luovutusikä

"Mutta en katso pahaksi,jos ei pidetä,jos esim.on kyseessä suuri ja riiviömäinen pentue, ,johon emo saattaa jo väsyä."

Juuri tuolloinhan emolla on tärkeä tehtävä kasvattaa pentuja..ja opettaa myös rauhoittuminen.

Lisään vielä kiinnostaa varsinkin emotta kasvaneet sijaiskoiran pennut..jotkut ilman emoa 5vk ikäisinä..miten vaikuttaa pentuun ja miten tulkinnallinen tuo luovutusikä oikein on? Luulin että pennut on emon kanssa luovutusikään asti...?

Miten tämä asia tulkitaan voisiko joku valaista..

Enpä usko,että kuitenkaan ihan yksi yhteen on,luovutusaika ja sosiaalisuus.Kyllä siihen monet tekijät vaikuttaa.Jos koiralla on uudessa kodissa esim.heti hyvää koirakontaktia/saa heti sopivassa määrin sitä ylipäätään,niin ihan se ajaa asiaansa.
Minulle on tullut nuorin koira aikoinaan nippanappa 7 viikkosena,ja oli koira,jolla oli ainutlaatuinen koiran kieli ja jos voi sanoa inhimillistäen,oli koira,jota kaikki koirat,jotka sen tunsi,pahimmat "kovanaamat" mukaan lukien,melkein palvoi...

Oppii koira lukemaan,kunhan se saa niitä kontakteja ylipäätään.Se sitten miten hyvin,on oma juttunsa.Mutta ihan oli sitten kontaktit mistä.
Tuohon eroahdistukseen en usko.Kyllä se tulee ihan muista syistä.
"...en ymmärrä...noh,kuten sanoin,itse katson hyväksi.Mutta jos kontaktit pystyy muilla korvaamaan,ja syystä tai toisesta emo pitää antaa pois,niin se on sitten muitten juttu.
Ns.vieroitus(pennut ei ole vielä omillaan yksinään)ja luovutus on kuitenkin eri juttu.

Jos ajattelen itse,niin kyllä itse mieluummin otan normiluovutusikäisen,kuin vanhemman.Pääsee sitten sosiaalistamaan sitten nopeammin omiin "ympyröihin",kouluttamaan tavoille ym.Viiminen mm.tuli puolestaan suht vanhempana(johtuen tuontisäännöistä),niin kyllä sanoisin,että kun kyse vielä toimintatarmoisesta omapäisestä riiviönalusta,niin kylä olisi ollut vähän helpompi alkaa ratakiskoa vääntämään,kun ei se oma tahto olisi ollut vielä niin vahva.Ja taitaa sen nelijalkainen kasvattajakin ollut samaa mieltä silloin :D

molossi ei rek kirjoitti:

Enpä usko,että kuitenkaan ihan yksi yhteen on,luovutusaika ja sosiaalisuus.Kyllä siihen monet tekijät vaikuttaa.Jos koiralla on uudessa kodissa esim.heti hyvää koirakontaktia/saa heti sopivassa määrin sitä ylipäätään,niin ihan se ajaa asiaansa.
Minulle on tullut nuorin koira aikoinaan nippanappa 7 viikkosena,ja oli koira,jolla oli ainutlaatuinen koiran kieli ja jos voi sanoa inhimillistäen,oli koira,jota kaikki koirat,jotka sen tunsi,pahimmat "kovanaamat" mukaan lukien,melkein palvoi...

Oppii koira lukemaan,kunhan se saa niitä kontakteja ylipäätään.Se sitten miten hyvin,on oma juttunsa.Mutta ihan oli sitten kontaktit mistä.
Tuohon eroahdistukseen en usko.Kyllä se tulee ihan muista syistä.
"...en ymmärrä...noh,kuten sanoin,itse katson hyväksi.Mutta jos kontaktit pystyy muilla korvaamaan,ja syystä tai toisesta emo pitää antaa pois,niin se on sitten muitten juttu.
Ns.vieroitus(pennut ei ole vielä omillaan yksinään)ja luovutus on kuitenkin eri juttu.

Jos ajattelen itse,niin kyllä itse mieluummin otan normiluovutusikäisen,kuin vanhemman.Pääsee sitten sosiaalistamaan sitten nopeammin omiin "ympyröihin",kouluttamaan tavoille ym.Viiminen mm.tuli puolestaan suht vanhempana(johtuen tuontisäännöistä),niin kyllä sanoisin,että kun kyse vielä toimintatarmoisesta omapäisestä riiviönalusta,niin kylä olisi ollut vähän helpompi alkaa ratakiskoa vääntämään,kun ei se oma tahto olisi ollut vielä niin vahva.Ja taitaa sen nelijalkainen kasvattajakin ollut samaa mieltä silloin :D

Lue lisää

Silti tuntuu että 5vk ilman emoa ei ole hyväksi koiran kasvulle varsinkin jos lukee tuire Kaimion kirjaa pennun kehityksestä.

