Oikeutta ei anneta sitä pitää OTTAA!

Jyrkillä oli tuossa lähinnä huolena miten kommunikoidaan
Ahvenanmaan kanssa kun nämä poistivat pakollisen
suomen opiskelun kouluistaan joitakin vuosia sitten.
No. LISÄTÄÄN suomalaisten ruotsin osaamista !
90% kansasta siis hyppii 5% pillin mukaan.

Eiköhän vain hoideta ne asiat englanniksi ahvenoiden
kanssa, tai vaikka swahiliksi.
Pääasia että kieli ei ole ruotsi koska sen vaatiminen on loukkaus
suomalaisia kohtaan.

"Parlamentarismi on loistava ja ihailtava asia teoriassa mutta toimimaton rahan edessä.

Pitää muistaa, että meidän edustajamme siellä parlamentissa ovat vain tavallisia kansalaisia joille taputus olalle tai pieni huomionosoitus tilille voi saada ihmeellisiä aikaan tämän pienen ihmisen korvien välissä."

Tässähän se on kiteytettynä rautaakollekin!

- Mutta rautaako kyllä sillekin tulee loppu!

"No hyvä että vihdoin joku teistä tajuaa palein hengen. Eduskunnassa on saatava yli 50%. Se yleensä onnistuu jos oma kanta on enemmistössä hallituspuolueissa.

Ei auta äänstää puoluetta joka ei mitätöi äänet heti ääntenlaskennan jälkeen - riipumatta mitä ne väittävät ajavansa."
Katsotaan kun voimasuhteet muuttuvat kuinka innokas enemmistödemokratian kannattaja olet, vai alkaako itku vähemmistön asemasta ja enemmistön diktatuurista.

"Jep. Länsisuuntautunut, itsenäinen ja kaksikielinen kansa. Aivan kuten Freudenthal aikanaan visioi. Ja kohta vietämme 100-vuotissynttäreitä. Hyvä kansanvaltainen vapaa Suomi! "
Freukka taitaa olla sinun esikuvasi ja idolisi monellakin tapaan. Olemme itsenäinen kansa, mutta emme pelkää myöskään itää jossa Suomea ja maan asemaa ymmärretään hyvin, kansa on kylläkin kahdella kielellä yksikielinen.

Toivottovasti tulevaisuudessa voimme huutaa."Hyvä kansanvaltainen suomenkielinen Suomi"

aikanaan kirjoitti:

"Parlamentarismi on loistava ja ihailtava asia teoriassa mutta toimimaton rahan edessä.

Pitää muistaa, että meidän edustajamme siellä parlamentissa ovat vain tavallisia kansalaisia joille taputus olalle tai pieni huomionosoitus tilille voi saada ihmeellisiä aikaan tämän pienen ihmisen korvien välissä."

Tässähän se on kiteytettynä rautaakollekin!

- Mutta rautaako kyllä sillekin tulee loppu!

Lue lisää

"edustajamme siellä parlamentissa ovat vain tavallisia kansalaisia joille taputus olalle tai pieni huomionosoitus tilille voi saada ihmeellisiä aikaan tämän pienen ihmisen korvien välissä."

Tässähän se on kiteytettynä rautaakollekin!"

Jep. Ette edelleenkään kykene parempaan kuin salaliittoteorioihin ja korruptiosyytöksiin. Tällä kertaa höystetrtynä väitteellä jonka mukaan tiedän kieliryhmänne sedustajat ovat oudon yksinkertaisia.

"- Mutta rautaako kyllä sillekin tulee loppu!"

Juu. Minä en usko trolleihin enkä siihen että eudtajamme olisi erityisen yksinkertaisia. Mutta eipä taida TEIDÄN toilailunne tähän päättyä.

Lainaan tähän nimimerkki Sakari Kolistajan taannoista kirjoitusta hieman valottamaan nuijasodan luonnetta:
"
Suomi historiallisena alueena, jossa on asunut eri heimojamme on, varsin vanha ilmiö. Sen sijaan yhteinen kansallinen yhteenkuuluvuus on myöhemmän ajan tuote.

Referoitakoon 1599 Kaarle-herttualle maakunnan (Pohjanmaan) kokouksen lähettämän valituskirjeen sisältöä. Referaatit ja asiatiedot ovat Heikki Ylikankaan teoksesta Nuijasota.

Tämän valituskirjeen aluksi viitataan siihen "laittomuuteen sekä vihollismaiseen ryöstöön ja rappaukseen, jota suomalaiset ovat maakunnassa harjoittaneet" Selvennykseksi todettakoon, että kyse on siis varsinaissuomalaisista. Suomalaisia vaadittiin maksamaan takasin pohjalaisilta kaiken ottamansa. Suomalaisia oli Pohjanmaalla viroissa, eikä heidän väärinkäytöksistään saanut puhua.

Kirjeessä sanotaan: "Pyydämme nöyrimmästi, että tämä röyhkeä suomalainen joukkokunta karkotettaisiin tästä maakunnasta (maasta) ja heidän sijastaan tämän maakunnan syntyperäisiä miehiä käytettäisiin viroissa; muuten emme pääse koskaan tuosta suomalaisesta röyhkeydestä eroon" Suuttuneet maakunnan miehet halusivat maksaa veronsa ja ulostekonsa suoraan kruunulle Tukholmaan.

Pohjalaisilla oli siis selvä kauna varsinaissuomalaisiin nähden, olivathan tuolta useimmat aateliston jäsenet ja ratsutilalliset. Kyse oli aatelisvallan pelosta ja pelosta oman vapauden menettämisestä, Mutta mielenkiintoinen tuo varsinaissuomalaisiin ulottuva kauna. On syytä yhtyä Ylikankaan toteamukseen" mitään sellaista kuin suomalainen kansallistunto, jota tietty tutkimussuunta on näihin päiviin asti kaivamalla kaivanut näkyviin suomalaisesta 1500-luvun yhteiskunnasta ei yksinkertaisesti ollut olemassa" Ylikangas jatkaa: "Ihmiset identifioituivat silloin paitsi yhteiskunnallisesti säätyihinsä Ruotsin valtakunnan puitteissa myös -paikallisesti -pitäjiinsä ja erityisesti maakuntiinsa. Heimoidentiteettiä laajempaa paikallista identiteettiä ei esiintynyt; olettama kansallisesta identiteetistä on puhdasta ja paljasta anakronismia" Näin siis Heikki Ylikangas teoksessaan Nuijasota.
"

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Lainaan tähän nimimerkki Sakari Kolistajan taannoista kirjoitusta hieman valottamaan nuijasodan luonnetta:
"
Suomi historiallisena alueena, jossa on asunut eri heimojamme on, varsin vanha ilmiö. Sen sijaan yhteinen kansallinen yhteenkuuluvuus on myöhemmän ajan tuote.

Referoitakoon 1599 Kaarle-herttualle maakunnan (Pohjanmaan) kokouksen lähettämän valituskirjeen sisältöä. Referaatit ja asiatiedot ovat Heikki Ylikankaan teoksesta Nuijasota.

Tämän valituskirjeen aluksi viitataan siihen "laittomuuteen sekä vihollismaiseen ryöstöön ja rappaukseen, jota suomalaiset ovat maakunnassa harjoittaneet" Selvennykseksi todettakoon, että kyse on siis varsinaissuomalaisista. Suomalaisia vaadittiin maksamaan takasin pohjalaisilta kaiken ottamansa. Suomalaisia oli Pohjanmaalla viroissa, eikä heidän väärinkäytöksistään saanut puhua.

