Tuli tuossa kinattua kaverin kanssa asiasta joka koskee avaruusalusten laskeutumista.
Tietääkö kukaan, miksi niiden on pakko tulla sieltä avaruudesta tuhatta ja sataa suojakilvet sulamispisteessä alas?
Miksei ne voi leijua hiljakseen ja nautiskella maisemista?
Avaruusaluksien laskeutuminen
jarrutko puuttuu
51
523
Vastaukset
- yfdtrftj
Koska niiden kiertoratanopeus on suuri. Se täytyy jollain ensin tappaa pois. Raketeilla jarruttaminen vaatisi tuhottomasti ylimääräistä polttoainetta.
- nojatuoliastronautti
Kosmiset nopeudet ovat todella isoja verrattuna maanpäällisiin. Maapallon kiertoradalle ei pääse ellei ole nopeutta luokkaa 8 km/s ja kun sieltä tullaan takaisin, niin se nopeus on yhä tallella, ei se ole hävinnyt mihinkään.
Taitaa olla parikymmentä-kertainen äänennopeus? Tuo nopeus on halvinta kuluttaa ja muuttaa lämmöksi ylemmässä ilmakehässä, kunhan aluksen ulkopinta sen kestää. Jäähdytys siinä sinänsä lie aika hyvä?- nojatuoliastronautti
Ja suuri kiertoratanopeus tarvitaan - näin yksinkertaisesti ilmaisten - siksi että alus ei osuisi maapalloon, vaan lentäisi siitä alvariinsa ohi. Tokihan maatakiertävä alus putoaa radalla koko ajan kohti maapalloa, mutta suuri sivuttaisnopeus saa aikaan sen että se ei kuitenkaan osu maapalloon, vaan putoaa koko ajan siitä ohi.
Olisi kai valtavien rakettien avulla periaatteessa avaruudessa mahdollista pysytellä ihan paikoillaankin maanpinnan suhteen, mutta sellainen olisi lievävästi ilmaisten epätaloudellista. Avaruuslennot ovat nykyiselläkin tyylillä aika vaativia. Aluksen saanti kiertoradalle vaatii paljon temppuilua, mutta sen jälkeen se kiertää siellä ihan iloisesti jokseenkin häviöttä. - Tuota hmm...
nojatuoliastronautti kirjoitti:
Ja suuri kiertoratanopeus tarvitaan - näin yksinkertaisesti ilmaisten - siksi että alus ei osuisi maapalloon, vaan lentäisi siitä alvariinsa ohi. Tokihan maatakiertävä alus putoaa radalla koko ajan kohti maapalloa, mutta suuri sivuttaisnopeus saa aikaan sen että se ei kuitenkaan osu maapalloon, vaan putoaa koko ajan siitä ohi.
Olisi kai valtavien rakettien avulla periaatteessa avaruudessa mahdollista pysytellä ihan paikoillaankin maanpinnan suhteen, mutta sellainen olisi lievävästi ilmaisten epätaloudellista. Avaruuslennot ovat nykyiselläkin tyylillä aika vaativia. Aluksen saanti kiertoradalle vaatii paljon temppuilua, mutta sen jälkeen se kiertää siellä ihan iloisesti jokseenkin häviöttä.Olen ymmärtänyt, että on olemassa sellaisia sateliittejä, jotka ovat paikallaan maanpinnan suhteen.
Eikö se ole periaatteessa sama asia, että pyörii samaa vauhtia kuin maapallo. - hkjkhkkhkjjkj
Tuota hmm... kirjoitti:
Olen ymmärtänyt, että on olemassa sellaisia sateliittejä, jotka ovat paikallaan maanpinnan suhteen.
Eikö se ole periaatteessa sama asia, että pyörii samaa vauhtia kuin maapallo.Geosynkronisella radalla n. 36 000 km:ssä satelliitti pysyy maan pinnan suhteen paikoillaan. Sen nopeus on kuitenkin paljon suurempi kuin maanpinnan nopeus päiväntasajalla, koska se tekee vuorokaudessa paljon pidemmän ympyrän. Kun maanpinta päiväntasajalla liikkuu n. 1660 km/h liikkuu satelliitti geosynkkaradalla n. 9400 km/h.
- nojatuoliastronautti
Tuota hmm... kirjoitti:
Olen ymmärtänyt, että on olemassa sellaisia sateliittejä, jotka ovat paikallaan maanpinnan suhteen.
Eikö se ole periaatteessa sama asia, että pyörii samaa vauhtia kuin maapallo.Juuri näin. Kun satelliitti kiertää maapallon suhteen (ekvaattoritasossa ja lännestä itään) rataliikettä yhden täyden kierroksen vuorokaudessa, niin silloin se maan pinnan suhteen pysyy "paikallaan" eli samassa suunnassa, koska maapallo pyörähtää juuri siinä samassa ajassa yhden täyden kierroksen pyörimisakselinsa ympäri (samaan suuntaan, vastapäivään eli lännestä itään).
