Olen lukenut iltakirjanani tietokirjailija teol.tri Kari Kuulan teosta "Helvetin historia". Se on historian tutkijan ja tiedemiehen otteella kirjoitettu huolimatta siitä, että kirjoittaja on itse luterilainen pappi. Kaikki on perusteltu asiallisesti ja tarkistettavissa.
http://www.karikuula.com/26
http://www.karikuula.com/60
Tällä palstalla käydään toisinaan keskustelua siitä, minkälainen opetus helvetistä on raamatullista.
Voin kertoa sen teille.
1) Mitään kuoleman jälkeistä elämää ei pääsääntöisesti ole olemassa. Jumalan antamat rangaistukset ja palkitsemiset toteutuvat tässä elämässä maan päällä.
2) Helvetti on päättymätön piina ja kidutus, johon joutuvat kuoltuaan katumattomate syntiset, vääräuskoiset, jne hiukan erilaisia rajaavia lauseita.
3) Ne, jotka eivät pääse Taivaan ikuiseen riemuun, kuolevat viimeisen tuomion jälkeen lopullisesti. Kärsimys on vain hetkellinen ja ikuista on kuolema eikä kärsimys.
Nämä kaikki kolme ovat raamatullisia käsityksiä.
Numero yksi on Vanhan testamentin vallitseva käsitys. Jos pudotamme joukosta tuoreimman eli Danielin kirjan, ainuttakaan mainintaa kuoleman jälkeen tulevasta rangaistuksesta siellä ei ole. On toki tekstejä, jotka on luettu tunnustuksen värittämin silmälasein ja tulkittu helvettiin viittaaviksi. Mutta nuo tulkinnat eivät kestä kriittistä tarkastelua.
Numero kaksi on lähinnä Matteuksen evankeliumin kuvaaman Jeesuksen sekä Johanneksen ilmestyksen esittämä skenaario.
Numero kolme on ennen muuta evankelista Johanneksen ja Paavalin opetus.
Eri kristillisissä tunnustuksissa selvästi eniten kannatusta on vaihtoehdolla numero kaksi, mutta suuntaus on ollut sivistyksen lisääntyessä kohti vaihtoehtoa kaksi.
Myöhemmät ja jo Uuden testamentin esittämät kristilliseen traditioon kuuluvat lisäykset helvettioppiin ovat saaneet paljon vaikutteita kreikkalaisesta mytologiasta ja filosofiasta. Myös persialainen zarathustralaisuus on antanut oman mausteensa.
Jos lähtöoletuksena on täysin perusteettomasti se, että Raamattu on vain yhden totuuden ristiriidaton kokonaisuus, tätä moninaisuutta on tietenkin vaikea hyväksyä ja sen seurauksena vaikea nähdä.
Raamattuun pohjautuvia helvetin kuvailuja on niin huikea määrä suhteessa alkuperäiseen kouralliseen jakeita, että se Kari Kuulan mukaan vastaa sitä, että kymmenestä tulitikusta olisi rakennettu kokonainen katedraali.
Tutkikaa toki itse. Tämä ei ollut mikään kevyt heitto eikä varsinkaan mikään rienaus.
Jos lystikäs ystävämme pyh! toivottaa minut jälleen tervemenoa helvettiin, toivoisin hänen sentään valitsevan tarjolla olevista helvettivaihtoehdoista mieleisensä.
Mikä oppi helvetistä on raamatullinen?
20
103
Vastaukset
- veli.
Rauhaa veli hyvä aloitus Uudessa testamentissa viitataan helvettiin 12 kertaa ja lisäksi Ilmestyskirjassa mainitaan toituvasti tulijärvi. Tekstiyhteydestä käy ilmi, että sanat liityvät jumalattomien rangaistukseen ja lopulliseen kohtaloon.
Rangaistuksen kestoa ilmaistaan Kreikkalaisessa alkutekstissä sanalla aion, joka lopumattoman ajan lisäksi tarkoittaa mm. maailmanaikaa, määrätynpituista aikaa ja aikakautta.Suomessakin sana iankaikkinen tulee sanoista ikä kausi.Näin on mahdollista ymmärtää, että tulijärvessä on jumalattomille heidän syntiensä mukaan määrätty aika.
Siunausta sinulle. - Issuant views
Asia on ajankohtainen muutenkin. Siitä oli väitös eilen. Tässä lehdistotiedote:
http://www.abo.fi/public/sv/News/Item/item/8661
Tässä muuan kommentti tilaisuudesta:
http://www.blogimetsa.fi/uutiset/item/1479-turussa-vaiteltiin-helvetista Koska kristinuskon keksivät juutalaisuudesta irrottautuneet juutalaiset, niin heidän käsityksensä mahdollisesta tuonpuoleisesta elämästä pohjautuivat juutalaisuuteen, jossa tuonpuoleista ei ole olemassa, vaan Jahve todellakin palkitsee tai rankaisee jo lihallisessa elämässä.
Juutalaisuuden mukaan kun ihminen kuolee, hän yksinkertaisesti haihtuu pois ja Jahve palkitsee vain eläviä.
Jos kristinuskon Jumala on sama kuin VT:n Jahve, niin ei silloin mitään taivastakaan ole, eikä tule, vaan se on vain määrättyjen UT:n kirjoittajien omaa sepitelmää ja toivetta mahdollisesta tulevaisuudestaan kuolemansa jälkeen, sekä toivetta siitä, että miten tuoreen uskonnon vihollisia käsitellään Jumalan toimesta. Me vs. muut.
Miksi Jumala olisi kristinuskossa muuttanut sääntöjä siitä, mitä Hän antoi Jahvena VT:n puolella?