Ihminen ei pysty korvaamaan koiraemoa.

gffggjgghkhkh kirjoitti:

Silti tuntuu että 5vk ilman emoa ei ole hyväksi koiran kasvulle varsinkin jos lukee tuire Kaimion kirjaa pennun kehityksestä.

Ihminen ei pysty korvaamaan koiraemoa.

Lue lisää

minä taas olen kuullut, että pentu tarvitsee jossain vaiheessa enemmän muiden pentujen kanssa yhdessä oloa kuin emän kanssa.

asdfgfds kirjoitti:

minä taas olen kuullut, että pentu tarvitsee jossain vaiheessa enemmän muiden pentujen kanssa yhdessä oloa kuin emän kanssa.

Pentu tarvitsee molempia..ihan niinkuin ihmislapsetkin. Sisaret opettaa miten kilpaillaan ja sovitellaan ja äiti pitää rajat ja opettaa itsenäistymään. ;)

Jos toinen elementti puuttuu niin ei hyvä.

gffggjgghkhkh kirjoitti:

Silti tuntuu että 5vk ilman emoa ei ole hyväksi koiran kasvulle varsinkin jos lukee tuire Kaimion kirjaa pennun kehityksestä.

Ihminen ei pysty korvaamaan koiraemoa.

Lue lisää

Joko kirjoitin epäselvästi,tai ymmärsit väärin.Eli oli puhetta koirakontakteista aloituksesta lähtien.
Niitä myös tarkoitin.
Eli vieroituksen jälkeiseen kontaktiin käy myös muu/muut koirat kuin emo.
Mutta kuten sanoin,itse pidän emot luovariin asti,jos vaan mahdollista.

Rajojen opettamisen,koirankieltä ym.voi opettaa perheessä toinenkin koira,ja joskus jopa paremminkin.
Jos perheessä ei ole kuin emo.niin toki olisi hyvä pitää luovutukseen asti.Jos vaan mahdollista,kaikilta osin.

Ps.tuota tyynynkulma imeskelyä esiintyy ihan asianmukaisesti luovutetuillakin koirilla.

molossi ei rek kirjoitti:

Joko kirjoitin epäselvästi,tai ymmärsit väärin.Eli oli puhetta koirakontakteista aloituksesta lähtien.
Niitä myös tarkoitin.
Eli vieroituksen jälkeiseen kontaktiin käy myös muu/muut koirat kuin emo.
Mutta kuten sanoin,itse pidän emot luovariin asti,jos vaan mahdollista.

Rajojen opettamisen,koirankieltä ym.voi opettaa perheessä toinenkin koira,ja joskus jopa paremminkin.
Jos perheessä ei ole kuin emo.niin toki olisi hyvä pitää luovutukseen asti.Jos vaan mahdollista,kaikilta osin.

Ps.tuota tyynynkulma imeskelyä esiintyy ihan asianmukaisesti luovutetuillakin koirilla.

Lue lisää

Mikään ei korvaa emoa.

fhhjj kirjoitti:

Mikään ei korvaa emoa.

Korvaa,onneksija (siis niiltä osin,kun nyt keskustellaan).Kun on tapauksia,jossa emä on ollut kovilla syystä tai toisesta pennutuksen kanssa,ja siihen vaikka iso "riiviöpentu",niin se saattaa olla jo väsynyt pentuihinsa,eikä jaksa/viitsi touhuta enää pitempään niiden kanssa ihmeemmin.
Silloin on mm.hyvä,kun joku muu viitsii ja opettaa siinä samalla "käyttäytymissääntöjä".
Myöskään kaikki emot ei ylipäätään ole niin aktiivisia,että viitsii touhuta pitempään enemmän pentujen kanssa.

"Nuorempana otettu harrastaa sellaista tyynynkulman imeksimistä ajoittain. "

Ei kuulosta hyvältä..eli liian pienenä erotettu. :(

hgfhfjjghj kirjoitti:

"Nuorempana otettu harrastaa sellaista tyynynkulman imeksimistä ajoittain. "

Ei kuulosta hyvältä..eli liian pienenä erotettu. :(

Vielä pahemmalta kuulostaa tuo liian vanhana otettu.

jlikttjhtngfv kirjoitti:

Vielä pahemmalta kuulostaa tuo liian vanhana otettu.