Satelliitit on myös helpompi lähettää vastapäivään kiertävälle radalle koska se juurikin on maapallon pyörimissuunta. Ja ekvaattorin lähellä maapallon pyörimisnopeudesta saadaan suurin hyöty.
Mehän näemme vuorokauden aikana esim. Auringon kulkevan taivaalla idästä länteen eli myötäpäivään. Tämä on vain "heijastus" siitä että maapallo pyörii vastakkaiseen suuntaan eli vastapäivään. - nojatuoliastronautti
nojatuoliastronautti kirjoitti:
Ja suuri kiertoratanopeus tarvitaan - näin yksinkertaisesti ilmaisten - siksi että alus ei osuisi maapalloon, vaan lentäisi siitä alvariinsa ohi. Tokihan maatakiertävä alus putoaa radalla koko ajan kohti maapalloa, mutta suuri sivuttaisnopeus saa aikaan sen että se ei kuitenkaan osu maapalloon, vaan putoaa koko ajan siitä ohi.
Olisi kai valtavien rakettien avulla periaatteessa avaruudessa mahdollista pysytellä ihan paikoillaankin maanpinnan suhteen, mutta sellainen olisi lievävästi ilmaisten epätaloudellista. Avaruuslennot ovat nykyiselläkin tyylillä aika vaativia. Aluksen saanti kiertoradalle vaatii paljon temppuilua, mutta sen jälkeen se kiertää siellä ihan iloisesti jokseenkin häviöttä."... kun sieltä tullaan takaisin, niin se nopeus on yhä tallella, ei se ole hävinnyt mihinkään."
Tätä tekee vielä mieli elaboroida. Nopeuden suuntahan toki muuttuu koko ajan kun alus kiertää maapalloa. Eli voi ajatella että aluksen nopeusvektori kiertyy eri suuntaan radalla maapallon ympäri. Vektorin pituus eli itseisarvo ei kuitenkaan oleellisesti muutu rataliikkeessä. Vauhti säilyy, suunta muuttuu.
Voi ajatella että esim. yhden sekunnin aikana maata kiertävä alus putoaa aina tietyn matkan kohti maapalloa. Samassa ajassa se kuitenkin lähes häviöttömässä ympäristössään etenee radalla liike-energiansa turvin sellaisen matkan että kokonaisuutena se ei oleellisesti lähene maapalloa - kun alla oleva maanpinta kaareutuu suunnilleen samaan tahtiin. Tulee jatkuva huti, eli alus on jatkuvasti osumatta maahan vaikka koko ajan putoaa sitä kohti.
Eihän se alus oikeasti mitään "sik-sakkia" siellä radalla mene tyyliin "sekunti suoraan eteenpäin ja sitten gravitaation aiheuttama putous kohti maanpintaa, taas sekunti suoraan ja putous" ... mutta tämä antaa eräänlaisen havainnollisen kuvan periaatteesta ja kun se esimerkkin valittu sekunnin aika ajatellaan lyhennetyksi infinitesimaalisen lyhyeksi, niin kuvaan tulee realismia. Suoraviivainen liike ja putousliike yhdistyvät aluksen todelliseksi rataliikkeeksi.
- jakinboas11
Kuuhun laskeuduttiin siten että astronautit ilmeisesti seisoi rakettimoottorin päällä. Siitä on pieni epöselvyys että voidanko väittää että kuuraketti peruutti Kuuhun vain menikö keula edellä josta myös työnsi rakettimoottori. Koska Kuussa EI Ole ilmakehää niin sulka ja höyhen putoaa siellä paljon nopeammin alas kuin Massa, siksi myös rakettialuksellakin on tosi lellii lennellä Kuussa. Veikkaan että nojatulolit olisi ollut mukana jos autoa EI olisi välttämättä tarvittu. Kuussa kaikki on paljon helpompaa kuin Maassa.
- Hih !
Painu nyt vitun pelle jo sinne häpeälomalle !
- DocPhil
JB11 nyt et napsi enää niitä värillisiä pillereitä......Pidä paussi niistä..... juo vaikka piimää. Mutta missään nimessä ei sidukkaa,
ja teet niistä mäyräkoirien pahviista ittelles tyynyn ja huilaat loppuviikon! - juuri niin
Kuussa on todella helpompi tehdä pystysuora nousu tai lasku kuin maassa. Gravitaatio on paljon pienempi eikä "tuuli" heiluttele alusta. Et kai vieläkin väitä, että ilmakehän aerodynamiikka jotenkin helpottaisi pystysuoraa nousua tai laskua?
Johan sinun ääliömäinen väitteesi ammuttiin alas vuosia sitten.
Harrier nousee pystysuoraan ja silloin ilmakehästä on pelkästään haittaa (mikäli moottorin tarvitsemaa ilmaa ei lasketa). Aerodynamista nostetta ei synny. Ohjauspinnat eivät toimi ja tuulenpuuskat heiluttavat konetta.
