Hihnassa vetäminen

Miksi tekisit U-käännöksen ellei koirasi vedä, kehu, kun kävelee nätisti. Ei koirasi dominoi.

PAkota koira pysymään vierellä. en ymmärrä. Koirat eivät dominoi. Lukekaahan aiheesta.

kasvattajakouluttaja kirjoitti:

PAkota koira pysymään vierellä. en ymmärrä. Koirat eivät dominoi. Lukekaahan aiheesta.

Ai että koirat ei dominoi? Mitähän robottikoiria olet tavannut. Koirille ja muillekin eläimille, ihmisillekin, se on ihan luonnollista. Eivät kaikki ole alistuvaa sorttia. Koiralaumassakin joku aina dominoi.

Itsestäänselväasia kirjoitti:

Ai että koirat ei dominoi? Mitähän robottikoiria olet tavannut. Koirille ja muillekin eläimille, ihmisillekin, se on ihan luonnollista. Eivät kaikki ole alistuvaa sorttia. Koiralaumassakin joku aina dominoi.

Lue lisää

Lukekaahan kirja: Onko koiralla dominannssia ja paneutukaahan aiheesen, yllätys voi olla melkoinen. TUTKITTUA tietoa. VIlanderin opit PITÄÄ heittä jo unholaan, ihan tosi !!! Tommi Viren rulezzz

Toi toimii varmasti, mutta varauksella.
Jotkut koirat tulkitsevat omistajan pysähtelemisen "heidän toimintansa vuoksi" kiihottumisen merkiksi. Näin saadaan toimintaa, ohjaajan "nappuloita painettua" ja muutenkin ohjailtua tilannetta.

Mulla sama tilanne remmien kanssa, vaikka fleksin vastustaja olenkin yleisesti ottaen. Sitä pitäisi käyttää kuten vapaana olevan koiran kanssa, eli ei vetää tai hilata sitä lyhyeksi jne, vaan ohjata koiraa silti käskyin, kuten tosiaankin olisi vapaana.

Tosiasia on se, että suuri osa koiranomistajista ei osaa olla koiralleen henkisesti vahva vaikka muuten olisikin. Näkee paljon itkuun asti turhautuneita koiranomistajia, jotka eivät vain käsitä miksi sessu tekee näin, vaikka olen rakastanut, huolehtinut ja koettanut "selittää". Jotkut kokevat pahaa oloa koiran vanhasta kohtalosta, jos sitä on kohdeltu huonosti jossain aiemmin, vaikka koiralla ei enää ole muistikuvaakaa koko asiasta - se on vain ihmisen päässä.

Ymmärrän, että on hämmentävää ja pelottavaa, jos oma koira vaikka puree tai räyhää, siitä ei ole kyse. Jos pelkkä sisäsiisteyden opetus mm kasvattajien ja yleisen informaation kannalta on niin retuperällään kuin se on, en yhtään ihmettele ettei koulutusavustajatkaan kykene auttamaan jossain niin helpossa asiassa kuin remmissä vetämisessä. Ei se ole sellainen asia, että ihmisiä pitäisi syyttää kun he eivät kaikkea heti osaa, vaan katse pitää suunnata valistukseen.
Kun sitä koiraa ei tarvitse auttaa, vain ohjaajaa. AINA.

Kyllä on, turha vänkää ja itkee täällä itsestään selvää asiaa...

On niillä kirjoitti:

Kyllä on, turha vänkää ja itkee täällä itsestään selvää asiaa...

No en tiedä millä nimellä sitä tai sellaista käytöstä kukin haluaa kutsua, mutta koira, joka alkaa omalla käytöksellään tai omaehtoisilla valilnnoillaan "kouluttamaan omistajaansa", eli ohjaamaan hänen käytöstään omilla jutuilllaan, voidaan tulkita dominoivaksi.

Esim koira joka puree vaikka hoitotoimenpiteissä. Onko se alunperin ollut dominoivaa tai siksi kutsuttavaa ? Ehkä, ehkä ei, mutta siitä on tullut sellaista, koska koira on oppinut tai sille on opetettu, että puremalla tai omistajaa uhkaamalla saan mitä haluan, oli se mitä tahansa sillä hetkellä.Ja näin koirasta on ainakin tehty sellainen.
Ehkä käytös ei alunperin ole ollut "dominanssia" vaan vaikka pelkoa tai mitä tahansa, mutta vääränlainen suhtautuminen ja reagointi asiaan tekee koirasta määräilevän.

Sitten se alkaakin jo näykkiä muutenkin kun ei pidä jostain ja joutuu ojentamaan tottelemattomia ihmisiä.