Tuoreet kristityt selittivät VT:n uudestaan oman uuden lahkon näkökulmasta ja selittelivät juutalaisten pyhät tekstit uudestaan, uudessa kontekstissä ja loivat sitten siltä pohjalta taivaan ja helvetin, mutta ei niitä VT:ssä ole, eikä juutalaisuudessa.
Siksipä sitä uutta Jerusalemia ei ole tänne maan päälle laskeutunut, eikä taida koskaan laskeutuakaan, sillä toiveet sellaisesta eivät tee siitä totta, eikä se, että juutalaisuuden pyhät tekstit muokattiin ja selitettiin uudesta näkökulmasta.
Eli jos minä otan nyt käsittelyyn hindulaisuuden pyhät kirjoitukset ja alan niitä tulkita uudestaan 2000-luvun Suomesta käsin ja teen nykyiseen hindulaisuuteen pettyneenä hindulaisuuden versio 2, niin eihän se todellisuudessa tee minun versiostani uutta hindulaisuutta, eikä muuta niiden tuhansien jumalien sääntöjä ja dogmeja mihinkään suuntaan. Se olisi vain minun käsitykseni ja versioni, mutta ei se alkuperäinen siitä mihinkään muutu.
Minä vain selittäisin vanhat opit niin, että olisin niin omiini tyytyväinen, koska en ollut vanhoihin tyytyväinen.
Samoin toimivat varhaiset kristityt, eli he olivat juutalaisuuteen pettyneitä ja tulkitsivat omat pyhät kirjoituksensa uudelleen pettyneiden näkökulmasta ja loivat sellaisen kontekstin, jonka kanssa pystyivät tyytyväisinä elämään.
Tanakissa mainitaan joitain kertoja šeol, joka tarkoittaa kuoleman mahtia, joka koettaa saada ihmisiä itselleen. Myöhemmin Septuaginta-käännöksessä šeol oli käännetty kreikan sanaksi haades, josta varhaiskristityt saivat sekoitettua asian kreikkalaisen ja roomalaisen uskonnon tuonpuoleisiin ja helvetti syntyi, ja malli, jossa Jumala ei palkitse ja rankaise ihmisiä vain lihallisessa elämässä, vaan myös kuoleman jälkeen.
Eli koko hässäkkä sai taas alkunsa siitä, että ihmisillä meni huonon käännöksen johdosta käsitteet sekaisin ja he loivat vanhasta uutta väärinkäsityksen voimin.
Joten helvetillä uhkailu tai se, että esim. minua rangaistaan kuolemani jälkeen vaikkapa näistä kirjoituksista, ei oikein pure, sillä se, että varhaiset kristityt sepittelivät oppejaan onnettomien käännösvirheiden pohjalta, ei tee niistä opeista totta.
Jos minä olen kivi Jumalan kengässä ja Häntä ärsytän, niin Hän tulee rankaisemaan minua jo eläessäni tai palkitsemaan, mutta kuolemani jälkeen minulle ei ole tiedossa yhtään mitään, ainakin jos mennään kristittyjen alkuperäisten kirjoitusten oikean tulkinnan pohjalta eteenpäin.
Kuoleman jälkeen kristityille ei ole tulossa palkintoa, eikä rangaistustakaan, mikäli VT luetaan siinä kontekstissä, mikä kirjoituksissa alunperin oli, eikä tulkita kirjoituksia uudestaan varhaiskristittyjen silmälasien läpi.- pyh!
Lässyn lässyn.
- Ilm.18:4
Job 14:12
niin ihminen lepoon mentyänsä ei enää nouse. Ennenkuin taivaat katoavat, eivät he heräjä eivätkä havahdu unestansa. bushmanni kirjoitti: «Eli koko hässäkkä sai taas alkunsa siitä, että ihmisillä meni huonon käännöksen johdosta käsitteet sekaisin ja he loivat vanhasta uutta väärinkäsityksen voimin.»
Minusta on perusteltua syytä uskoa, että tuo käsitteiden sekoittaminen on ollut tarkoituksellista ja harkittua. Kysymys on kirkon vallasta, jota on pyritty vahvistamaan muun muassa oppeja sopivasti kehittelemällä.
Juutalaisuudessa usko ylösnousemukseen ja siihen liittyviin taivas/helvetti-oppeihin lähti viriämään osapuilleen 200 eaa alkaen ja vahvistui siitä eteenpäin muutamien vuosisatojen ajan. Jeesuksen aikana saddukeusten puolue tai oppisuunta piti vielä kiinni vanhasta ajattelutavasta, johon ylösnousemus ei kuulu. Mutta tuo ajattelutapa alkoi olla jo silloin vähemmistössä.
Tuossa kehityksessä on selvästi nähtävissä kreikkalaisen kulttuurin, mytologian ja filosofian vaikutus. Juutalaisuus ei ole koskaan ollut mikään vedenpitävästi saumattu ikuisen puhdasoppisuuden ilmentymä, vaan on kautta koko historiansa saanut runsaasti vaikutteita muilta kansoilta ja uskonnoilta.Ilm.18:4 kirjoitti:
Job 14:12
niin ihminen lepoon mentyänsä ei enää nouse. Ennenkuin taivaat katoavat, eivät he heräjä eivätkä havahdu unestansa.Ilm.18:4 kirjoitti: «Job 14:12
niin ihminen lepoon mentyänsä ei enää nouse. Ennenkuin taivaat katoavat, eivät he heräjä eivätkä havahdu unestansa.»