Etkö sinä raukka kykyne edes oppimaan mitään?
- Minä se vaan
avaruusaluksissa on paino ratkaisevin tekijä ja rakettijarrutukseen tarttis olla polttoainetta enemmän ja isompi määrä polttoainetta tarttis enemmän polttoainetta. Eli se on painon suhteen parempi tulla alas suojakilvillä.
Sitten maanpintaan nähden paikallaan olevia satelliitteja on taivas pullollaan. Mm. satelliittikanavat tulee samasta kohtaa ja kerran suuntaa antennin johonkin kohtaan niin se on siinä. Eli nämä satelliitit kiertää maan 24 tunnissa ja ns. pysyy paikallaan vaikka kiertoradalla menevätkin vinhaa vauhtia.
Polttoainetta tähän ei juurikaan tarvita. Satelliiteissa voi olla pienet ohjausraketit joilla voidaan hienosäätää kohtaa tarvittaessa ja vakoilusatelliiteissa on raketit jotta pakkaa voidaan säädellä ja kuvata vaikkapa pohjois koreaa tietystä kohtaa.
Ja kuulento. Kuumoduli ns. peruutti kuuhun eli aluksi kiersi kuuta ja sivuttaisnopeuttaan jarrutti jotta laskeutuisi alaspäin ja lopuksi säätö kuun kiertonopeudelle ja hidastus niin laskeutui tavallaan suoraan alas.- jakinboas
Otahan NYT selvää asioista, "tavallaan suoraan Alas EI niistä korkeuksista tulla kuin romuna vauhtia lisäämällä. Kun hidastaa nopeutta sateliittirata alenee mutta samalla Kuu tai Maa pyörii edelle. Ota myös selvää missä korkeuksissa nämä pään yläpuolella olvat sateliitit ovat.
- Mitä JB taas?
jakinboas kirjoitti:
Otahan NYT selvää asioista, "tavallaan suoraan Alas EI niistä korkeuksista tulla kuin romuna vauhtia lisäämällä. Kun hidastaa nopeutta sateliittirata alenee mutta samalla Kuu tai Maa pyörii edelle. Ota myös selvää missä korkeuksissa nämä pään yläpuolella olvat sateliitit ovat.
Voi voi kun kaveri oli taas ihan oikeassa.
"Lopuksi lopuksi säätö kuun kiertonopeudelle ja hidastus niin laskeutui tavallaan suoraan alas."
Mikä tässä ei sinun mielestäsi pidä paikkaansa? Vauhtiahan jarrutettiin, eikä lisätty, kuten sinä (taas kerran) virheellisesti väitit.
"Ota myös selvää missä korkeuksissa nämä pään yläpuolella olvat sateliitit ovat."
Satelliiteja on paristasadasta kilsasta n. 36 000 km:iin, jossa geosynkkaradalla olevat tietoliikenne ja GSM satelliitit ovat. Onko sinulla (taas kerran) jotain ihan omia uskomuksiasi satelliittienkin kohdalla? - nojatuoliastronautti
Kärsinee tässä yhteydessä hiukan muistella sellaista suurvaltojen mannertenvälisten ydinohjusten historiaan liittyvää seikkaa että alunperin (joskus 1950-luvulla) kuviteltiin terävän kärjen olevan ihanteellinen muoto ilmakehään palaavien ohjusten taistelukärjille jotka sisältävät ydinlatauksen. Niitä teräviä kärkiä ei kuitenkaan saatu kestämään, kuumenivat liikaa.
Sitten keksittiin että kun ilmakehään palaavasta osasta tehdäänkin tylppä, niin sen eteen muodostuu ilmassa "shokkiaalto" joka suojaa taistelukärkiä liialliselta kuumuudelta. Niinpä varhaisten miehitettyjen avaruuslentojen paluukapselit olivat kartioita jotka tulivat ilmakehään paksu pää edellä.
Mannertenväliset ohjuksethan ovat oleellisesti samaa tekniikkaa kuin se millä laukaistaan maatakiertäviä satelliitteja kiertoradalle. Ellipsiradasta maan keskipisteen ympäri on molemmissa kyse. Ohjuksen rata kuitenkin leikkaa maanpinnan ja ihan tarkoituksella. Ohjuksen tehtävä on lopulta osua maanpintaan. Satelliitin tarkoitus on mennä täpärästi maanpinnasta ohi.
Yleensä heittoliikkeen mallina käytetään paraabelia mutta oikeasti se kylläkin on mielestäni ellipsi. - fdttujr
nojatuoliastronautti kirjoitti:
Kärsinee tässä yhteydessä hiukan muistella sellaista suurvaltojen mannertenvälisten ydinohjusten historiaan liittyvää seikkaa että alunperin (joskus 1950-luvulla) kuviteltiin terävän kärjen olevan ihanteellinen muoto ilmakehään palaavien ohjusten taistelukärjille jotka sisältävät ydinlatauksen. Niitä teräviä kärkiä ei kuitenkaan saatu kestämään, kuumenivat liikaa.
