin tätä rahan kantamista säkeillä syrjäseuduille on harrastettu (vertaa hölmöläiset).

Lue lisää

Olet ilmeisesti vielä vanhan koulukunnan väkeä, koska nykytieto näkyy puuttuvan.

Tottakai reuna-alueille syntyy hyvinvointivaje, kun kaupunkikeskukset ryöstävät resurssit reuna-alueilta. Siksipä juuri taloudellista aktiviteettia kaivataan tasaisesti valtakunnan eri osiin. Ei tämän niin vaikeaa luulisi olevan.

a retti kirjoitti:

jälleen oikeaakin asiaa palstalla, ja kenemnpäkä muun tuottamana kuin Seppo_ilmarisen.
Itse olen havainnut, että kuntaliitoksilla haetan kiireellistä apua "suurkeskuksiin", kun niiden oma veropohja on käynyt riitämättömäksi yli varojen elämisen seurauksena.
Tuohan pakkoliitos tuottaa sitten verokertymää "konkurssikypsälle", (lue niin, että on pakollinen veroayrin nosto edessä edesä pikimmiten noin 2-3% tai ilmeisesti enemmänkin) "keskuspaikalle".
Sitten kun liitos saadann aikaiseksi, niin ensimmäiseksi lopetetaan kouluja ja muita toimintoja, ja työttömyys lisääntyy, eli mennään suoraan metsään jo tuollakin sektorilla.
Ihmisethän tarvii tosiaankin ne määrätyt palvelut, kuten terveydenhoidon, sekä palo ja pelastustoimen kuin myöskin poliisin.

Ilmarinen on täysin oikeassa.
Väyrysen ajatukset ovat loistavia, ja suppeakatseisille liian vaikeita ymmärrettäväksi.
Se taannoinen kewskustan "himmellikaupunkimalli" oli nerokas, ja sitä viilaamalla saisi pääkaupunkiseudullekkin kunnolliset asuinolot kohtuuhinnalla.

Olen myöskin sitämieltä, etä pintiloja on kiiresti satava lisää maaseudulle, muuten joudumme syömään sitä, mitä ulostammekin.
Tulikin mieleen, että ennen tehtiin ruuasta jätettä, mutta nyt tehdään jätteistä ruokaa.
Täysin ala-arvoisiksi on menneet esimerkiksi lihatarjonnat.
Milloinkahan nuo kaupunkipölvästit oppivat huomaamaan, että niille syötetään nykyään jätettä, vaikka voitaisiin tuottaa kunnolistakin syötävää samalla hinnalla, maaseutuelinkeinoja (pientiloja) arvostamalla.

Kohta ihmiset huomaavat, että kas hupsista, mites sitä tähän tilanteeseen on jouduttu, etei ole enää kohtuuhintaista kunnon evästä saatavilla.

Maasetua varastetaan ketkujen hyödynnettäväksi, sanon minä.
Nyt pitäi päättäjillemme toivoa edes hiven reaalijärkeäkin, ja huomauttaa, ettei raha voi syödä, varsinkaan "kolikoita", joita joudutaan nykypolitiikan seurauksena kutsumaan jopa palkaksi.

Lue lisää

"Kohta ihmiset huomaavat, että kas hupsista, mites sitä tähän tilanteeseen on jouduttu, etei ole enää kohtuuhintaista kunnon evästä saatavilla."

Onhan sitä, se kunnollinen vai on made in italy, spain, africa tai asia jne. Suomimoskaahan ei kukaan täysijärkinen ole syönyt vuosiin.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Olet ilmeisesti vielä vanhan koulukunnan väkeä, koska nykytieto näkyy puuttuvan.

Tottakai reuna-alueille syntyy hyvinvointivaje, kun kaupunkikeskukset ryöstävät resurssit reuna-alueilta. Siksipä juuri taloudellista aktiviteettia kaivataan tasaisesti valtakunnan eri osiin. Ei tämän niin vaikeaa luulisi olevan.