Kirjeessä sanotaan: "Pyydämme nöyrimmästi, että tämä röyhkeä suomalainen joukkokunta karkotettaisiin tästä maakunnasta (maasta) ja heidän sijastaan tämän maakunnan syntyperäisiä miehiä käytettäisiin viroissa; muuten emme pääse koskaan tuosta suomalaisesta röyhkeydestä eroon" Suuttuneet maakunnan miehet halusivat maksaa veronsa ja ulostekonsa suoraan kruunulle Tukholmaan.

Pohjalaisilla oli siis selvä kauna varsinaissuomalaisiin nähden, olivathan tuolta useimmat aateliston jäsenet ja ratsutilalliset. Kyse oli aatelisvallan pelosta ja pelosta oman vapauden menettämisestä, Mutta mielenkiintoinen tuo varsinaissuomalaisiin ulottuva kauna. On syytä yhtyä Ylikankaan toteamukseen" mitään sellaista kuin suomalainen kansallistunto, jota tietty tutkimussuunta on näihin päiviin asti kaivamalla kaivanut näkyviin suomalaisesta 1500-luvun yhteiskunnasta ei yksinkertaisesti ollut olemassa" Ylikangas jatkaa: "Ihmiset identifioituivat silloin paitsi yhteiskunnallisesti säätyihinsä Ruotsin valtakunnan puitteissa myös -paikallisesti -pitäjiinsä ja erityisesti maakuntiinsa. Heimoidentiteettiä laajempaa paikallista identiteettiä ei esiintynyt; olettama kansallisesta identiteetistä on puhdasta ja paljasta anakronismia" Näin siis Heikki Ylikangas teoksessaan Nuijasota.
"

Lue lisää

Hieman sekava esitys. Siis ainakin siltä kannalta, mitä yrität tuolla sanoa. Ja miten se liittyy edelliseen kommenttiin.

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Lainaan tähän nimimerkki Sakari Kolistajan taannoista kirjoitusta hieman valottamaan nuijasodan luonnetta:
"
Suomi historiallisena alueena, jossa on asunut eri heimojamme on, varsin vanha ilmiö. Sen sijaan yhteinen kansallinen yhteenkuuluvuus on myöhemmän ajan tuote.

Referoitakoon 1599 Kaarle-herttualle maakunnan (Pohjanmaan) kokouksen lähettämän valituskirjeen sisältöä. Referaatit ja asiatiedot ovat Heikki Ylikankaan teoksesta Nuijasota.

Tämän valituskirjeen aluksi viitataan siihen "laittomuuteen sekä vihollismaiseen ryöstöön ja rappaukseen, jota suomalaiset ovat maakunnassa harjoittaneet" Selvennykseksi todettakoon, että kyse on siis varsinaissuomalaisista. Suomalaisia vaadittiin maksamaan takasin pohjalaisilta kaiken ottamansa. Suomalaisia oli Pohjanmaalla viroissa, eikä heidän väärinkäytöksistään saanut puhua.

Kirjeessä sanotaan: "Pyydämme nöyrimmästi, että tämä röyhkeä suomalainen joukkokunta karkotettaisiin tästä maakunnasta (maasta) ja heidän sijastaan tämän maakunnan syntyperäisiä miehiä käytettäisiin viroissa; muuten emme pääse koskaan tuosta suomalaisesta röyhkeydestä eroon" Suuttuneet maakunnan miehet halusivat maksaa veronsa ja ulostekonsa suoraan kruunulle Tukholmaan.

Pohjalaisilla oli siis selvä kauna varsinaissuomalaisiin nähden, olivathan tuolta useimmat aateliston jäsenet ja ratsutilalliset. Kyse oli aatelisvallan pelosta ja pelosta oman vapauden menettämisestä, Mutta mielenkiintoinen tuo varsinaissuomalaisiin ulottuva kauna. On syytä yhtyä Ylikankaan toteamukseen" mitään sellaista kuin suomalainen kansallistunto, jota tietty tutkimussuunta on näihin päiviin asti kaivamalla kaivanut näkyviin suomalaisesta 1500-luvun yhteiskunnasta ei yksinkertaisesti ollut olemassa" Ylikangas jatkaa: "Ihmiset identifioituivat silloin paitsi yhteiskunnallisesti säätyihinsä Ruotsin valtakunnan puitteissa myös -paikallisesti -pitäjiinsä ja erityisesti maakuntiinsa. Heimoidentiteettiä laajempaa paikallista identiteettiä ei esiintynyt; olettama kansallisesta identiteetistä on puhdasta ja paljasta anakronismia" Näin siis Heikki Ylikangas teoksessaan Nuijasota.
"

Lue lisää

Pohjalaisten nuijamiesten valituksen aiheena olivat suomalaiset, jotka isännöivät Pohjanmaalla. Ei 'ruotsalainen pakkovalta' josta edellisessä kommentissa epähistoriallisesti kirjoitettiin. Pohjalaiset olisivat halunneet hoitaa asiansa suoraan kruunun kanssa Tukholmaan ilman suomalaisten pakkovaltaa.

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Pohjalaisten nuijamiesten valituksen aiheena olivat suomalaiset, jotka isännöivät Pohjanmaalla. Ei 'ruotsalainen pakkovalta' josta edellisessä kommentissa epähistoriallisesti kirjoitettiin. Pohjalaiset olisivat halunneet hoitaa asiansa suoraan kruunun kanssa Tukholmaan ilman suomalaisten pakkovaltaa.

Lue lisää

Ja varmaan ne olivat suomalaisa ritareita, jotka teurastivat pohjanmaalaisia talonpoikia kostoksi? ;)

Et TODELLAKAAN tuolla esityksellä onnistu vääntämään Nuijasota suomalaisten sisällissodaksi!

Vaikka tunnetusti olet vääntämisen ja saivartelun mestari...

Ihanko totta? kirjoitti:

Ja varmaan ne olivat suomalaisa ritareita, jotka teurastivat pohjanmaalaisia talonpoikia kostoksi? ;)

Et TODELLAKAAN tuolla esityksellä onnistu vääntämään Nuijasota suomalaisten sisällissodaksi!

Vaikka tunnetusti olet vääntämisen ja saivartelun mestari...

Lue lisää

Juu, nimenomaan Suomen aatelihan niitän nuijamiehiä vastaan taisteli. Aatelisten päät puolestaan putoilivat sitten kun Kaarle-herttua saapui Ruotsista. Teillä ei taida olla hajuakaan siitä, mitä nuijasodassa tapahtui?

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Lainaan tähän nimimerkki Sakari Kolistajan taannoista kirjoitusta hieman valottamaan nuijasodan luonnetta:
"
Suomi historiallisena alueena, jossa on asunut eri heimojamme on, varsin vanha ilmiö. Sen sijaan yhteinen kansallinen yhteenkuuluvuus on myöhemmän ajan tuote.

Referoitakoon 1599 Kaarle-herttualle maakunnan (Pohjanmaan) kokouksen lähettämän valituskirjeen sisältöä. Referaatit ja asiatiedot ovat Heikki Ylikankaan teoksesta Nuijasota.

