Yläasteelta huomattua

Omena opettajalle ja sitä rataa.

Minä olen ateisti ja olin kiltti ja hiljainen tyttö, hyvä koulussa. Minunkin keskiarvoni oli noin 9, taisi olla vähän enemmänkin. Älliä sain vain yhden, historiasta.
Nykyään olen yliopistossa.

Kaikenlainen yleistys on typerää...

neiti............... kirjoitti:

Minä olen ateisti ja olin kiltti ja hiljainen tyttö, hyvä koulussa. Minunkin keskiarvoni oli noin 9, taisi olla vähän enemmänkin. Älliä sain vain yhden, historiasta.
Nykyään olen yliopistossa.

Kaikenlainen yleistys on typerää...

Lue lisää

Yleistys voi olla typerää, mutta keskimääräisyys on asia erikseen. Yksilöiden älykkyyttä emme voi tietää, mutta voimme tietää, millä tasolla ateistien tai teistien älykkyydet keskimäärin ovat. Ja, kuten yllä todettiin niin keskimäärin ateistit ovat älykkäämpiä ja koulutetumpia. Skeptinen luonne lienee myös yksi tärkeä selittävä tekijä.

Itse en muista yläasteella kenenkään olleen uskova tai ainakaan tuoneen asiaa esille. Ja, mitä tulee nykytilanteeseen niin käytännössä kaikki tuntemani ateistit ovat korkeakoulun käyneitä. Osa Mensan jäseniä, osa tohtoreita. Että monella taisi olla tosiaan huono yläasteen numero esim. 9,1, kuten minullakin.

Jos olisin teisti niin, en kyllä lähtisi näihin älykkyys / koulutus väittelyihin, koska teistille käy kalpaten. On täysin selvää, että esimerkiksi koulutuksen kasvu korreloi ateistisuuden ja koulutuksen puute teistisyyden kanssa. Toisin sanoen, kun ihminen oppii riittävästi faktoja todellisuudesta tai oppii ylipäätään kriittisen ajattelun alkeita niin hän alkaa ymmärtämään uskonnollisten väitteiden puutteellisuuksia ja lapsellisuuksia.

Martti Luther sanoikin sattuvasti "Järki on uskon pahin vihollinen." -teoksessa Pöytäpuhe. Tämänkin aloituksen aloittajasta huomaa, että järki ei paljon päätä pakota, usko sen sijaan tuntuu pakottavan sitäkin enemmän.

neiti............... kirjoitti:

Minä olen ateisti ja olin kiltti ja hiljainen tyttö, hyvä koulussa. Minunkin keskiarvoni oli noin 9, taisi olla vähän enemmänkin. Älliä sain vain yhden, historiasta.
Nykyään olen yliopistossa.

Kaikenlainen yleistys on typerää...

Lue lisää

Liityn myös omakehuketjuun ;) Minäkin olin arahko ja tunnollinen tyttö, ja keskiarvo pyöri 8,5-9,5 välillä eri lukukausina. Neljä ällää ja nyt korkeammalla asteella enemmän vähemmän hyvällä menestyksellä. Mutta tämäkin toki oma valintani: tajusin haluavani muutakin elämää kuin opiskelu, joten vaikka suht tunnollinen olen edelleen opintojen suhteen, välillä vaadin itseäni olemaan tunnollinen myös vapaa-ajan pitämisen suhteen, jollon en aina enää ihan kärkeen arvosanoissa yllä. Ja minä siis myös ateisti.

Kalapagos (ei kirj.) kirjoitti:

Yleistys voi olla typerää, mutta keskimääräisyys on asia erikseen. Yksilöiden älykkyyttä emme voi tietää, mutta voimme tietää, millä tasolla ateistien tai teistien älykkyydet keskimäärin ovat. Ja, kuten yllä todettiin niin keskimäärin ateistit ovat älykkäämpiä ja koulutetumpia. Skeptinen luonne lienee myös yksi tärkeä selittävä tekijä.