Lue lisää

Juuri tämä ajattelumalli on tyypillistä sosialisteille. Taloudellinen aktivitetti syntyy aina ihmisten tai ihmisten hallitsemien yhteisöjen toiminnasta, yhteiskunta vain verottaa tätä toimintaa turvatakseen tuottamiensa palveluiden rahoituksen. Kun syrjäseudulla ei synny tätä ihmisten ja yritysten luomaa taloudellista toimintaa riitttävästi mm. pitkien välimatkojen takia, ei voida estää toiminnan ja resurssien siirtymistä paremmin kannattavaan paikkaan.
Jos yhteiskunta alkaa verottamaan kaupungeissa hyvin kannattavaa liketoimintaa vain sen takia että voi tukea vastaavaa syrjäseudulla huonosti kannattavaa liiketoimintaa seuraa tästä automaattisesti yritysten kilpailukyvyn heikentymistä sekä lisäksi bruttokansantuotteen laskua.
Kaupungit eivät siis ryöstä mitään resursseja koska kaupunki itsessään ei käytä näitä resursseja vaan yritykset käyttävät niitä. Markkinataloudessa yritystenkin tuleekin kilpailla resursseista, yhteiskunnan ei tule tätä rajoitta koska sen rajoittaminen estää kehitystä ja luo vain tehottomuutta.

mega leka kirjoitti:

Juuri tämä ajattelumalli on tyypillistä sosialisteille. Taloudellinen aktivitetti syntyy aina ihmisten tai ihmisten hallitsemien yhteisöjen toiminnasta, yhteiskunta vain verottaa tätä toimintaa turvatakseen tuottamiensa palveluiden rahoituksen. Kun syrjäseudulla ei synny tätä ihmisten ja yritysten luomaa taloudellista toimintaa riitttävästi mm. pitkien välimatkojen takia, ei voida estää toiminnan ja resurssien siirtymistä paremmin kannattavaan paikkaan.
Jos yhteiskunta alkaa verottamaan kaupungeissa hyvin kannattavaa liketoimintaa vain sen takia että voi tukea vastaavaa syrjäseudulla huonosti kannattavaa liiketoimintaa seuraa tästä automaattisesti yritysten kilpailukyvyn heikentymistä sekä lisäksi bruttokansantuotteen laskua.
Kaupungit eivät siis ryöstä mitään resursseja koska kaupunki itsessään ei käytä näitä resursseja vaan yritykset käyttävät niitä. Markkinataloudessa yritystenkin tuleekin kilpailla resursseista, yhteiskunnan ei tule tätä rajoitta koska sen rajoittaminen estää kehitystä ja luo vain tehottomuutta.

Lue lisää

Jos mainitsemiasi syrjäseutuja niin tuetaan, niin miksi älykäs yrittäjä ei, hyvänen aika, siirry sinne syrjäseudulle harjoittamaan liiketoimiaan. Mahtaako kysymys olla vain pollan säteilyn voimakkuudesta?

Jos yritykset sijaitsevat kaupungissa, niin tottakai voidaan katsoa, että nimenomaan kaupunki, jossa yritykset on, ryöstää reuna-aleiden resurssit. Ei väki yrityksiin muuta, vaan kaupunkiin.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Jos mainitsemiasi syrjäseutuja niin tuetaan, niin miksi älykäs yrittäjä ei, hyvänen aika, siirry sinne syrjäseudulle harjoittamaan liiketoimiaan. Mahtaako kysymys olla vain pollan säteilyn voimakkuudesta?

Jos yritykset sijaitsevat kaupungissa, niin tottakai voidaan katsoa, että nimenomaan kaupunki, jossa yritykset on, ryöstää reuna-aleiden resurssit. Ei väki yrityksiin muuta, vaan kaupunkiin.