Niinpä niin. Jobin kirja on sieltä vanhimmasta päästä Vanhaa testamenttia, joskin se on erityisen hankala ajoitettava.
Miten ymmärrät tuon lainaamasi tekstin rinnalla tämän samasta kirjasta löytyvän katkelman:
«Minä tiedän, että lunastajani elää. Hän sanoo viimeisen sanan maan päällä. Ja sitten, kun minun nahkani on riekaleina ja lihani on riistetty irti, minä saan nähdä Jumalan, saan katsella häntä omin silmin, ja silmäni näkevät: hän ei ole minulle outo! Tätä minun sydämeni kaipaa.» (Job 19:25-27, vuoden 1992 käännös)
Onko tässä ristiriita?- pyh!
v.aari kirjoitti:
Ilm.18:4 kirjoitti: «Job 14:12
niin ihminen lepoon mentyänsä ei enää nouse. Ennenkuin taivaat katoavat, eivät he heräjä eivätkä havahdu unestansa.»
Niinpä niin. Jobin kirja on sieltä vanhimmasta päästä Vanhaa testamenttia, joskin se on erityisen hankala ajoitettava.
Miten ymmärrät tuon lainaamasi tekstin rinnalla tämän samasta kirjasta löytyvän katkelman:
«Minä tiedän, että lunastajani elää. Hän sanoo viimeisen sanan maan päällä. Ja sitten, kun minun nahkani on riekaleina ja lihani on riistetty irti, minä saan nähdä Jumalan, saan katsella häntä omin silmin, ja silmäni näkevät: hän ei ole minulle outo! Tätä minun sydämeni kaipaa.» (Job 19:25-27, vuoden 1992 käännös)
Onko tässä ristiriita?Siinä puhutaan ylösnousemuksesta. Ihan sama uskotteko vai ette.
- Ilm.18:4
v.aari kirjoitti:
Ilm.18:4 kirjoitti: «Job 14:12
niin ihminen lepoon mentyänsä ei enää nouse. Ennenkuin taivaat katoavat, eivät he heräjä eivätkä havahdu unestansa.»
Niinpä niin. Jobin kirja on sieltä vanhimmasta päästä Vanhaa testamenttia, joskin se on erityisen hankala ajoitettava.
Miten ymmärrät tuon lainaamasi tekstin rinnalla tämän samasta kirjasta löytyvän katkelman:
«Minä tiedän, että lunastajani elää. Hän sanoo viimeisen sanan maan päällä. Ja sitten, kun minun nahkani on riekaleina ja lihani on riistetty irti, minä saan nähdä Jumalan, saan katsella häntä omin silmin, ja silmäni näkevät: hän ei ole minulle outo! Tätä minun sydämeni kaipaa.» (Job 19:25-27, vuoden 1992 käännös)
Onko tässä ristiriita?>>>Ilm.18:4 kirjoitti: «Job 14:12 niin ihminen lepoon mentyänsä ei enää nouse. Ennenkuin taivaat katoavat, eivät he heräjä eivätkä havahdu une...
- -.-
"2) helvetti on päättymätön piina ja kidutus, johon joutuvat kuoltuaan katumattomate syntiset, vääräuskoiset, jne hiukan erilaisia rajaavia lauseita."
=> Kaikki ilman Jeesusta kuolleet ja myös tietynlaiset uskovat voivat joutua helvettiin Matteus 25 mukaisesti
On Raamatun mukainen vaihtoehto. Tulee kuitenkin muistaa että taivas ei ole helvetin vaihtoehto vaan uusi maa. Sekä uusi maa ja helvetti ovat ruumiillisia paikkoja.
"Nämä kaikki kolme ovat raamatullisia käsityksiä."
Eivät ole. Erilaisten kristillisten suuntausten käsityksiä, joista osa on ajautunut kauaksi Raamatun Sanasta.-.- kirjoitti: «=> Kaikki ilman Jeesusta kuolleet ja myös tietynlaiset uskovat voivat joutua helvettiin Matteus 25 mukaisesti
On Raamatun mukainen vaihtoehto. Tulee kuitenkin muistaa että taivas ei ole helvetin vaihtoehto vaan uusi maa. Sekä uusi maa ja helvetti ovat ruumiillisia paikkoja.
"Nämä kaikki kolme ovat raamatullisia käsityksiä."
Eivät ole. Erilaisten kristillisten suuntausten käsityksiä, joista osa on ajautunut kauaksi Raamatun Sanasta. »
No mutta hyvänen aika. Nuo kaikki löytyvät Raamatusta. Vanhan testamentin valtavirta opettaa, ettei kuoleman jälkeistä elämää ole, Matteus ja Ilmestyskirja opettavat ikuista piinaa ja kolmantena evankelista Johannes ja Paavali lyhyttä palamista ja tyhjiin raukeamista.
Asia ei muutu ollenkaan sillä, että vain väittää vastaan ilman perusteluja. Raamattu ei ole homogeeninen tässä(kään) asiassa. Se ei selity pois millään helpoilla vippaskonsteilla.
Kirjoitat joistakin asioista, että "tulee muistaa"… Ne ovat kuitenkin vain yksiä oppisuuntia lukuisien vaihtoehtojen joukossa. Raamatulla sinänsä ei voi ratkaista, mikä niistä on oikeampi tai väärempi.
Terveellä järjellä sen sijaan voi helposti ymmärtää, että kaikki helvettiopit ovat mitä suurimmalla todennäköisyydellä hölynpölyä tosiasiaväitteinä ja niiden ainoa tosi olemus on tarina ja myytti.
