Leimautuminen teismissä, kulttuurisidonnaisuus

Minä olen Jumala

Tämän kissan olen monien muidenkin kirjoittajien kanssa nostanut pöydälle moneen otteeseen, mutta koen että aihe on erityisen tärkeä liittyen teismiin, joten näen että siitä on syytä aloittaa oma tekstiseinä.

Meistä varmastikin kaikki on kuullut H.C. Andersenin tarinan rumasta ankan poikasesta. Tarinassa eräs keskeinen idea ja elementti on eläinkunnassa usein esiintyvä leimautuminen. http://fi.wikipedia.org/wiki/Eläinten_käyttäytyminen Kts. kohta "Leimautuminen".

Uskontojen ja erityisesti teistisien jumalien kulttuurisidonnaisuus tulee vastaavanlaisessa ilmiössä selkeästi esille. Ihminen samastuu siihen tarinaan joka hänelle ensinnä kerrotaan. Ihminen samastuu tarinan päähenkilöön jos kertoja osaa vedota sillä kuulijansa tunteisiin ja elämäntilanteeseen. Jumalat ovat tarinoiden sankareita tai roistoja ja ihminen omaksuu nämä käsitykset satuja tehtailevalta vanhemmalta sukupolvelta. Aivan samoin kuin ihminen saa ensimmäiset vaatteensa muilta. Ihminenhän syntyy kolmannelle kivelle Auringosta vailla aatteita ja vaatteita jotka ympäristössä valmiina vaikuttavat toimijat antavat. Ihminen joko omaksuu tai hylkää tarjotut asiat.

Kristitylle kristinuskon Jumala ona ainoa oikea, viikingille se on Thor, antiikin kerikkalaiselle se on Zeus, roomalaiselle Jupiter ja Azteekille Quetzalcoatl. Toki kaikki kulttuurit eivät ole monoteistisia joten muitakin persoonallisia jumaluuksia voi olla samanaikaisesti olemassa ilman että ne sulkevat toisensa pois. Ongelma on usein ratkaistu sillä että sepite-entiteetit elävät rinnakkain joko vihassa tai sovussa erialaisten tarinoiden siivittämänä.

Tarinan kertominen on universaali ilmiö, samoin kuin puhuminen vastoin parempaa tietoa ja tarve kasvattaa jälkeläisistä tietynlaisia tarvetta X varten. Miksi tarinoita kerrotaan? Ne ovat keino ujuttaa tietyt skeemat yhteisön jäsenen mieleen jolla toivotaan olevan suotuisia vaikutuksia vallapitäjien kannalta. Samalla satuihin eläytyvä saa itselleen osan "kansan oopiumista". Totta kai jokaisen jumala on ainoa oikea, ja sille antaa kulttuuri aina "todisteet" erilaisien taiteiden keinoin.

Jumala on aina kulttuurinsa tuote, ja fiktiivisen teoksen fiktiivinen hahmo tarvitsee siihen uskovia kuulijoita ollakseen olemassa. Se tarvitsee taiteilijoiden tekeleet pysyäkseen pystyssä. Muuten jumala kuolee. Jumala elää kulttuurinsa mukaan ja sillä kiihotetaan ja hallitaan heikkoa nuoren mieltä ja on aina sukupolvensa näköinen ja sukupolvi toisensa jälkeen kohdistaa mielikuvitusolioon omia toiveitaan ja pelkojaan. Jumalan elinikä on karkeasti kultuurin elinikä, ja jumala-käsite on koko ajan kulttuurievoluutiossa. Jumal-uskomukset kilpailevat keskenään kun niitä edustavat kulttuurit kilpailevat keskenään. Vahvin jumala, siis pikemminkin tehokkain massojaan hallitseva kulttuuri voittaa. Ja oma on ainoa oikea. Muistetaan myös että voittaja kirjoittaa historian.

Ateismi elää kuitenkin kaikkialla. Jokaiselle tarinalle löytyy hyvä ja huono yleisö. Tarinan kertojasta riippuu kuinka uskottavasti onnistuu sanomansa esittämään. Ihminen ottaa emokseen sen mihin vastasyntyneenä totunnaistuu.