Itse en muista yläasteella kenenkään olleen uskova tai ainakaan tuoneen asiaa esille. Ja, mitä tulee nykytilanteeseen niin käytännössä kaikki tuntemani ateistit ovat korkeakoulun käyneitä. Osa Mensan jäseniä, osa tohtoreita. Että monella taisi olla tosiaan huono yläasteen numero esim. 9,1, kuten minullakin.

Jos olisin teisti niin, en kyllä lähtisi näihin älykkyys / koulutus väittelyihin, koska teistille käy kalpaten. On täysin selvää, että esimerkiksi koulutuksen kasvu korreloi ateistisuuden ja koulutuksen puute teistisyyden kanssa. Toisin sanoen, kun ihminen oppii riittävästi faktoja todellisuudesta tai oppii ylipäätään kriittisen ajattelun alkeita niin hän alkaa ymmärtämään uskonnollisten väitteiden puutteellisuuksia ja lapsellisuuksia.

Martti Luther sanoikin sattuvasti "Järki on uskon pahin vihollinen." -teoksessa Pöytäpuhe. Tämänkin aloituksen aloittajasta huomaa, että järki ei paljon päätä pakota, usko sen sijaan tuntuu pakottavan sitäkin enemmän.

Lue lisää

Koulutus ei tarkoita älykkyyttä. Miksi elvistelet tuolla tavalla? Jumaliin uskomattomuus ei edellytä korkeakoulua tai muutakaan vuosia kestävää koulutusta.

Lue historiaa ja mieti vähän kuinka paljon ateisteja oli vaikkapa uskonnonvapauden jälkeen 1920-luvulla. Silloin ei ns. korkeampaa koulustusta ollut juurikaan saatavilla kuin harvoilla.

duunari. kirjoitti:

Koulutus ei tarkoita älykkyyttä. Miksi elvistelet tuolla tavalla? Jumaliin uskomattomuus ei edellytä korkeakoulua tai muutakaan vuosia kestävää koulutusta.

Lue historiaa ja mieti vähän kuinka paljon ateisteja oli vaikkapa uskonnonvapauden jälkeen 1920-luvulla. Silloin ei ns. korkeampaa koulustusta ollut juurikaan saatavilla kuin harvoilla.

Lue lisää

Ei tosiaan välttämättä, ei ainakaan teologinen koulutus takaa älykkyyttä.

Kalapagos (ei kirj.) kirjoitti:

Yleistys voi olla typerää, mutta keskimääräisyys on asia erikseen. Yksilöiden älykkyyttä emme voi tietää, mutta voimme tietää, millä tasolla ateistien tai teistien älykkyydet keskimäärin ovat. Ja, kuten yllä todettiin niin keskimäärin ateistit ovat älykkäämpiä ja koulutetumpia. Skeptinen luonne lienee myös yksi tärkeä selittävä tekijä.

Itse en muista yläasteella kenenkään olleen uskova tai ainakaan tuoneen asiaa esille. Ja, mitä tulee nykytilanteeseen niin käytännössä kaikki tuntemani ateistit ovat korkeakoulun käyneitä. Osa Mensan jäseniä, osa tohtoreita. Että monella taisi olla tosiaan huono yläasteen numero esim. 9,1, kuten minullakin.

Jos olisin teisti niin, en kyllä lähtisi näihin älykkyys / koulutus väittelyihin, koska teistille käy kalpaten. On täysin selvää, että esimerkiksi koulutuksen kasvu korreloi ateistisuuden ja koulutuksen puute teistisyyden kanssa. Toisin sanoen, kun ihminen oppii riittävästi faktoja todellisuudesta tai oppii ylipäätään kriittisen ajattelun alkeita niin hän alkaa ymmärtämään uskonnollisten väitteiden puutteellisuuksia ja lapsellisuuksia.

Martti Luther sanoikin sattuvasti "Järki on uskon pahin vihollinen." -teoksessa Pöytäpuhe. Tämänkin aloituksen aloittajasta huomaa, että järki ei paljon päätä pakota, usko sen sijaan tuntuu pakottavan sitäkin enemmän.

Lue lisää

Kalapagos

Missä koulutuksesi vaiheessa huomasit, että jumalat eivät ole uskottavia? Minä huomasin sen jo alle kymmenvuotiaana.