Esim ohitustilanteet ; vaikka koira olisi aluksi rähjännyt pelosta, kun ohjaaja tukee sitä käytöstä väärin, koirasta tulee "vahvempi" ja se oppii, että tällä käytöksellä voin ohjailla elämääni ja pelko ns muuttuu aggressiiviseksi käytökseksi = koska se tuottaa koiralle rauhan, eli viettipäämäärän. "Oloni on epävarma, mutta kun rähjään, pelon aihe poistuu".

Monia muitakin juttuja on, mutta yksi on tuo.

Ja siinä vaiheessa, kun miettii, onko koiralla olemassa nk dominanssia, voi miettiä ensiksi miten asian edes määrittelee ?
Onko se vain sitä, että koira koettaa yletä laumahierarkiassa (eli käytännössä alkaa ohjailemaan omistajansa käytöstä) vai sitä, että koira esim murisee ruoastaan tai puolustaa lelujaan ?

Se vaatii usemman koiran sisältävän lauman käytöksen tarkkaavaista seuraamista, jotta huomaa että siellä keskinään todellakin käydään nk resurssikilpailuja, jota myös dominanssiksi kutsutaan.
Kenen tämä luu on, kuka syö ensin, kuka astuu ja kuka ei ja ketä tai ketä ei. You name it.
Koirilla on myös sellainen jännä tapa, kun laumassa ovat, että epätasapainoinen yksilö runtataan lähes hengiltä. Miksi ?
Miksi hyökätään heikoimman kimppuun laumalla tai komennetaan se "sekoilija" olemaan hiljaa aidan vieressä tai kun vieraita tulee ?
Se on sitä "hierarkiaa", jonka yläpäässä olevat tasapainoisemmat yksilöt "kouluttavat heikompiaan".

clarma kirjoitti:

Ja siinä vaiheessa, kun miettii, onko koiralla olemassa nk dominanssia, voi miettiä ensiksi miten asian edes määrittelee ?
Onko se vain sitä, että koira koettaa yletä laumahierarkiassa (eli käytännössä alkaa ohjailemaan omistajansa käytöstä) vai sitä, että koira esim murisee ruoastaan tai puolustaa lelujaan ?

Se vaatii usemman koiran sisältävän lauman käytöksen tarkkaavaista seuraamista, jotta huomaa että siellä keskinään todellakin käydään nk resurssikilpailuja, jota myös dominanssiksi kutsutaan.
Kenen tämä luu on, kuka syö ensin, kuka astuu ja kuka ei ja ketä tai ketä ei. You name it.
Koirilla on myös sellainen jännä tapa, kun laumassa ovat, että epätasapainoinen yksilö runtataan lähes hengiltä. Miksi ?
Miksi hyökätään heikoimman kimppuun laumalla tai komennetaan se "sekoilija" olemaan hiljaa aidan vieressä tai kun vieraita tulee ?
Se on sitä "hierarkiaa", jonka yläpäässä olevat tasapainoisemmat yksilöt "kouluttavat heikompiaan".

Lue lisää

Hyvä Clarna, sanoit ja selitit monelle koiranomistajalle täysin keskeisen asian !

Näkee paljon itkuun asti turhautuneita koiranomistajia, jotka eivät vain käsitä miksi sessu tekee näin, vaikka olen rakastanut, huolehtinut ja koettanut "selittää". Jotkut kokevat pahaa oloa koiran vanhasta kohtalosta, jos sitä on kohdeltu huonosti jossain aiemmin, vaikka koiralla ei enää ole muistikuvaakaa koko asiasta - se on vain ihmisen päässä.

Aikuisillakin ihmisillä on joku selittämätön valmiiksi "huono omatunto" siitä jos pitäisi ojentaa koiraa huonosta käytöksestä. Ja kun kertakaikkiaan positiivisuus ja namit ei aina riitä ja toimi. Sitten on keinot hukassa ja koiralle tulee todella huonoja tapoja joiden kanssa ei sitten jatkossa enää pärjätä. Ihan perusongelmia, kuten juuri hihnassa kävely, ja vallankin ne hoitotoimenpiteet. Tuntuu että jos kirjoittaa edes että koiraa on tarvittaessa ojennettava , on heti sadisti ja hakkaaja, mitään välimuotoja ei voi olla. Onko ihmiset todellakin nykyään niin avuttomia ja typeriä ?? En usko että on, mutta se oman järjen käyttäminen on sallittua. Ja kun pitää mielessään se hyödyn joka koiralle hyvästä koulutuksesta on, ei pitäisi yhden ojennustilanteen olla liian kova palkka koiralle loppuelämän hyvästä ja vapaasta elämästä.
Oma koirani ainkain on aivan varmasti onnellinen koira, kolinapurkista persuksille saannista kun rähisi vastaantulevalle koiralle, ei ole ollut niin minkäänlaista harmia.
Tästä voi tietty vängätä vaikka loppuiän, mutta ihmetellä täytyy miksi tämäkin palsta täyttyy aina kerta toisensa jälkeen samoista perusasiosta. Hihnakäyttätymisestä, agressioista, haukkumisesta. ??
Ja vielä rautalangasta, ei kolinapurkki, ojennus, mikään temppu ei ole se avain koiranhallintaan, vaan se asenne että uskaltaa olla henkisesti ja tarvittaessa fyysisesti koiralleen laumanjohtaja. Se joka pitää koiransa hallinnassa.