Tämän valituskirjeen aluksi viitataan siihen "laittomuuteen sekä vihollismaiseen ryöstöön ja rappaukseen, jota suomalaiset ovat maakunnassa harjoittaneet" Selvennykseksi todettakoon, että kyse on siis varsinaissuomalaisista. Suomalaisia vaadittiin maksamaan takasin pohjalaisilta kaiken ottamansa. Suomalaisia oli Pohjanmaalla viroissa, eikä heidän väärinkäytöksistään saanut puhua.

Kirjeessä sanotaan: "Pyydämme nöyrimmästi, että tämä röyhkeä suomalainen joukkokunta karkotettaisiin tästä maakunnasta (maasta) ja heidän sijastaan tämän maakunnan syntyperäisiä miehiä käytettäisiin viroissa; muuten emme pääse koskaan tuosta suomalaisesta röyhkeydestä eroon" Suuttuneet maakunnan miehet halusivat maksaa veronsa ja ulostekonsa suoraan kruunulle Tukholmaan.

Pohjalaisilla oli siis selvä kauna varsinaissuomalaisiin nähden, olivathan tuolta useimmat aateliston jäsenet ja ratsutilalliset. Kyse oli aatelisvallan pelosta ja pelosta oman vapauden menettämisestä, Mutta mielenkiintoinen tuo varsinaissuomalaisiin ulottuva kauna. On syytä yhtyä Ylikankaan toteamukseen" mitään sellaista kuin suomalainen kansallistunto, jota tietty tutkimussuunta on näihin päiviin asti kaivamalla kaivanut näkyviin suomalaisesta 1500-luvun yhteiskunnasta ei yksinkertaisesti ollut olemassa" Ylikangas jatkaa: "Ihmiset identifioituivat silloin paitsi yhteiskunnallisesti säätyihinsä Ruotsin valtakunnan puitteissa myös -paikallisesti -pitäjiinsä ja erityisesti maakuntiinsa. Heimoidentiteettiä laajempaa paikallista identiteettiä ei esiintynyt; olettama kansallisesta identiteetistä on puhdasta ja paljasta anakronismia" Näin siis Heikki Ylikangas teoksessaan Nuijasota.
"

Lue lisää

Etelä-pohjanmaa eli nimityksen puolesta tuolloin murroskautta.
Idässä ( mm. Olavinlinnan käskynhaltija) alueesta käytettin
vanhaa nimitystä, Kainuu.
Tämä alue ulottui 1000v. Sitten nykyisen Kristiinankaupungin
tasalta Uumajaan ja oli suomalaisten asuttama.
Kyllä, heimojen erkaneminen tapahtui vasta kristillisyyden
saapumisen myötä.
Tästä syystä aluetta jolta suomalaiset levittyivät lähinnä
rannikkoa pitkin ja myöhemmin sisämaahan Hämeeseen,
kutsuttiin VARSINAIS-suomeksi.
Kalevalan "Pohjola" oli todennäköisesti Ruotsin Piitimessä
tai Tornion sedulla.

Nuijamiehet eivät olleet vain oman kylän asialla vaan
kansannousu oli huolellisesti suunniteltu.
Eteläpohjalaiset tekivät tiivistä yhteistyötä Savon
Rautalammin kanssa ja väkirikkaan Pohjois-pohjanmaan.
Nuijamiehillä oli leivästä kysymys mutta heidän vastustajansa
Klaus Fleming haaveili autonomisesta Suomesta, Puolan
kuninkaan Sigismundin alaisuudessa.
Kyllä nuijamiehet teurastaneet sotilaat olivat sekä suomen-
kielisiä että ruotsinkielisiä Varsinais-suomesta ja Uudelta-
maalta.
Nuijamiesten tukena (ainakin henkisesti..) oli tuleva Ruotsin
kuningas IX (tuolloin vielä herttua) joka muuten otti
valtaanpäästyään arvonimekseen mm. "Suomen kuningas".
Hän oli myös Kustaa II Adolfin isä.

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Juu, nimenomaan Suomen aatelihan niitän nuijamiehiä vastaan taisteli. Aatelisten päät puolestaan putoilivat sitten kun Kaarle-herttua saapui Ruotsista. Teillä ei taida olla hajuakaan siitä, mitä nuijasodassa tapahtui?

Lue lisää

Tiedoksi sinullekin, että keski-ajalla Suomen aateli koostui TÄYSIN riikinruotsalaisita ihmisistä. Heitä ei voitu kutsua edes suruiksi, koska silloin ei vielä sellaisia ollut.

Ps. Aitosuomalaisia aatelisia ei ole koskaan ollut olemassa. Pari suomenkielistä sukuakin johtuu nimenvaihtamisesta.,

Tiedoksi! kirjoitti:

Tiedoksi sinullekin, että keski-ajalla Suomen aateli koostui TÄYSIN riikinruotsalaisita ihmisistä. Heitä ei voitu kutsua edes suruiksi, koska silloin ei vielä sellaisia ollut.

Ps. Aitosuomalaisia aatelisia ei ole koskaan ollut olemassa. Pari suomenkielistä sukuakin johtuu nimenvaihtamisesta.,

Lue lisää

"Tiedoksi sinullekin, että keski-ajalla Suomen aateli koostui TÄYSIN riikinruotsalaisita ihmisistä. Heitä ei voitu kutsua edes suruiksi, koska silloin ei vielä sellaisia ollut.

Ps. Aitosuomalaisia aatelisia ei ole koskaan ollut olemassa. Pari suomenkielistä sukuakin johtuu nimenvaihtamisesta.,"
Oikeastaan kyllä suomalaistakin aatelistoa oli, eli vanhoja suomalaisia ja suomenkielisiä rälssisukuja joista ylemmän rälssin edustajat aateloitiin varsin varhain, ja sitten oli alempaa rälssiä joista osa aateloitiin ja pääosa löytiin ritareiksi alempaan aatelistoon hiljalleen. Rälssisuvut olivat siis aiakaisempien vanhojen suomenkielisten heimojen päällikkö- ja mahtisukujen perillisiä.

Varsinkin alempi rälssi oli pääosin suomenkielistä, ylempi rälssi sen sijaan ruotsinkielistyi varsin nopeasti kun sen piti hoitaa asioita Ruotsissa ja ruotsiksi.

Suomen aateli oli varsin pitkään suomenkielistä, ja vasta 1600- ja 1700 -luvuilla alkoi tulla ruotsalaisia aatelisia Suomeen ja lisäksi pääosin skotlantilaisille palkkasotureille annettiin palkaksi läänityksiä Suomesta.

Tällä ei ole kuitenkaan mitään merkitystä sen suhteen, etteikö Suomesta pitäisi tulla yhden pääkielen maa, eli tämä historian kellareissa möyriminen on vähän turhaa kielivapauskeskustelun kannalta.

Suomalaisten kannattaisi vihdoin hankkia kieli-itsenäisyys, kun valtiollinenkin itsenäisyys täyttää pian 100 vuotta vuonna 2017.

Ei pakkoruotsille kirjoitti:

"Tiedoksi sinullekin, että keski-ajalla Suomen aateli koostui TÄYSIN riikinruotsalaisita ihmisistä. Heitä ei voitu kutsua edes suruiksi, koska silloin ei vielä sellaisia ollut.