Kalapagos (ei kirj.) kirjoitti:

Yleistys voi olla typerää, mutta keskimääräisyys on asia erikseen. Yksilöiden älykkyyttä emme voi tietää, mutta voimme tietää, millä tasolla ateistien tai teistien älykkyydet keskimäärin ovat. Ja, kuten yllä todettiin niin keskimäärin ateistit ovat älykkäämpiä ja koulutetumpia. Skeptinen luonne lienee myös yksi tärkeä selittävä tekijä.

Itse en muista yläasteella kenenkään olleen uskova tai ainakaan tuoneen asiaa esille. Ja, mitä tulee nykytilanteeseen niin käytännössä kaikki tuntemani ateistit ovat korkeakoulun käyneitä. Osa Mensan jäseniä, osa tohtoreita. Että monella taisi olla tosiaan huono yläasteen numero esim. 9,1, kuten minullakin.

Jos olisin teisti niin, en kyllä lähtisi näihin älykkyys / koulutus väittelyihin, koska teistille käy kalpaten. On täysin selvää, että esimerkiksi koulutuksen kasvu korreloi ateistisuuden ja koulutuksen puute teistisyyden kanssa. Toisin sanoen, kun ihminen oppii riittävästi faktoja todellisuudesta tai oppii ylipäätään kriittisen ajattelun alkeita niin hän alkaa ymmärtämään uskonnollisten väitteiden puutteellisuuksia ja lapsellisuuksia.

Martti Luther sanoikin sattuvasti "Järki on uskon pahin vihollinen." -teoksessa Pöytäpuhe. Tämänkin aloituksen aloittajasta huomaa, että järki ei paljon päätä pakota, usko sen sijaan tuntuu pakottavan sitäkin enemmän.

Lue lisää

Voisitko Kalapagos jossain vaiheessa vastata kysymykseeni?

ateistix kirjoitti:

Voisitko Kalapagos jossain vaiheessa vastata kysymykseeni?

Oletko tullut ajatelleeksi, että monilla (uskovilla tai ateisteilla) on muutakin elämää ja tekemistä tämän palstan jatkuvan päivystämisen sijasta?

hmmmm kirjoitti:

Oletko tullut ajatelleeksi, että monilla (uskovilla tai ateisteilla) on muutakin elämää ja tekemistä tämän palstan jatkuvan päivystämisen sijasta?

Niin minullakin. Esitin kysymyksen ja ehkä jossain vaiheessa saan vastauksen, ei tästä nyt niin kovasti tarvitse hermostua.

duunari. kirjoitti:

Koulutus ei tarkoita älykkyyttä. Miksi elvistelet tuolla tavalla? Jumaliin uskomattomuus ei edellytä korkeakoulua tai muutakaan vuosia kestävää koulutusta.

Lue historiaa ja mieti vähän kuinka paljon ateisteja oli vaikkapa uskonnonvapauden jälkeen 1920-luvulla. Silloin ei ns. korkeampaa koulustusta ollut juurikaan saatavilla kuin harvoilla.

Lue lisää

Kyllä ne on ne älykkäämmät jotka yliopistoihin ja korkeakouluihin valitaan. Tätä mieltä minä.

miss ei kirj. kirjoitti:

Kyllä ne on ne älykkäämmät jotka yliopistoihin ja korkeakouluihin valitaan. Tätä mieltä minä.

No, ovatko korkeakoulun tai yliopiston käyneet ateisteja? Oletko tosiaan sitä mieltä, että ateismi riippuu koulutuksesta? Kerrohan nyt sitten minkälaisen koulutuksen jälkeen sinusta tuli ateisti.

duunari. kirjoitti:

Koulutus ei tarkoita älykkyyttä. Miksi elvistelet tuolla tavalla? Jumaliin uskomattomuus ei edellytä korkeakoulua tai muutakaan vuosia kestävää koulutusta.

Lue historiaa ja mieti vähän kuinka paljon ateisteja oli vaikkapa uskonnonvapauden jälkeen 1920-luvulla. Silloin ei ns. korkeampaa koulustusta ollut juurikaan saatavilla kuin harvoilla.