Terveellä järjellä on myös helppo oivaltaa, ettei mitään asiaa koskaan voi osoittaa todeksi vain sillä, että se lukee Raamatussa. Äkkiäkös ihminen kirjoittaa ihan mitä lystää. Raamattu on kokoelma ihmisten kirjoituksia.- -.-
v.aari kirjoitti:
-.- kirjoitti: «=> Kaikki ilman Jeesusta kuolleet ja myös tietynlaiset uskovat voivat joutua helvettiin Matteus 25 mukaisesti
On Raamatun mukainen vaihtoehto. Tulee kuitenkin muistaa että taivas ei ole helvetin vaihtoehto vaan uusi maa. Sekä uusi maa ja helvetti ovat ruumiillisia paikkoja.
"Nämä kaikki kolme ovat raamatullisia käsityksiä."
Eivät ole. Erilaisten kristillisten suuntausten käsityksiä, joista osa on ajautunut kauaksi Raamatun Sanasta. »
No mutta hyvänen aika. Nuo kaikki löytyvät Raamatusta. Vanhan testamentin valtavirta opettaa, ettei kuoleman jälkeistä elämää ole, Matteus ja Ilmestyskirja opettavat ikuista piinaa ja kolmantena evankelista Johannes ja Paavali lyhyttä palamista ja tyhjiin raukeamista.
Asia ei muutu ollenkaan sillä, että vain väittää vastaan ilman perusteluja. Raamattu ei ole homogeeninen tässä(kään) asiassa. Se ei selity pois millään helpoilla vippaskonsteilla.
Kirjoitat joistakin asioista, että "tulee muistaa"… Ne ovat kuitenkin vain yksiä oppisuuntia lukuisien vaihtoehtojen joukossa. Raamatulla sinänsä ei voi ratkaista, mikä niistä on oikeampi tai väärempi.
Terveellä järjellä sen sijaan voi helposti ymmärtää, että kaikki helvettiopit ovat mitä suurimmalla todennäköisyydellä hölynpölyä tosiasiaväitteinä ja niiden ainoa tosi olemus on tarina ja myytti.
Terveellä järjellä on myös helppo oivaltaa, ettei mitään asiaa koskaan voi osoittaa todeksi vain sillä, että se lukee Raamatussa. Äkkiäkös ihminen kirjoittaa ihan mitä lystää. Raamattu on kokoelma ihmisten kirjoituksia."Äkkiäkös ihminen kirjoittaa ihan mitä lystää. Raamattu on kokoelma ihmisten kirjoituksia. "
No jos ei usko Raamattuun Jumalan Sanana eikä ole uudestisyntynyt, niin ei sitä ymmärrystä ole.
Vain Jeesus puhuu helvetistä, millaista siellä on ja kauan se kestää. Vanhassa testamentissa helvetistä ei puhuta ollenkaan.
"Johannes ja Paavali lyhyttä palamista ja tyhjiin raukeamista."
Eivät opeta.
"Ne ovat kuitenkin vain yksiä oppisuuntia lukuisien vaihtoehtojen joukossa. Raamatulla sinänsä ei voi ratkaista, mikä niistä on oikeampi tai väärempi."
Vain uskonnollisilla ihmisillä ja kirkoilla, Raamatussa ei ole oppisuuntia, oppisuunnat ovat vain ihmisten tulkintoja, jotka eivät Raamattua ymmärrä.
https://www.youtube.com/watch?v=e0zHFcYqoDw
https://www.youtube.com/watch?v=JfLPU94Cqfc
http://www.tv7.fi/vod/player/?program=1193 -.- kirjoitti:
"Äkkiäkös ihminen kirjoittaa ihan mitä lystää. Raamattu on kokoelma ihmisten kirjoituksia. "
No jos ei usko Raamattuun Jumalan Sanana eikä ole uudestisyntynyt, niin ei sitä ymmärrystä ole.
Vain Jeesus puhuu helvetistä, millaista siellä on ja kauan se kestää. Vanhassa testamentissa helvetistä ei puhuta ollenkaan.
"Johannes ja Paavali lyhyttä palamista ja tyhjiin raukeamista."
Eivät opeta.
"Ne ovat kuitenkin vain yksiä oppisuuntia lukuisien vaihtoehtojen joukossa. Raamatulla sinänsä ei voi ratkaista, mikä niistä on oikeampi tai väärempi."
Vain uskonnollisilla ihmisillä ja kirkoilla, Raamatussa ei ole oppisuuntia, oppisuunnat ovat vain ihmisten tulkintoja, jotka eivät Raamattua ymmärrä.
https://www.youtube.com/watch?v=e0zHFcYqoDw
https://www.youtube.com/watch?v=JfLPU94Cqfc
http://www.tv7.fi/vod/player/?program=1193-.- kirjoitti: «"Johannes ja Paavali lyhyttä palamista ja tyhjiin raukeamista."
Eivät opeta.»
No katsotaan, opettavatko vai eivät.
Evankelista Johannes esittelee kaksi vaihtoehtoa: ikuisen elämän ja kuoleman.
Joh 10:28 "Minä annan heille ikuisen elämän. He eivät koskaan joudu hukkaan, eikä kukaan riistä heitä minulta."
Sana "απολωνται" on oikeammin "tuhoutuisi", hyvin lopullisessa merkityksessä.
Joh 5:24 "Totisesti, totisesti: se, joka kuulee minun sanani ja uskoo minun lähettäjääni, on saanut ikuisen elämän. Hän ei joudu tuomittavaksi, vaan hän on jo siirtynyt kuolemasta elämään."
Kuoleman kohdalla on alkutekstissä "θανατου", joka tarkoittaa surmaa eli kuolemaa, kerrasta poikki.