Ps. Aitosuomalaisia aatelisia ei ole koskaan ollut olemassa. Pari suomenkielistä sukuakin johtuu nimenvaihtamisesta.,"
Oikeastaan kyllä suomalaistakin aatelistoa oli, eli vanhoja suomalaisia ja suomenkielisiä rälssisukuja joista ylemmän rälssin edustajat aateloitiin varsin varhain, ja sitten oli alempaa rälssiä joista osa aateloitiin ja pääosa löytiin ritareiksi alempaan aatelistoon hiljalleen. Rälssisuvut olivat siis aiakaisempien vanhojen suomenkielisten heimojen päällikkö- ja mahtisukujen perillisiä.

Varsinkin alempi rälssi oli pääosin suomenkielistä, ylempi rälssi sen sijaan ruotsinkielistyi varsin nopeasti kun sen piti hoitaa asioita Ruotsissa ja ruotsiksi.

Suomen aateli oli varsin pitkään suomenkielistä, ja vasta 1600- ja 1700 -luvuilla alkoi tulla ruotsalaisia aatelisia Suomeen ja lisäksi pääosin skotlantilaisille palkkasotureille annettiin palkaksi läänityksiä Suomesta.

Tällä ei ole kuitenkaan mitään merkitystä sen suhteen, etteikö Suomesta pitäisi tulla yhden pääkielen maa, eli tämä historian kellareissa möyriminen on vähän turhaa kielivapauskeskustelun kannalta.

Lue lisää

Atelistohan on hyvin hierarkinen. Vain ylhäisaatelistolla pitää yhteiskunnallista ja muutakin valtaa. Ja ylhäisaateli oli keskiajalla täysin riikinruotsalaista Suomessa.

Olet toki oikeassa tuossa, että suomalaisiakin aateloitiin alempaan luokkaan, KUNHAN vaihtoivat nimensä ja kielensä ruotsiin.

Niin. kirjoitti:

Atelistohan on hyvin hierarkinen. Vain ylhäisaatelistolla pitää yhteiskunnallista ja muutakin valtaa. Ja ylhäisaateli oli keskiajalla täysin riikinruotsalaista Suomessa.

Olet toki oikeassa tuossa, että suomalaisiakin aateloitiin alempaan luokkaan, KUNHAN vaihtoivat nimensä ja kielensä ruotsiin.

Lue lisää

Pohjalaisten nuijamiesten valituksestanselviää hyvin, ketä he pitivät kiusaajanaan, ihan riippumatta kielestä ja nimestä. Valituksen aiheena oli suomalaisten käytös ja isännöinti Pohjanmaalla.

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Juu, nimenomaan Suomen aatelihan niitän nuijamiehiä vastaan taisteli. Aatelisten päät puolestaan putoilivat sitten kun Kaarle-herttua saapui Ruotsista. Teillä ei taida olla hajuakaan siitä, mitä nuijasodassa tapahtui?

Lue lisää

"sitten kun Kaarle-herttua saapui Ruotsista."

Tuohon aikaan siis Ruotsissa oli sisällissota. Laillinen kuningas (Sigismund?) oli Puolassa, ja Kaarle herttua (veljensä?) yritti ristää vallan itselleen . Suomesn sen ajan suurmies Flemming taisia olla laillisen kuninkaan miehiä.

(näin minä olen aisan muitselvinani, mutta saatan olla väärässä).

Yleisemmin ottaen Ruotsin vallan aikana aika usein Kuningas liittoutui talonpoikien kanssa kun aatelisto kasvoi liian vahvaksi. Välillä aatelisto oli niskan päällä, ja välillä kuningas oli itsevaltias.

Nettifennojen näkemys siitä että aatelisto oli kunkiaan Ruotista lähettämiä riistäjiä on siis silkaa huttua, josta pitävät kiinni vain koska....

p.ersu kirjoitti:

Etelä-pohjanmaa eli nimityksen puolesta tuolloin murroskautta.
Idässä ( mm. Olavinlinnan käskynhaltija) alueesta käytettin
vanhaa nimitystä, Kainuu.
Tämä alue ulottui 1000v. Sitten nykyisen Kristiinankaupungin
tasalta Uumajaan ja oli suomalaisten asuttama.
Kyllä, heimojen erkaneminen tapahtui vasta kristillisyyden
saapumisen myötä.
Tästä syystä aluetta jolta suomalaiset levittyivät lähinnä
rannikkoa pitkin ja myöhemmin sisämaahan Hämeeseen,
kutsuttiin VARSINAIS-suomeksi.
Kalevalan "Pohjola" oli todennäköisesti Ruotsin Piitimessä
tai Tornion sedulla.

Nuijamiehet eivät olleet vain oman kylän asialla vaan
kansannousu oli huolellisesti suunniteltu.
Eteläpohjalaiset tekivät tiivistä yhteistyötä Savon
Rautalammin kanssa ja väkirikkaan Pohjois-pohjanmaan.
Nuijamiehillä oli leivästä kysymys mutta heidän vastustajansa
Klaus Fleming haaveili autonomisesta Suomesta, Puolan
kuninkaan Sigismundin alaisuudessa.
Kyllä nuijamiehet teurastaneet sotilaat olivat sekä suomen-
kielisiä että ruotsinkielisiä Varsinais-suomesta ja Uudelta-
maalta.
Nuijamiesten tukena (ainakin henkisesti..) oli tuleva Ruotsin
kuningas IX (tuolloin vielä herttua) joka muuten otti
valtaanpäästyään arvonimekseen mm. "Suomen kuningas".
Hän oli myös Kustaa II Adolfin isä.

Lue lisää

"Etelä-pohjanmaa eli nimityksen puolesta tuolloin murroskautta.
Idässä ( mm. Olavinlinnan käskynhaltija) alueesta käytettin
vanhaa nimitystä, Kainuu. Tämä alue ulottui 1000v. Sitten nykyisen Kristiinankaupungin tasalta Uumajaan ja oli suomalaisten asuttama.Tämä alue ulottui 1000v. Sitten nykyisen Kristiinankaupungin tasalta Uumajaan ja oli suomalaisten asuttama."

Jep, Jep. Ja Olavinlinna rakennettiin siis vuonna....?

Suomalaiset tuohon aikaan olivat nykyajan varsinaissuomalaisia. "Kainuulaiset" olivat karjalaisia, hämäläisiä tai savolaisia.

Vuonna 1809 (ja 1812) Ruotsilata sodalla voitetut alueet ryhdyttiin kutsumaan Suomeksi. Silloin entisestä Suomesta tuli Varsinainen Suomi ja myöhemmin Varsinais-Suomi.

"Klaus Fleming haaveili autonomisesta Suomesta, Puolan kuninkaan Sigismundin alaisuudessa."

Sigismund oli siis Ruotsin laillinen kuningas, joka naimakaupalla yrittti liittää Puolan Ruotsiin. Klaus Flemming oli siis laillisen kuninkaan alamainen Pohjanlahden itäpuolella. Kuninkaan veli, Kaarle -herttua, yritti kaapata vallan kuninkaan asuessa Puolassa, jolloin syntyi sisällissota. Myös pohjanlahden itäpuolella käytiin veljesten jokkkojen välisiä yhteenottoja, ja kansa jakaantui osittain leireihin.

Nuijasota nivoutui yhteen tämän sekasorron kanssa. Nuijasodassa ei suinkaan ollut kyse Suomi-Ruotsi ottelusta.

Jo on korkea aika... kirjoitti:

Suomalaisten kannattaisi vihdoin hankkia kieli-itsenäisyys, kun valtiollinenkin itsenäisyys täyttää pian 100 vuotta vuonna 2017.