Lue lisää

"Koulutus ei tarkoita älykkyyttä."

Ei niin, mutta älykkyyden ja koulutuksen välillä on kuitenkin korrelaatio. Toisin sanoen, mitä älykkäämpi olet sitä todennäköisemmin päädyt korkeakouluun. On kuitenkin totta, että älykkyys tai koulutus sinällään, eivät automaattisesti johda ateismiin.

"Jumaliin uskomattomuus ei edellytä korkeakoulua tai muutakaan vuosia kestävää koulutusta."

Ei edellytä ei. Kysymys olikin keskimääräisyyksistä. Korkeakoulu toimii kuitenkin siten, että yksilön kyky ajatella kriittisesti kehittyy ja tästä johtuen yksilö alkaa enenevissä määrin hylätä heikosti perusteltuja väitteitä. Yksi näistä heikosti perustelluista väitteistä on nimenomaan usko. Toisin sanoen, mitä paremmin koulutettua väestö on sitä todennäköisemmin se alkaa hylkäämään täysin tuulesta temmattuja väitteitä.

"Lue historiaa ja mieti vähän kuinka paljon ateisteja oli vaikkapa uskonnonvapauden jälkeen 1920-luvulla. "

No, miten paljon niitä ateisteja tuolloin oli? Itse en löytäyt aiheesta tietoa.

ateistix kirjoitti:

Kalapagos

Missä koulutuksesi vaiheessa huomasit, että jumalat eivät ole uskottavia? Minä huomasin sen jo alle kymmenvuotiaana.

Ollessani ala-asteella? Onko sillä, jotain merkitystä? Kysymys on vain ja ainoastaan siitä, että koulutus antaa ihmiselle työkaluja käsitellä ja arvioida tietoa ja tiedon luotettavuutta. Kyky ajatella kriittisesti on ehkä paras anti, mitä koulutukselta voi saada ja tässä asiassa opin vielä paljon yliopistossa ollessani.

Mutta oikeastaan en tiedä, koska minusta tuli ateisti. En ole koskaan pitänyt itseäni teistinä tai krisittynä eli ehkä olen ollut aina ateisti. Enkä tiedä olenko, koskaan oikeasti uskonut Jumalaan tai jumaliin ja varsinkaan Yahween. En oikeastaan ole miettinyt koko asiaa kuin vasta 10 vuotta sitten, jolloin tietoisesti ajattelin olevani ateisti. Olin varmaan ollut ateisti jo paljon pidempään, mutta en ollut ajatellut asiaa tai pitänyt kysymystä kovin merkityksellisenä.

Ainut kerta elämässäni, kun tunsin edes hetkellistä tarvetta uskonnollisuudelle lienee ollut rippikoulussa. Tuolloinkin tunne liittyi enemmän tilanteeseen eli ryhmähenkeen kuin uskoon. Kirkosta erosin noin viisi vuotta sitten ja kirkkoon kuuluin vain ja ainoastaan perinteiden vuoksi.

duunari. kirjoitti:

No, ovatko korkeakoulun tai yliopiston käyneet ateisteja? Oletko tosiaan sitä mieltä, että ateismi riippuu koulutuksesta? Kerrohan nyt sitten minkälaisen koulutuksen jälkeen sinusta tuli ateisti.

Lue lisää

Ei tietenkään ateismi riipu koulutuksesta mutta http://www.iltasanomat.fi/tiede/art-1288589444590.html
Minusta ei ole koskaan "tullut" ateistia. En ole koskaan uskonut jumaliin. Joulupukista kyllä lapsena valehdeltiin ja vilkas lapsen mielikuvitus kun oli, uskoin mörköihin, keijukaisiin ja näkymättömiin kavereihin, eli ihan normaali lapsuus.

Kalapagos (ei kirj.) kirjoitti:

"Koulutus ei tarkoita älykkyyttä."

Ei niin, mutta älykkyyden ja koulutuksen välillä on kuitenkin korrelaatio. Toisin sanoen, mitä älykkäämpi olet sitä todennäköisemmin päädyt korkeakouluun. On kuitenkin totta, että älykkyys tai koulutus sinällään, eivät automaattisesti johda ateismiin.