Ja tietenkin niinsanottu pienoisevankeliumi, Joh 3:16 "Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän."
Siinä sana "αποληται" on pikemminkin "tuhoutuisi" eikä suinkaan mikään viittaus johonkin ikuiseen kadotuksessa kitumiseen.
Juudaksen kohtaloon viittaava teksti Joh 17:12 "Kun olin heidän kanssaan, suojelin heitä nimesi voimalla, sen nimen, jonka olet minulle antanut. Minä varjelin heidät, eikä yksikään heistä joutunut hukkaan, paitsi se, jonka täytyi joutua kadotukseen, jotta kirjoitus kävisi toteen."
"Joutunut hukkaan" on "απωλετο" ja "joutua kadotukseen" on "απωλειας". Kyseinen verbi tarkoittaa kertakaikkista tuhoutumista. Oikeastaan siinä on "υιος της απωλειας" eli tuhon lapsi tai poika.
Joh 15:6 "Joka ei pysy minussa, on kuin irronnut oksa: se heitetään pois, ja se kuivuu. Kuivat oksat kerätään ja viskataan tuleen, ja ne palavat poroksi."
Tämä on aika selvä juttu ihan suomennoksenakin. Alkutekstissä "kuivuu" on "εξηρανθη", joka tarkoittaa kasvin elottomaksi kuivettumista ja "palavat poroksi" on "καιεται", ihan oikein suomennettu.
Tässä sitten Paavalia:
Room. 2:12 "Ne, jotka ovat tehneet syntiä lakia tuntematta, myös tuhoutuvat laista riippumatta."
Tuo "tuhoutuvat" on alkutekstissä "απολουνται" ja tarkoittaa kuolla tai hävitä. Missään tapauksessa kyse ei voi olla ikuisesta piinasta.
Room. 9:22 "Näin on myös Jumala tehnyt näyttääkseen vihansa ja osoittaakseen voimansa. Suuressa kärsivällisyydessään hän on tosin säästänyt noita vihan astioita, jotka on määrätty tuhottaviksi."
Sana "απωλειαν" on samaa kantaa kuin edellä ja tarkoittaa lopullista tuhoutumista.
1 Kor. 1:18 " Puhe rististä on hulluutta niiden mielestä, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima."
Tuo "joutuvat kadotukseen" on huono suomennos kreikan sanalle "απολλυμενοις", joka on oikeasti "tuhoutuvat", lopullisessa merkityksessä.
2 Kor 2:15 "Me olemme Kristuksen tuoksu, joka nousee Jumalan eteen; tämän tuoksun tuntevat sekä ne, jotka pelastuvat, että ne, jotka joutuvat kadotukseen."
Tuossa on lopussa taas "απολλυμενοις".
2 Kor 4:3 "Jos meidän julistamamme evankeliumi on peitossa, se on peitossa niiltä, jotka joutuvat kadotukseen."
Samoin "απολλυμενοις".
1 Tess 5:3 "Juuri kun ihmiset sanovat: "Kaikki on hyvin, ei mitään hätää", tuho kohtaa heidät äkkiarvaamatta niin kuin synnytyspoltot raskaana olevan naisen, eivätkä he pääse pakoon."
"Tuho" on alkutekstissä "ολεθρος", joka tarkoittaa yksiselitteisesti tuhoa, perin pohjin hävittämistä.
Fil 1:28 "Se on heille Jumalan antama osoitus siitä, että heitä odottaa kadotus mutta teitä pelastus."
Kadotus on alkutekstissä sana "απωλειας", joka on taas kertakaikkista tuhoa tarkoittava.
Fil 3:19 "Heidän loppunsa on kadotus. Vatsa on heidän jumalansa ja häpeä heidän kunniansa, ja he ajattelevat vain maallisia asioita."
Tässä myös "απωλεια", kuten edellä.
Myös Heprealaiskirjeessä on tätä ajatusta tukevia kohtia, mutta koska ei ole täyttä varmuutta, onko se Paavalin kirje, jääköön nyt.- -.-
v.aari kirjoitti:
-.- kirjoitti: «"Johannes ja Paavali lyhyttä palamista ja tyhjiin raukeamista."
Eivät opeta.»
No katsotaan, opettavatko vai eivät.
Evankelista Johannes esittelee kaksi vaihtoehtoa: ikuisen elämän ja kuoleman.
Joh 10:28 "Minä annan heille ikuisen elämän. He eivät koskaan joudu hukkaan, eikä kukaan riistä heitä minulta."
Sana "απολωνται" on oikeammin "tuhoutuisi", hyvin lopullisessa merkityksessä.
Joh 5:24 "Totisesti, totisesti: se, joka kuulee minun sanani ja uskoo minun lähettäjääni, on saanut ikuisen elämän. Hän ei joudu tuomittavaksi, vaan hän on jo siirtynyt kuolemasta elämään."
Kuoleman kohdalla on alkutekstissä "θανατου", joka tarkoittaa surmaa eli kuolemaa, kerrasta poikki.
Ja tietenkin niinsanottu pienoisevankeliumi, Joh 3:16 "Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän."
Siinä sana "αποληται" on pikemminkin "tuhoutuisi" eikä suinkaan mikään viittaus johonkin ikuiseen kadotuksessa kitumiseen.
Juudaksen kohtaloon viittaava teksti Joh 17:12 "Kun olin heidän kanssaan, suojelin heitä nimesi voimalla, sen nimen, jonka olet minulle antanut. Minä varjelin heidät, eikä yksikään heistä joutunut hukkaan, paitsi se, jonka täytyi joutua kadotukseen, jotta kirjoitus kävisi toteen."