Sitten keksittiin että kun ilmakehään palaavasta osasta tehdäänkin tylppä, niin sen eteen muodostuu ilmassa "shokkiaalto" joka suojaa taistelukärkiä liialliselta kuumuudelta. Niinpä varhaisten miehitettyjen avaruuslentojen paluukapselit olivat kartioita jotka tulivat ilmakehään paksu pää edellä.
Mannertenväliset ohjuksethan ovat oleellisesti samaa tekniikkaa kuin se millä laukaistaan maatakiertäviä satelliitteja kiertoradalle. Ellipsiradasta maan keskipisteen ympäri on molemmissa kyse. Ohjuksen rata kuitenkin leikkaa maanpinnan ja ihan tarkoituksella. Ohjuksen tehtävä on lopulta osua maanpintaan. Satelliitin tarkoitus on mennä täpärästi maanpinnasta ohi.
Yleensä heittoliikkeen mallina käytetään paraabelia mutta oikeasti se kylläkin on mielestäni ellipsi.Johtuneeko se paraabeli kotoisasta ilmanvastuksesta? ;)
- Perusfyysikko
fdttujr kirjoitti:
Johtuneeko se paraabeli kotoisasta ilmanvastuksesta? ;)
Hyvä huomio nojatuoliastronautilta. Ei johdu ilmanvastuksesta. Olisiko rata paraabeli jos maa olisi litteä ja painovoima samansuuntainen koko lennon ajan. Todellisuudessa painovoima suuntautuu maan keskipisteeseen eli vektorin suunta muuttuu lennon aikana. Kivenheitossa vaikutus on aika pieni mutta mannertenvälisen ohjuksen rata on todellakin ellipsi (tai sen osa).
- palkoullistiikka
Perusfyysikko kirjoitti:
Hyvä huomio nojatuoliastronautilta. Ei johdu ilmanvastuksesta. Olisiko rata paraabeli jos maa olisi litteä ja painovoima samansuuntainen koko lennon ajan. Todellisuudessa painovoima suuntautuu maan keskipisteeseen eli vektorin suunta muuttuu lennon aikana. Kivenheitossa vaikutus on aika pieni mutta mannertenvälisen ohjuksen rata on todellakin ellipsi (tai sen osa).
Minä ajattelin lähinnä luodin tai kranaatin ulkoballistiikka. Niillä korkeuksilla gravitaation suunta ja suuruus voidaan olettaa vakioksi suurta virhettä tekemättä.
Mielestäni rata muodostuu parabeliksi osin sen takia, että nopeus hidastuu ilmanvastuksen takia maan vetovoiman kiihtyvyyden pysyessä suunnilleen vakiona.
Lentorataa ajatelessa tulee tietysti huomioida se, että G:n aiheuttama nopeusvektori alaspäin kasvaa 9,82 m/sek^2, kun vaakasuora vektori pysyy vakiona. - jakinboas11
Mitä JB taas? kirjoitti:
Voi voi kun kaveri oli taas ihan oikeassa.
"Lopuksi lopuksi säätö kuun kiertonopeudelle ja hidastus niin laskeutui tavallaan suoraan alas."
Mikä tässä ei sinun mielestäsi pidä paikkaansa? Vauhtiahan jarrutettiin, eikä lisätty, kuten sinä (taas kerran) virheellisesti väitit.
"Ota myös selvää missä korkeuksissa nämä pään yläpuolella olvat sateliitit ovat."
Satelliiteja on paristasadasta kilsasta n. 36 000 km:iin, jossa geosynkkaradalla olevat tietoliikenne ja GSM satelliitit ovat. Onko sinulla (taas kerran) jotain ihan omia uskomuksiasi satelliittienkin kohdalla?Kyllä se laskeutuu spiraaliradalla jos laskeutuu. Ei ole suoria, ympyrä tai ellipsiratoja.
Varsinainen laskeutuminen aloitetaan tietenkin aina alimmalta sateliittiradalta ja niissä mennään aina tosi lujaa laskeuduttavaan nähden. - Taas mokailet
jakinboas11 kirjoitti:
Kyllä se laskeutuu spiraaliradalla jos laskeutuu. Ei ole suoria, ympyrä tai ellipsiratoja.
Varsinainen laskeutuminen aloitetaan tietenkin aina alimmalta sateliittiradalta ja niissä mennään aina tosi lujaa laskeuduttavaan nähden.Vaan kun liike on vakiinnutettu samaksi pintanopeuden kanssa, voidaan laskeutua suoraan. Vai laskeutuuko helikopteri mielestäsi spiraalirataa?