"Suomalaisten kannattaisi vihdoin hankkia kieli-itsenäisyys, kun valtiollinenkin itsenäisyys täyttää pian 100 vuotta vuonna 2017. "

Mikään muu kuin englanninkieli ei uhkaa maamme kielellistä itsenäisyyttä. Miten haluat suojautua englanninkieleltä? Sitä melkein kaikkien maiden kielitieteilijät pohtivat tätä nykyä. Suomessakin.

Tuossa edellä dokumenttikatkelma Heikki Ylikankaan kirjasta. Enntiedä onko Ylikangas rkp:läinen, mutta muistelen, ettei olisi. Kenties nuijamiehet olivatn rkp:läisiä?

Silloin kun Suomi kuului Ruotsiin elettiin sääty-yhteiskunnassa, jossa omaa vaurautta ja asemaa sopi kehittää omassa yhteiskuntaluokassa. Koulutusta ei pidetty minään perusoikeutena eikä tarpeenakaan, tavalliselle rahvaalle ei oppia ollut jaossa sen enempää Ruotsissa kuin Suomenkaan puolella Pohjanlahtea. Kansanopetus yleistyi yleensäkin vasta 1800-luvulla.

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Silloin kun Suomi kuului Ruotsiin elettiin sääty-yhteiskunnassa, jossa omaa vaurautta ja asemaa sopi kehittää omassa yhteiskuntaluokassa. Koulutusta ei pidetty minään perusoikeutena eikä tarpeenakaan, tavalliselle rahvaalle ei oppia ollut jaossa sen enempää Ruotsissa kuin Suomenkaan puolella Pohjanlahtea. Kansanopetus yleistyi yleensäkin vasta 1800-luvulla.

Lue lisää

Venäjän vallan aikana, svekoeliitin edelleen hallitessa, tilanne olikin toisin, eli suomenkielisen opetuksen aloittamista jarruteltiin.

tapio-rautalapio kirjoitti:

Venäjän vallan aikana, svekoeliitin edelleen hallitessa, tilanne olikin toisin, eli suomenkielisen opetuksen aloittamista jarruteltiin.

Totta, tsaarinvalta ei ollut suopea kansanopetukselle. Oppivelvollisuus tuli Suomessa voimaan vasta 1921. Oppivelvollisuudesta tehtiin lakiehdotus jo vuonna 1910, mutta se kaatui tsaari Nikolai II:n vastustukseen. Länsi-Euroopan maissa oppivelvollisuus saatiin aikaiseksi 1800-luvulla. Oppivelvollisuuden vastustajia oli toki runsaasti kansan keskuudessakin, sillä koulunkäyntiin pakottaminen koettiin yleisen oikeustajun vastaiseksi.

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Totta, tsaarinvalta ei ollut suopea kansanopetukselle. Oppivelvollisuus tuli Suomessa voimaan vasta 1921. Oppivelvollisuudesta tehtiin lakiehdotus jo vuonna 1910, mutta se kaatui tsaari Nikolai II:n vastustukseen. Länsi-Euroopan maissa oppivelvollisuus saatiin aikaiseksi 1800-luvulla. Oppivelvollisuuden vastustajia oli toki runsaasti kansan keskuudessakin, sillä koulunkäyntiin pakottaminen koettiin yleisen oikeustajun vastaiseksi.

Lue lisää

"Venäläiset viranomaiset eivät olleet aluksi kiinnostuneet kansanopetuksesta, mutta yksityiset henkilöt, työnantajat, seurat, kunnat ja kirkko perustivat uusia kouluja. Myös suomen kielen asema ja merkitys oppimisessa nousi esille."

Juurikin ongelmana oli suomen kielen nouseminen esille, ei niinkään tsaarinvalta, joka oli asian suhteen paremminkin välinpitämätön. Surueliitti toimi kulissien takana kuten nytkin.

"Vuonna 1855 valtaan astunut keisari Aleksanteri II esitti kuitenkin vuonna 1856 suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseksi viisi aluetta: teollisuus, kauppa, liikenne, alempien virkamiesten palkat ja kansanopetus."

Ei varmaan ollut surueliitille mieleen, sillä kansahan oli käytännössä suomenkielistä rahvasta.


http://opettajatv.yle.fi/Kouluopetuksen_historiaa_kansakunnaksi

tapio-rautalapio kirjoitti:

"Venäläiset viranomaiset eivät olleet aluksi kiinnostuneet kansanopetuksesta, mutta yksityiset henkilöt, työnantajat, seurat, kunnat ja kirkko perustivat uusia kouluja. Myös suomen kielen asema ja merkitys oppimisessa nousi esille."

Juurikin ongelmana oli suomen kielen nouseminen esille, ei niinkään tsaarinvalta, joka oli asian suhteen paremminkin välinpitämätön. Surueliitti toimi kulissien takana kuten nytkin.

"Vuonna 1855 valtaan astunut keisari Aleksanteri II esitti kuitenkin vuonna 1856 suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseksi viisi aluetta: teollisuus, kauppa, liikenne, alempien virkamiesten palkat ja kansanopetus."

Ei varmaan ollut surueliitille mieleen, sillä kansahan oli käytännössä suomenkielistä rahvasta.


http://opettajatv.yle.fi/Kouluopetuksen_historiaa_kansakunnaksi

Lue lisää

Ongelmana oli nimenomaisesti tsaarinvalta, joka hidasti maamme kehitystä vähän joka rintamalla. Vilä niinkin myöhään kuin 1910 tsaari esti oppivelvollisuuslain säätämisen. Aleksanteri II oli valtakautensa alussa uudistusmielinen, mitta itsevaltiudesta hänkään ei tinkinyt millin vertaa. Olojen dempkratisoimista vaatineetvaktovistit murhasivat hänet.

TapiobRautalapio kirjoitti:

Ongelmana oli nimenomaisesti tsaarinvalta, joka hidasti maamme kehitystä vähän joka rintamalla. Vilä niinkin myöhään kuin 1910 tsaari esti oppivelvollisuuslain säätämisen. Aleksanteri II oli valtakautensa alussa uudistusmielinen, mitta itsevaltiudesta hänkään ei tinkinyt millin vertaa. Olojen dempkratisoimista vaatineetvaktovistit murhasivat hänet.

Lue lisää

Ei se niin mennyt, pakkoruotsituslapio. Aleksanterin vuoden 1863 kieliuudistustakin svekot jarruttelivat, mikä oli pettymys esim. Snellmanille, jonka ansiota tsaarin antama julistus pitkälti oli. Snellman tapasi tsaarin asiassa henkilökohtaisesti.

Mikäli svekojarrutusta ei olisi ollut, niin Venäjän viimeisellä tsaarilla ei olisi ollut oppivelvollisuuslain syntymisen suhteen estettävää, sillä oppivelvollisuuslaki olisi ollut jo voimassa.

tapio-rautalapio kirjoitti:

Ei se niin mennyt, pakkoruotsituslapio. Aleksanterin vuoden 1863 kieliuudistustakin svekot jarruttelivat, mikä oli pettymys esim. Snellmanille, jonka ansiota tsaarin antama julistus pitkälti oli. Snellman tapasi tsaarin asiassa henkilökohtaisesti.