Mitä vanhempi pentu, sitä "tukevampi" käsitellä, kestää paremmin ympäristön muutoksen ja uudet pöpöt. Koiran/ pennun iällä ei ole niin väliä, joko sen suhteen osaa rakentaa siihen eläimeen tai sitten ei. Jotkut osaavat luoda suhteen aikuisen kodinvaihtajankin kanssa, toisille samaiset koirat ovat aina ongelmakoiria.

Joskus muutama vuosikymmen sitten meille otettiin 8 vk vanha pentu, naurettavan pieni mönkiäinen. Viimeksi tuli 12 viikkoinen; ei enää ikinä niin säälittävän nuoria kuin 7-8 viikkoa vanhoja.

hgfhfjjghj kirjoitti:

"Nuorempana otettu harrastaa sellaista tyynynkulman imeksimistä ajoittain. "

Ei kuulosta hyvältä..eli liian pienenä erotettu. :(

Meiltä pentu lähtee maailmalle 8-10 vko ikäisenä, jos pentueessa on kotiin jäävä mukana silloin pidän vielä vanhemmaksi yhtä pentua leikkikaverina toiselle.
Jos olisi kohdallani kyse sijoitusnartusta( en harrasta sitä), kyllä emä lähtisi kotiinsa heti 5 viikon jälkeen.meillä kun on noita elämän ohjeita pennuille muita vanhempia saman rotuisia.
Isot koirakaverit pentujen kanssa onkin sitten taas ihan vahdittavia, niiden leikit kun on vähän eri luokkaa.

jlikttjhtngfv kirjoitti:

Vielä pahemmalta kuulostaa tuo liian vanhana otettu.

Tuskinpa ikä siihen vaikuttaa vaan kasvatus ja luonne mutta nuoremmalla annetulle selkeästi vieroitusoireita. Ei hyvä jos luovutusikää ei noudateta.

isoisoäiti kirjoitti:

Meiltä pentu lähtee maailmalle 8-10 vko ikäisenä, jos pentueessa on kotiin jäävä mukana silloin pidän vielä vanhemmaksi yhtä pentua leikkikaverina toiselle.
Jos olisi kohdallani kyse sijoitusnartusta( en harrasta sitä), kyllä emä lähtisi kotiinsa heti 5 viikon jälkeen.meillä kun on noita elämän ohjeita pennuille muita vanhempia saman rotuisia.
Isot koirakaverit pentujen kanssa onkin sitten taas ihan vahdittavia, niiden leikit kun on vähän eri luokkaa.

Lue lisää

Niinpä rahat riittää mitä siitä pennusta ja sen vahvistumisesta tasapainoiseksi tuire kaimio on ihan väärässä. Pentu leimautuu paremmin ja voi antaa uuteen kotiin jos toinen koira siellä ihan hyvin 5vk vanhana. 7vk on vain suositus
ei välttämätön paha

gjckklo kirjoitti:

Niinpä rahat riittää mitä siitä pennusta ja sen vahvistumisesta tasapainoiseksi tuire kaimio on ihan väärässä. Pentu leimautuu paremmin ja voi antaa uuteen kotiin jos toinen koira siellä ihan hyvin 5vk vanhana. 7vk on vain suositus
ei välttämätön paha

Lue lisää

Ei muuten ole mikään suositus,se on Kennelliiton kauppasopimukseenkin kirjattu varhaisin luovutusikä,,,7/vko.

Kalmiosta en tiedä sanoa mitään

isoisoäiti kirjoitti:

Ei muuten ole mikään suositus,se on Kennelliiton kauppasopimukseenkin kirjattu varhaisin luovutusikä,,,7/vko.

Kalmiosta en tiedä sanoa mitään

Se nyt ei toteudu sijoituskoiran pentujen kanssa yhtä hyvin voi pennun ottaa suoraankin sieltä missä emo on 5vk vanhoina jos on jo ennestään koiria. Pentu kun syntyy sijoituskotiin ja 5vk annetaan kenneliin josta myyntiin 7vk ja jälleen uusi mutta onneksi lopullinen koti. Voisi vähentää tuon kasvattajan luona pidon pois niin ei niin paljon stressaa pentua kun uudet ympäristöt jo 5vk..

unohtui se kolmas tyypillinen vaihtoehto synnytys ja pennut 5vk eka sijoituskoti sitten 5vk-7vk kasvattajan koti ilman emoa eli pennut luovutetaan oikeastaan 5vk ja sitten oma koti eli yksi kodinvaihto.