Eikä sitä tarvitse alimmalta satelliittiradalta aloittaa. Minkä ihmeen takia tarvitsisi. Etenkin kun sellaista kuin "alin satelliittirata" ei voida edes määritellä. Maapallolla alin rata on ilmakehän kitkan takia jossain parissa sadassa kilsassa..
Eikö sinun kannattaisi olla hiljaa, kun kykenet jatkuvasti vain ja ainastaan mokailemaan? - jakinboas1123
Taas mokailet kirjoitti:
Vaan kun liike on vakiinnutettu samaksi pintanopeuden kanssa, voidaan laskeutua suoraan. Vai laskeutuuko helikopteri mielestäsi spiraalirataa?
Eikä sitä tarvitse alimmalta satelliittiradalta aloittaa. Minkä ihmeen takia tarvitsisi. Etenkin kun sellaista kuin "alin satelliittirata" ei voida edes määritellä. Maapallolla alin rata on ilmakehän kitkan takia jossain parissa sadassa kilsassa..
Eikö sinun kannattaisi olla hiljaa, kun kykenet jatkuvasti vain ja ainastaan mokailemaan?Alin sateliittirata on se mistä vielä kykenee laskeutumaan pehmeästi, eli Kuussakin melko korkealla suuren nopeuden takia, älä sinä höpötä helokpterista, kaikki nyt tietää että Nasan kaksikerros Kuualus ei tarvinnut kiitorataa.
- häh ?
Mitä JB taas? kirjoitti:
Voi voi kun kaveri oli taas ihan oikeassa.
"Lopuksi lopuksi säätö kuun kiertonopeudelle ja hidastus niin laskeutui tavallaan suoraan alas."
Mikä tässä ei sinun mielestäsi pidä paikkaansa? Vauhtiahan jarrutettiin, eikä lisätty, kuten sinä (taas kerran) virheellisesti väitit.
"Ota myös selvää missä korkeuksissa nämä pään yläpuolella olvat sateliitit ovat."
Satelliiteja on paristasadasta kilsasta n. 36 000 km:iin, jossa geosynkkaradalla olevat tietoliikenne ja GSM satelliitit ovat. Onko sinulla (taas kerran) jotain ihan omia uskomuksiasi satelliittienkin kohdalla?GPS satelliitit eivät todellakaan ole geosynkkaradalla.
Mistä ihmeestä olet sellaiseen luuloon päätynyt ?
GSM taas toimii ihan maanpäälle rakennetuin antennein ja tukiasemin, ei siinä mitään satelliittia käytössäni ole, kun känykällä soittelen. - älä höpötä
jakinboas1123 kirjoitti:
Alin sateliittirata on se mistä vielä kykenee laskeutumaan pehmeästi, eli Kuussakin melko korkealla suuren nopeuden takia, älä sinä höpötä helokpterista, kaikki nyt tietää että Nasan kaksikerros Kuualus ei tarvinnut kiitorataa.
Ei sellaista kuin alin satelliittirata olekaan, jos ilmakehän jarrutusta ei pidetä rajana.
Pehmeä laskeutuminen kriteerinä on taas omaa tyhjää höpinä'äsi, jolla yrität paikkailla edellistä mokaasi. Ei se uudella mokalla korjaannu. - khgcfxdyhrfz
häh ? kirjoitti:
GPS satelliitit eivät todellakaan ole geosynkkaradalla.
Mistä ihmeestä olet sellaiseen luuloon päätynyt ?
GSM taas toimii ihan maanpäälle rakennetuin antennein ja tukiasemin, ei siinä mitään satelliittia käytössäni ole, kun känykällä soittelen.Eivät ole ei. Kommentoija on kai sekoittanut tietoliikennesatelliitteihin. GPS satelliittien ratakorkeus on n. 20 000 km.
GSM on taas ihan eri asia. - jakinboas11
älä höpötä kirjoitti:
Ei sellaista kuin alin satelliittirata olekaan, jos ilmakehän jarrutusta ei pidetä rajana.
Pehmeä laskeutuminen kriteerinä on taas omaa tyhjää höpinä'äsi, jolla yrität paikkailla edellistä mokaasi. Ei se uudella mokalla korjaannu.Kyllä Kuussa on laskennallisesti alin sateliittirata josta Nasan kaksikerrosraketti kykenee laskeutumaan ilman romutusta, ymmärrätkö että kun vauhtia jarrutetaan on oltava tilaa tulla spiraalirataa alas. Ymmärrän myös että noilla tiedoilla Kuulennot ei oo mikään ongelma.)
- gfifutud
jakinboas11 kirjoitti:
Kyllä Kuussa on laskennallisesti alin sateliittirata josta Nasan kaksikerrosraketti kykenee laskeutumaan ilman romutusta, ymmärrätkö että kun vauhtia jarrutetaan on oltava tilaa tulla spiraalirataa alas. Ymmärrän myös että noilla tiedoilla Kuulennot ei oo mikään ongelma.)