Lue lisää

ihan perussyistä, kaupungeissa (teknisen palvelualan yritys, b-to-b ja b-to-c):

a) asiakkailla on enemmän ostopotentiaalia
b) asiakkaat investoivat palveluihin moninkertaisesti
c) asiakkaat ovat lähempänä ja asiakkaat tavoittaa helpommin (=halvemmella)
d) yhteistyökumppanit ovat lähellä, tämä luo tehokkuutta
e) ammattitaitoista henkilökuntaa saatavilla

Meillä on lukuisia aloja joissa kannattavan liiketoiminnan tekee kannattavaksi B-to-C aloilla vasta noin 10 000 - 20 000 ihmisen markkina-alue ostovoimasta riippuen, B-to-B aloilla saattaa kannattava liiketoiminta edellyttää monesti yli 50 000 asukkaan kaupunkia, tästä johtuen syrjäseudulla ei ole näitä palveluita saatavilla ja tämän takia syrjäseuduille ei synny uusia työpaikkoja ja vanhatkin häviävät. Myös työntekijät vaativat palveluita läheltä, esim. ravintola, teatteri, konsertti, koulutus yms. palvelut ovat jossain perähikiällä aika vaatimattomat isompiin kaupunkeihin verratuna, tämä on myös täysin ymmärrettävää koska näiden palveluiden tuottaminen on tappiollista perähikiällä mutta ei kaupungissa.

Ja höpöhöpö jutut että kaupungit ryöstävöt resursseja on ihan käsittämätöntä. Sitä paitsi ei ihmiset muuta kaupunkeihin vaan asuntoihin, eli tuolla teorialla asunnot ryöstävät näitä resursseja.

Ja toisekseen, kyllä yritystukiakin sekä kaikkea muuta tukea annetaan syrjäseuduille, mutta en ainakaan minä halua että yritykseni tulee toimeen pelkkien tukien takia, emmehän me yrittäjät sentään ole mitään jyväjemmareita joiden tulot tulevat käytännössä kokonaan tukien kautta.

Vastustan itsekin kuntien pakkoliitoksia. Se ei ole oikea tie. Sen sijaan valtionosuusjärjestelmän uudistaminen on ratkaisu tähän ongelmaan. Kuntien itsemääräämisoikeutta pitää lisätä eikä vähentää. Kun kunnilla on taloudellinen itsemääräämisoikeus, pakkoliitostarpeet loppuvat itsestään. Sen tilalle tulee silloin vapaaehtoista halua liitokseen. Silloin ongelmaksi tulee vain muodostumaan se, että vauraampi kunta ei välttämättä huoli köyhempää liitettäväksi itseensä. Pakkoliitokset ovat nimenomaan köyhien rupukuntien etu.

On hyvä muistaa, että meillä on suuri joukko kuntia, joissa kunnan talous perustuu enemmän valtionosuuksiin kuin omiin verotuloihin. Nämä ovat elättikuntia, jotka eivät siis pärjää itsenäisesti. Niiden etu olisi pakkoliitos. Pakkolitoksen vastustajat ovat tässä mielessä ajamassa vahvempien etua. Ei ole ihme, että pakkoliitosten vastustajien etunenässä on esim. Suomen vauraimmat kunnat kuten Espoo.

Euro on ollut siunauksellinen Suomelle. Nyt euro on vaikeuksissa, mikä näyttää ilahduttavan sinua. Euron vaikeudet tulevat heijastumaan myös muita valuuttaja käyttäviin maihin. Tässä ei ehkä nimittäin ole pohjimmiltaan kyse eurosta vaan siitä, että jotkut maat ovat hoitaneet talouttaan holtittomasti, kepulaiseen tapaan on uskottu kaiken maailman tukitalouteen, ohjailuun ja markkinatalouden rajoittamiseen (kuten kilpailurajoitukset). Enemmän kuin eurosta on kyse talouden virheellisestä rakenteesta. Lähes kaikki vaikeuksiin joutuneet ovat maatalousvaltaisia ja pienyrittäjävaltaisia talouksia, joissa valtio koetaan jonkinlaiseksi viholliseksi, mikä on johtanut laajaan veronkiertoon. Nämä ovat juuri niitä maita, jotka kaikkein eniten kannattavat maataloustukia ja kaikkea muuta senkaltaista typeryyttä.