"Joutunut hukkaan" on "απωλετο" ja "joutua kadotukseen" on "απωλειας". Kyseinen verbi tarkoittaa kertakaikkista tuhoutumista. Oikeastaan siinä on "υιος της απωλειας" eli tuhon lapsi tai poika.
Joh 15:6 "Joka ei pysy minussa, on kuin irronnut oksa: se heitetään pois, ja se kuivuu. Kuivat oksat kerätään ja viskataan tuleen, ja ne palavat poroksi."
Tämä on aika selvä juttu ihan suomennoksenakin. Alkutekstissä "kuivuu" on "εξηρανθη", joka tarkoittaa kasvin elottomaksi kuivettumista ja "palavat poroksi" on "καιεται", ihan oikein suomennettu.
Tässä sitten Paavalia:
Room. 2:12 "Ne, jotka ovat tehneet syntiä lakia tuntematta, myös tuhoutuvat laista riippumatta."
Tuo "tuhoutuvat" on alkutekstissä "απολουνται" ja tarkoittaa kuolla tai hävitä. Missään tapauksessa kyse ei voi olla ikuisesta piinasta.
Room. 9:22 "Näin on myös Jumala tehnyt näyttääkseen vihansa ja osoittaakseen voimansa. Suuressa kärsivällisyydessään hän on tosin säästänyt noita vihan astioita, jotka on määrätty tuhottaviksi."
Sana "απωλειαν" on samaa kantaa kuin edellä ja tarkoittaa lopullista tuhoutumista.
1 Kor. 1:18 " Puhe rististä on hulluutta niiden mielestä, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima."
Tuo "joutuvat kadotukseen" on huono suomennos kreikan sanalle "απολλυμενοις", joka on oikeasti "tuhoutuvat", lopullisessa merkityksessä.
2 Kor 2:15 "Me olemme Kristuksen tuoksu, joka nousee Jumalan eteen; tämän tuoksun tuntevat sekä ne, jotka pelastuvat, että ne, jotka joutuvat kadotukseen."
Tuossa on lopussa taas "απολλυμενοις".
2 Kor 4:3 "Jos meidän julistamamme evankeliumi on peitossa, se on peitossa niiltä, jotka joutuvat kadotukseen."
Samoin "απολλυμενοις".
1 Tess 5:3 "Juuri kun ihmiset sanovat: "Kaikki on hyvin, ei mitään hätää", tuho kohtaa heidät äkkiarvaamatta niin kuin synnytyspoltot raskaana olevan naisen, eivätkä he pääse pakoon."
"Tuho" on alkutekstissä "ολεθρος", joka tarkoittaa yksiselitteisesti tuhoa, perin pohjin hävittämistä.
Fil 1:28 "Se on heille Jumalan antama osoitus siitä, että heitä odottaa kadotus mutta teitä pelastus."
Kadotus on alkutekstissä sana "απωλειας", joka on taas kertakaikkista tuhoa tarkoittava.
Fil 3:19 "Heidän loppunsa on kadotus. Vatsa on heidän jumalansa ja häpeä heidän kunniansa, ja he ajattelevat vain maallisia asioita."
Tässä myös "απωλεια", kuten edellä.
Myös Heprealaiskirjeessä on tätä ajatusta tukevia kohtia, mutta koska ei ole täyttä varmuutta, onko se Paavalin kirje, jääköön nyt.Sana joka on yleensä käännetty "tuhoutunut", se on sana, joka merkitsee tuhoutunut tuhoamisen yhteydessä, se merkitsee 'olla mennyttä'. Se tarkoittaa olla tuomittu käyttökelvottomaksi siihen tarkoitukseen, mihin jokin asia on tehty. Eli Raamatullisessa mielessä tuhoutuminen ei tarkoita, olemassaolon lakkaamista. Jumala on oikeudenmukainen ja tulee rankaisemaan kaiken pahan. Ja kuolema tarkoittaa eroa Jumalasta, fyysisen eli ruumiin kuoleman lisäksi. Jumala olisi epäoikeudenmukainen jos pahantekijät vain lakkaisivat olemasta. Jeesus nimen omaan kuvaa helvettiä kaatopaikaksi johon roskat heitetään tuhottaviksi palamaan ikuisesti.
- Ilm.18:4
-.- kirjoitti:
Sana joka on yleensä käännetty "tuhoutunut", se on sana, joka merkitsee tuhoutunut tuhoamisen yhteydessä, se merkitsee 'olla mennyttä'. Se tarkoittaa olla tuomittu käyttökelvottomaksi siihen tarkoitukseen, mihin jokin asia on tehty. Eli Raamatullisessa mielessä tuhoutuminen ei tarkoita, olemassaolon lakkaamista. Jumala on oikeudenmukainen ja tulee rankaisemaan kaiken pahan. Ja kuolema tarkoittaa eroa Jumalasta, fyysisen eli ruumiin kuoleman lisäksi. Jumala olisi epäoikeudenmukainen jos pahantekijät vain lakkaisivat olemasta. Jeesus nimen omaan kuvaa helvettiä kaatopaikaksi johon roskat heitetään tuhottaviksi palamaan ikuisesti.
>>>Jeesus nimen omaan kuvaa helvettiä kaatopaikaksi johon roskat heitetään tuhottaviksi palamaan ikuisesti.