7

84

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Aloituksessasi on paljon asiaa. Sen ongelma on minusta siinä, että kohdennat havaintosi vain uskontoon.

      MIusta tuo pitää paikkansa aivan kaikkeen kulttuuriin, kaikkeen mitä lapselle opetetaan ja kaikkeen, mitä me siirrämme lapsillemme.
      Me kerromme aina maailmasta jonkin enemmän tai vähemmän sepitteellisen version, kulttuurimme käsityksen todellisuudesta.

      "Ihminen samastuu siihen tarinaan joka hänelle ensinnä kerrotaan."
      Tämä on totta. Mutta siihen sisältyy se ansa, että yleensä et ole tietoinen siitä tarinasta joka sinulle on kerrottu, vaan olet sen sisällä joka tapauksessa, oli se uskonnollinen, ateistinen, tieteellinen, humanistinen tai mikä hyvänsä. Sitä sanotaan kulttuuriksi. Se on aina ihmisyhteisön tapa jäsentää todellisuutta, eikä se koskaan ole objektiivinen totuus, vaan yhteisön tulkinta todellisuudesta.

      Uskonnot voivat toimia tällaisina tarinoina, mutta niin voi toimia myös esim. historia, joka kertoo tarinaa kansakunnan synnstä ja kansalaisena olemisesta. Tai tarina uskonnollisen pimeyden väistymisestä ja ateistisen järjen riemuvoitosta. Tai tarina tieteestä ihmiskunnan ongelmien ratkaisijana.

      Tarinallisuus on ehkä syvimpien ihmisyyden tuntojen luonteva ilmaisu- ja jäsennyskeino. Me elämme kaikki tarinoita todeksi ja usein huomaamme paremmin sen tarinan jossa kaveri elää kuin sen tarinan jossa itse elämme.

      • Minä olen Jumala

        Totta, uskonnon ja jumalan tilalle voi sijoittaa vaikka muuttujan Y. Meilläkin on nykypäivänä eräs uskonto 2.0 (ei-teistinen, muttei ateistinen).


      • Minä olen Jumala kirjoitti:

        Totta, uskonnon ja jumalan tilalle voi sijoittaa vaikka muuttujan Y. Meilläkin on nykypäivänä eräs uskonto 2.0 (ei-teistinen, muttei ateistinen).

        En nyt osaa arvailla, mihin uskontoon tahdot vihjailemalla viitata.

        Mun pointti oli se, että asiaa ei tarvitse selittää uskonnoilla, vaan riittää kun tajuaa, että kaikki meidän tavat hahmottaa todellisuutta ovat jossain määrin sepitteitä. Sen pitäisi auttaa suhtautumaan ainakin pikkuisen suvaitsevaisesti kaverinkin sepitteeseen.


      • Minä olen Jumala
        kaarne kirjoitti:

        En nyt osaa arvailla, mihin uskontoon tahdot vihjailemalla viitata.

        Mun pointti oli se, että asiaa ei tarvitse selittää uskonnoilla, vaan riittää kun tajuaa, että kaikki meidän tavat hahmottaa todellisuutta ovat jossain määrin sepitteitä. Sen pitäisi auttaa suhtautumaan ainakin pikkuisen suvaitsevaisesti kaverinkin sepitteeseen.

        "Mun pointti oli se, että asiaa ei tarvitse selittää uskonnoilla, vaan riittää kun tajuaa, että kaikki meidän tavat hahmottaa todellisuutta ovat jossain määrin sepitteitä."

        Totta kai. Näin asian ikään kuin tarkoitinkin, mutta nykyaikana on myös olemassa otolliset tilaisuudet hyödyntää mediaa ja vedota niihin samoihin tunteisiin kuin uskonnot, joskin tehokkaammalla tavalla. Olemme illuusioiden vankeja, ja vaikkei jumala enää niin hallitse, on muita asioita jotka hallitsee. Siinä mielessä ateismikaan (aka jumal-uskonpuutteena / ei vakuuttavuutena) ei tarkoita täydellistä vapautta illuusioista. Mutta ymmärrän hyvin pointtisi.


