Miten saan itteni oma-aloitteisemmaksi?

Olen syvästi masentunut. Mulla on paljon asioita, joita pitää saada hoidetuksi, mutta mitään en saa tehtyä. Epäilen, että minulla on kaksisuuntainen mielialahäiriö.

Olen haalinut mielettömästi tavaraa, joita en oikeasti tarvitse. Tarjousmyynneistä mun on täytyny saada kaikkea... Uskoen, että kyllä minä niitä vielä tarvitsen.
Polkupyöriäkin on kasaantunut useampia, on fixie-pyörä, maastopyörä, ja läskipyörä.. Mieleni haluais kokoajan myös chopper-pyörää ja nojatuolipyörää....
Mutta tila loppuu kesken. Fixiepyörä on ollut koristeena... Läskipyörääkään en ole juuri käyttänyt. Minulle on kasaantunut paljon myös muuta tavaraa, josta pitäisi luopua jo tilan puutteen vuoksi... Voi tulla hetkenä minä hyvänsä se aika, että mun täytyy muuttaa. Tämän kamalan rojumäärän kanssa muuttaminen tulee olemaan järkyttävän suuri projekti, etenkin, kun en jaksa tehdä yhtään mitään enempää ajatusta vaativaa.

Tänään päätin taas sen, mitä olen päättänyt jo useita kertoja: Laitan tavaroitani myyntiin... Mutta mitä tulee tehtyä? No selailen muiden myynti-ilmoituksia ja taas olisi kivaa ostaa vain uutta tavaraa tilalle. Huomaan, että kaikki aika menee siihen, että kattelen vain, mitä olis kiva vielä omistaa. Kun yritän ottaa niskasta kiinni, että nyt otat kuvia tavaroistani jne. niin se tuntuu ylivoimaisen raskaalta. Sain kovien ponnisteluiden myötä myytyä yhden polkupyörän pois. Kuvien ottaminen, niiden työstäminen ja myyntitekstin muotoilu tuntui todella rankoilta. Työn jälkeen lepäsin useamman päivän. Tällaisen vapaan tekstin kirjoittaminen ei taas tuota lainkaan vaikeuksia. Tämä kun ei ole tuottavaa.

Olen miettinyt, mahdankohan potea sekamuotoista bibolaari-häiriötä. Yhtä aikaa poden syvää masennusta, mutta myös tarvetta haalia vain lisää turhaa krääsää joiden luulen auttavan tilanteeseeni. Tiedän kuitenkin, että yhtään lisää roinaa mun ei kannata enää hankkia, vaikka ilmaseksi saisin. Viime aikoina olen silti tonkinut roskalavoilta itelle lisää ja lisää tavaraa. Nyt minulla on liikaa sohvia. Tuolejakin on liikaa. Radioita on joka lähtöön. On tietokonetta, mankelia, kosketinsoitinta jne... Ja järjetön sekasorto sisällä. Eihän noita voi käyttää, ku ne ovat kaikki pinottuina päällekkäin... En löydä mitään, mitä tarvitsisin.
Kun en löytänyt työkaluja (jossain tuolla tuhannen romun alla ne on), kävin ostaa uusia. Kynsileikkureitakaan en löytänyt... niitä mulla on useita, mutta en löytänyt. Helpompaa oli ostaa uudet. Nyt on menty siihen, että kaikkia, mitä ikinä tarvin, ne on helpompaa ostaa, kun ettiä... Mulla kato ei pysy järjestys!!!!!

OLEN JO USEAMMAN VUODEN AJAN TOITOTTANUT: NYT LAITAN KAIKEN JÄRJESTYKSEEN JA LUOVUN YLIMÄÄRÄISESTÄ!!! Olen kuitenkin vain hengaillut ja tehnyt kaikkea turhaa ja tilanne on pahentunut pahentumistaan. Nyt olen jo niin pattitilanteessa, että tekis mieli jo luovuttaa elämä... Uskomisen sarallakin on ruvennut menemään heikommin. Olen ruvennut haalimaan alkoholijuomia virosta. Sinne meno kun ei maksa mitään. Ostan alkoholia enemmän, mitä kulutan. Minähän en käytännössä juo.. Muuta ku joskus vähän lohturyyppyjä. Haalin sitä paljon enemmän, mitä saan juoduksi.
Entä sitten, kun tulee muuton hetki ja tarvin muuttajia. Tuota valtaisaa määrää ei hetkessä juodakkaan. Yhtä aikaa oon sitä mieltä, että alkoholin vois vaikka kieltää, mutta toisaalta, että alkoholia olis hyvä olla aina pahan päivän varalle. Olen ottanut välillä mm. yömyssyjä vaikka tiedän, ettei se terveellistä olekkaan.

Olen hukassa! Voinko saada itseäni enää oma-aloitteisemmaksi, vai kantsiiko jo luovuttaa?