No nyt sitten menit yksittäisen laitteen teknisiin ominaisuuksiin ja kuvittelet, että sillä perusteella voidaan määritellä alin kiertorata.
Mokat itsesi kerta toisena jälkeen. Kun yrität paikata entistä mokaasi, hyppää näppikseltäsi taas uusi sammakko.
Ja kyllä se laskeutuminen onnistuu vaikka parabeliradalla. Kyse on vain nopeuden muutoksista radan eri vaiheissa. Ei se spiraali tässäkään ainoa rata ole. Loppulasku tapahtuu kuitenkin pystysuoraan. Sellaista komponenttia ei missään spiraaliradassa ole.
- rakettimies
Jos avaruusalukset olisivat kiinni pitkällä, vahvalla vaijerilla laukaisualustassa, ne voitaisiin yksinkertaisesti kelata takaisin kuten kalastaja kelaa uistimen.
Tällöin paluu onnistuisi ilman moottoreitakin.- Hyvä ajatus
Hih.
Tuo oli mainio ehdotus. Taitaisi ne kuitenkin jotain jarrua vaatia. Voisi laukaisualustalle tulla remontin tarvetta jos ihan vapaalla putoamisella...
Mitenkä sen vaijerin paino?
10 000 kg vetomurtolujuuden omaava vaijeri painaa erään taulukon mukaan n. 68 kg/100 m. Geosynroniselle radalle tarvittaisiin n. 24,5 miljoonaa kiloa vaijeria. Pitäisi kehittää julmetun iso ja vahva raketti.
Matalammalla radallahan vaijeri kiertyisi maapallon ympärille ja nykäisisi satelliitin äkkiä alas.
Mielestäni ajatuksesi vaatii vielä vähän kehittelyä. - rakettimies
Hyvä ajatus kirjoitti:
Hih.
Tuo oli mainio ehdotus. Taitaisi ne kuitenkin jotain jarrua vaatia. Voisi laukaisualustalle tulla remontin tarvetta jos ihan vapaalla putoamisella...
Mitenkä sen vaijerin paino?
10 000 kg vetomurtolujuuden omaava vaijeri painaa erään taulukon mukaan n. 68 kg/100 m. Geosynroniselle radalle tarvittaisiin n. 24,5 miljoonaa kiloa vaijeria. Pitäisi kehittää julmetun iso ja vahva raketti.
Matalammalla radallahan vaijeri kiertyisi maapallon ympärille ja nykäisisi satelliitin äkkiä alas.
Mielestäni ajatuksesi vaatii vielä vähän kehittelyä.Eihän vaijeri avaruudessa mitään paina.
- paha jurytehtävä
Hyvä ajatus kirjoitti:
Hih.
Tuo oli mainio ehdotus. Taitaisi ne kuitenkin jotain jarrua vaatia. Voisi laukaisualustalle tulla remontin tarvetta jos ihan vapaalla putoamisella...
Mitenkä sen vaijerin paino?
10 000 kg vetomurtolujuuden omaava vaijeri painaa erään taulukon mukaan n. 68 kg/100 m. Geosynroniselle radalle tarvittaisiin n. 24,5 miljoonaa kiloa vaijeria. Pitäisi kehittää julmetun iso ja vahva raketti.
Matalammalla radallahan vaijeri kiertyisi maapallon ympärille ja nykäisisi satelliitin äkkiä alas.
Mielestäni ajatuksesi vaatii vielä vähän kehittelyä.Kymmenien kilometrien korkeuteen vedettynä tavallinen vaijeri katkeaa aika pian omasta painostaan - ja riippumatta siitä miten paksu se on. Painovoima vetää tavallisen vaijerin poikki ja poikki vetävää voimaa on sitä enemmän mitä paksumpi vaijeri on.
Jollakin ultramodernilla materiaalilla voisi ehkä takaisinveto onnistua mutta vaikeapa aluksen on pysyä matalalla radalla suoraan laukaisupaikan yläpuolella.... - 6rs5u4ws5u4
paha jurytehtävä kirjoitti:
Kymmenien kilometrien korkeuteen vedettynä tavallinen vaijeri katkeaa aika pian omasta painostaan - ja riippumatta siitä miten paksu se on. Painovoima vetää tavallisen vaijerin poikki ja poikki vetävää voimaa on sitä enemmän mitä paksumpi vaijeri on.
Jollakin ultramodernilla materiaalilla voisi ehkä takaisinveto onnistua mutta vaikeapa aluksen on pysyä matalalla radalla suoraan laukaisupaikan yläpuolella....Siis 10 tonnin vaijeri ei kestä 24 000 tonnin kuormaa. No, voihan asiaa noinkin ajatella, jos haluaa oikein nihilistiksi heittäytyä.
- übernihilisti?
paha jurytehtävä kirjoitti:
Kymmenien kilometrien korkeuteen vedettynä tavallinen vaijeri katkeaa aika pian omasta painostaan - ja riippumatta siitä miten paksu se on. Painovoima vetää tavallisen vaijerin poikki ja poikki vetävää voimaa on sitä enemmän mitä paksumpi vaijeri on.