"Jumaliin uskomattomuus ei edellytä korkeakoulua tai muutakaan vuosia kestävää koulutusta."

Ei edellytä ei. Kysymys olikin keskimääräisyyksistä. Korkeakoulu toimii kuitenkin siten, että yksilön kyky ajatella kriittisesti kehittyy ja tästä johtuen yksilö alkaa enenevissä määrin hylätä heikosti perusteltuja väitteitä. Yksi näistä heikosti perustelluista väitteistä on nimenomaan usko. Toisin sanoen, mitä paremmin koulutettua väestö on sitä todennäköisemmin se alkaa hylkäämään täysin tuulesta temmattuja väitteitä.

"Lue historiaa ja mieti vähän kuinka paljon ateisteja oli vaikkapa uskonnonvapauden jälkeen 1920-luvulla. "

No, miten paljon niitä ateisteja tuolloin oli? Itse en löytäyt aiheesta tietoa.

Lue lisää

Voi helvata, hyvin sanottu!

Kalapagos (ei kirj.) kirjoitti:

Ollessani ala-asteella? Onko sillä, jotain merkitystä? Kysymys on vain ja ainoastaan siitä, että koulutus antaa ihmiselle työkaluja käsitellä ja arvioida tietoa ja tiedon luotettavuutta. Kyky ajatella kriittisesti on ehkä paras anti, mitä koulutukselta voi saada ja tässä asiassa opin vielä paljon yliopistossa ollessani.

Mutta oikeastaan en tiedä, koska minusta tuli ateisti. En ole koskaan pitänyt itseäni teistinä tai krisittynä eli ehkä olen ollut aina ateisti. Enkä tiedä olenko, koskaan oikeasti uskonut Jumalaan tai jumaliin ja varsinkaan Yahween. En oikeastaan ole miettinyt koko asiaa kuin vasta 10 vuotta sitten, jolloin tietoisesti ajattelin olevani ateisti. Olin varmaan ollut ateisti jo paljon pidempään, mutta en ollut ajatellut asiaa tai pitänyt kysymystä kovin merkityksellisenä.

Ainut kerta elämässäni, kun tunsin edes hetkellistä tarvetta uskonnollisuudelle lienee ollut rippikoulussa. Tuolloinkin tunne liittyi enemmän tilanteeseen eli ryhmähenkeen kuin uskoon. Kirkosta erosin noin viisi vuotta sitten ja kirkkoon kuuluin vain ja ainoastaan perinteiden vuoksi.

Lue lisää

"Ollessani ala-asteella? Onko sillä, jotain merkitystä? "

- Sillä on sikäli merkitystä, että väität koulutuksen vaikuttavan ateismiin. Näin ei ole. Sakari Orava rukoilee ennen jokaista leikkausta:)

Haluaisin myös tietää mitä tarkoitat koulutuksella ihan yleisesti. Filosofiaa, puuseppäkoulutusta, kauppaopistoa, oikeustieteellistä, agronomikoulutusta vai mitä?

ateistix kirjoitti:

"Ollessani ala-asteella? Onko sillä, jotain merkitystä? "

- Sillä on sikäli merkitystä, että väität koulutuksen vaikuttavan ateismiin. Näin ei ole. Sakari Orava rukoilee ennen jokaista leikkausta:)

Haluaisin myös tietää mitä tarkoitat koulutuksella ihan yleisesti. Filosofiaa, puuseppäkoulutusta, kauppaopistoa, oikeustieteellistä, agronomikoulutusta vai mitä?

Lue lisää

Koulutus siinä mielessä, kuin se kehittää yksilön kykyä arvioida tiedon luotettavuutta ja uskottavuutta.

Vastasin tuonne toiseen ketjuun eli otetaan pätkä sieltä:

"On kuitenkin melko yllättävää, että yrität kieltää koulutuksen ja ateismin välillä olevan korrelaation. Jos tällaista korrelaatiota ei ole niin, miten sinä selität, että USA:n tiedeakatemian, eli National Academy of Sciences noin 2300 jäsenestä 93 prosenttia on ateisteja. kun samaan aikaan koko väestöstä n.90 % on uskovia."

