Meri meremme...

;)) meillä oli kesämökki jonkun aikaa tässä Lohjan läheisyydessä..järven rannalla. Emme kumpikaan oikein "kotiintuneet" järvimaisemaan..vaan luovuimme aika pian...se järvi tuntui liian pieneltä lätäköltä;))). Meri on meille molemmille erittäin lähellä sitä ns.sielunmaisemaa..ehkä se on juuri tuo mihin jossain vaiheessa lapsuuttaan kiintyy..tuosta Ruotsista..pidän erityisesti tästä Tukholmasta juuri siksi..kun siinä on niin upeat nämä saaristot...minun nuoruuteeni myös liittyi tuo meri ja niin vahvasti tavalla kun olin silloisen miesystäväni ja meidän yhteisten ystäviemme kanssa joka kesä pitkiä aikoja siis koko kesäloman ja kaikki vapaa-ajat aina huhtikuunlopusta pitkälle lokakuulle merellä aina yhdessä. Heillä oli sellainen todella vanhan ajan puu-fiskari joka on kuvattu yhteen kotimaiseen elokuvaan koska niitä ei enää ollut monia...no, sillä tuli sitten seilattua nämä Stadin, Espoon, Hangon ja Tammisaaren ja vähän pidemmälläkin aina Turun saaristoja myöten...elimme näillä saarilla ja ulkoluodoilla aika pitkälle aina kalastaen ja luonnon ehdoilla sitä oppi kunniottamaan tätä luontoa ympärillään sen arvaaamattomuutta mutta myös se karua kauneutta....;)) se oli upeaa aikaa siinä oppi ja rakastamaan tätä Suomen lahtea ja sen upeaa sisä- ja ulko saaristoa...edelleenkin on käytöstämme pieni moottorivene jolla pääsemme lähisaaristoon.. ymmärrän täysin mitä puhut tuosta rikkaudesta..tämä luonto kun on niin ainutkertainen ja samaa koin minäkin lapsuudessani sitä turvallisuutta jonka vietimme siellä pikku-saaressamme lapsena..Nyt olen aivan hullaantunut kun tämän ikäisenä näin ensimmäisen kerran Ranskan Atlannin upeat rannikot...haaveilemme uudesta reissusta taas sinne..;)) kumpikin. sinne..Meri vaikka on pelottava se myös on ihanan rauhoittava ja turvallinen ja lempeä.. Kiitos, ihanasta musiikkista Ich..bin...

Tsau:Friidu

laudi...olen niin etelä-suomalainen..että, häpeäksi sanottava..Lappi ja sen upeat maisemat ovat kokematta vieläkin.. Tuolla korkeimmillaan täältä katsottuna;)) olen käynyt vain Oulusta vähän eteenpäin Kiimingissä olimme kerran viettämässä kokoperhe lomaa..ja ne koskimaisemat siellä sekä tämän Oulun edustalla oleva saareton Perä-meri...olivat myöskin sellaisia jotka puhuttelivat...Itse olen Suomessa aika usein käynyt tuolla Pohjois-Karjalassa jonka upeat vaaramaisemat myöskin ovat herättäneet ihastusta ja ne tummat kauniit värit siellä... samoin kuin Pohjois-Savon lempeät lehtomaisemat...Hämeestä pidän myöskin. Varsin vähän tullut kuitenkin kotimaassa matkusteltua enemmän olemme nyt viimeiset 15 vuoden aikana viettäneet aikaa näissä Baltican maissa mistä tuo Latvia on sellainen mielimaa josta pidän erityisesti...mutta, myöskin kaunis Puola nyt vaan tuo ihana Ranska;)) houkuttelee palaamaan mutta myöskin kaunis Saksa.......meillä kun kaikki sukulaiset kun oli lapsi ja nuori olivat joka täällä tai osa sitten asui Tukholmassa muutamia siten Jenkeissä.. vain yksi sukulaisperhe asui ..niinkin kauniissa ja iki-ihanassa paikassa kuin Punkaharju....Näissä paikoissa olen lähinnä nuorempana sitten käynyt sen vuoksi että, miesystäväni asuivat sielläpäin tai olivat kotoisin sieltä...tuo Tampereen seutu ja varsinkin kaunis Kangasala ja sen upea harju..on myöskin jäänyt mieleeni;)) Kyllä Suomi on kokonaisuudessaan on varsin kaunis ja upea maa..meillä nämä sisävesistöt ja tuhannet järvet varsinkin ovat sellaisia mitä ei muualla ole..Saamme olla ylpeitä kauniista maastamme;)) ja sen monipuolisista upeista kasvoista... Tosin maailma on täynnä niin upeita paikkoja joita haluaisi nähdä vielä..että, kiirettä täytyy pitää...kirjeenvaihtoystäväni joka Brasiliasta taas houkuttelee sinne;))) hän lähettelee upeita kuvia taas Rio De Janeiroista;)))...ehkä en ihan heti sinne nyt matkaa...se vaatii kyllä ylimääräistä fyrkkaa;)))

Tsau:Friidu