JepJep2013 kirjoitti:

Hyvä Clarna, sanoit ja selitit monelle koiranomistajalle täysin keskeisen asian !

Näkee paljon itkuun asti turhautuneita koiranomistajia, jotka eivät vain käsitä miksi sessu tekee näin, vaikka olen rakastanut, huolehtinut ja koettanut "selittää". Jotkut kokevat pahaa oloa koiran vanhasta kohtalosta, jos sitä on kohdeltu huonosti jossain aiemmin, vaikka koiralla ei enää ole muistikuvaakaa koko asiasta - se on vain ihmisen päässä.

Aikuisillakin ihmisillä on joku selittämätön valmiiksi "huono omatunto" siitä jos pitäisi ojentaa koiraa huonosta käytöksestä. Ja kun kertakaikkiaan positiivisuus ja namit ei aina riitä ja toimi. Sitten on keinot hukassa ja koiralle tulee todella huonoja tapoja joiden kanssa ei sitten jatkossa enää pärjätä. Ihan perusongelmia, kuten juuri hihnassa kävely, ja vallankin ne hoitotoimenpiteet. Tuntuu että jos kirjoittaa edes että koiraa on tarvittaessa ojennettava , on heti sadisti ja hakkaaja, mitään välimuotoja ei voi olla. Onko ihmiset todellakin nykyään niin avuttomia ja typeriä ?? En usko että on, mutta se oman järjen käyttäminen on sallittua. Ja kun pitää mielessään se hyödyn joka koiralle hyvästä koulutuksesta on, ei pitäisi yhden ojennustilanteen olla liian kova palkka koiralle loppuelämän hyvästä ja vapaasta elämästä.
Oma koirani ainkain on aivan varmasti onnellinen koira, kolinapurkista persuksille saannista kun rähisi vastaantulevalle koiralle, ei ole ollut niin minkäänlaista harmia.
Tästä voi tietty vängätä vaikka loppuiän, mutta ihmetellä täytyy miksi tämäkin palsta täyttyy aina kerta toisensa jälkeen samoista perusasiosta. Hihnakäyttätymisestä, agressioista, haukkumisesta. ??
Ja vielä rautalangasta, ei kolinapurkki, ojennus, mikään temppu ei ole se avain koiranhallintaan, vaan se asenne että uskaltaa olla henkisesti ja tarvittaessa fyysisesti koiralleen laumanjohtaja. Se joka pitää koiransa hallinnassa.

Lue lisää

Oon joskus miettinyt jopa sellaistakin, että meneekö näissä koirakoulutusasioissakin samanlaiset "aallot" kuin lastenkasvatuksessa ?
Moni tuntuu vieläkin muistelevan aikaa ennen murrosta tossa ysäriluvulla tai sinne päin, jolloin koiria koulutettiin liiankin kovalla kädellä mistään vieteistä (kuin passiivisesta väistämisestä) välittämättä ja sitten tuli viettiteoriat joita rukattiin, shapingia, rakkaiden haukkujen aika jne jne.

Kaikenlaisten kieltojen ja "pakotteiden" käyttö herättää ehkä siksikin vääriä mielikuvia, koska toiset käyttävät niitä huutaen, raivoten, vihaisena ja siinä vaiheessa kun koira on JO liekeissä, jolloin se näyttää ja tuntuu tarvitsevan järjettömän määrän fyysistäkin vastustusta, mutta silloinhan on vain kyse sen(kin) väärinkäytöstä.