-.- kirjoitti:
Sana joka on yleensä käännetty "tuhoutunut", se on sana, joka merkitsee tuhoutunut tuhoamisen yhteydessä, se merkitsee 'olla mennyttä'. Se tarkoittaa olla tuomittu käyttökelvottomaksi siihen tarkoitukseen, mihin jokin asia on tehty. Eli Raamatullisessa mielessä tuhoutuminen ei tarkoita, olemassaolon lakkaamista. Jumala on oikeudenmukainen ja tulee rankaisemaan kaiken pahan. Ja kuolema tarkoittaa eroa Jumalasta, fyysisen eli ruumiin kuoleman lisäksi. Jumala olisi epäoikeudenmukainen jos pahantekijät vain lakkaisivat olemasta. Jeesus nimen omaan kuvaa helvettiä kaatopaikaksi johon roskat heitetään tuhottaviksi palamaan ikuisesti.
-.- kirjoitti: «Sana joka on yleensä käännetty "tuhoutunut", se on sana, joka merkitsee tuhoutunut tuhoamisen yhteydessä, se merkitsee 'olla mennyttä'. Se tarkoittaa olla tuomittu käyttökelvottomaksi siihen tarkoitukseen, mihin jokin asia on tehty. Eli Raamatullisessa mielessä tuhoutuminen ei tarkoita, olemassaolon lakkaamista.»
Tuhoutunut ei enää ole olemassa, eikä varsinkaan elävä. Tuo ilmaisu "raamatullisessa mielessä" on minusta täysin mielivaltainen ja hihasta ravistettu. En näe sille mitään perustetta, paitsi ennakkoon lukkoon lyödyn opin, jonka mukaan kaikki luettu ja havaittu pakotetaan vaikka kuinka järjettömästi.
«Jumala on oikeudenmukainen ja tulee rankaisemaan kaiken pahan. Ja kuolema tarkoittaa eroa Jumalasta, fyysisen eli ruumiin kuoleman lisäksi. Jumala olisi epäoikeudenmukainen jos pahantekijät vain lakkaisivat olemasta.»
Tuo on minusta hyvin kummallinen käsitys oikeudenmukaisuudesta, siitä huolimatta, että katolisessa kirkossa asia selitetään juuri noin. Rehelliset filosofit ovat joutuneet myöntämään, että mitään absoluuttista oikeudenmukaisuutta ei ole, vaan se on aina sopimuskysymys. Se, mitä Jumalan oikeudenmukaisuudesta seuraa, on siis täysin mielivaltaista.
Nykyään oikeusvaltioissa eläville ihmisille esittämäsi "oikeudenmukaisuus" on kauhistuttavaa ja sairasta.
«Jeesus nimen omaan kuvaa helvettiä kaatopaikaksi johon roskat heitetään tuhottaviksi palamaan ikuisesti.»
Minähän nimen omaan kerroinkin, että Matteuksen evankeliumissa Jeesus esittää ajatuksen loppumattomasta piinasta.
Kerroin, että Raamatusta löytyy kolme erilaista helvettikäsitystä. Raamattu ei ole sisäisesti ristiriidaton.
Hupsista, tuli virhe.
Piti tietysti kirjoittamani näin:
Eri kristillisissä tunnustuksissa selvästi eniten kannatusta on vaihtoehdolla numero kaksi, mutta suuntaus on ollut sivistyksen lisääntyessä kohti vaihtoehtoa kolme.
Kiitän asiallisuudesta kaikkia niitä, jotka hoksasivat mokan, mutta eivät lähteneet sillä ilkamoimaan.Koska keskustelu raamatullisesta helvettiopista päättyi näin kuin päättyi, katson tulleen osoitetuksi seuraavaa:
1. Vanha testamentti (poislukien Danielin kirja) opettaa, että kuoleman jälkeen ei ole elämää eikä rangaistusta.
2. Matteuksen evankeliumin Jeesus ja Johanneksen ilmestys opettavat, että katumattomat ja armoa vaille jääneet syntiset joutuvat ikuiseen piinaan.
3. Evankelista Johannes ja Paavali opettavat, että katumattomat ja armoa vaille jääneet syntiset kuolevat lopullisesti eikä mitään ikuista piinaa ole.
4. Edellä olevista seuraa, että Raamatun opetus helvetistä ei ole yksikäsitteinen, vaan on kolme eri täysin yhteensopimatonta oppia, jotka kaikki ovat raamatullisia.
Tekee mieli lainata sarjakuvasankari Ahmed Ahnetta:
"Valtti, voitto ja viimeinen. Te hävisitte, oi uskovaisten ruhtinas."- Ilm.18:4
>>>1. Vanha testamentti (poislukien Danielin kirja) opettaa, että kuoleman jälkeen ei ole elämää eikä rangaistusta.
Ilm.18:4 kirjoitti:
>>>1. Vanha testamentti (poislukien Danielin kirja) opettaa, että kuoleman jälkeen ei ole elämää eikä rangaistusta.
Ilm.18:4 kirjoitti: «Jätitkö tarkoituksella pois antamani Job 14:12 ? Sen lisäksi myös Jesaja todistaa kuoleman jälkeisestä elämästä.
Jes.26:19
"Mutta sinun kuolleesi virkoavat eloon, minun ruumiini nousevat ylös. Herätkää ja riemuitkaa, te jotka tomussa lepäätte, sillä sinun kasteesi on valkeuksien kaste, ja maa tuo vainajat ilmoille".
Eli tässä on ainakin kolme Vanhan Testamentin kirjoittajaa, jotka todistavat kuoleman jälkeisestä elämästä.»
Kiitos ihan fiksusta vastauksesta.
Sekä Jobin että Jesajan kirjassa on perusteltua arvioida yksittäisiä jakeita suhteessa muuhun kokonaisuuteen.