"Samasuuntainen tulos saatiin myös Englannista, jossa Royal Academyn tutkijoista 3,3 prosenttia uskoi jumalaan, kun koko väestön osalta lukema oli 68%. Korrelaatio on niin vahva, että sitä on mahdoton kieltää. Tai jos voi niin olen kiinnostunut kuulemaan miten."

Kalapagos (ei kirj.) kirjoitti:

Yleistys voi olla typerää, mutta keskimääräisyys on asia erikseen. Yksilöiden älykkyyttä emme voi tietää, mutta voimme tietää, millä tasolla ateistien tai teistien älykkyydet keskimäärin ovat. Ja, kuten yllä todettiin niin keskimäärin ateistit ovat älykkäämpiä ja koulutetumpia. Skeptinen luonne lienee myös yksi tärkeä selittävä tekijä.

Itse en muista yläasteella kenenkään olleen uskova tai ainakaan tuoneen asiaa esille. Ja, mitä tulee nykytilanteeseen niin käytännössä kaikki tuntemani ateistit ovat korkeakoulun käyneitä. Osa Mensan jäseniä, osa tohtoreita. Että monella taisi olla tosiaan huono yläasteen numero esim. 9,1, kuten minullakin.

Jos olisin teisti niin, en kyllä lähtisi näihin älykkyys / koulutus väittelyihin, koska teistille käy kalpaten. On täysin selvää, että esimerkiksi koulutuksen kasvu korreloi ateistisuuden ja koulutuksen puute teistisyyden kanssa. Toisin sanoen, kun ihminen oppii riittävästi faktoja todellisuudesta tai oppii ylipäätään kriittisen ajattelun alkeita niin hän alkaa ymmärtämään uskonnollisten väitteiden puutteellisuuksia ja lapsellisuuksia.

Martti Luther sanoikin sattuvasti "Järki on uskon pahin vihollinen." -teoksessa Pöytäpuhe. Tämänkin aloituksen aloittajasta huomaa, että järki ei paljon päätä pakota, usko sen sijaan tuntuu pakottavan sitäkin enemmän.

Lue lisää

"Yleistys voi olla typerää, mutta keskimääräisyys on asia erikseen. Yksilöiden älykkyyttä emme voi tietää, mutta voimme tietää, millä tasolla ateistien tai teistien älykkyydet keskimäärin ovat. Ja, kuten yllä todettiin niin keskimäärin ateistit ovat älykkäämpiä ja koulutetumpia. Skeptinen luonne lienee myös yksi tärkeä selittävä tekijä."

Tottakai voidaan tutkia näitä keskimääräisyyksiä. Mutta niiden keskimääräisyyksien perusteella ei pitäisi yleistää, että "koska olet uskovainen, niin olet tyhmempi kuin ateisti".
Minun on kyllä kieltämättä vaikea ymmärtää, kuinka ihminen jolla on koulutusta ja joka osaa ajatella kriittisesti, voi uskoa esimerkiksi raamatun jumalaan. Mutta mikäs siinä, eipä se usko sinänsä minua haittaa...

kerettitytto kirjoitti:

Liityn myös omakehuketjuun ;) Minäkin olin arahko ja tunnollinen tyttö, ja keskiarvo pyöri 8,5-9,5 välillä eri lukukausina. Neljä ällää ja nyt korkeammalla asteella enemmän vähemmän hyvällä menestyksellä. Mutta tämäkin toki oma valintani: tajusin haluavani muutakin elämää kuin opiskelu, joten vaikka suht tunnollinen olen edelleen opintojen suhteen, välillä vaadin itseäni olemaan tunnollinen myös vapaa-ajan pitämisen suhteen, jollon en aina enää ihan kärkeen arvosanoissa yllä. Ja minä siis myös ateisti.