Kun koiraa "ojentaa" esim hihnakäytöksessä, tärkeintä olisi opettaa ihmiset ennakoimaan koiran käytöksestä koska siihen kannattaa puuttua eikä voimankäytön tarve ole silloin kuin nimellinen muistutus tai heräte.
Tietenkin jos tilanne on jo niin paha, että isokin koira reuhtoo ja räyhää jo, tai puree jo, siinä on ihan turha huudella ärräpäitä ja riuhtoa, turhauttaa itsensä ihan lopullisesti - reilu ja oikeudenmukainen ohjaaja kertoo mitä myöskään ei koiralta halua ja tekee sen luotettavasti, eli rauhallisesti sekä tarpeen mukaan.

Ajattelin, että pitäiskö ihan tehdä pari videota, joissa näkyisi joitakin tilanteita missä tämä "eläinrääkätty" hauvavauvani kautta näkyisi se, miten pelokas ja "hakattu" se nyt onkaan vaikka olen pennusta asti käyttänyt myös kieltoja ja "pakotteita".

On totta, että ongelmat tuntuvat pysyvän vuodesta toiseen samanlaisina, joten jotain uudistustahan siihen asiaan selvästi kaivattaisiin. Jos koko ajan markkinoidaan kuvaa, että kaikki koirat voi "namittaa" tilanteesta kuin tilanteesta, jää tällaisten luonnollisten koulutustapojen merkitys ja niiden käyttötavoista valistaminen entistä enemmän varjoon.

Ja tuo on myös totta, mikään keino, ei edes laittomat pannat tms., tee koirasta tottelevaista tai poista ongelmaa, jos muutenkin falskaa eikä tiedä mitä tekee. Nameilla tai "pakotteilla" voidaan vahvistaa väärää käytöstä, ei metodista vaan käyttötavasta johtuen.

Mulla on nyt ensimmäinen sellainen koira, jolle olen opettanut vaavista asti myös väistämiskäyttäytymisen kautta (se ei välttämättä tarvitse fyysistä kosketusta) perustapoja ennen mitään temppuja tai oikeastaan muutakaan, mielessäni kuva tietynlaisesta kumppanista tulevaisuudessa ja nyt harmittaa, että en paneutunut tähän aiempien koirien kanssa niin paljoa, vaikka ne eivät räyhännetkään eikä muita sellaisia ongelmia ollut.

Olen aina ajatellut asian niin, arkikäytöksessäkin, että ensin "namitetaan" ja sitten siihen aseeseen rakennetaan varmistin antamalla tarvittaessa myös riittävä negatiivinen palaute - näin koirasta tulee varma ja luottavainen ohjaajaansa kohtaan.

clarma kirjoitti:

Oon joskus miettinyt jopa sellaistakin, että meneekö näissä koirakoulutusasioissakin samanlaiset "aallot" kuin lastenkasvatuksessa ?
Moni tuntuu vieläkin muistelevan aikaa ennen murrosta tossa ysäriluvulla tai sinne päin, jolloin koiria koulutettiin liiankin kovalla kädellä mistään vieteistä (kuin passiivisesta väistämisestä) välittämättä ja sitten tuli viettiteoriat joita rukattiin, shapingia, rakkaiden haukkujen aika jne jne.

Kaikenlaisten kieltojen ja "pakotteiden" käyttö herättää ehkä siksikin vääriä mielikuvia, koska toiset käyttävät niitä huutaen, raivoten, vihaisena ja siinä vaiheessa kun koira on JO liekeissä, jolloin se näyttää ja tuntuu tarvitsevan järjettömän määrän fyysistäkin vastustusta, mutta silloinhan on vain kyse sen(kin) väärinkäytöstä.

Kun koiraa "ojentaa" esim hihnakäytöksessä, tärkeintä olisi opettaa ihmiset ennakoimaan koiran käytöksestä koska siihen kannattaa puuttua eikä voimankäytön tarve ole silloin kuin nimellinen muistutus tai heräte.
Tietenkin jos tilanne on jo niin paha, että isokin koira reuhtoo ja räyhää jo, tai puree jo, siinä on ihan turha huudella ärräpäitä ja riuhtoa, turhauttaa itsensä ihan lopullisesti - reilu ja oikeudenmukainen ohjaaja kertoo mitä myöskään ei koiralta halua ja tekee sen luotettavasti, eli rauhallisesti sekä tarpeen mukaan.

Ajattelin, että pitäiskö ihan tehdä pari videota, joissa näkyisi joitakin tilanteita missä tämä "eläinrääkätty" hauvavauvani kautta näkyisi se, miten pelokas ja "hakattu" se nyt onkaan vaikka olen pennusta asti käyttänyt myös kieltoja ja "pakotteita".