Jobin kirjaa pidetään koko Raamatun vanhimpana kirjoitettuna tekstinä. Sen vuoksi sitä on verrattava muussa juutalaisen kirjallisuuden trendiin, jossa ylösnousemuksen ajatus alkaa kehittyä suhteellisen myöhään. On epäuskottavaa, että vanhin teksti oikeasti tarkoittaisi ylösnousemusta.
Esittämäsi 14. luvun kohta on 1933 käännöksessä selvästi manipuloitu. "Ennenkuin taivaat katoavat, eivät he heräjä eivätkä havahdu unestansa." on uudemmassa 1992 käännöksessä oikeammin: "ei vaikka taivaat revähtäisivät auki. Ihminen ei herää unestaan."
Ja se pitää lukea ympäristöineen, näin:
Job 14:1-15 "Ihminen, naisesta syntynyt, elää vähän aikaa ja on täynnä levottomuutta. Kuin kukka hän avautuu ja kuihtuu, on kohta poissa, kuin varjo. Ja tällaista olentoa sinun silmäsi vartioi, hänet sinä vaadit eteesi tuomiolle! Voiko saastaisesta tulla puhdas? Ei koskaan! Ihmisen elämä on laskettu tarkoin, lasketut ovat sen kuukaudet ja päivät. Sinä olet pannut hänelle rajan, jota hän ei voi ylittää. Käännä siis katseesi hänestä pois, jätä hänet rauhaan, että hän saisi iloita kuin palkkalainen työpäivän päätyttyä. Vaikka puu kaadetaan, sillä on yhä toivoa: sen kanto työntää versoja, niiden kasvu ei lopu. Vaikka sen juuri vanhenee maassa, vaikka sen tyvi kuolee, jo kostea henkäys saa sen taas työntämään vesaa ja versomaan kuin nuori taimi. Toisin ihminen: hän riutuu ja kuolee. Kun hän on mennyt pois, missä hän on? Meren vesi haihtuu, virta kuivuu, sen vedet häviävät. Kun ihminen vaipuu lepoon, hän ei enää nouse, ei vaikka taivaat revähtäisivät auki. Ihminen ei herää unestaan. Kunpa kätkisit minut tuonelaan, piilottaisit sinne, kunnes vihasi on asettunut, panisit määräajan ja muistaisit sitten minut! Mutta voiko ihminen herätä eloon, kun hän on kuollut? Niin kauan kuin työvuoroni jatkuu, minä kuitenkin odotan, että raadanta päättyy. Silloin sinä kutsuisit minua, ja minä vastaisin, sinä kaipaisit jälleen sitä, minkä oma kätesi on luonut."
Tuo "lepo" on aivan selvästi kaunis ilmaisu kuolemalle, joka on olemassaolon päättymistä. Lisäksi vaikkapa nämä:
Job 7:7-10 "Ajattele minun elämääni: se on vain henkäys. Silmäni eivät enää näe onnen päivää. Sinä näet minut nyt, mutta kohta et enää näe. Kun katsahdat minuun, minua ei ole. Pilvi hajoaa, haihtuu tyhjiin. Tuonelaan mennyt ei tule takaisin. Hän ei kotiinsa palaa, eikä hänen asuinsijansa häntä enää tunne."
Job 16:22 "Vähät vuoteni ovat jo kuluneet. Aivan pian minä lähden tielle, jolta ei ole paluuta."
Sitten tuo Jesajan kirjan kohta. Jes 26:19 on paljon kiistelty juttu ja sillä näkemyksellä on kannattajia, että se viittaa yleiseen kuolleiden ylösnousemukseen. Yhtäläisesti on myös niitä, jotka näkevät siinä vain metaforan, joka tarkoittaa eloon heräämistä kansana eikä yksilöinä, pois Baabelin vankeudesta, jota verrataan kuolemaan. Sitä voi perustella lukemalla luvusta edeltävän tekstin, joka on metaforaa tulvillaan.
Mutta ihan hyviä vasta-argumentteja nuo ovat. Huomautan vielä, että näitä tähän suuntaan tulkittavissa olevia jakeita on tavattoman vähän suhteessa koko Vanhan testamentin massaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Valkeakosken murhaaja
Raiskausrikosten joukossa kanta suomalainen tekijä on niin harvinainen että kannattaa erikseen mainita. Raiskausuutisia18110557Valkeakosken kiinniotettua ei epäillä
Kummallisia kommentteja ja uhkauksia poliisi taas jakelee orjakansalle muituttaakseen verisrstä kostosta jos rahvas kapi707374- 643719
Valkeakosken sekopää murhaaja.
Itselläni on 3 teini ikäistä tytärtä ja tämä tapaus on herättänyt minussa tosi paljon surua ja vihaa. On käsittämättömän1391847Nainen, olet jollakin tavalla pelottava
Tunne sinun suhteen on ehkä verrattavissa ruusupensaaseen, hurmaavan kaunis kukka, upea tuoksu, mutta jos yrittää lähell581392- 3551348
Naiset pysyy sinkkuna ja ottavat mieluimmin koiran
Nykynainen ei halua jakaa elämäänsä miehen kanssa, vaan elää yksin ja ottaa koiran tai koiria. Ja pikkuvähemmistö eli in2371285Valkeakosken surmaaja oli koeajalla edellisestä tuomiosta
Tässä osoitus, että rangaistukset Suomessa ovat liian löysiä ja se maksoi tämän tytön hengen https://yle.fi/a/74-2009067211239Haaveilen sinusta
Läheisyydestäsi, kosketuksestasi. Siitä että saisin koskettaa sinua. Pitää sinua lähellä. En tiedä mistä tämä tuli. Tied221063- 48961