Ei hyvä myöskään.

fgfhhfhfh kirjoitti:

unohtui se kolmas tyypillinen vaihtoehto synnytys ja pennut 5vk eka sijoituskoti sitten 5vk-7vk kasvattajan koti ilman emoa eli pennut luovutetaan oikeastaan 5vk ja sitten oma koti eli yksi kodinvaihto.

Ei hyvä myöskään.

Lue lisää

Ymmärsinköhän lopulta oikein mitä tarkoitit.

Siis pennut syntyy sijoituskotona ja kasvattaja hakee ne 7 viikkoisena pois. Kyllä se tietysti niinkin voisi olla, mutta toivon että sijoituskoiran ottaja tekee hyvän sopimuksen kasvattajan kanssa synnytyksen valvomisesta ja pentujen hoitokuluista. Ei kukaan siihen ruljanssiin ilmaiseksi ryhdy.
Saattaa olla jotain tekstiä tuollaisesta tapauksesta jossain Kennelliiton papereissakin, ihan muistelisin lukeneeni jostain.

isoisoäiti kirjoitti:

Ymmärsinköhän lopulta oikein mitä tarkoitit.

Siis pennut syntyy sijoituskotona ja kasvattaja hakee ne 7 viikkoisena pois. Kyllä se tietysti niinkin voisi olla, mutta toivon että sijoituskoiran ottaja tekee hyvän sopimuksen kasvattajan kanssa synnytyksen valvomisesta ja pentujen hoitokuluista. Ei kukaan siihen ruljanssiin ilmaiseksi ryhdy.
Saattaa olla jotain tekstiä tuollaisesta tapauksesta jossain Kennelliiton papereissakin, ihan muistelisin lukeneeni jostain.

Lue lisää

Unohtui muuten sanoa että en tiedä tuon esittämäsi tavan olevan kovinkaan yleinen

isoisoäiti kirjoitti:

Unohtui muuten sanoa että en tiedä tuon esittämäsi tavan olevan kovinkaan yleinen

En minäkään nyt ihan varma ole,ymmärsinköhän oikein,mutta yritetään... :D

Yleisin käytäntöhän on ihan se,että kasvis sijoittaa pentunsa.Emä tulee sitten kasvikselle synnyttämään ja kasvis myy pennut suoraan.
Ja minusta tuo on omaan makuuni ok.Se on meille itsestään selvä,että meidän sijoituskoirat on olleet meillä kyläilemässä,ja on ollut yökylässäkin.Eli kontaktia emään pidetään yllä ja paikka hyvinkin tuttuna.Ja ajoissa sitten tulee synnyttämään,että ehtii kotoutumaan ja "tottumaan" meidän "pöpöihin".

Sitten jonkin verran tehdään sitä,että narttu synnyttää haltijan luona ja tehdään joku diili kustannuksista ja hoidosta.
Muuten ihan ok mielestäni nartun kannalta,mutta itse en kyllä anna muiden ottaa vastuuta noin vastuullisesta hommasta.Minulle myös pienkasvattajana kaikki tieto liittyen noihin on tärkeä,miten pennut kehittyy ym.Sekä nähdä ostajaehdokkaat,kuin myös pentujen kanssa.Mutta jos tuohon lähdetään,niin en kyllä itse pidä siitä,että pentuja jossain vaiheessa heitellään sitten hetkeksi muualle,kasvattajalle,ja sitten taas pois,tulevaan kotiin.

Sitten myös on sijoituksia,jossa ostetaan pentu ja sijoitetaan se muualle(haltijalle).Ja sitten narttu tulee ostajalle pennut tekemään.Minullakin on ollut.Siinä myös mielestäni tärkeää,että oltaisiin myös sitten tekemisissä nartun kanssa ja se kävisi myös kyläilemässä paikassa,jossa tulee pennutukseen.Eli hyvä kontakti sen kanssa.

Yleisin taitaa olla kuitenkin tuo eka.Alinta tehdään ehkä eniten silloin,kun otetaan tuontipentu,joka sitten halutaan sijoittaa.

molossi ei rek kirjoitti:

En minäkään nyt ihan varma ole,ymmärsinköhän oikein,mutta yritetään... :D

Yleisin käytäntöhän on ihan se,että kasvis sijoittaa pentunsa.Emä tulee sitten kasvikselle synnyttämään ja kasvis myy pennut suoraan.
Ja minusta tuo on omaan makuuni ok.Se on meille itsestään selvä,että meidän sijoituskoirat on olleet meillä kyläilemässä,ja on ollut yökylässäkin.Eli kontaktia emään pidetään yllä ja paikka hyvinkin tuttuna.Ja ajoissa sitten tulee synnyttämään,että ehtii kotoutumaan ja "tottumaan" meidän "pöpöihin".