Lue lisää

"Liityn myös omakehuketjuun ;) Minäkin olin arahko ja tunnollinen tyttö, ja keskiarvo pyöri 8,5-9,5 välillä eri lukukausina. Neljä ällää ja nyt korkeammalla asteella enemmän vähemmän hyvällä menestyksellä"

Kiva kun löytyy muita samantapaisia ihmisiä :)

Itse olin nuorena tiiviin uskovaisten porukan mukana (huolimatta ihmisarkuudesta)....50-100 nuorta. Moni oli hyvä oppilas. Ympäri Suomea hajonnut "sakki" sisältää esim. 3 pappia, kirkon Neuvostoliiton/Venäjän erikoisasiantuntijan, metallurgian insinöörin, poliisin..Älliä oli päässä ja todistuksissa. Nuoret järjestivät (lukioikäiset) omin päin viikonloppuleirejä, joissa yleensä oli ulkolaisia puhujia (läh.brittejä) ja tulkkaus sujui vaivattomasti usealta. Muutama aikuinen oli mukana lähinnä uteliaisuuttaan. Itselläni oli tuolloin voimakkaita ihmispelkoja, joten koulu ei kiinnostanut. En lukenut läksyjä lainkaan, paljon poissaoloja. Olin metsissä ja luin hengellisiä kirjoja. Peruskoulussa sain pari stipendiä. Kuvaavaa oli viimeisenä koulupäivänä lukion alussa, että sain matikassa luokan ainoan kiitettävän ja kolme "kehoitusta" kielissä. Ilman älyttömiä fobioitani yliopisto olisi ollut ehdoton. Nyt ajauduin käyttämään kaikkea rauhoittavaa ja tein aikani hanttihommia. Uskoni on uudistunut nyt keski-ikäisenä ja onneksi terveitä aivosoluja riittää vielä johonkin. Itse olen aika epätavallinen tyyppi, enkä kelpaa kuvaamaan mitään yleistä. Paljon fiksuja uskiksia

Heh, idiootti paljasti itsensä. Todistukset ovat julkisesti kaikkien saatavilla, eikä ap puhunut kuin keskiarvoista.

buahahahahaha kirjoitti:

Heh, idiootti paljasti itsensä. Todistukset ovat julkisesti kaikkien saatavilla, eikä ap puhunut kuin keskiarvoista.

Hahahaaha, no ei varmana ole. Ihmisten koulutodistukset eivät todellakaan ole kaikkien saatavilla.

Trolliedetector kirjoitti:

Hahahaaha, no ei varmana ole. Ihmisten koulutodistukset eivät todellakaan ole kaikkien saatavilla.

http://www.uta.fi/opiskelu/tietosuoja/sanasto.html#todistus

Todistus

Todistukset ovat julkisia lukuun ottamatta sellaisia todistuksia, jotka sisältävät opiskelijan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja. (JulkL 24 § 1 mom. 30 kohta)

buahahahahahahahaha kirjoitti:

http://www.uta.fi/opiskelu/tietosuoja/sanasto.html#todistus

Todistus

Todistukset ovat julkisia lukuun ottamatta sellaisia todistuksia, jotka sisältävät opiskelijan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja. (JulkL 24 § 1 mom. 30 kohta)

Lue lisää

Hehehehehe, vaikka todistukset eivät ole kokonaan salattuja niin ei niitä voi kuka tahansa pyytää noin vain. Tottakai koulut saavat todistustiedot kun niihin haetaan.

Kouluavustajan tulisi yksilöidä tietäen oppilaan nimi ja sosiaaliturvatunnus jotta saisi todistustiedon itselleen viranomaiselta. Mistäpä kouluavustaja saa sosiaaliturvatunnuksen nuuskituksi?

Trolliedetector kirjoitti:

Hehehehehe, vaikka todistukset eivät ole kokonaan salattuja niin ei niitä voi kuka tahansa pyytää noin vain. Tottakai koulut saavat todistustiedot kun niihin haetaan.

Kouluavustajan tulisi yksilöidä tietäen oppilaan nimi ja sosiaaliturvatunnus jotta saisi todistustiedon itselleen viranomaiselta. Mistäpä kouluavustaja saa sosiaaliturvatunnuksen nuuskituksi?