Mikäli svekojarrutusta ei olisi ollut, niin Venäjän viimeisellä tsaarilla ei olisi ollut oppivelvollisuuslain syntymisen suhteen estettävää, sillä oppivelvollisuuslaki olisi ollut jo voimassa.

Lue lisää

Kas, tappi vaihtoi puheenaihetta. Ilmeisesti siksi, että tieto asiasta loppui. Niinhän hänelle usein käy. No, Ruotsin vallan aikana kansanopetus oli suhteellisen hyvällä tolalla. Lukutaidon opetus tuli Suomessa yleiseksi 1600-luvun lopulla Juha Gezelius vanhemman toimesta. Silloin syntyivät kinkerit ja kiertokoulut. Kirkko jakoi pitäjän kiertokoulupiireihin, ja koulua pidettiin vuoron perään piiriin kuuluvien kylien taloissa. Olkoonkin, ettei kansanopeusta sinänsä missään pidetty tarpeellisena.

Snellman muuten arvosteli voimakkaasti vuoden 1866 kansakouluasetusta. Hänen mielestään kaikelle kansalle ei olisi tarvinnut opettaa kaikenlaista, vaan esimerkiksi talonpojille olisi riittänyt hyvin pelkän lukutaidon oppiminen. Korkeimman tason koulutus kuului sivistyneistön pojille ja nuorille miehille. Tytöt tuli kouluttaa äideiksi. Rahvaalle riitti kansakoulut, paremmalle väelle olisivat sitten oppikoulut ja yliopisto. Snellman ei siis nähnyt koulutusta rahvaan sivistyksellisen nousun välineenä.

Onneksi snellmanilainen kasvatusnäkemys jäi tappiolle ja eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvat tytöt ja pojat sijoitettiin samoihin kouluihin samoihin luokkiin ja samoille tunneille.

Kansakoululaitos syntyi Suomeen myöhään, Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa se aloitettiin jo 1800-luvun alkupuolella. Syynä oli siis tsaarinvallan vanhakantaisuus. Aleksanteri II uudistukset nytkähtivät liikkeelle kun Venäjän takapajuisuus oli käynyt ilmi sen hävittyä Krimin sodan.

Oppivelvollisuutta vastustettiin toisaalta koska sen ajateltiin tulevan kalliiksi ja toisaalta talonpoikien ja työläisten keskuudessa sen ajateltiin pilaavan hyvät työntekijät herranketkuiksi. Vanhoillinen tsaarinvalta siis jarrutti kehitystä Suomessa.

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Kas, tappi vaihtoi puheenaihetta. Ilmeisesti siksi, että tieto asiasta loppui. Niinhän hänelle usein käy. No, Ruotsin vallan aikana kansanopetus oli suhteellisen hyvällä tolalla. Lukutaidon opetus tuli Suomessa yleiseksi 1600-luvun lopulla Juha Gezelius vanhemman toimesta. Silloin syntyivät kinkerit ja kiertokoulut. Kirkko jakoi pitäjän kiertokoulupiireihin, ja koulua pidettiin vuoron perään piiriin kuuluvien kylien taloissa. Olkoonkin, ettei kansanopeusta sinänsä missään pidetty tarpeellisena.

Snellman muuten arvosteli voimakkaasti vuoden 1866 kansakouluasetusta. Hänen mielestään kaikelle kansalle ei olisi tarvinnut opettaa kaikenlaista, vaan esimerkiksi talonpojille olisi riittänyt hyvin pelkän lukutaidon oppiminen. Korkeimman tason koulutus kuului sivistyneistön pojille ja nuorille miehille. Tytöt tuli kouluttaa äideiksi. Rahvaalle riitti kansakoulut, paremmalle väelle olisivat sitten oppikoulut ja yliopisto. Snellman ei siis nähnyt koulutusta rahvaan sivistyksellisen nousun välineenä.

Onneksi snellmanilainen kasvatusnäkemys jäi tappiolle ja eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvat tytöt ja pojat sijoitettiin samoihin kouluihin samoihin luokkiin ja samoille tunneille.

Kansakoululaitos syntyi Suomeen myöhään, Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa se aloitettiin jo 1800-luvun alkupuolella. Syynä oli siis tsaarinvallan vanhakantaisuus. Aleksanteri II uudistukset nytkähtivät liikkeelle kun Venäjän takapajuisuus oli käynyt ilmi sen hävittyä Krimin sodan.

Oppivelvollisuutta vastustettiin toisaalta koska sen ajateltiin tulevan kalliiksi ja toisaalta talonpoikien ja työläisten keskuudessa sen ajateltiin pilaavan hyvät työntekijät herranketkuiksi. Vanhoillinen tsaarinvalta siis jarrutti kehitystä Suomessa.

Lue lisää

Ruotsin vallan ajasta emme ole päässeet irti vielä tänäkään päivänä. Edistystä on tapahtunut koko ajan, mutta myös takaiskuja koettu, kuten peruskoulu-uudistuksessa. Ruotsin valtaa koettiin vahvasti koko autonomiankin aika ja viides kolonna jatkaa edelleen.

"Oppivelvollisuutta vastustettiin toisaalta koska sen ajateltiin tulevan kalliiksi ja toisaalta talonpoikien ja työläisten keskuudessa sen ajateltiin pilaavan hyvät työntekijät herranketkuiksi. Vanhoillinen tsaarinvalta siis jarrutti kehitystä Suomessa."

Ehkä jotkut pelkäsivät, mikäli referenssinä oli svekoeliitti (herranketku). Ilman väliaikaista tsaarinvallan vaikutusta svekovaltaan ei meillä puhuttaisi suomea merkittävissä määrin, olisimme ehkä Ruotsin pohjoisten alueiden asemassa tai jopa huonommassa.

tapio-rautalapio kirjoitti:

Ruotsin vallan ajasta emme ole päässeet irti vielä tänäkään päivänä. Edistystä on tapahtunut koko ajan, mutta myös takaiskuja koettu, kuten peruskoulu-uudistuksessa. Ruotsin valtaa koettiin vahvasti koko autonomiankin aika ja viides kolonna jatkaa edelleen.

"Oppivelvollisuutta vastustettiin toisaalta koska sen ajateltiin tulevan kalliiksi ja toisaalta talonpoikien ja työläisten keskuudessa sen ajateltiin pilaavan hyvät työntekijät herranketkuiksi. Vanhoillinen tsaarinvalta siis jarrutti kehitystä Suomessa."

Ehkä jotkut pelkäsivät, mikäli referenssinä oli svekoeliitti (herranketku). Ilman väliaikaista tsaarinvallan vaikutusta svekovaltaan ei meillä puhuttaisi suomea merkittävissä määrin, olisimme ehkä Ruotsin pohjoisten alueiden asemassa tai jopa huonommassa.

Lue lisää

Täysin kontrafaktuaalista fantasiointia, tappi. Eikö noista 1800-luvun historiatulkinnoista voisi jo luopua kun ei tsaarin ja venäläisten mielistelylle ole enää tarvetta?

Ruotsin vallan aikana suomalaisia ei yritettykään ruotsalaistaa eikä Ruotsissakaan juuri sellaisia ajatuksia esitetty. Venäjällä sen sijaan oli slavofilia oli vahva aatesuunta,mjonka tavoitteena oli mm Suomen venäläistäminen.

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Täysin kontrafaktuaalista fantasiointia, tappi. Eikö noista 1800-luvun historiatulkinnoista voisi jo luopua kun ei tsaarin ja venäläisten mielistelylle ole enää tarvetta?