On totta, että ongelmat tuntuvat pysyvän vuodesta toiseen samanlaisina, joten jotain uudistustahan siihen asiaan selvästi kaivattaisiin. Jos koko ajan markkinoidaan kuvaa, että kaikki koirat voi "namittaa" tilanteesta kuin tilanteesta, jää tällaisten luonnollisten koulutustapojen merkitys ja niiden käyttötavoista valistaminen entistä enemmän varjoon.

Ja tuo on myös totta, mikään keino, ei edes laittomat pannat tms., tee koirasta tottelevaista tai poista ongelmaa, jos muutenkin falskaa eikä tiedä mitä tekee. Nameilla tai "pakotteilla" voidaan vahvistaa väärää käytöstä, ei metodista vaan käyttötavasta johtuen.

Mulla on nyt ensimmäinen sellainen koira, jolle olen opettanut vaavista asti myös väistämiskäyttäytymisen kautta (se ei välttämättä tarvitse fyysistä kosketusta) perustapoja ennen mitään temppuja tai oikeastaan muutakaan, mielessäni kuva tietynlaisesta kumppanista tulevaisuudessa ja nyt harmittaa, että en paneutunut tähän aiempien koirien kanssa niin paljoa, vaikka ne eivät räyhännetkään eikä muita sellaisia ongelmia ollut.

Olen aina ajatellut asian niin, arkikäytöksessäkin, että ensin "namitetaan" ja sitten siihen aseeseen rakennetaan varmistin antamalla tarvittaessa myös riittävä negatiivinen palaute - näin koirasta tulee varma ja luottavainen ohjaajaansa kohtaan.

Lue lisää

Kyllä minä voin ojentaa koiraa reippaastikin, jos mikään tilanne sitä vaatii. Tällä tarkoitan sitä, että en sulje mitään asiaa pois. Ei myöskään tarkoita että ojennan.

c.f kirjoitti:

Kyllä minä voin ojentaa koiraa reippaastikin, jos mikään tilanne sitä vaatii. Tällä tarkoitan sitä, että en sulje mitään asiaa pois. Ei myöskään tarkoita että ojennan.

Niinhän sen pitäisikin mennä.
Koiran ojentaminen ei itsessään ole koultusmetodi vaan luonnollinen osa niitä kaikkia.

Eaton: Dominanssi - totta vai tarua on hyvä peruskirja koiran kouluttamiseen, koska se romuttaa ajatuksen johtajuudesta ja dominanssista tärkeimpänä asiana koiran kouluttamisessa. Johtajuuden toki kokonaan, mutta ei se minusta väittänyt, etteikö dominanssia olisi olemassa, vaan kyseinen ominaisuushan on kaikilla stressissä elävillä eläimillä, joillain voimakkaammin, joillain vähemmän. Mutta merkityksetönhän ominaisuus on, kun koulutetaan koiraa joka on lemmikkieläin, eikä näin ollen pitäisi elää jatkuvassa stressitilassa. Dominanssihan on persoonallisuuden piirre, joka takaa varsin luonnollista evoluutionaalista ilmiötä; vain vahvat selviävät ja jäävät jatkamaan lajia, jos/kun kyse on hengissä selviämisestä. On surullista, että jotkut sotkevat koiransa kanssa elämiseen jokapäiväisen taisteluun siitä kumpi selviää, kun peruskoiran omistajilla on kuitenkin tilanne se, että molemmille on elintilaa ja muita resursseja elää (ruokaa, juomaa, turvallisuutta) yllinkyllin ja näin dominassia ei tarvitse miettiä koko koiran elinaikana. Ja kun sitä ei tarvitse luonnollisesti miettiä, niin se vääntämällä väkisin väännetään taistelunaiheeksi; vain minä määrään sosiaalisesta elämästämme tai vain minä määrään ruuastamme, vain minä määrään leluistamme, vaikka luontevassa tilassa, se joka jotain kaipaa voisi tarpeensa tyydyttää, eikä kenenkään tarvitse elää niin sanotusti puutteessa tarpeiden kanssa, ihan vain siksi että toisella on halu alistaa. Välillä toki on tarpeen kenen tahansa koiraansa kiusata jättämällä tarpeet tyydyttämättä, tämä siis esimerkiksi lisääntymisen suhteen, mutta onhan siihen oltava joku muu perustelu kuin vain alistaminen alistamisen halusta. Tai tulevan nukutuksen vuoksi koiraa pidetään nälässä, koira toki kokee nälän stressitilana, mutta kun ihminen tekee sen hyvästä syystä, eikä näyttääkseen kuka täällä ruokia määrää, on stressin aiheuttaminen koiralle ihan ok varmasti kaikkien mielestä.

Eiköhän tuo ole murrosikää, kyllä se parissa vuodessa ohi menee :D