      • Minä olen Jumala kirjoitti:

        "Mun pointti oli se, että asiaa ei tarvitse selittää uskonnoilla, vaan riittää kun tajuaa, että kaikki meidän tavat hahmottaa todellisuutta ovat jossain määrin sepitteitä."

        Totta kai. Näin asian ikään kuin tarkoitinkin, mutta nykyaikana on myös olemassa otolliset tilaisuudet hyödyntää mediaa ja vedota niihin samoihin tunteisiin kuin uskonnot, joskin tehokkaammalla tavalla. Olemme illuusioiden vankeja, ja vaikkei jumala enää niin hallitse, on muita asioita jotka hallitsee. Siinä mielessä ateismikaan (aka jumal-uskonpuutteena / ei vakuuttavuutena) ei tarkoita täydellistä vapautta illuusioista. Mutta ymmärrän hyvin pointtisi.

        Joo, me taidettiin olla suunnilleen samaa mieltä, multa vaan kesti tovin huomata se. :-\


    • Sus siunakkoon Jee

      Mitenkähän lienee,mahtaakohan Jumala koskaan suuttua Jeesukselle?
      Kun miljoonat uskovaiset rukoilevat milloin suurempaa,tällöin pienempää asioihinpuuttumista,kai Jeesus joutuu kysymään Jumalalta,käykö päinsä?
      Jos on ihan joutava juttu,tai ilmiselvästi kohtuuton,kai siinä pinna palaa?

      • 23rfg

        Samaa on tullut mietittyä. Eivätkö uskovat luota jumalansa kykyyn hoitaa asioita, kun pyrkivät anelemalla vaikuttamaan siihen? Ja kääntäen, mikä kaikkivoipa, kaken tietävä ja kaiken ennalta näkevä se sellainen on, joka ei osaa kerralla hoitaa asioita kuntoon, ilman että alempien olentojen tarvitsee puuttua asioihin?


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Oi mun haniseni

      Mul on ihan törkee ikävä sua. En jaksais tätä enää. Oon odottanut niin kauan, mutta vielä pitää sitä tehdä. Tekis mieli
      Ikävä
      22
      4827
    2. Kyllä mulla on sua ikävä

      Teen muita juttuja, mutta kannan sua mielessäni mukana. Oot ensimmäinen ajatus aamulla ja viimeinen illalla. Välissä läm
      Ikävä
      11
      3477
    3. Hei rakas sinä

      Vaikka käyn täällä vähemmän, niin ikäväni on pahempaa. Pelkään että olen ihan hukassa😔 mitä sinä ajattelet? naiselle
      Tunteet
      40
      3157
    4. IS:n tiedot: Toni Immonen irtisanottiin MTV:ltä Toni Immonen työskenteli pitkään MTV:llä.

      IS:n tiedot: Toni Immonen irtisanottiin MTV:ltä Toni Immonen työskenteli pitkään MTV:llä. IS uutisoi torstaina Toni Imm
      Maailman menoa
      46
      2639
    5. Vihdoin tiedän että tämä on molemminpuolista

      Saattoi se koko ajan olla silmiemme edessä mutta kumpikaan ei uskaltanut sitä toivoa. Kunpa nähtäisiin pian, toivottavas
      Ikävä
      86
      1268
    6. Israel aloitti 3. maailmansodan

      https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011297979.html Israel se sitten aloitti näköjään kolmannen maailmansodan.
      Maailman menoa
      267
      1180
    7. Miellytänkö sinun silmää?

      Varmaan ainakin vähän, jos tykkäät minusta. Siis jos tykkäät.
      Ikävä
      79
      1119
    8. Haluaisin lähettää sulle viestin

      Mutta en enää uskalla. Miehelle.
      Ikävä
      56
      1112
    9. Natoon liittyminen on alkanut kaduttaa.

      Nato on muuttunut niin paljon, että se ei ole enää se mihin haluttiin liittyä. Usa on vetäytynyt ja 5% osuus valtion tul
      Maailman menoa
      394
      1091
    10. Nainen, meidän talossa on säännöt

      1. Mies on aina oikeassa. 2. Ei vastaväitteitä. 3. Mäkättäminen kielletty. 4. Suhde on tärkein. 5. Ei salaisuuksia. 6. E
      Ikävä
      203
      992
    Aihe