Ruotsin vallan aikana suomalaisia ei yritettykään ruotsalaistaa eikä Ruotsissakaan juuri sellaisia ajatuksia esitetty. Venäjällä sen sijaan oli slavofilia oli vahva aatesuunta,mjonka tavoitteena oli mm Suomen venäläistäminen.

Lue lisää

"Täysin kontrafaktuaalista fantasiointia, tappi. Eikö noista 1800-luvun historiatulkinnoista voisi jo luopua kun ei tsaarin ja venäläisten mielistelylle ole enää tarvetta?"

Toisin kuin sinä, minä en kannata kummankaan mielistelyä.

"Ruotsin vallan aikana suomalaisia ei yritettykään ruotsalaistaa eikä Ruotsissakaan juuri sellaisia ajatuksia esitetty. Venäjällä sen sijaan oli slavofilia oli vahva aatesuunta,mjonka tavoitteena oli mm Suomen venäläistäminen."

Mitä nyt Nesselius vähän ehdotteli suomen kielen hävittämistä muualta kuin Lapista ja metsäsuomalaisia jahdattiin, pakkosiirrettiin Amerikkaan... Ruotsi, eikä Venäjäkään ole toistaiseksi onnistunut hävitystyössä ja suomalaisten vastarinta sen kun jatkuu.

tapio-rautalapio kirjoitti:

"Täysin kontrafaktuaalista fantasiointia, tappi. Eikö noista 1800-luvun historiatulkinnoista voisi jo luopua kun ei tsaarin ja venäläisten mielistelylle ole enää tarvetta?"

Toisin kuin sinä, minä en kannata kummankaan mielistelyä.

"Ruotsin vallan aikana suomalaisia ei yritettykään ruotsalaistaa eikä Ruotsissakaan juuri sellaisia ajatuksia esitetty. Venäjällä sen sijaan oli slavofilia oli vahva aatesuunta,mjonka tavoitteena oli mm Suomen venäläistäminen."

Mitä nyt Nesselius vähän ehdotteli suomen kielen hävittämistä muualta kuin Lapista ja metsäsuomalaisia jahdattiin, pakkosiirrettiin Amerikkaan... Ruotsi, eikä Venäjäkään ole toistaiseksi onnistunut hävitystyössä ja suomalaisten vastarinta sen kun jatkuu.

Lue lisää

"Toisin kuin sinä, minä en kannata kummankaan mielistelyä."

Ja kuitenkin toistelet papukaijana sata vuotta sitten vanhentuneita näkemyksiä Ruotsin vallan ajasta ja tsaarinvallan autuudesta!

Nesselius oli yksityisajattelija, jonka ajatukset eivät saaneet kannatusta. Slavofilia sen sijaan oli todellinen poliittinen voima, jonka suomalaiset saivat tuntea.

Tapio Rautalapio kirjoitti:

"Toisin kuin sinä, minä en kannata kummankaan mielistelyä."

Ja kuitenkin toistelet papukaijana sata vuotta sitten vanhentuneita näkemyksiä Ruotsin vallan ajasta ja tsaarinvallan autuudesta!

Nesselius oli yksityisajattelija, jonka ajatukset eivät saaneet kannatusta. Slavofilia sen sijaan oli todellinen poliittinen voima, jonka suomalaiset saivat tuntea.

Lue lisää

Metsäsuomalaisten kohdalla kysymys oli metsien käytöstä eikähän suomalaisten kaskeavien mamujen kulttuurinen kohtaaminen ruotsalaisten maanviljelijöiden kanssa ollut aina ongelmatonta. Rakennuksille jätettiin luvat hankkimatta, poltettiin naapurin metsiä jne. Amerikkaan lähetettiin ja lähti myös ruotsinkielisiä. Itseasiassa Amerikkaan haluttiinkin muuttaa kun tietoa siirtolaisten menestyksestä saapui vanhaan maailmaan.

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Kas, tappi vaihtoi puheenaihetta. Ilmeisesti siksi, että tieto asiasta loppui. Niinhän hänelle usein käy. No, Ruotsin vallan aikana kansanopetus oli suhteellisen hyvällä tolalla. Lukutaidon opetus tuli Suomessa yleiseksi 1600-luvun lopulla Juha Gezelius vanhemman toimesta. Silloin syntyivät kinkerit ja kiertokoulut. Kirkko jakoi pitäjän kiertokoulupiireihin, ja koulua pidettiin vuoron perään piiriin kuuluvien kylien taloissa. Olkoonkin, ettei kansanopeusta sinänsä missään pidetty tarpeellisena.

Snellman muuten arvosteli voimakkaasti vuoden 1866 kansakouluasetusta. Hänen mielestään kaikelle kansalle ei olisi tarvinnut opettaa kaikenlaista, vaan esimerkiksi talonpojille olisi riittänyt hyvin pelkän lukutaidon oppiminen. Korkeimman tason koulutus kuului sivistyneistön pojille ja nuorille miehille. Tytöt tuli kouluttaa äideiksi. Rahvaalle riitti kansakoulut, paremmalle väelle olisivat sitten oppikoulut ja yliopisto. Snellman ei siis nähnyt koulutusta rahvaan sivistyksellisen nousun välineenä.

Onneksi snellmanilainen kasvatusnäkemys jäi tappiolle ja eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvat tytöt ja pojat sijoitettiin samoihin kouluihin samoihin luokkiin ja samoille tunneille.

Kansakoululaitos syntyi Suomeen myöhään, Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa se aloitettiin jo 1800-luvun alkupuolella. Syynä oli siis tsaarinvallan vanhakantaisuus. Aleksanteri II uudistukset nytkähtivät liikkeelle kun Venäjän takapajuisuus oli käynyt ilmi sen hävittyä Krimin sodan.

Oppivelvollisuutta vastustettiin toisaalta koska sen ajateltiin tulevan kalliiksi ja toisaalta talonpoikien ja työläisten keskuudessa sen ajateltiin pilaavan hyvät työntekijät herranketkuiksi. Vanhoillinen tsaarinvalta siis jarrutti kehitystä Suomessa.

Lue lisää

Ensimmäinen maailman suomenkielinen kansakoulu (alkeiskoulu)
perustettiin Inkerinmaalle 1796.
Seuraava perustettiinkin sitten Norrbotteniin Ruotsin puolelle
1850 l. Alussa.
Suomen kohdalla on aivan sama kumman valtion alaisuudessa
suomenkielisten asuttama alue olisi (oli) 1800 l.
Joka tapauksessa kansallisuusaate olisi noussut, kuten muual-
lakin Euroopassa.
Ruotsi olisi ehkä vastustanut suomenkielen nousua vielä
tiukemmin, koska asukkaista oli ruotsinkielisiä 15%.
Emme tiedä mitä olisi tapahtunut kun suomalaiset olisivat
käyneet vaatimaan suomelle tasaveroista asemaa virka-
kielenä ym.
Venäläisten kanssa tätä ongelmaa ei ollut vielä 1863.
Venäjänkielisiähän oli todella vähän, 0,2%

Tapio Rautalapio kirjoitti:

"Toisin kuin sinä, minä en kannata kummankaan mielistelyä."

Ja kuitenkin toistelet papukaijana sata vuotta sitten vanhentuneita näkemyksiä Ruotsin vallan ajasta ja tsaarinvallan autuudesta!