Jollakin ultramodernilla materiaalilla voisi ehkä takaisinveto onnistua mutta vaikeapa aluksen on pysyä matalalla radalla suoraan laukaisupaikan yläpuolella....Omasta painostaan katkeava (tasavahva) aine on teknillisen perusfysiikan standardikamaa.
Ongelmaa voisi yrittää kiertää tekemällä vaijerista paksumman sieltä avaruusaluksen päästä ja ohuemman laukaisualustan päässä, mutta aika vaikeaksi tilanne joka tapauksessa muodostuu tavallisilla materiaaleilla.
Avaruushissin jos pystyy tekemään uusista materiaaleista niin ehkä sitten ... mutta mihinkäs raketteja sitten enää tarvittaisiin? - iopweu
6rs5u4ws5u4 kirjoitti:
Siis 10 tonnin vaijeri ei kestä 24 000 tonnin kuormaa. No, voihan asiaa noinkin ajatella, jos haluaa oikein nihilistiksi heittäytyä.
Ja tilannehan ei parane vaijeria paksuntamalla. Jos vaijeri katkeaa niin paksumpikin vastaavan materiaalin vaijeri katkeaa omasta painostaan sillä samalla tietyllä pituudella. Olettaen että vaijerin vetolujuus ja massa kasvavat samassa suhteessa kun paksuus kasvaa.
- se katkee silti
rakettimies kirjoitti:
Eihän vaijeri avaruudessa mitään paina.
Vaijerin maan pinnassa olevalla osalla on normaali paino. Avaruusaluksen korkeudella vaijeri painaa pituutta kohti hiukan vähemmän esim. 100 km korkeudella, mutta ero on vain prosentin osia, joten ei ratkaisevaa merkitystä.
Täytyy mennä yli 6000 km korkeuteen maanpinnasta (maapallon kaksinkertaisen säteen päähän maan keskipisteestä) ennenkuin vaijerin pituutta kohti laskettu paino vähenee neljäsosaan siitä mitä vaijeri painaa maanpinnalla. - Unternihilisti
übernihilisti? kirjoitti:
Omasta painostaan katkeava (tasavahva) aine on teknillisen perusfysiikan standardikamaa.
Ongelmaa voisi yrittää kiertää tekemällä vaijerista paksumman sieltä avaruusaluksen päästä ja ohuemman laukaisualustan päässä, mutta aika vaikeaksi tilanne joka tapauksessa muodostuu tavallisilla materiaaleilla.
Avaruushissin jos pystyy tekemään uusista materiaaleista niin ehkä sitten ... mutta mihinkäs raketteja sitten enää tarvittaisiin?Voisiko joku kehittää antipainovoimamateriavaijerin?
Helikopterit kuulemma lentävät (kiinteäsiipilentäjien mukaan) sen takia, että ne ovat niin rumia, että maa hylkii niitä. Voisiko sitä kenties jalostaa? - kätsy sian rehu
Unternihilisti kirjoitti:
Voisiko joku kehittää antipainovoimamateriavaijerin?
Helikopterit kuulemma lentävät (kiinteäsiipilentäjien mukaan) sen takia, että ne ovat niin rumia, että maa hylkii niitä. Voisiko sitä kenties jalostaa?Varmaan voisi, sillä antigravitaatiorehu on jo keksitty.
Naapurin siat syövät antigravitaatiorehua jonka ansiosta joenrantapellolle mökkini viereen aivan joen rantaan ajettu sian-se-itte eli sonta ei lainkaan valu jokeen pilaamaan vesistöjä!
- rakettimies
Jos Mount Everestin korkeus moninkertaistettaisiin ajamalla sen huipulle kuorma-autoilla maata, avaruuteen pääsisi kätevästi kiipeämällä eikä avaruusaluksia tarvittaisi ollenkaan.
- Vapaastiläähättävä
Eiköhän tuolla yli kahdeksassa tonnissa ala kuorma-auton moottoria vaivata hengenahdistus, olipahan käytössä turboahdistin tai vaikka pari sarjaankytkettyä sellaista.
- rakettimies
Noin 40 km korkeuteen päästiin äskettäin heliumpallolla.
Siitä korkeudesta avaruuslentäjät voisivat jatkaa matkaa avaruuteen selkäreppuihin kiinnitettyjen moottoreiden voimalla.- 20+2
Rakettimies ei ole tainnut perehtyä Tsoilkovskin rakettiyhtälöön.
- pieni muutos
Valitettavasti selkäreppuna pitäisi olla kantoraketti ja lentäjän olla kapselissa.
- rakettimies
Jos pystytettäisiin korkea putki, jonka sisällä olisi liikkuva mäntä, avaruuteen ja sieltä takaisin pääsisi seisomalla männän päällä.