Luultavasti eurosta eroaa ainakin Kreikka. Tässä vaiheessa on vaikea sanoa, hajoaako koko euro. Jos euroalue kutistuu Saksaan, Suomeen ja Hollantiin, se on meidän kannalta huono asia, koska silloin euro vahvistuisi liikaa , mikä haittaisi Suomen vientiteollisuutta. Luonteva euroalue olisi Keski-Eurooppa Ranska mukaanlukien ja Pohjoismaat Viro mukaanlukien. Omiin valuuttoihin siirtyminen toisi takaisin ne samat ongelmat, joita omasta valuutasta on ollut. Se tarkoittaisi epävarmuuden aikoja kansalaisille. Devalvaatioille toki annettaisiin potkua vientiteollisuudelle, mutta pantaisiin inflaatio liikkeelle ja leikattaisiin kertaheitolla kansalaisten elintasoa. Vaikeissa tilanteissa se toisi valuuttaspekulantit mukaan päätöksentekoon, jolloin ajauduttaisiin sellaisiin pakkodevalviitoihin kuin 1990-luvun alussa. Näkymättömät markkinavoimat ottaisivat vallan silloin kylmästi Suomen kansalta omiin käsiinsä emmekä mahtaisi mitään.

Mielipidepankki kirjoitti:

Vastustan itsekin kuntien pakkoliitoksia. Se ei ole oikea tie. Sen sijaan valtionosuusjärjestelmän uudistaminen on ratkaisu tähän ongelmaan. Kuntien itsemääräämisoikeutta pitää lisätä eikä vähentää. Kun kunnilla on taloudellinen itsemääräämisoikeus, pakkoliitostarpeet loppuvat itsestään. Sen tilalle tulee silloin vapaaehtoista halua liitokseen. Silloin ongelmaksi tulee vain muodostumaan se, että vauraampi kunta ei välttämättä huoli köyhempää liitettäväksi itseensä. Pakkoliitokset ovat nimenomaan köyhien rupukuntien etu.

On hyvä muistaa, että meillä on suuri joukko kuntia, joissa kunnan talous perustuu enemmän valtionosuuksiin kuin omiin verotuloihin. Nämä ovat elättikuntia, jotka eivät siis pärjää itsenäisesti. Niiden etu olisi pakkoliitos. Pakkolitoksen vastustajat ovat tässä mielessä ajamassa vahvempien etua. Ei ole ihme, että pakkoliitosten vastustajien etunenässä on esim. Suomen vauraimmat kunnat kuten Espoo.

Euro on ollut siunauksellinen Suomelle. Nyt euro on vaikeuksissa, mikä näyttää ilahduttavan sinua. Euron vaikeudet tulevat heijastumaan myös muita valuuttaja käyttäviin maihin. Tässä ei ehkä nimittäin ole pohjimmiltaan kyse eurosta vaan siitä, että jotkut maat ovat hoitaneet talouttaan holtittomasti, kepulaiseen tapaan on uskottu kaiken maailman tukitalouteen, ohjailuun ja markkinatalouden rajoittamiseen (kuten kilpailurajoitukset). Enemmän kuin eurosta on kyse talouden virheellisestä rakenteesta. Lähes kaikki vaikeuksiin joutuneet ovat maatalousvaltaisia ja pienyrittäjävaltaisia talouksia, joissa valtio koetaan jonkinlaiseksi viholliseksi, mikä on johtanut laajaan veronkiertoon. Nämä ovat juuri niitä maita, jotka kaikkein eniten kannattavat maataloustukia ja kaikkea muuta senkaltaista typeryyttä.

