Kova stressi raskaana ollessa

samaa haluaisin myös tietää. rv 12 menosa ja kamala stressi kamalan työn takia

Raskausaikana sitä tietysti on kovin herkkä ja huolehtii kaikenlaisesta, mutta koittakaa odottajat muistaa, että lapsia syntyy muuallakin, kuin meidän lintukotolänsimaissamme. Myös esimerkiksi maissa, joissa on sotatila. Siinä puhutaan jo hiukan erilaisesta stressistä, kun pelkää henkensä edestä. Lisäksi silloin, kun ihminen eli vielä osana luontoa, on pitänyt väistellä petoja ja muita vaaroja ja stressihormoneja on taatusti äidin kehossa ollut silloinkin. Eihän se nyt hyväksi ole jatkuva stressi niin äidille kuin sikiöllekään, mutta ei nyt kannata stressistä stressata. Kyllä ne vauvat useimmiten terveinä syntyy, vaikkei äiti pumpulissa yhdeksää kuukautta eläisikään.

En itse usko että on suurta vaikutusta, ihan rennosti ole vain äläkä mieti turhia!:-) kyllä luonto on niin hoitanut että vauvaan kohdistuu mahdollisimman vähän kaikkea, itsekin stressasin koko raskauden jos minkälaista, ja ihan terve vauva tuli, onnea synnytykseen!

Kokemushistoriaa...vain kitisevämpi vauva kun edellinen.

Itse mietin aikanaan ihan samaa, kun raskauteni eka kolmanneksen aikana toinen vanhempani kuoli ja seuraavat kuukaudet olivat tosi itkuisia ja myös muutenkin rankkoja vanhempani ison omakotitalon tyhjennysurakan vuoksi jne.

Lapsi syntyi kuitenkin ihan terveenä. Painoa oli alle keskiarvon, mutta muuten kaikki ok. Koliikki oli, mutta sen jälkeen ei oikeastaan mitään. Älykkyyttä näyttää olevan ja muutenkin on kaikista rauhallisin lapsi meillä. Nyt jo lähes aikuinen.
Tämä nyt vain yhtenä kokemuksena.

Minulle koulussa kerrottiin että toisen maailmansodan aikaan Britanniassa naiset kun koki suurta stressiä saksan pommituksissa niin sen on arveltu syyksi siihen että tavallista enemmän homoseksuaaleja löytyy näistä vuosikerroista.

olen lapseton 27 vuotias mies ja en tiedä onko tämä totta mutta historia on aina kiinnostanut ja tämän kertoi yläasteen opettaja

Odottaessani kaksosia menetin odotusaikanani toisen veljeni ja toisella diagnosoitiin akuutti leukemia, mihin hän menehtyi pian lasteni syntymän jälkeen. Onko stressillä vaikutusta? Onko muilla kokemuksia?

Tilastollinen riski ainakin diabetekseen ja ylipainoisuuteen kasvaa äidin raskausaikaisen stressin mukana.

Minulla ekan vauvan kohdalla oli leppoisaa ja ehdin jopa pitää työpäivän aikana välillä pieniä taukoja, että sai nostettua jalat ylös ja pistettyä silmät välillä kiinni. Tämä lapsi on nyt melkein aikuinen ja on aina ollut vilkas, mutta helposti tyyntyvä ja iloinen lapsi.

Toisen lapsen raskausaika oli vaikea. Oli valtava työstressi, tein pitkää päivää, parisuhde voi huonosti ja oli tietysti esikoinenkin siinä hoidettavana. Olin pariin otteeseen sairaslomalla stressistä johtuvien supisteluiden takia. Stressi oli tosi valtava. Vauva oli alusta asti kitisevä ja huonosti rauhoittuva. Edelleen tämä lapsi on temperamentiltaan sellainen, että näkee asiat negatiivisen kautta ja hermostuu herkästi.

En pysty tietenkään sanomaan, että onko tämä vain sattumaa vai onko oikeasti raskausaikainen hermoiluni/tasapainoisuuteni vaikuttanut vauvan temperamenttiin jossain määrin. Muuten ovat kyllä kehittyneet raskausaikana hyvin ja raskaudet kestäneet yli lasketun ajan.

Voit tehdä parhaasi sitten kun vauvasi syntyy. Vauvasi on kovin riippuvainen sinusta, että jos hyväksyt tämän tosiasian, niin sinun on helpompaa antautua vauvallesi ja et tee niitä suurimpia virheitä eli hösellä ja vakuuttele itsellesi, että elämäsi olisi ennallaan. Vauvan stressi laimenee, jos äiti vain lepää, syö, nukkuu, kuntoutuu, viihtyy paljon kotona, nukkuu vieressä jos voi ja uskaltaa, kuljettaa vauvaa paljasta ihoaan vasten, laulelee, lukee itselleen viihdykkeeksi tms mistä pitää, himmentää valoja, hiljentää häiritsevää taustamelua jos vauva pelkää, hissuttelee ja imettää.

Älä pelkää menettää omaa identiteettiäsi. Se saa tapahtua. Se on hyväksi vauvallesi, kun sinä olet yhtä kuin hän, ainakin alkukuukaudet. Sen jälkeen voit taas etsiä sitä omaa elämääsikin takaisin. Imetys sattuu aluksi, mutta myöhemmin se palkitsee. Voi tuntua epäreilulta, että näin on, mutta ehkä pääset tästäkin ylitse. Älä siis pelkää. Jos maitoa tulee, niin suosittelen imetystä. Aluksi itkettää ja juuri silloin alkaa tulla sitä maitokin. Toivo siis itkua.

Jos jostain syystä vaipuisit synnytyksen jälkeiseen masennukseen, niin hae heti ammattiapua.

Olen synnyttänyt kaksi kertaa stressaavissa olosuhteissa. Toisella kerralla osasin asettua äidiksi kuin lehmä. Yhtä rauhallisesti. Vauvakin rauhoittui toisella kertaa. Kun vauva rauhoittui sain minäkin äitinä enemmän liikkumatilaa itselleni. Koliikkivauvan kanssa hanki hyvät kuulosuojaimet! Se on näet viisasta, jotta jaksaisit.

Kyllä stressi vaikuttaa Sikiöön. Mun naapurin nimi on sikiö ja se on hirveän stressaantunut.