Nesselius oli yksityisajattelija, jonka ajatukset eivät saaneet kannatusta. Slavofilia sen sijaan oli todellinen poliittinen voima, jonka suomalaiset saivat tuntea.

Lue lisää

Ei tsaarinvalta sinänsä ollut autuutta, muuten kuin siinä mielessä että se heikensi Ruotsin valtaa.

tapio-rautalapio kirjoitti:

Ei tsaarinvalta sinänsä ollut autuutta, muuten kuin siinä mielessä että se heikensi Ruotsin valtaa.

Tsaarinvalta toi taantumuksen yön. Se, että maailma 1800-luvulla kehitty ja Suomikin siinä sivussa (toki jälkijunassa) ei ole venäläisen itsevaltiuden ansiota.

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Tsaarinvalta toi taantumuksen yön. Se, että maailma 1800-luvulla kehitty ja Suomikin siinä sivussa (toki jälkijunassa) ei ole venäläisen itsevaltiuden ansiota.

Kumpi valta vaan pidempään jatkuessaan olisi ollut suomalaisuuden tuho. Ruotsin riesasta vaan pitää vielä karistaa loput rippeet.

tapio-rautalapio kirjoitti:

Kumpi valta vaan pidempään jatkuessaan olisi ollut suomalaisuuden tuho. Ruotsin riesasta vaan pitää vielä karistaa loput rippeet.

"o ei nyt välttämättä niinkään, onhan noita vähemmistökansllisuuksia olemassa, toisten olosuhteet on kohtuuhyvät esim suomenruotsalaisten, toisten huonommat.

Mitä se Hemmo siellä yrittää tunkea saoja toisten suuhun? Ni, mitenpä sitä nettiennoilisi, jos ei saisi olkiukkoja rakennella, vai mitä hemmo?

"toimii1"

Sinä siis katsot että sinulla on oikeus elää kaikkialla
Suomessa täydellistä ruotsinkielistä elämää, käyttämättä
suomea missään yhteydessä.
Näkisit varmasti mielellään että esim. Joensuussa
ruotsinkieliset eläisivät omissa ghetoissaan ja alkuasukkaiden
kanssa kommunikointi tapahtuisi ruotsinkielellä....
jota he ovat joutuneet opettelemaan teitä varten.
Tuo kaikki koulutuksen ja palvelujen vaatiminen
omalla kielellä vaikka ollaan vähemmistö, on osoitus
pöyristyttävästä röyhkeydestä.
Mieti jos suomalaiset ruotsissa vaatisivat samaa....
Tämä kehitys pitää pysäyttää.
Paras ase on suomalaisten täydellinen ruotsin puhumislakko.
"Emme palvele ruotsiksi."
.

p.ersu kirjoitti:

"toimii1"

Sinä siis katsot että sinulla on oikeus elää kaikkialla
Suomessa täydellistä ruotsinkielistä elämää, käyttämättä
suomea missään yhteydessä.
Näkisit varmasti mielellään että esim. Joensuussa
ruotsinkieliset eläisivät omissa ghetoissaan ja alkuasukkaiden
kanssa kommunikointi tapahtuisi ruotsinkielellä....
jota he ovat joutuneet opettelemaan teitä varten.
Tuo kaikki koulutuksen ja palvelujen vaatiminen
omalla kielellä vaikka ollaan vähemmistö, on osoitus
pöyristyttävästä röyhkeydestä.
Mieti jos suomalaiset ruotsissa vaatisivat samaa....
Tämä kehitys pitää pysäyttää.
Paras ase on suomalaisten täydellinen ruotsin puhumislakko.
"Emme palvele ruotsiksi."
.

Lue lisää

Oho Oho joku veti herneen nenään. Kuule, ei se oo röyhkeys, vaan oikeus että saa palvelua ruotsiksi. En ole missään nimeessä sanonut että jos menisin joesuuhun että vaatisin, vaan että minulla on oikeus. (siinä on ero)
Enkä tarkoitanut että joensuun Salen kassaneiti pitää puhua minulle ruotsia.
Sanoin että aloitan ruotsinkielellä ja HUOM!! USEIN saan kyllä palvelua ruotsiksi. Jos toinen osapuoli ei osaa niin asioin suomeksi. Ja kun en pysty sanomaan heti alussa naamaanperusteella että onko toi henkilö nyt suomenkielinen vai ruotsinkielinen. Niin tottakai aloitan omaalla äidinkielelläni. Alltså på svenska.

toimii1 kirjoitti:

Oho Oho joku veti herneen nenään. Kuule, ei se oo röyhkeys, vaan oikeus että saa palvelua ruotsiksi. En ole missään nimeessä sanonut että jos menisin joesuuhun että vaatisin, vaan että minulla on oikeus. (siinä on ero)
Enkä tarkoitanut että joensuun Salen kassaneiti pitää puhua minulle ruotsia.
Sanoin että aloitan ruotsinkielellä ja HUOM!! USEIN saan kyllä palvelua ruotsiksi. Jos toinen osapuoli ei osaa niin asioin suomeksi. Ja kun en pysty sanomaan heti alussa naamaanperusteella että onko toi henkilö nyt suomenkielinen vai ruotsinkielinen. Niin tottakai aloitan omaalla äidinkielelläni. Alltså på svenska.

Lue lisää

Nimimerkki persu ei tykkää, että sinulle vastataan ruotsiksi. Sellainen ärsyttää häntä.

toimii1 kirjoitti:

Oho Oho joku veti herneen nenään. Kuule, ei se oo röyhkeys, vaan oikeus että saa palvelua ruotsiksi. En ole missään nimeessä sanonut että jos menisin joesuuhun että vaatisin, vaan että minulla on oikeus. (siinä on ero)
Enkä tarkoitanut että joensuun Salen kassaneiti pitää puhua minulle ruotsia.
Sanoin että aloitan ruotsinkielellä ja HUOM!! USEIN saan kyllä palvelua ruotsiksi. Jos toinen osapuoli ei osaa niin asioin suomeksi. Ja kun en pysty sanomaan heti alussa naamaanperusteella että onko toi henkilö nyt suomenkielinen vai ruotsinkielinen. Niin tottakai aloitan omaalla äidinkielelläni. Alltså på svenska.

Lue lisää

"Sanoin että aloitan ruotsinkielellä ja HUOM!! USEIN saan kyllä palvelua ruotsiksi."

närppeksessä varmaan saa heti palvelua ruotsiksi, mutta pitää olla vähän yksinkertainen tyyppi jos Joensuussa aloittaa ruotsiksi, mikäli suomi ei luista niin sitten englantia kehiin.

Ilmeisesti RKP on tottunut aina mestaroimaan päätöksiä oman mielensä mukaan, ostamaan seteliselkärankaisia poliitiikkoja puolelleen ja ja koukkimaan politiikassa sinne, mistä sopivasti tuulee. Asiaan tietysti kuuluu, että on kermakupilla ensimmäisenä ja suurimman kauhan kanssa.
RKP elää omaa täysin itseriittoista loisen elämäänsä suomalaisessa politiikan kentässä oman halunsa mukaan.
Muut saavat selvitä, miten haluavat, mutta RKP kauhoo ensin.....Eipä ihme, että olemme, missä olemme.
Eihän tällaista kielihullutusta ole missään päin maailmaa, että pieni kielipuolue
kyykyttää suurta enemmistöä mennen tullen....