Luultavasti eurosta eroaa ainakin Kreikka. Tässä vaiheessa on vaikea sanoa, hajoaako koko euro. Jos euroalue kutistuu Saksaan, Suomeen ja Hollantiin, se on meidän kannalta huono asia, koska silloin euro vahvistuisi liikaa , mikä haittaisi Suomen vientiteollisuutta. Luonteva euroalue olisi Keski-Eurooppa Ranska mukaanlukien ja Pohjoismaat Viro mukaanlukien. Omiin valuuttoihin siirtyminen toisi takaisin ne samat ongelmat, joita omasta valuutasta on ollut. Se tarkoittaisi epävarmuuden aikoja kansalaisille. Devalvaatioille toki annettaisiin potkua vientiteollisuudelle, mutta pantaisiin inflaatio liikkeelle ja leikattaisiin kertaheitolla kansalaisten elintasoa. Vaikeissa tilanteissa se toisi valuuttaspekulantit mukaan päätöksentekoon, jolloin ajauduttaisiin sellaisiin pakkodevalviitoihin kuin 1990-luvun alussa. Näkymättömät markkinavoimat ottaisivat vallan silloin kylmästi Suomen kansalta omiin käsiinsä emmekä mahtaisi mitään.

Lue lisää

Se nyt on se ja sama mitä sinäkin punikkiääliö vastustat tai kannatat. Vanha homorunkkari.

Otsikossa hymiö:) kirjoitti:

Se nyt on se ja sama mitä sinäkin punikkiääliö vastustat tai kannatat. Vanha homorunkkari.

Noin hienon kommentin aikaansaamiseksi tarvitaan varmasti ihan helv...sti järkeä? Vai oliko se sittenkin ääliömäisyyttä??

Mielipidepankki kirjoitti:

Vastustan itsekin kuntien pakkoliitoksia. Se ei ole oikea tie. Sen sijaan valtionosuusjärjestelmän uudistaminen on ratkaisu tähän ongelmaan. Kuntien itsemääräämisoikeutta pitää lisätä eikä vähentää. Kun kunnilla on taloudellinen itsemääräämisoikeus, pakkoliitostarpeet loppuvat itsestään. Sen tilalle tulee silloin vapaaehtoista halua liitokseen. Silloin ongelmaksi tulee vain muodostumaan se, että vauraampi kunta ei välttämättä huoli köyhempää liitettäväksi itseensä. Pakkoliitokset ovat nimenomaan köyhien rupukuntien etu.

On hyvä muistaa, että meillä on suuri joukko kuntia, joissa kunnan talous perustuu enemmän valtionosuuksiin kuin omiin verotuloihin. Nämä ovat elättikuntia, jotka eivät siis pärjää itsenäisesti. Niiden etu olisi pakkoliitos. Pakkolitoksen vastustajat ovat tässä mielessä ajamassa vahvempien etua. Ei ole ihme, että pakkoliitosten vastustajien etunenässä on esim. Suomen vauraimmat kunnat kuten Espoo.

Euro on ollut siunauksellinen Suomelle. Nyt euro on vaikeuksissa, mikä näyttää ilahduttavan sinua. Euron vaikeudet tulevat heijastumaan myös muita valuuttaja käyttäviin maihin. Tässä ei ehkä nimittäin ole pohjimmiltaan kyse eurosta vaan siitä, että jotkut maat ovat hoitaneet talouttaan holtittomasti, kepulaiseen tapaan on uskottu kaiken maailman tukitalouteen, ohjailuun ja markkinatalouden rajoittamiseen (kuten kilpailurajoitukset). Enemmän kuin eurosta on kyse talouden virheellisestä rakenteesta. Lähes kaikki vaikeuksiin joutuneet ovat maatalousvaltaisia ja pienyrittäjävaltaisia talouksia, joissa valtio koetaan jonkinlaiseksi viholliseksi, mikä on johtanut laajaan veronkiertoon. Nämä ovat juuri niitä maita, jotka kaikkein eniten kannattavat maataloustukia ja kaikkea muuta senkaltaista typeryyttä.