Sitten jonkin verran tehdään sitä,että narttu synnyttää haltijan luona ja tehdään joku diili kustannuksista ja hoidosta.
Muuten ihan ok mielestäni nartun kannalta,mutta itse en kyllä anna muiden ottaa vastuuta noin vastuullisesta hommasta.Minulle myös pienkasvattajana kaikki tieto liittyen noihin on tärkeä,miten pennut kehittyy ym.Sekä nähdä ostajaehdokkaat,kuin myös pentujen kanssa.Mutta jos tuohon lähdetään,niin en kyllä itse pidä siitä,että pentuja jossain vaiheessa heitellään sitten hetkeksi muualle,kasvattajalle,ja sitten taas pois,tulevaan kotiin.

Sitten myös on sijoituksia,jossa ostetaan pentu ja sijoitetaan se muualle(haltijalle).Ja sitten narttu tulee ostajalle pennut tekemään.Minullakin on ollut.Siinä myös mielestäni tärkeää,että oltaisiin myös sitten tekemisissä nartun kanssa ja se kävisi myös kyläilemässä paikassa,jossa tulee pennutukseen.Eli hyvä kontakti sen kanssa.

Yleisin taitaa olla kuitenkin tuo eka.Alinta tehdään ehkä eniten silloin,kun otetaan tuontipentu,joka sitten halutaan sijoittaa.

Lue lisää

Kuten monesti sanottu, nuo sijoitus asiat on itselleni outoja omakohtasena, mutta kyllähän niistä aina juttua riittää, rodussani tuntuu tulevan useimmiten hyvää yhteistyötä.

En koiraani kyllä antaisi kenellekkään synnyttämään, ellei sitten joku pakko muuta mieltäni. Usein sijoituskoira on ensisynnyttäjä, haluan kyllä olla läsnä, näkee siinä mihin tämänkin emon kanssa ollaan menossa

isoisoäiti kirjoitti:

Ymmärsinköhän lopulta oikein mitä tarkoitit.

Siis pennut syntyy sijoituskotona ja kasvattaja hakee ne 7 viikkoisena pois. Kyllä se tietysti niinkin voisi olla, mutta toivon että sijoituskoiran ottaja tekee hyvän sopimuksen kasvattajan kanssa synnytyksen valvomisesta ja pentujen hoitokuluista. Ei kukaan siihen ruljanssiin ilmaiseksi ryhdy.
Saattaa olla jotain tekstiä tuollaisesta tapauksesta jossain Kennelliiton papereissakin, ihan muistelisin lukeneeni jostain.

Lue lisää

Et ymmärtänyt oikein pennut syntyy sijoituskotiin ja kasvattaja hakee ne pois 5vk.

Eli suhteellista tuo luovutusikä.

isoisoäiti kirjoitti:

Unohtui muuten sanoa että en tiedä tuon esittämäsi tavan olevan kovinkaan yleinen

Olisi tosiaan hienoa jos pennut olisivat emon kanssa luovutusikäisiksi eli sinne 7vk ja hyvä jos ei ole yleinen tapa ettei näin ole.

En pidä siitä että ensin pennut on yhdessä kodissa 5viikkoon asti ja sitten toisessa kaksi viikkoa ilman emoa ja sitten vasta oma koti. Ja on otettava huomioon pentujen kasvuympäristö miten stressaava se silloin on. Ja jokainen muutos lisää stressiä.

Sekä se että jos emo stressaa kasvattajan luonakin ja kaipaa kotiinsa niin sekin vaikuttaa pentuihin.

Paras olisi jos emo saa synnyttää sille turvalliseksi koetussa ympäristössä ja kasvattaa pennut siellä sen kanssa tutussa ympäristössään sinne 7vk asti. Ja tämä on tietenkin emon kotipaikka.

Jos emo stressaa niin se ei jaksa myöskään kasvattaa pentujaan joka on pentujen kannalta tärkeää.Emo opettaa itsenäistymään ja rauhoittumaan sekä vierottaa itse pentuja. Toinen pentu ei sitä korvaa eikä toiset koirat ellei ne ole ottanut emon roolia.Yleensä ne muut koirat opettaa laumakäyttäytymistä muttei siis korvaa emoa.