Lue lisää

Ei siihen henkilötunnusta tarvita, oppilaan nimellä vaan kansliasta pyytämään niin kyllä se todistus annetaan.

24 §

Salassa pidettävät viranomaisen asiakirjat

Salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä:

30) oppilashuoltoa ja oppilaan opetuksesta vapauttamista koskevat asiakirjat, oppilaan ja kokelaan koesuoritukset sekä sellaiset oppilaitoksen antamat todistukset ja muut asiakirjat, jotka sisältävät oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, samoin kuin asiakirjat, joista ilmenee ylioppilastutkintolautakunnan määräämien arvostelijoiden arvostelutehtäviä koskeva koulukohtainen työnjako, kunnes on kulunut vuosi kyseisestä tutkintakerrasta;

Huomaatko miten salassa pidettäviä EIVÄT ole todistukset, joissa ei ole mitään henkilökohtaista kirjallista kommenttia oppilaalle.

buahahahahahahaha kirjoitti:

Ei siihen henkilötunnusta tarvita, oppilaan nimellä vaan kansliasta pyytämään niin kyllä se todistus annetaan.

24 §

Salassa pidettävät viranomaisen asiakirjat

Salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä:

30) oppilashuoltoa ja oppilaan opetuksesta vapauttamista koskevat asiakirjat, oppilaan ja kokelaan koesuoritukset sekä sellaiset oppilaitoksen antamat todistukset ja muut asiakirjat, jotka sisältävät oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, samoin kuin asiakirjat, joista ilmenee ylioppilastutkintolautakunnan määräämien arvostelijoiden arvostelutehtäviä koskeva koulukohtainen työnjako, kunnes on kulunut vuosi kyseisestä tutkintakerrasta;

Huomaatko miten salassa pidettäviä EIVÄT ole todistukset, joissa ei ole mitään henkilökohtaista kirjallista kommenttia oppilaalle.

Lue lisää

Ei varmana anneta todistusta kenelle tahansa. Se että ne ovat julkisia ei tarkoita että ne voisi julkaista vaikkapa internetissä.

Se että todistus ei ole salassapidettävä ei tarkoita että todistuksen saa antaa kenelle tahansa pyytäjälle. Pitää olla perusteltu syy ja uteliaisuus ei sellainen ole.

Trolliedetector kirjoitti:

Ei varmana anneta todistusta kenelle tahansa. Se että ne ovat julkisia ei tarkoita että ne voisi julkaista vaikkapa internetissä.

Se että todistus ei ole salassapidettävä ei tarkoita että todistuksen saa antaa kenelle tahansa pyytäjälle. Pitää olla perusteltu syy ja uteliaisuus ei sellainen ole.

Lue lisää

Mulle YH:n ope sano lukiossa että koulutodistukset ovat julkisia, ja niitä voi kuka tahansa mennä hakemaan koulusta jos niin haluaa.

Kai mun vielä pitää lisätä, että todennäköisesti numeroni olisivat olleet paremmat jos olisin nähnyt jonkin verran vaivaa ja esim. lukenut kokeisiin, mutta iltaisin ja viikonloppuisin oli aina muuta tekemistä.

Kapinoiva en ole ollut, mutta tapanani on ollut yleensä kyseenalaistaa jotenkin rakentavassa mielessä eteentulevia asioita ja sillä tavalla pyrkiä pitämään mieli avoimena.

14 + 3 kirjoitti:

Kai mun vielä pitää lisätä, että todennäköisesti numeroni olisivat olleet paremmat jos olisin nähnyt jonkin verran vaivaa ja esim. lukenut kokeisiin, mutta iltaisin ja viikonloppuisin oli aina muuta tekemistä.

Kapinoiva en ole ollut, mutta tapanani on ollut yleensä kyseenalaistaa jotenkin rakentavassa mielessä eteentulevia asioita ja sillä tavalla pyrkiä pitämään mieli avoimena.

Lue lisää

Kerrottakoon nyt vielä sekin, että kaverini "menivät" yliopistoon ja ovat nyt lääkäreitä, pappeja, opettajia, biokemistejä, insinöörejä, juristeja. Osa tehnyt lisurin, osa väitellyt.