En tajua miksei putkea aleta nyt rakentamaan. Jos joka päivä rakennettaisiin 20 metriä putkea, 20 vuodessa putkea olisi 146 km.- aluksi
Millä putki pysyy pystyssä, miten putki edes kestää oman painonsa?
- 12+11
Tuollaisia 500 metriä korkeita putki-mäntärakennelmia on tehty. Niitä kutsutaan hisseiksi ja ne on tuettu teräs-betonirakennelmilla.
- gfiydirdutsu
Myöhässä ku Roikkasen rukous. Ruuti on jo keksitty. Insinööriressukat eivät vaan ole saaneet toimivaa sovellusta aikaan.
Wiki:
"Konstantin Tsiolkovski esitteli avaruushissin periaatteen vuonna 1895 kirjoittamassaan artikkelissa. Teoriaa kehitti Juri Artsutanov vuonna 1960 kirjoittamassaan artikkelissa. Avaruushissi on perinteisesti esiintynyt lähinnä tieteistarinoissa, kuten Arthur C. Clarken Paratiisin suihkulähteissä, mutta tekniikan kehittymisen myötä sitä on tutkittu vakavammin"- 20+2
Onhan noita avaruushissisuunnitelmia esitetty. Materiaalina olisi nanokuidut ja rakentaminen etenisi ylhäältä alaspäin. Pääasema olisi geostationääriradalla (36 000 km) ja vastapaino lähes 100 000 km korkeudessa. On vielä lähinnä scifiä.
- 2+8
20+2 kirjoitti:
Onhan noita avaruushissisuunnitelmia esitetty. Materiaalina olisi nanokuidut ja rakentaminen etenisi ylhäältä alaspäin. Pääasema olisi geostationääriradalla (36 000 km) ja vastapaino lähes 100 000 km korkeudessa. On vielä lähinnä scifiä.
Pitäisi valmistaa 136000 km pitkä mielikuvituksellisen kevyt mutta kestävä kaapeli. Sen pituus riittäisi melkein 3,5 kertaa maapallon ympäri.
- Rakettimies
Maata kiertävälle avarauusasemalle voitaisiin viedä pitkä naru. Siihen kiinnitettäisiin paino ja naru pudotettaisiin maapallolle.
Sitten avaruusasemalle pääsisi kiipeämällä narua pitkin.
Koska naru joustaa, se ei murru omasta painostaan kuten vaijeri.- benji man
joo mä aattelin semmosta benji köyttä ni saadaan naru lyhyemmäks xD
- Putoaa ylöspäin
Ei tuo avaruushissi nyt niin hirmuisen scifiä enää ole, ainakaan jos japanilaisiin on uskomista.
http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/avaruus/japanilaiset aikovat rakentaa hissin avaruuteen vuoteen 2050 mennessa/a784094
Ajatuksena tuo kuitenkin viehättää lähes yhtä paljon kuin mietintä siitä, että rakentaisi läpimitaltaan vaikka 10 metrisen tunnelin maapallon läpi, väsäisi sinne jonkun metron tapaisen ja odottaisi sillä matkatessa tunnetta, jolloin alaspäin vievä voima muuttuisi ylöspäin vieväksi. - pelle.
Haluaisin tehdä pellehypyn avaruudesta pellepuvussa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Euroviisut fiasko, Suomen kautta aikain typerin esitys, jumbosija odottaa. Olisi pitänyt boikotoida!
Tämän vuoden euroviisut on monella tapaa täydellinen fiasko. Ensinnäkin kaikkien itseään kunnioittavien eurooppalaisten2743020Persuilla ja Saksi-Riikalla meni sitten pornon levittämiseksi koko touhu.
Onko kenellekään yllätys?2012866Hei A, osaatko
sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en702454Synnittömänä syntyminen
Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.2181929Mitä tämä tarkoittaa,
että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?421371Tuollainen kommentti sitten purjehduspalstalla
"Naisen pillu se vasta Bermudan kolmio on. Sinne kun lähdet soutelemaan niin kohta katoaa sekä elämänilo että rahat"131368Nukkumisiin sitten
Käsittelen asiaa tavallani ja toiveissa on vielä että tästä pääsee hyppäämään ylitse. Kaikenlaisia tunteita on läpikäyny41317Syö kohtuudella niin et liho.
Syömällä aina kohtuudella voi jopa laihtua.On paljon laihoja jotka ei harrasta yhtään liikuntaa. Laihuuden salaisuus on241298Muistatko komeroinnin?
Taannoin joskus kirjoitin aloituksen tänne komeroinnista eli hikikomoreista; syrjäytyneistä nuorista ihmisistä. Ehkä asu511267Nesteen bensapumput pois, tilalle latausasemat
Näin se maailma muuttuu, kun Suomessakin liikenneasemat lopettavat polttoaineiden myynnin ja tarjoavat enää sähköä autoi1591202