Luultavasti eurosta eroaa ainakin Kreikka. Tässä vaiheessa on vaikea sanoa, hajoaako koko euro. Jos euroalue kutistuu Saksaan, Suomeen ja Hollantiin, se on meidän kannalta huono asia, koska silloin euro vahvistuisi liikaa , mikä haittaisi Suomen vientiteollisuutta. Luonteva euroalue olisi Keski-Eurooppa Ranska mukaanlukien ja Pohjoismaat Viro mukaanlukien. Omiin valuuttoihin siirtyminen toisi takaisin ne samat ongelmat, joita omasta valuutasta on ollut. Se tarkoittaisi epävarmuuden aikoja kansalaisille. Devalvaatioille toki annettaisiin potkua vientiteollisuudelle, mutta pantaisiin inflaatio liikkeelle ja leikattaisiin kertaheitolla kansalaisten elintasoa. Vaikeissa tilanteissa se toisi valuuttaspekulantit mukaan päätöksentekoon, jolloin ajauduttaisiin sellaisiin pakkodevalviitoihin kuin 1990-luvun alussa. Näkymättömät markkinavoimat ottaisivat vallan silloin kylmästi Suomen kansalta omiin käsiinsä emmekä mahtaisi mitään.

Lue lisää

"Euro on ollut siunauksellinen Suomelle."

Millä tavalla euro on ollut siunauksellinen Suomelle?

"Jos euroalue kutistuu Saksaan, Suomeen ja Hollantiin, se on meidän kannalta huono asia, koska silloin euro vahvistuisi liikaa , mikä haittaisi Suomen vientiteollisuutta."

Tästä olemme samaa mieltä.

"Omiin valuuttoihin siirtyminen toisi takaisin ne samat ongelmat, joita omasta valuutasta on ollut. Se tarkoittaisi epävarmuuden aikoja kansalaisille. Devalvaatioille toki annettaisiin potkua vientiteollisuudelle, mutta pantaisiin inflaatio liikkeelle ja leikattaisiin kertaheitolla kansalaisten elintasoa. Vaikeissa tilanteissa se toisi valuuttaspekulantit mukaan päätöksentekoon, jolloin ajauduttaisiin sellaisiin pakkodevalviitoihin kuin 1990-luvun alussa. Näkymättömät markkinavoimat ottaisivat vallan silloin kylmästi Suomen kansalta omiin käsiinsä emmekä mahtaisi mitään."

Tämä sen sijaan on niin täyttä tuubaa kuin vain olla voi! Etkö ihan oikeasti tiedä, ettei kelluvaa valuuttaa tarvitse eikä oikein voikaan devalvoida? Vai etkö tiedä, että markka päästettiin kellumaan syksyllä 92 aivan kuten Ruotsin kruunukin? Onko Ruotsissa tämän jälkeen devalvoitu? Spekulantit puolestaan iskevät silloin, kun joku maa on vaarassa ajautua pakkodevalvaatioon. Näin kävi Suomessakin 90-luvun alussa, kun markka oli vielä kytkettynä ECUun. Kun markka päästettiin kellumaan, spekulantit katosivat.
Euron kannattajien propaganda on kyllä melko surkuhupaista ja epätoivoista. He haluavat verrata euroaikaa siihen lyhytaikaiseen talouden häiriötilaan, joka Suomessa vallitsi vahvan markan politiikan viimeisinä aikoina. He kykenevät ilmiömäisellä tavalla unohtamaan sen aikakauden Suomen taloushistoriassa, kun olimme päässeet eroon vahvan markan politiikasta, mutta ei oltu vielä eurossa. Mistähän se johtuu, että he unohtavat nämä vuodet?